Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa  (Luettu 228315 kertaa)

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #120 : 14.03.12 - klo:22:00 »
Lainaus
On muuten aika liki sama lämpö maasta tulo ja höyrystimen jälkeen. eilen n. 4.8. Toki mittavirhettä voi olla joka suuntaan.. Ennen säätöä oli jotain yli 7 astetta höyrystimen jäkeen.

Nonni... en ole siis ihan höpönlöpöä mittaillut. Vielä kun tuolle keksisi jonkun selityksen, miten imukaasu voi lämmetä yli kaivolta tulevan nesteen...
« Viimeksi muokattu: 14.03.12 - klo:22:39 kirjoittanut Xargo_ »

Poissa TPN

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 78
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #121 : 14.03.12 - klo:22:05 »
Joo samaa ihmetelly itekin.. tosin nythän ne lämmöt alkaa olemaan järkeviä, omaankin päähän.
Geopro GS60, Vaakaputki 375m, Aeromaster 1999.

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #122 : 14.03.12 - klo:23:51 »
Esko Kaappolan luennosta kuva R22 ja R407C käyttäytymisestä höyrystimessä ja lauhduttimessa:



Lämpö siirtyy lämpimämmästä kylmempään ja meidän sovellutuksissa 2-3 astetta on minimi lämpötilaero. Höyrystimestä täytyy tulla kylmempää kaasua kuin kaivosta nouseva  ;)viina
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #123 : 15.03.12 - klo:07:38 »
Lainaus
Höyrystimestä täytyy tulla kylmempää kaasua kuin kaivosta nouseva  ;)viina
Nimenomaan. Päinvastainen onnistuu vain jos paisuntaventtiili ei tee mitään.
Esim. keruu 3/0 ja imuputki -3. Tuossa haarukassa..
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa TPN

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 78
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #124 : 15.03.12 - klo:08:16 »
Lainaus
Lainaus
Höyrystimestä täytyy tulla kylmempää kaasua kuin kaivosta nouseva  ;)viina
Nimenomaan. Päinvastainen onnistuu vain jos paisuntaventtiili ei tee mitään.
Esim. keruu 3/0 ja imuputki -3. Tuossa haarukassa..

Eli jos on toisinpäin, on pakko olla mittauksessa virhe?

seppaantin ensimmäisen sivun kuvassa on keruu 6C ja höyrystimen jälkeen kylmäaine kuitenkin 6,6C.

Voiko olla niin että se lämmin konehuone, ei ainoastaan tee mittavirhettä, vaan myös lämmittää sitä kylmäainetta? Mulla ainakin on tosi ohut eriste höyrystimen päällä.
Geopro GS60, Vaakaputki 375m, Aeromaster 1999.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #125 : 15.03.12 - klo:08:35 »
Uusimpienkin mittausten mukaan on kylmäaine höyrystimen jälkeen n. 1C lämpimämpää kuin tuleva keruuliuos.
Minulla on kahdet mittaukset molemmissa kohteissa, mutta näin ne vaan näyttävät.
Kylmäaineen mittauspaikat ovat huomattavasti huonommat kuin keruuliuoksen ihanteelliset mittauspaikat.

Kyllä tähänkin epäloogisuuteen vielä järkevä selitys keksitään.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #126 : 15.03.12 - klo:09:38 »
Lainaus
Uusimpienkin mittausten mukaan on kylmäaine höyrystimen jälkeen n. 1C lämpimämpää kuin tuleva keruuliuos.
Minulla on kahdet mittaukset molemmissa kohteissa, mutta näin ne vaan näyttävät.

Jos viitsit niin koitapa kääntää paisuntaventtiiliä hieman kiinni (säädöt talteen ja testin jälkeen säätö takaisin). Jos imukaasun lämpötila nousee ja ennen höyrystintä laskee niin saataisiin kolmas fyysikan lakien rikkoja klubiin.  ;)

Teoriassa uskon kyllä noihin ekopentin postaamiin Kaappolan luennon kuviin, mutta jos käytäntö ei seuraa teoriaa... Teoreettiset mallit ovat kuitenkin aina nimenomaan malleja. Käytännössä voi olla heittoa. Tosin mielestäni jos heittoa on näin paljon ja asialle ei löydy teorian puolelta selitystä niin teoreettisia malleja täytyy tarkentaa. En nyt kuitenkaan vielä väitä, että teoria olisi väärässä/puutteellista. Tarvitaan suurempi otos.
« Viimeksi muokattu: 15.03.12 - klo:09:45 kirjoittanut Xargo_ »

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #127 : 15.03.12 - klo:10:03 »
Menovesi 34, paluu 26,
keruu 2/-2,
kompura imuputken juuresta 4 ja 10cm pohjasta 25.
Lämpömittaus lpt-eromittaarilla 1 ja 2,4 erikohdista imuputkea. Lämpökameralla huoltonipasta tuo -0,3 eli nuo mittarit valehtelee.

* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #128 : 15.03.12 - klo:10:21 »
Vartti käyntiä niin keruu 1 aste ja bulbin juuresta mittarikin näyttää -0,5. Lämpökameralla tuosta nipasta -2,1
« Viimeksi muokattu: 15.03.12 - klo:10:23 kirjoittanut sami68 »
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #129 : 15.03.12 - klo:10:25 »
Lainaus
Menovesi 34, paluu 26,
keruu 2/-2,
kompura imuputken juuresta 4 ja 10cm pohjasta 25.
Lämpömittaus lpt-eromittaarilla 1 ja 2,4 erikohdista imuputkea. Lämpökameralla huoltonipasta tuo -0,3 eli nuo mittarit valehtelee.

Kiinnostava kuva. Itselläni ei ole lämpökameraa käytössä, mutta nuo pintalämpömittarithan ovat samaa tekniikka. Niissä on vaan yhden pikselin kenno, kun lämpökamerassa on matriisi. Kaikenlaiset erikoiskamerat ovat kyllä tuttuja työn puolesta.

Tuossa varmaan on käynyt niin, että lämpökamera sekoilee metallisten pintojen kanssa siinä missä pintalämpömittarikin. Juuri nuo huoltonipat sun muut messinkiset/kupariset osat ovat noille IR-alueella toimiville mittareille ongelmallisia. Teippi auttaa, kuten seppaant tuolla kirjoittelikin.

Virhe johtuu siitä, että IR-alueella metallinen pinta voi hyvinkin toimia peilinä kameralle/pintalämpömittarille. Eli jos kuvaa kohtisuoraan kohteeseen nähden niin mitattu lukema on iso ja kulmasta mitaten taas liian pieni. Diffuusi heijastus olisi paras. Tarkoittaa, että heijastuksessa ei ole ollenkaan peiliheijastuskomponenttia vaan kaikki säteily heijastuu kohteesta tasaisesti kaikkiin suuntiin. Tälläinen pinta näyttää saman kirkkauksiselta kaikista suunnista. Valokuvaajat käyttävät niitä valko/harmaatasapainon määrittämiseen.

Teippi metallisen pinnan päällä tekee siitä lämpökameralle/pintalämpömittarille enemmän diffuusin pinnan kuin paljas metalli olisi. Tähän perustuu parempi mittaustarkkuus.

Tässä kuvaamani sopivan teekkarimainen NIR-kuva, josta käy hyvin ilmi, miten eri materiaalit, voivat näkyvän valon ulkopuolella käyttäytyä yllättävästi:



Huomaa tupsujen värit. Jos teekkarilakkia yhtään tuntee niin ainakin oman hataran muistikuvan mukaan niissä pitäisi olla musta tupsu... Materiaali on jossain vaiheessa vaihtunut ja toinen näyttää NIR-alueella mustalta ja toinen on selvästi vaaleampi. Käytännössä luonnonkuidut ovat useammin vaaleita, kuin tekokuidut. NIR-kuvalta muuten näkee hyvin, kuka on kitsastellut pukukaupassa...

Tuo vaaleatupsuinen kaveri selkeästi tietää eroavansa joukosta kun katsoo kameraan noin tuimasti.

Niinjoo... aiheeseen liittyy tämä tekstiilimyytti... Eli voiko normidigikameralla kuvata vaatteiden läpi? Kyllä voi. Riippuu tosin tekstiilistä, mutta joistain materiaaleista 700-1100nm alueella näkyy läpi. Eli sitten vaan kaikki suotimia tilaamaan. Kamerasta tosin täytyy poistaa sisältä eräs suodin, että kuvaus onnistuu ilman useamman sekunnin valotuksia.
« Viimeksi muokattu: 15.03.12 - klo:10:31 kirjoittanut Xargo_ »

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #130 : 15.03.12 - klo:10:27 »
Tuo nippa on vielä ulkopuolella ja eristämätön eli miinuksella varmaan kylmäaine on. Eikö lämpökamera ole aika tarkka mittari tuollaisiin pintoihin? Näin oon kuvitellu..
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #131 : 15.03.12 - klo:10:34 »
Lainaus
Tuo nippa on vielä ulkopuolella ja eristämätön eli miinuksella varmaan kylmäaine on. Eikö lämpökamera ole aika tarkka mittari tuollaisiin pintoihin? Näin oon kuvitellu..

Mullakin pintalämpömittari näyttää nipasta pakkasen puolella olevia lukuja ja ei tosiaan täsmää 1-wire anturien kanssa. Samoin tuo kompuran kylki kertoi olevansa pakkasella (metallia sekin). Taidankin tänään kokeilla laittaa nipan päälle vähän teippiä ja katson sitten mitä se kertoilee. Paljaalta metallilta kuitenkin IR-detektorilla mittaaminen on melkosen epävarmaa. Oli sitten lämpökamera tai pintalämpömittari.

Siis voihan nuo IR-mittaukset olla oikeassa ja 1-wire väärässä, mutta sikäli kun IR:lla ollaan mitattu suoraan metallilta niin pitäisin 1-wireä luotettavampana.
« Viimeksi muokattu: 15.03.12 - klo:10:36 kirjoittanut Xargo_ »

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #132 : 15.03.12 - klo:10:41 »
Kyllä nuo ir-mittarit on ainakin minulla näyttäneet vähän mitä sattuu. Yleensä kyllä lämpimämmän lukeman näyttää. Mulla ollut Bilteman vehkeitä.
Itse luotan tuohon lämpökameraan kyllä aika vankasti. 4500€ laite on aika turha jos se ei näytä oikein. Kallis kameraksi :)
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #133 : 15.03.12 - klo:10:56 »
Lainaus
Kyllä nuo ir-mittarit on ainakin minulla näyttäneet vähän mitä sattuu. Yleensä kyllä lämpimämmän lukeman näyttää. Mulla ollut Bilteman vehkeitä.
Itse luotan tuohon lämpökameraan kyllä aika vankasti. 4500€ laite on aika turha jos se ei näytä oikein. Kallis kameraksi :)

Niin siis sitä yritin sanoa, että IR-mittari se lämpökamerakin on. Hinta ei muuta mittausperiaatetta. Siis toki IR-alue on kokonaisuudessaan suht laaja ja kamera voi toimia koko tuolla laajalla alueella tai sitten kapeammalla aallonpituuskaistalla. Spekseistä varmaan selviää, millä aallonpituusalueella tuo sun kamera liikkuu. Voi olla mitä mitä tahansa 3-14 micronin välillä. Halvat pintalämpömittarit todennäköisesti käyttävät sitä aallonpituuskaistaa, millä sensorien hinnat ovat mahdollisimman alhaalla.

On kuitenkin selvää, että yksi pikseli maksaa vähemmän kuin vaikka 40 000 (200x200 matriisilämpökamera). Jos vaikka B&D:n pintalämpömittari maksaa 50€ (1 pikseli) niin 200x200 lämpökamera pitäisi maksaa 2 000 000€. Epärealistista, tiedän, siksipä ne maksaakin tuon 4500€

Mulla on yhtenä tutkimusideana käyttää peilimatriisikennoa moduloimaan IR-säteilyä niin, että yhdellä pikselillä voitaisiin ottaa peilimatriisin resoluutioinen IR-kuva. Eli kamerassa olisi yksi pikseli ja sitten vaikkapa 1280x1024 kokoinen DMD-peilimatriisi. Saataisiin edullinen korkearesoluutioinen IR-kamera, mutta eipä ole kukaan tuohon projektiin tarttunut. Peilimatriisikiin olisi valmiina...

Nyt taas lähti vähän lapasesta... näin käy mulle usein kun lähdetään puhumaan kameroista.  :-[

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 584
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #134 : 15.03.12 - klo:11:33 »
Ekowellissa höyrystimeltä lähtevän kylmäainekaasun lämpötila on -7 astetta.
Tuleva keruuliuos +0,2 ja pumpulta lähtevä -2,4.
Ds 1820 anturi on imukaasuputken puolivälissä,n 40 senttiä höyrystimeltä kompressoriin päin.
Jos mitään faasimuutoksia ei tapahdu niin lämmitettävän kaasun lämpötila pitäisi jäädä alemmaksi kuin keruuliuos.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #135 : 15.03.12 - klo:13:07 »
Lainaus
Ekowellissa höyrystimeltä lähtevän kylmäainekaasun lämpötila on -7 astetta.
Tuleva keruuliuos +0,2 ja pumpulta lähtevä -2,4.
Mittaahan vielä  lämpötila paisuntaventtiilin ja höyrystimen välistä.

Pitää muistaa että Ekowellissä on yksikomponenttinen R22 kylmäaine.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #136 : 15.03.12 - klo:13:28 »
Lainaus
Ekowellissa höyrystimeltä lähtevän kylmäainekaasun lämpötila on -7 astetta.
Tuleva keruuliuos +0,2 ja pumpulta lähtevä -2,4.
Ds 1820 anturi on imukaasuputken puolivälissä,n 40 senttiä höyrystimeltä kompressoriin päin.
Jos mitään faasimuutoksia ei tapahdu niin lämmitettävän kaasun lämpötila pitäisi jäädä alemmaksi kuin keruuliuos.

Tässä on aivan oikeat lämpötilat ja R22 helpottaa elämää kun se ei liukuile mihinkään.

Tulistuksen suuruus saadaan mittaamalla paisarin ja höyrysimen välisen putken lämpötila, joka on lähellä kiehumispistettä imupaineessa.

Ekowelli limpussa on 1/4" putkesta tehty "nesteenjakaja" joka ei juuri painehäviötä aiheuta. Samoin moniputkihöyrystimen painehäviö on melko pieni eli kiehumispiste on ehkäpä 1 asteen sisällä höyrystimen molemmissa päissä.

Elikkä flash-evaporating, äkkihöyrystys aiheuttaa paisarin jälkeen sen, että lämpötila on välittömästi juuri imupaineen kiehumispisteessä. Ainoa virhe tulee painehäviöstä ja liukumasta, jota siis R22 ei ole.

Sinulla oli kuva Ekowellin lauhduttimesta ja kompressorista. Vielä kun saadaan kuva paisarista niin pohditaan tarkempia säätöjä.

Nyt se toimii ilmeisesti niin kuin pitääkin. Tulistuksen kun vielä tarkistat, siis lämpötilaeron höyrystimen yli.

« Viimeksi muokattu: 15.03.12 - klo:13:36 kirjoittanut ekopentti »
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #137 : 15.03.12 - klo:13:32 »
http://www.clasohlson.fi/link/m3/Product,Product.aspx?artnr=36-2828

Näppärä 2-piste lämpömitteri K-termopari antureilla.

Digi huoltomittarisarjassa on samanlainen.

Näyttää suoraan myös lämpötilaeron.

Antureiden lämpöeristys on myös tärkeää ::)

« Viimeksi muokattu: 15.03.12 - klo:13:36 kirjoittanut ekopentti »
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa TPN

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 78
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #138 : 15.03.12 - klo:14:19 »
Lainaus
http://www.clasohlson.fi/link/m3/Product,Product.aspx?artnr=36-2828

Näppärä 2-piste lämpömitteri K-termopari antureilla.

Digi huoltomittarisarjassa on samanlainen.

Näyttää suoraan myös lämpötilaeron.

Antureiden lämpöeristys on myös tärkeää ::)


Mulla on täysin vastaava, hain elektrolinnasta, samalla pussillinen lisäantureita.
Geopro GS60, Vaakaputki 375m, Aeromaster 1999.

Poissa Renoo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 565
  • Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #139 : 15.03.12 - klo:14:30 »
Lainaus
Lainaus
http://www.clasohlson.fi/link/m3/Product,Product.aspx?artnr=36-2828

Näppärä 2-piste lämpömitteri K-termopari antureilla.

Digi huoltomittarisarjassa on samanlainen.

Näyttää suoraan myös lämpötilaeron.

Antureiden lämpöeristys on myös tärkeää ::)


Mulla on täysin vastaava, hain elektrolinnasta, samalla pussillinen lisäantureita.

Minulla myös haettuna Elektrolinnasta :).
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.jpg
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.html
Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä, A-luokan talo vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #140 : 15.03.12 - klo:16:09 »
Mittailin taas vähän muurauksen lomassa... Elikkäs laitoin maalarinteipinpalat kompuran kylkeen heti imuaukon alapuolelle ja toisen vähän sähkönsyötön alapuolelle (kauemmas imuaukosta). Teippasin myös imukaasuputken huoltoliitännän nipan. Noista pisteistä sitten pintalämpömittarilla lukemia käynnin aikana. Ennen mittauksia huomasin, että nyt imuaukon ympäristö keräsi kondenssia n. 4cm säteisen puoliympyrän verran. Puoliympyrä suuntautui siis alaspäin. Imuaukon päällinen osa ei pisaroinut. Sisäilma oli varmastikin kosteampaa kuin aikaisemmin kun olen nyt tehnyt tosiaan noita muuraushommia ja siinä tulee läträttyä veden kanssa.

Käynnin aikana sähkönsyötön vierestä mittasin +5-6C lukemia ja imuaukon alta suht tasaisesti -0,5C. Imuputken nipan lukema seurasi 0,2C tarkkuudella imuputken 1-wire mittauksia (pyörivät siinä +3,5-1,3C välillä laskien käyntijakson loppua kohden). Kunnes heiluin liikaa pintalämpömittarin kanssa ja huitasin 1-wire mittarien piuhoitukseen ja rikoin kolvausliitoksen...  :'( 1-wire mittauksia en siis saanut talteen kuin jakson alusta, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että lämpötilat olisivat käyttäytyneet eri tavalla kuin vaikkapa tuota edeltävänä käyntijaksona.

No tuleepahan nyt sitten iltapuhteita kolvailun parissa. Samalla voisi kolvata samaan settiin pari/kolme anturia lisää. Kuivaussuodattimen kohdille nyt ainakin.

Käynnin lopussa kun kokeili sormella tuosta imuaukon läheisyydestä kompuran pintaan tullutta kondenssia niin kyllä se oli jo alkanut jäätyä. Ei ihan ollut vielä hileenä, mutta jähmeää kuitenkin.

Voihan tuo olla, että imukaasu sisältää jonkin verran nestettä, joka sitten höyrystyy tuossa imuaukon läheisyydessä. Jos näin on niin mielestäni se on vaan hyvä juttu, tuleepahan kompuran häviöt otettua talteen mahdollisimman tehokkaasti. Kompurasta en tosiaan kantta lukuunottamatta löytänyt tuota +6C kuumempia kohtia. Tosin hirveän monelta suunnalta en päässyt mittaamaan. Liian monelta kuitenkin kun huitasin noi 1-wiret pois kuvioista.

Voisiko nuo paljailta putkipinnoilta pintalämpömittarilla/lämpökameralla mitatut lukemat olla sen takia niin pieniä, että siinä tapahtuu faasimuutos kun imukaasun sisältämä neste höyrystyy kohdatessaan putkenosan, jota ympäröivä ilma lämmittää?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #141 : 15.03.12 - klo:17:34 »
Lainaus
Voisiko nuo paljailta putkipinnoilta pintalämpömittarilla/lämpökameralla mitatut lukemat olla sen takia niin pieniä, että siinä tapahtuu faasimuutos kun imukaasun sisältämä neste höyrystyy kohdatessaan putkenosan, jota ympäröivä ilma lämmittää?
Jos putkessa olevassa kylmäaineessa on nestepisroita, niin silloin sekä kaasu- että nesteosuus ovat kylläisessä tilassa.
Tälläisessa tilassa olevat nestepisarat voidaan höyrystää (faasimuutos) vain tuomalla lämpöä seokseen eli seoksen lämpötila nousee tai pudottamalla painetta, lämpötila laskee.
Lämpöä voidaan tuoda vain korkeammasta lämpötilasta, ympäröivästä ilmasta tai moottoista (moottorin häviöt).
Virtaus aiheuttaa aina painehäviöitä
Imuaukon lämpötila on joko matalampi tai korkeampi kuin höyrystimeltä lähtö.
Olettaisin kummankin ilmiön vaikutukset niin pieniksi, että käytännössä kompressorin imussa (putkiyhde kompressorin kuoressa) on sama lämpötila kuin höyrystimen lähdössä.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #142 : 15.03.12 - klo:20:56 »
Samma mieltä!

Muistutan kuitenkin, että arkikielessä kompressoriksi kutsumamme laite on hermeettinen imukaasujäähdytteinen moottorikompressori.

Tällä on vaikutusta kun sijoittelemme mittausarvoja log(p)h-diagrammiin.

Mootorissa tapahtuva ylimääräinen tulistuminen aiheuttaa kuumakaasun lämmön kohoamista.

VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 584
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #143 : 15.03.12 - klo:23:46 »
Lainaus
Mittaahan vielä  lämpötila paisuntaventtiilin ja höyrystimen välistä.

Pitää muistaa että Ekowellissä on yksikomponenttinen R22 kylmäaine.

ATS

Trendi ja lämpötilat 75min käyntijaksolta.

   

Lainaus
Vielä kun saadaan kuva paisarista niin pohditaan tarkempia säätöjä.

Tuollainen häkkyrä.EGELHOF merkkinen.


9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #144 : 16.03.12 - klo:07:52 »
Lainaus
Trendi ja lämpötilat 75min käyntijaksolta.

Onko "Höyrystimeltä kompressorille" ja "Paisuntaventtiililtä höyrystimelle" varmasti oikein päin? Kylmäaineen kuitenkin pitäisi vissiin olomuodonmuutoksen lisäksi lämmetä höyrystimellä.

Toinen juttu mikä tuolta trendistä pisti silmään oli tuo "kaasu höyrystimeltä" epätasaisuus. Itsehän en saanut huojuntaa aikaan niin en tiedä miltä sen pitäisi tarkalleen ottaen näyttää, mutta itselläni on kyllä vähemmän vaihtelua. Eri kylmäainekin tosin (eikös tuossa ollut R22). Danfossin mukaan 0,5K vaihteluita ei vielä tulkita huojunnaksi.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 584
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #145 : 16.03.12 - klo:09:13 »
Lainaus
Onko "Höyrystimeltä kompressorille" ja "Paisuntaventtiililtä höyrystimelle" varmasti oikein päin?

Kyllä ne on.Mittausvirhettä varmaan tulee reilusti koska "paisuntaventtiilitä höyrystimelle" välillä on n 80mm kupariputkea ja anturi on sen pinnalla.
Höyrystimeltä kompressorille on n 800mm putkea ja mitta-anturi on sen puolivälissä,n 400mm höyrystimeltä.
Pidemmässä putkessa ehtii putken pinta lämpenemään.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #146 : 16.03.12 - klo:12:16 »
Lainaus
Lainaus
Onko "Höyrystimeltä kompressorille" ja "Paisuntaventtiililtä höyrystimelle" varmasti oikein päin?

Kyllä ne on.Mittausvirhettä varmaan tulee reilusti koska "paisuntaventtiilitä höyrystimelle" välillä on n 80mm kupariputkea ja anturi on sen pinnalla.
Höyrystimeltä kompressorille on n 800mm putkea ja mitta-anturi on sen puolivälissä,n 400mm höyrystimeltä.
Pidemmässä putkessa ehtii putken pinta lämpenemään.

Jos kuitenkin vielä tarkastaisit anturien sijainnit ;)


ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #147 : 16.03.12 - klo:12:43 »
Onko anturit eristetty, konehuoneen lämpötila vaikuttaa huomattavasti, kokeile!

Jos kuitenkin höyrystimen loppupäässä on kylmempää kuin paisarin jälkeen kyseessä on säätämätön märkähöyrystin.

Lämpötilaero voi johtua ainoastaan painnen laskusta höyrystimen sisällä.

Kuten olen pohtinut aiemmin suutinsäätö saattaa toimia hyvin maalämmön lämpötilassa.

Mootorista ja kompurasta vapautuu noin 500W lämpöä. Kun nestettä on imukaasussa niin paljon että tämä teho menee sen höyrystämiseen, niin kone tukehtuu (jäähtyy ja hörsii nesteet kurkkuun jolloin toivottua painneennousua ei tapahdu, ehkä).

Perinteisillä kylmäopeilla tämä ei ole oikea tapa ajaa mlp mutta nyt voimme yhdessä oppia uutta.

Egelhoff on minun suosikkipaisarini! Uloimmassa korkissa on työkalu paisarin säätöön. Huojuntaa ei juurikaan esiintynyt näissä 90-luvulla kun näitä koeajoin eli helposti pääästiin toivottuihin lämpötiloihin.

« Viimeksi muokattu: 16.03.12 - klo:12:49 kirjoittanut ekopentti »
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #148 : 16.03.12 - klo:12:48 »
90-luvun Ekowellissäsi on hieman pienet lämmönsiirtimet nykymakuun. Kohta tämän koneen jälkeen siirryttiin käyttämään isompia lämmönsiirtimiä ja nykyisin sielläkin on levarit.

Sama lämmönsiirtimien kasvaneminen näkyy kaikilla merkeillä.

Kokeile mielenkiinnosta paisarin jousen kiristystä 90 astetta kerralla 5 minuutin välein. Näet kyllä lämpömittareista koska säätö alkaa.

Mutta onko koko hommassa mitään järkeä jos homma pelittää paremmin suuttimen suihkuttaessa kylmistä ilman rajoittimia?

Imukaasulämmönsiirtimellä saisimme kuitenkin lisää tulistusta ja kuumempaa käyttövettä. Samoin nesteiskun vaara vähenee.
« Viimeksi muokattu: 16.03.12 - klo:14:25 kirjoittanut ekopentti »
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 584
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #149 : 16.03.12 - klo:15:26 »
Lainaus
Jos kuitenkin vielä tarkastaisit anturien sijainnit Silmänisku


ATS

On kuvan mukaan.

Lainaus
Lämpötilaero voi johtua ainoastaan paineen laskusta höyrystimen sisällä.

Paisarin anturi on suht lähellä eristeetöntä paisuntaventtiiliä,luultavasti putken pinta anturin kohdilla ei jäähdy samoihin kuin sisällä virtaava kylmäainekaasu



9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #150 : 16.03.12 - klo:15:41 »
Kylmäaineen paine laskee jonkin verran höyrystimen "nesteenjakajassa" ja 8mm Cu-putkesta tehdyssä moniputkihöyrystimessä.
Näillä lämpötiloilla paisari ei säädä, mutta kylmäaine höyrystyy loppuun kompressorissa jossa on kyllä jonkin verran lämpöä.
Kun lämpöpuoli toimii hyvin seuraisin toimintaa.
Antureitten eristys on esimerkillinen :D
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #151 : 16.03.12 - klo:16:11 »
Lainaus
On kuvan mukaan.

Lainaus:
Lämpötilaero voi johtua ainoastaan paineen laskusta höyrystimen sisällä.


Paisarin anturi on suht lähellä eristeetöntä paisuntaventtiiliä,luultavasti putken pinta anturin kohdilla ei jäähdy samoihin kuin sisällä virtaava kylmäainekaasu
Uskotaan, joten selitystä on etsittävä p-h piirroksesta.

Jo varsin pieni painehäviö mittauskohtien välillä vaikuttaa huomattavasti lämpötiloihin.
Esim 0,4 bar painehäviö riittää mitattuihin lämpötiloihin ja
1 bar painehäviöllä samoilla lämpötiloilla anataisi 5K tulistuksen höyrystimen jälkeen.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #152 : 16.03.12 - klo:19:49 »
 8-)
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #153 : 16.03.12 - klo:20:13 »
Lainaus
Jo varsin pieni painehäviö mittauskohtien välillä vaikuttaa huomattavasti lämpötiloihin.
Esim 0,4 bar painehäviö riittää mitattuihin lämpötiloihin ja
1 bar painehäviöllä samoilla lämpötiloilla anataisi 5K tulistuksen höyrystimen jälkeen.

Mites nyt sitten ulkoinen paineentasaus vaikuttaa tähän. Olin Matiaksen paisuntaventtiilistä näkevinäni lähtevän ohuen kupariputken. Oliko tuo ulkoinen paineentasaus? Eli meneekö se imuputkeen?

Eli eikös tuon paineentasausputken tehtävä ole saattaa matalapainepuoli siihen painetasoon, joka vastaa haettua höyrystymispainetta? Eli toisinsanoen, eikös tuon tehtävä ole nimenomaan hankkiutua eroon näistä omituisuuksista, mitä ollaan nyt mittauksissa nähty?

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 584
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #154 : 16.03.12 - klo:21:40 »
Lainaus
Olin Matiaksen paisuntaventtiilistä näkevinäni lähtevän ohuen kupariputken. Oliko tuo ulkoinen paineentasaus? Eli meneekö se imuputkeen?
Menee noin





Lainaus
Antureitten eristys on esimerkillinen

Siperia opettaa ;)
Tuossa kuvassa 2 kpl Ds1820 anturia kiinni kupariputken pinnassa,anturien väliä n 200mm,välissä Esbe venttiilli mutta samanlämpöinen  vesi virtaa kummankin anturin kohdalla.


« Viimeksi muokattu: 16.03.12 - klo:21:40 kirjoittanut mattiolavi »
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #155 : 16.03.12 - klo:22:52 »
Lainaus
Lainaus
Jo varsin pieni painehäviö mittauskohtien välillä vaikuttaa huomattavasti lämpötiloihin.
Esim 0,4 bar painehäviö riittää mitattuihin lämpötiloihin ja
1 bar painehäviöllä samoilla lämpötiloilla anataisi 5K tulistuksen höyrystimen jälkeen.

Mites nyt sitten ulkoinen paineentasaus vaikuttaa tähän. Olin Matiaksen paisuntaventtiilistä näkevinäni lähtevän ohuen kupariputken. Oliko tuo ulkoinen paineentasaus? Eli meneekö se imuputkeen?

Eli eikös tuon paineentasausputken tehtävä ole saattaa matalapainepuoli siihen painetasoon, joka vastaa haettua höyrystymispainetta? Eli toisinsanoen, eikös tuon tehtävä ole nimenomaan hankkiutua eroon näistä omituisuuksista, mitä ollaan nyt mittauksissa nähty?

Ulkoinen paineentasaus vaikuttaa paisarin säätöön, se säätää tulistusta pulpin kohdalla olevassa paineessa.

Muussa tapauksessa höyrystimen painehäviö ja nesteenjakajan virtausvastus vaikeuttaisivat säätöä.

Ulkoinen paineentasaus ei muuta sitä, että normi kylmälaitteessa paisarin säätö perustuu siihen, että kylmäaine höyrystyy kokonaan ennen pulppia,

Putken ohenema johtuu siitä että pressostaatin ja painneentasauksen putkina käytettiin halpoja 1m pituisia kapillaariputkia, Näiden käyttöä ei enään suosita, mutta ne kyllä toimivat.

Jes, ja kysymykseen. Jos säätö toimii ja höyrystimen jälkeen lämpötila on korkeampi kuin kiehumispiste, niin ulkoinen paineentasaus poistaa nesteenjakajan vaikutuksen paineeseen.

Jos käytetetään ulkoista paineen tasusta ja säädetään tulistus, niin se näkyy tehostettuna lämpötilamittauksessa koska joka tapauksessa paisarin jälkeen on korkeampi paine kuin pulpin kohdalla.

Fiksussa säätimessä on paineanturi joka mittaa paineen höyrystimen jälkeen ja säätää kylmiksen tulistumisen muutamaan asteeseen.

Siis säätö toimii siten, että jousen ja höyrystimen paine sulkevat venttiiliä ja pulppi avaa sitä. Jos pulppi on lämpimämpi kuin höyrystimen paine, niin säätö toimii.

Ulkoinen paineentasaus tuo venalle höyrystimen paineen pulpin vierestä!

Jos pulppi on kylmempi, niin mitään sulkevaa voimaa ei ole!
« Viimeksi muokattu: 16.03.12 - klo:23:37 kirjoittanut ekopentti »
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #156 : 18.03.12 - klo:10:13 »
Minäkin rohkaisin mieleni ja kokeilin paisuntaventtiilin säädön vaikutusta.

Säädin tulistusta 1/2 kierrosta pienemmälle klo 11:39
Palautettu Klo11:45
Lähes kaikissa parametreissä näkyy muutoksia.

Klo 12:00 uudestaan sama 1/2 kierroksen säätö, tulistus pienemmälle.
Nyt alkoi höyrystimen jälkeisen kaasun lämpötila värähdellä n. 2min taajuudella.
Näyttäisi, että värähtely olisi ollut vaimenevaa mutta kompressori pysähtyi ennen kuin asia selvisi.

Ensimmäisen koejakson aikana
- Ottoteho kasvoi 0,037 kW
- Antoteho kasvoi 0,350 kW
- Teho kaivosta kasvoi 0,314 kW
- COP kasvoi 0,10 yksikköä

Tämä oli vasta alustava koe, jonka perusteella näki mitä ja miten oikeassa kokeessa pitää tehdä

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 584
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #157 : 18.03.12 - klo:10:37 »
Onko "kuumakaasu" lämpötila mitattu tulistinvaihtimen jälkeen ennen lauhdutinta?
Onko LÄ:ssä luonnostaan noin matala?
Paljonko tuossa tilanteessa on kompressorilta tulistinvaihtimelle lähtevän kuumakaasun lämpötila?
Miten paisuntaventtiilin säätö vaikutti siihen?

Mikä on pulppi?
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #158 : 18.03.12 - klo:12:01 »
Lainaus
Säädin tulistusta 1/2 kierrosta pienemmälle klo 11:39
Palautettu Klo11:45
Lähes kaikissa parametreissä näkyy muutoksia.

Klo 12:00 uudestaan sama 1/2 kierroksen säätö, tulistus pienemmälle.
Nyt alkoi höyrystimen jälkeisen kaasun lämpötila värähdellä n. 2min taajuudella.
Näyttäisi, että värähtely olisi ollut vaimenevaa mutta kompressori pysähtyi ennen kuin asia selvisi.

Ensimmäisen koejakson aikana
- Ottoteho kasvoi 0,037 kW
- Antoteho kasvoi 0,350 kW
- Teho kaivosta kasvoi 0,314 kW
- COP kasvoi 0,10 yksikköä

Tämä oli vasta alustava koe, jonka perusteella näki mitä ja miten oikeassa kokeessa pitää tehdä

Tutun näköisiä tuloksia. Sulla vaan näyttäisi tehdassäädöt olevan huomattavasti lähempänä optimia. Sulla näkyy paisuntaventtiilin jälkeinen lämpötila kohonneen n. 1K ja ilmeisesti silloin oltiin ihan huojunnan rajoilla. Mulla kohosi n. 2K ja minkäänlaista huojuntaa ei ole parin viikon aikana näkynyt.

Sullahan olisi mahdollisuus toteuttaa tuo ekopentin jälkihöyrystinidea.  ::) Riskit on tietysti jo taas vähän eri luokkaa kun pelkässä paisuntaventtiilin säädössä. Eli siis pulpin siirto esilämmittimen jälkeen. Tällöin sopiva tulistus voitaisiin säätää höyrystin + esilämmitin tiedon mukaan, jolloin höyrystin olisi mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Käytännössä tuo ymmärtääkseni tarkoittaisi sitä, että voisit säätää pumpun toimimaan tuossa toimintapisteessä, missä havaitsit huojunnan, mutta huojuntaa ei tulisi. Esilämmitin huolehtisi täydellisestä höyrystymisestä.

Toki kaikki tämä on pois tulistinvaihtimelta...

Mutta mites jos suurennat tulistusta? Nouseeko höyrystimen jälkeinen lämpötila oleellisesti yli keruun lämpötilan?

Matias: Pulppi on paisuntaventtiilin lämpötilaanturi eli siis se, joka menee imukaasuputkeen ja haistelee siellä olevaa lämpötilaa ja säätää paisuntaventtiilin toimintaa sen mukaan.
« Viimeksi muokattu: 18.03.12 - klo:12:03 kirjoittanut Xargo_ »

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa
« Vastaus #159 : 18.03.12 - klo:12:23 »
Lainaus
Onko "kuumakaasu" lämpötila mitattu tulistinvaihtimen jälkeen ennen lauhdutinta?
Onko LÄ:ssä luonnostaan noin matala?
Paljonko tuossa tilanteessa on kompressorilta tulistinvaihtimelle lähtevän kuumakaasun lämpötila?
Miten paisuntaventtiilin säätö vaikutti siihen?
Kuumakaasu on mitattu heti kompressorin jälkeen.
Lämpötila on 82 -87 C. Luitko oikeapuoleista asteikkoa?
Konehuone on niin pahisn ahdas, että ei ole mitään mahdollisuuksia jälkikäteen asentaa mittauksia tulistinvaihtimen jälkeen. En ole edes nähnyt koko tulistinvaihdinta.
Koko kylmäkoneikko on ahdettu 30x70x50 cm (levxkorkx syvyys) kaappiin, josta etuseinä aukeaa.


Lainaus
Sullahan olisi mahdollisuus toteuttaa tuo ekopentin jälkihöyrystinidea.  Pyöritä silmiä Riskit on tietysti jo taas vähän eri luokkaa kun pelkässä paisuntaventtiilin säädössä. Eli siis pulpin siirto esilämmittimen jälkeen. Tällöin sopiva tulistus voitaisiin säätää höyrystin + esilämmitin tiedon mukaan, jolloin höyrystin olisi mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Käytännössä tuo ymmärtääkseni tarkoittaisi sitä, että voisit säätää pumpun toimimaan tuossa toimintapisteessä, missä havaitsit huojunnan, mutta huojuntaa ei tulisi. Esilämmitin huolehtisi täydellisestä höyrystymisestä.

Toki kaikki tämä on pois tulistinvaihtimelta...
Mielenkiintoinen idea

Lainaus
Mutta mites jos suurennat tulistusta? Nouseeko höyrystimen jälkeinen lämpötila oleellisesti yli keruun lämpötilan?
Tätä jo alustavasti kokeilin.
Tulokset mielenkiintoisia, mutta niistä lisää lisäkokeiden jälkeen.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh