Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: 3m3 varaajan uudiskäyttö MLP:n rinnalla: pörssisähkön halvat tunnit talteen?  (Luettu 6191 kertaa)

Paikalla jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Jos 2-lehtiset ovat ilman lämmönsiirtoelementtejä eli lehtien välissä on vain tyhjää, saa kunnon konvektoreilla helposti tuplattua tehon pituutta ja korkeutta muuttamatta. Tehon tuplaus mahdollistaa 60 C menoveden tiputtamisen jonnekin 45 C paikkeille. C33:lla voisi päästä 40 C paikkeille.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Jos 2-lehtiset ovat ilman lämmönsiirtoelementtejä eli lehtien välissä on vain tyhjää, saa kunnon konvektoreilla helposti tuplattua tehon pituutta ja korkeutta muuttamatta. Tehon tuplaus mahdollistaa 60 C menoveden tiputtamisen jonnekin 45 C paikkeille. C33:lla voisi päästä 40 C paikkeille.

Kiitos tästä, näinhän nuo ovat! Pitää laittaa tämä projekti mietintämyssyyn.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Tämä periaate ollut itsellä myös mietinnässä. Nykyisellään käytössä Niben invertteripumppu, vain 100 litran puskurivaraaja ja patteriverkosto, johon ainakin viime talvena kylmimmissä väleissä piti puskea 60 asteista vettä. Eli siis tällä hetkellä ei mitään saumoja isompaan puskurointiin. Tilaa isommalle varaajalle/varaajille olisi kuitenkin ihan kivasti, lähinnä oviaukot ovat ongelma niiden lisäämisessä.

Paljonkohan tuota varaajan vesimassaa pitäisi olla, että hommassa olisi mitään järkeä?
Eihän patteritermostaatit ole käytössä?

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Eihän patteritermostaatit ole käytössä?

Täysin auki ovat, paitsi kahdessa tilassa jota olen nyt syksyn mittaan alkanut pitämään viileämpänä. Talossa on alunperin ollut öljylämmitys, joten patteriverkosto on suunniteltu kovalle lähtölämmölle.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos tästä, näinhän nuo ovat! Pitää laittaa tämä projekti mietintämyssyyn.

Kun kädentaitoja itsellä on, niin lähdin miettimään, että voisiko noita lämmönsiirtoelementtejä värkätä itse nykyisten patterien lehtien väliin, esim aaltopellistä? Ilmarako lehtien välillä näyttäisi olevan 4 cm. Onkohan kukaan foorumilla viritellyt moista? Oliskohan hommasta ihan oikeaa hyötyä?
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Paikalla jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Varmasti on hyötyä, mutta lienee haastavaa saada hyvä lämmönsiirto patterista siihen elementtiin. Kai noi hitsattuja uutena on?

Noi on syytä olla maalattuja, jotta säteilylämmönsiirto on tehokasta.

Kyllä se jonkin verran auttaa laittaa vaan tuollainen levy irrallisenakin lehtien väliin. Säteily menee silloin lehdestä tuohon levyyn eikä lehdestä lehteen. Parempi tietysti olisi saada johtumalla lämpö tehokkaasti tuohon. Alumiini olisi siihen paras, mutta maali ja ilmarako lehden ja tuon välillä haittaa.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa Kajakki

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 375
  • Maalämpöfoorumi
Se pitäisi taivuttaa peltipajassa aaltomaiseksi jotta se kiristyisi levyjen väliin. Saattaisi antaa ääntä lämpötilan muuttuessa.
Nibe F1255 3-12kw +100 UKV kaivo 149 m Makrotalo rv. -86 117m2 + 60 m2 Pattereita 14 joista 5 Purmoja 450 c21

Poissa realii

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 371
Täysin auki ovat, paitsi kahdessa tilassa jota olen nyt syksyn mittaan alkanut pitämään viileämpänä. Talossa on alunperin ollut öljylämmitys, joten patteriverkosto on suunniteltu kovalle lähtölämmölle.
Kannattaa ottaa kokonaan patteritermostaatit irti kaikista huoneista joissa niille ei ole käyttöä. Itse huomasin, että vaikka termostaatti oli kierretty täysin auki, niin se silti kuristi kiertoa patterille. Tämä jokaisen patterin kohdalla, ettei vain yhden kohdalla. Heti kun ruuvasi termostaatin pois patterista, niin patteri lämpeni aivan eri tavalla. Samassa yhteydessä voi ihan varmuudenvuoksi herkistellä sitä neulaventtiiliä joka paljastuu, kun termostaatti ei ole paikallaan. :)
Thermia Atlas 3-12 + 100l puskuri 4-putkias. 230m kaivo (224m) + TurboCollector 45mm.
2-kerros rinnetalo rv. 89-90, huoneistoala 252m2 (795m3). 1-lehtiset alkup. patterit 121m2 + lattialämmitys 131m2.
Vallox 121 SE

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos tästä, näinhän nuo ovat! Pitää laittaa tämä projekti mietintämyssyyn.

Nyt on mietitty ja selvitelty. Uusia reikiä en tosiaan halua lähteä poraamaan välipohjan läpi, joten nykyisillä leveyksillä pitäisi mennä. Kun mietitään nykyisten alkuperäisten kaksilehtisten tehoa, niin ne vertautuvat todennäköisesti aika pitkälle Purmon Hygiene H20 -malliston tehoihin. Ilman suuria muutoksia niiden paikalle saisi siis Compact-malliston C22 -patterit. C33 tulee niin paljon ulos ikkunalautojen alta, että se tulisi näyttämään todella hölmöltä, ei siis vaihtoehto.

Pattereita on seuraavasti: nykyinen oletettu teho vs. c22-teho 45/35/20°C -lämmöillä.

1 kpl 600x1400 - 456 W -> 677 W
4 kpl 600x1200 -> 3 kpl 600x1400 ja 1 kpl 600x1200 391 W -> 677/581 W (mahdollisuus vielä tuon yhden lyhyemmän kohdalla lisätä toinen patteri tilaan)
1 kpl 600x850 -> 600x1000 - 275 W -> 484 W

Yhteenlaskettuna siis noiden kuuden vaihdolla kokonaisteho nousisi tuolla lämmöllä 2295 W -> 3773 W. Eli puhuttaisiin karkeasti reilun kolmanneksen tehonnostosta.

Olen laskeskellut, että tämä koko operaatio tulisi maksamaan noin kaksi tonnia teetettynä miinus kotitalousvähennykset. Kannattaako noilla spekseillä? Mitä sanotte, oi kokeneemmat lämmitysmestarit?

Edit: Laitetaan nyt vähän vielä lisäspeksejä nykytilanteesta. Tosiaan muistikuvat viime talvelta olivat, että puskurivaraajan viisari oli jatkuvasti välillä 55-65 astetta kylmillä keleillä. Viime yö oli täällä Helsingissä aiempia viileämpi ja lämpötila putosi nopeasti pikkaisen nollan alle. Aamulla meillä oli sisälämpötila 19,5 ja puskurivaraajassa asteita 40. Maapiiristä tuli sisään 3 asteista vettä ja kaivoon meni -0,5 asteista. Pumpun mukaan meno patteriverkkoon on 41,2 ja paluu 37 astetta. Kiertovesipumppu on Niben ohjaama, asetettu patterimoodille.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Paikalla jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Oletko saanut jonkun tarjouksen tuosta? Pelkät patterit lienee jo lähes kaksi tonnia. Normaalisti asennettuna ainakin tuplat.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Oletko saanut jonkun tarjouksen tuosta? Pelkät patterit lienee jo lähes kaksi tonnia. Normaalisti asennettuna ainakin tuplat.

Katsoin etelä-Helsingin rautakaupasta Bauhofista ja sieltä listahinnat olisivat 240 e tuolle 1400x600 koolle, 215 e tuo 1200x600 ja 160 euroa 1000x600 koko. Varmaan kokonaispotista saisi sen verran alennusta, että kuljetus hoituisi niillä. Mutta joo, tulisihan tuosta se 1400 euroa. Itse olisi tarkoitus kannakoida uudet ja purkaa vanhat, joten putkari vain kytkisi uudet. Termarit jne. löytyy jo. Mutta varmaan 2500-3000 kokonaiskustannuksista olisi realistisempi.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Nyt näköjään tuli Radiaattoritehtaalta samanlainen tarjous kuljetettuna, eli 1400 € kaikista listatuista pattereista. Ovat liitäntäkohdiltaan vielä lähempänä vanhoja pattereita (Purmo C22 tulee ulos seinästä 76 mm, nuo vain 60), joten olisivat siinäkin mielessä hyvä vaihtoehto. Ja kotimaista tuotantoa.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa Lövin_poika

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 46
  • Maalämpöfoorumi
Nyt näköjään tuli Radiaattoritehtaalta samanlainen tarjous kuljetettuna, eli 1400 € kaikista listatuista pattereista. Ovat liitäntäkohdiltaan vielä lähemtmpänä vanhoja pattereita (Purmo C22 tulee ulos seinästä 76 mm, nuo vain 60), joten olisivat siinäkin mielessä hyvä vaihtoehto. Ja kotimaista tuotantoa.

https://www.purmo.com/-/media/project/publicwebsites/purmo-brand/media-library/brochures/fi-fi/hydro/pdf/hogfors-tekniset-tiedot-01041986.pdf

tuossa on dokumentit niistä sun alkuperäisistä pattereista, ehkä.
mikäli ymmärsin oikein niin taitaa ennemmän nousta teho kuin mitä laskit, esim tuon 600x1400 patterin teho on 740w, deltat40 70/50, toki voi olla että ymmärsin sen viimeisen taulukon väärin. (deltat20=tehox0.4=296w)
tuossahan deltat on patterin ja huonelämpötilan ero. tai ymmärsin väärin
pojalle kun vaihdettiin uudet 21 purmolaiset vanhojen -60 lukuisten tilalle ja samaalla tuplattiin pintaalat eli vanhat oli 1 riviset, laski menoveden lämpötila yli 10 astetta, itse tein samoin, mutta vaihdoin 80 luvun purmolaiset  uusiin 21 purmolaisiin ei menovedessä tullut kuin n.5-8 asteen pudotus.
mutta uskon että säästö tulee olemaan sinulla melkoinen,oli taulukossa mitkä lukemat onkaan

1957 rintsikka n.160m² autotalli n.90m², 2022: Nibe S1255 3-12kw 100l bosch puskuri, 2*alashunttausta yläkerran ja tallin lattiaan, 233m reikä 40mm turbokeräimellä.
2022:aurinkopaneelit 8.2kwp huawei 8kw inventteri

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
https://www.purmo.com/-/media/project/publicwebsites/purmo-brand/media-library/brochures/fi-fi/hydro/pdf/hogfors-tekniset-tiedot-01041986.pdf

tuossa on dokumentit niistä sun alkuperäisistä pattereista, ehkä.
mikäli ymmärsin oikein niin taitaa ennemmän nousta teho kuin mitä laskit, esim tuon 600x1400 patterin teho on 740w, deltat40 70/50, toki voi olla että ymmärsin sen viimeisen taulukon väärin. (deltat20=tehox0.4=296w)
tuossahan deltat on patterin ja huonelämpötilan ero. tai ymmärsin väärin
pojalle kun vaihdettiin uudet 21 purmolaiset vanhojen -60 lukuisten tilalle ja samaalla tuplattiin pintaalat eli vanhat oli 1 riviset, laski menoveden lämpötila yli 10 astetta, itse tein samoin, mutta vaihdoin 80 luvun purmolaiset  uusiin 21 purmolaisiin ei menovedessä tullut kuin n.5-8 asteen pudotus.
mutta uskon että säästö tulee olemaan sinulla melkoinen,oli taulukossa mitkä lukemat onkaan

Mahtavaa, kiitti paljon! Noiltahan nämä nykyiset näyttää.

Osaatko sanoa omallasi tai poikasi kohdalla, että mitä nuo matalammat menovedet vaikuttivat sähkölaskuun? Karkea arviokin jeesaisi tosi paljon, kun tässä nyt yritän pähkäillä että painanko tilausnappulaa.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa Lövin_poika

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 46
  • Maalämpöfoorumi
en kyllä voi vastata koska:
patterit asennettiin pojan taloon öljylämmityksen aikaan, ennen siellä oli patterit niinkuin kamiinat, shuntti 70% auki, patterien vaihdonjälkeen koko talvi meni 40 asteen lämmöllä, siellä tosin 1 riviset vaihtu 2 rivisiin, vanhat patterit oli vm.68-69.
siellä on nykyisin nibe f1255  kokonais kulutus oli viimevuonna  8101kw edellisvuosi 3976kw (tammi-syyskuu öljyllä)1v3kk öljyä paloi noin 2600l (100+100+100neliötä kellari +17 eristeenä 300mm betonia, keskikerros rempattu hirsi+50mm villaa, yläkerta +15 remontin alla)

itsellä oli sama tilanne vaihdoin myös tuplat, oli myös öljyllä kun vaihdoin, ohman 80 säätimen sai kääntää d asennosta c+2.
itselle laitoin maalämmön maaliskuussa. tein patteriremontin etukäteen omat vaihdoin ainoastaan vesitilavuuden lisäämisksi, mutta kyllä kannatti. ennen oli 0 lämmös 38 astetta menovesi nyt  nyt näyttääs olevan +3 asteen lämpötilas pyynti 26,5 eli kyllä nuo jotain vaikuttaa.
eipä nuo vaikuta sähkölaskuun kuin pienentämällä
 
1957 rintsikka n.160m² autotalli n.90m², 2022: Nibe S1255 3-12kw 100l bosch puskuri, 2*alashunttausta yläkerran ja tallin lattiaan, 233m reikä 40mm turbokeräimellä.
2022:aurinkopaneelit 8.2kwp huawei 8kw inventteri

Poissa juhaeik

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Tämä on mielenkiintoinen aihe hyviä kommenttaja ollut. Ihan yksiselitteistä vastausta ei varmaan tähän ole, mutta en kuitenkaan oikein vielä kommenttien perusteella hahmota, onko sähkönsäästöpotentiaali lähinnä teoreettinen, tai vähäinen, jos MLP rinnalle laittaisi ison vesivaraajan.

Olisin kiinnostunut kuulemaan kommenttaja, kun lähtötilanne on tämä:

- Danfoss DHP-L maalämpöpumppu, jossa itsessään ei varaajaa, vaan sen kanssa yhdessä Danfoss DWH .300l varaaja.
- n.1200 kuution ok-talo, 400mm harkosta, varmaan sinänsä suht energiatehokas rakenteiden puolesta
- tilaa olisi esim tämmöiselle https://jaspi.fi/tuote/ovali-hybrid-energiavaraaja/
- varaaja tulisi n.10 metrin päähän nykyisestä teknisestä tilasta lämpimään varastoon, vaatisi hieman putkihommia varaajien yhdistäminen

Ajatuksena olisi siis varata isoa varaajaa 27kW teholla (luulen että se olisi tässä tapauksessa vastusten teho?) aina kun pörssisähkö on halpaa. Se mitä nyt eniten mietin, että jos tuollaisen asentaisi, niin olisiko se joka tapauksessa järkevää kytkeä niin että ns. normaalioloissa kun vastuksia ei käytetä, MLP varaisi myös isoa varaajaa? Mikä olisi sähkönsäästön kannalta optimaalinen lämpötila, johon iso varaaja kannattaisi MLP:llä varata? Jätetään bakteeritoiminto tässä vaiheessa pohdinnasta pois.

Mikä olisi ko. systeemin säästöpotentiaali, kun jätetään investointikulut huomiotta?

Poissa Tipi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 437
  • Maalämpöfoorumi
Ajatuksena olisi siis varata isoa varaajaa 27kW teholla (luulen että se olisi tässä tapauksessa vastusten teho?) aina kun pörssisähkö on halpaa. Se mitä nyt eniten mietin, että jos tuollaisen asentaisi, niin olisiko se joka tapauksessa järkevää kytkeä niin että ns. normaalioloissa kun vastuksia ei käytetä, MLP varaisi myös isoa varaajaa? Mikä olisi sähkönsäästön kannalta optimaalinen lämpötila, johon iso varaaja kannattaisi MLP:llä varata? Jätetään bakteeritoiminto tässä vaiheessa pohdinnasta pois.

Mikä olisi ko. systeemin säästöpotentiaali, kun jätetään investointikulut huomiotta?

Minkä kokoiset pääsulakkeet talossa on, yleisesti käytetty 3x25A kestää kuormaa noin 17kW?


Poissa juhaeik

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Minkä kokoiset pääsulakkeet talossa on, yleisesti käytetty 3x25A kestää kuormaa noin 17kW?

Ne on isommat. Kestää samanaikaisesti 11kW sähköauton latausta, n.10kw kiuasta, maalämmön jne. Oisko ainakin tuplat tuohon 3x25A nähden? En ole kiinteistöllä en pääse tarkistamaan, mutta siis enemmän joka tapauksessa kuin 17kW kestää.

Poissa juhaeik

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Minkä kokoiset pääsulakkeet talossa on, yleisesti käytetty 3x25A kestää kuormaa noin 17kW?

No niin, Fingridin DataHubistahan tuon näkee. Eli sen mukaan sulakkeet on 3x50 ja teho 34,72 kW.

Eli, periaatteessa voitaisi käyttää jopa 30kW vastuksia? Silloinhan olisi helpompi löytää niitä lämmitysjaksoja, kun voisi lämmittää kunnon teholla? Muuttaako tämä mahdollisuus tätä matematiikkaa ajatellun systeemin osalta?

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Kun kädentaitoja itsellä on, niin lähdin miettimään, että voisiko noita lämmönsiirtoelementtejä värkätä itse nykyisten patterien lehtien väliin, esim aaltopellistä? Ilmarako lehtien välillä näyttäisi olevan 4 cm. Onkohan kukaan foorumilla viritellyt moista? Oliskohan hommasta ihan oikeaa hyötyä?

Unohtui laittaa tästä päivitystä, mutta lopputulema on että voi ja on ihan oikeatakin hyötyä.

Ostin Bauhausista kolme arkkia aaltomaista kattopeltiä https://www.bauhaus.fi/kattopelti-jl-20-r-janla-musta-1100-x-2500-mm.html, leikkasin ne kaksilevyisten patterien väliin sopiviksi rälläkällä, pulttasin kaksi aihiota lomittain toisiinsa niin, että levyn määrä välikössä olisi mahdollisimman iso ja sitten nostin "kasetit" kyseisen kasetin patterin sivusta sisään. Kasetista tuli n. 37-38 mm paksu ja lehtien väli oli samaa luokkaa, niin että paikalleen laittoon joutui käyttämään jonkun verran voimaakin. Tein noita yhteensä kuuteen patteriin ja ne nostivat marraskuun lopussa sisälämpötilaa noin 1,5 astetta ilman että muihin asetuksiin koskettiin.

Koko hommaan meni askarteluaikaa yhteensä varmaan kahden työpäivän verran, lisäksi materiaalikuluja tuli vähän alle 200 euroa. Eli oli ehdottomasti kannattava operaatio. Lopputulemana huomasin, että tällä on niin iso vaikutus, että vaihdan myöhemmin keväällä kuitenkin ne c22-patterit. Omassa talossa kylmähkö lämpökaivo, isohko rakennus ja isot ikkunat tekevät yhtälön, että järjestelmä pyörii koko ajan jonkinlaisella kynnysarvolla. Tarkoitan tällä sitä, että jos nostan huonelämpötilaa 19 asteesta 21 asteeseen, niin sähkönkulutus nousee lähes 20-25 %. Lisäksi kellaria pitäisi alkaa jatkossa lämmittämään enemmän, joten tuo menoveden lämpötilan laskeminen on edellytys näiden tilojen käyttöönotolle.

Mutta suosittelen ehdottomasti muille tee-se-itse -miehille, jolla ei ole tätä olosuhdeongelmaa!
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa mnk

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 673
  • IVT 11E HT+/203m/2006
Aihe on mielenkiintoinen ja hieman  kaipaan vanhaa jättivaraajaa jossa oli 3x isot vastukset reilulla 30KW lämmitysteholla ja mahdollisuus lämmittää varaaja  95C asteeseen yöllä. Se riitti hyvin koko päiväksi. Nyt jos pörssisähkö on halpaa yöllä niin varaisin  sillä säiliön maksimiin ja  muuna aikana energiansäästöä  tehokkaalla kiertovesipumpulla. Energiaa menisi paljon, mutta se tuotettaisiin yöllä halvimmalla tuotantohintahetkellä.  Eli maalämmölle ei.

Jos pitäisi ottaa maalämpö PATTERITALOON   niin valintakriteeri olisi ihan eri kuin 15-20v sitten.  Pitäisin ison jättivaraajan ja hankkisin  teholtaan täysin ylimitoitetun  tulistusvaraajan ja sillä lataisin yöaikaan ison varaajan kuumaksi. Koska iso yöaikakäyttöinen tulistus-mlp olisi kallis niin en ole varma olisiko takaisinmaksuaika edes järkevä ilman syvällisempää kannattavuuslaskentaa.   

 Oma veikkaus on, että olkiluoto kolmosesta johtuva sähkön hinta-alennus on  väliaikainen ja  saatu luotettava talvipakkasten lisäkapasiteetti 1600MW syödään äkkiä pois  kun hiilivoimaloita lopetetaan liian nopealla aikataululla ja  pientaloasukkaat maksavat kalliit viulut kun sähkön talvikuukausien hinta taas nousee  kohtuuttomalle tasolle.

Omat viri-virit teen eristämällä kuumavesivaraajan ja puskurivaraajan  kuoren paremmin ja muutan aikasäädöllä  "kuumat hetket"  yöaikaan kun ennen on ollut  "vihreä viilennyshetki" yöllä kun nukkuessa voi hieman antaa pattertalon viilentyä.  Edellä kerrottu pattereiden kapasiteetin  parantaminen ylimitoitetuilla pattereilla kuulostaa myös hyvältä  hyötysuhteen parannusidealta patteritaloon.  Isolle varaajalle ei ole enää paikkaa kun  siinä on nyt  iso ilmanvaihtokone ja puskurivaraajaakaan ei voi kasvattaa koska sitten iv koneen ovea ei voisi enää avata kunnolla.

Uudet ikkunat ja seinäeristyksen parantaminen  ja yläpohjaan lisää eristettä ja tuotahan ne EU:ssa alkavat pakottamaan ja kallista se vanhaan taloon tulee olemaan.

« Viimeksi muokattu: 27.04.23 - klo:06:33 kirjoittanut mnk »

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Lainaus
Energiaa menisi paljon, mutta se tuotettaisiin yöllä halvimmalla tuotantohintahetkellä.

Tuossa tulee kuitenkin jokaista kulutettua kwh:ta kohti siirtomaksua ,esim KSOY:lla siirto 2,41snt/kwh ja sähkövero siirrosta 2,79snt/kwh eli nuo yhteensä 5,2snt/kwh.

Eli ylimääräinen sähkönkulutus kaventaa saatavaa hyötyä kun kulutuksesta joutuu käytetyn enegian lisäksi maksamaan siirtomaksua.

Sellainen tuntuma itsellä että kohtuullisen kokoinen varaaja tai betonilaatta lattialämmitystaloissa ja lisää lämpöpumpun ohjaukseen Shellyn tms älyreleen joka ohjaa MLP:n käynnin halvoille tunneille olisi taloudellisesti järkevin vaihtoehto.

Lisätietoa ja ohjeita suomenkielellä esim tuolta
https://www.porssari.fi/tietoa-porssarista
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa mnk

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 673
  • IVT 11E HT+/203m/2006
Lattialämmitystalossa onnistuu paremmin varaaminen massaan, mutta täällä  ei ole sellaista luksusta tarjolla kun patterit.  Toki oltava tolkku lattiankin kuumentamisessa , ettei hiki nouse pintaan aamulla.   Kokeilen kyllä itsekin pöljää lämmitystä aamuyölle, jotta kulutus vähenisi ajalle 8 - 12 aamulla , mutta ei se kunnolla onnistu  patteritalossa.

Offtopiclisä:

Suomesta puuttuu jokunen  y-voimala tai hiiliVARAvoimalla  pidempään.  Lööpeissä kolme päivää sitten  korostivat, että Kiinaan hiilivoimaloita (20 GW) urakalla lisää, että se siitä Suomalaisten paikallisesta fanaattisesta kurjistavasta  esimerkillisyydestä.  Kaikki sitomiseen liittyvät hiilinielutarinat ovat sitä itseään sanahelinää  kun loppuviimeksi ratkaisee määrät ja onko yhteyttämistä (CO2  -> O2) riittävästi vai ei ja että väkimäärä pallolla  on suuri.  Puunpoltto lisääntyy  pakkaskeleillä, eli ei se hiilivoima mihinkään häviä poliittisilla  päätöksillä. Uhkakuvana  tulisijatarkastajat ja  kiuas/tulisijalupamaksu per vuosi ja kerätään muutama  miljardi vuodessa raippaveroa. Lämmityksen käyttövoimavero.


Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Lainaus
Energiaa menisi paljon, mutta se tuotettaisiin yöllä halvimmalla tuotantohintahetkellä.  Eli maalämmölle ei.

Jos koetan laskeskella maalämmön ja ison varaajan vastuksilla latauksen kustannuksia.

Jos vastuksilla tuotetaan 100kwh lämpötehoa/vrk niin sähköä kuluu 100kwh.
-siirtomaksu 5,2snt/kwh = 5,2€/vrk
-energia 0 snt/kwh = 0€/vrk
-siirto+energia yht 5,2€/vrk


Jos maalämpökoneella (COP3) tuotetaan 100kwh/vrk lämpöä niin sähköä kuluu 33kwh/vrk.
-siirtomaksu 5,2snt/kwh=1,7€/vrk
-energia 10 snt/kwh = 3,3€/vrk
-siirto+energia yht 5,2€vrk

Sähkön siirtomaksu vaikuttaa melkoisesti sähkölaskuun,jos tuo laskelma meni oikein niin 100kwh/vrk  vastuksilla lämmittäessä pitäisi energiahinta olla 0 snt/kwh että menisi samoihin kuin MLP:n 10snt/kwh hinnalla ;)



 
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m