Maalämpöä suunnittelemassa. Tietoa vailla!!!!

[höppölä]

Elikkäs, oon rakentamassa taloa jonka koko on 107 neliötä.Seinävahvuus 250 mm.selluvilla seiniin ja yläpohjaan. Rossipohja vahv 300mm,selluvilla palana,puhallusvilla taitaa olla huono lattiassa painumisen takia.Päälämmitysmuoto olis iso leivinuuni ja koska talo on varmaankin paljon tyhjillään työni luonteen takia, niin maalämmöllä pidettäisiin yllä peruslämpöä sekä lämmitettäisiin käyttövesi sekä vesi kosteiden tilojen lattialämmitykseen. Jos en laita lattialämmitystä koska laitan 28mm lattialankut vaan patterit seinille,niin onko patterilämmitys miten paljon huonompi energiansäästön kannalta.Tarviiko patterit paljon lämpimämmän veden? Ja sitten itse lämmönkeruuputkistosta,paikka on lammen rannalla joka yhteydessä järveen.Lampi on matala,vettä nyt 1-2m.Ranta on suomaista turvetta,eli luonnonheinää kasvavaa jossa vettä nyt kesällä puoli metriä päällä,märkää turvetta on monta metriä paksusti,ei kiviä eikä kantoja.Rannasta olen kaivanut veneväylän n 100 m pitkän ja 15m leveän jota pitkin pääsen avoveteen.Vettä väylässä on nyt n 1m-2,5m.Väylässä jäät laskeutuvat pohjaan matalassa kohti kevättalvella koska vesipinta laskee. Kannattaisiko keruuputkisto kaivaa metrin syvyyteen suohon, vai veneväylän pohjaan,aatelin että jos kaivaisi väylän pohjaan ja laittaisi 40 cm muraa päälle.niin jäät ei rikkoisi putkea ja päälle tuleva vesi keväällä sulattaisi maata jos putkisto jäädyttää maata. Vai olisiko suo itsessää paras paikka,vai onko liian eristävä materiaali.Jos putkisto jäädyttää maata talvella niin sulaako maa metrin syvyydessä helposti.Ajattelisin että suomura on aika eristävää.Jos jollain olis käytännön kokemuksia asioista, olisi mielenkiintoista tietää,myyjistä kun ei ota selvää, toinen puhuu toista,käytäntöhän monesti neuvoo parhaiten!!  Tässä olis vielä aikaa suunnitella systeemeitä koska tein nyt vasta talon pohjat ja rakennan vasta ens kesänä.Tässäpä olis aluksi kysymyksiä, kokemuksista jo etukäteen kiittäen!!!!!

[tomppeli]

Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”höpölä”      Uudisrakennus      91700      Vaala Tulostuspäivä 16.07.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      Patterilämmitystalo      10 000 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa            3 pers      3 600 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa                  13 600 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi                  107 m2      17,7      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi                  268 m3      7,1      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2                  107 m2      93      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3                  268 m3      100,0      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä            107 m2      10 000 kWh      93 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö            120 m2      4000 kWh      17 600 kWh      147 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      120 br m2      147 ET      A luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle 5,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                        1 600 litraa      1,200 €/ltr      1 920 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                        13 600 kWh      0,130 €/kWh      1 768 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta                        13 600 kWh      0,130 €/kWh      613 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                        0 kWh      0,130 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      13 600 kWh      4 718 kWh      2,88 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                        100,0%      4 718 kWh      613 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta                  0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      4 718 kWh      613 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna                  1 307 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna                  1 155 €      
                                          
LÄMMÖN KERUU                                          
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  MÄRKÄ      SAVI      39,0 kWh/m      349 m      1,1 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu              120 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )            4,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            2,88 COP      17 540 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!      

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -33C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      2,4kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      2,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      3,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      3,8 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      4,3 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      4,7 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      5,2 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      4,6 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -38,3 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 720 h      31,1%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594] Utajärvi, koko vuosi=5276 AP, tammikuu=846 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Rakennuksen lämmitysenergiantarve tullee olemaan noin 10.000 kWh/vuosi.
Siihen riittäisi melkein 4 kW -tehoinen maalämpöpumppu. En vaan tiedä, onko niin pienitehoisia olemassa. Siksi tässä on valittuna 5 kW.
Jos tulee patterilämmitys, niin, kuin tässä on laskennassa, tulisi patterit mitoittaa suunnittelussa korkeintaan +50 C kiertovedelle, tai jopa vieläkin alemalle lämpötilalle!
Maalämpö tulee suhteellisen kalliiksi pienelle ja energiapihille talolle!

[justus01]

Yleensä ottaen taitaa suot olla aika märkiä pintaa syvemmältä ja vesi johtaa lämpöä aika hyvin. Itse laittaisin putket sinne minne ne helpommin saa laitettua. Jäätymistä ei pitäisi tapahtua kunhan putkea on tarpeeksi pitkästi (300m).

Jos veneväylän pohja on pehmeää/soista, niin minun mielestä putket voisi upottaa painojen kanssa sinne ilman kaivamisiakin. Mutta jos omistaa kaivinkoneen ja tykkää kaivella, niin....

[höppölä]

Mökki tulisi Vaalaan. oulujärven rannalle, unohdin sen mainita. Hyvin tarkan oloinen laskelma ja jos tulkitsin oikein laskelmaa,lämmitykseen kuluisi reilu 4000 kw sähköä,ei paha. Onko kenelläkään tietoa paljonko huonompi hyötysuhde on jos maalämmöllä lämmittää vesikiertoisia pattereita vertailukohtana vesikiertoiseen lattialämmitykseen verrattuna?

[sam68]

Matalalämpöpattereilla voi olla jopa parempi hyötysuhde.

[höppölä]

Kiitoksia jo tähän asti tulleista viesteistä!!! Paljon on asiat saaneet valaistusta!! Lisää kokemuksia voi laittaa!!!Millaisia matalalämpöpatterit on verrattuna tavallisiin vesipattereihin? Koko ja hinta? Onko kokemuksia??

[höppölä]

Sellainen asia jäi vielä kysymättä, että muurautan olohuoneeseen kookkaan uuni/hella yhdistelmän ja ajattelin hyödyntää sen lämpöä myös veden lämmitykseen asentamalla kupariputket uunin ulkokuoren ja uunin välissä olevaan tilaan, samalla tavalla kuin tulikiven greenline-järjestelmässä. Voiko tätä vedenlämmitysjärjestelmää hyödyntää maalämmön kanssa yhtäaikaa kytkemällä putket maalämpöyksikköön vai meneekö säädöt sekasin. Jos ei muuten niin ajattelin et laittais vesivaraajan jonka vesi kiertäis uunissa kupariputkissa säiliötä lämmittäen ja säiliössä ois kierukka jonka läpi menis vesi jota syötetään maalämpöpumpulle,,,, tai jotain tällaista,voi kuulostaa typerältä nämä jutut mut ideana ois hyödyntää myös leivinuunia josta tulee niin suuri että lämpöä riittäisi myös veden lämmittämiseen.ONNISTUUKO?? KOKEMUKSIA,MIELIPITEITÄ,,SANA VAPAA!!!!!!!!!!!!

[justus01]

Sellainen asia jäi vielä kysymättä, että muurautan olohuoneeseen kookkaan uuni/hella yhdistelmän ja ajattelin hyödyntää sen lämpöä myös veden lämmitykseen asentamalla kupariputket uunin ulkokuoren ja uunin välissä olevaan tilaan, samalla tavalla kuin tulikiven greenline-järjestelmässä. Voiko tätä vedenlämmitysjärjestelmää hyödyntää maalämmön kanssa yhtäaikaa kytkemällä putket maalämpöyksikköön vai meneekö säädöt sekasin. Jos ei muuten niin ajattelin et laittais vesivaraajan jonka vesi kiertäis uunissa kupariputkissa säiliötä lämmittäen ja säiliössä ois kierukka jonka läpi menis vesi jota syötetään maalämpöpumpulle,,,, tai jotain tällaista,voi kuulostaa typerältä nämä jutut mut ideana ois hyödyntää myös leivinuunia josta tulee niin suuri että lämpöä riittäisi myös veden lämmittämiseen.ONNISTUUKO?? KOKEMUKSIA,MIELIPITEITÄ,,SANA VAPAA!!!!!!!!!!!!

Aika massiivisia lämmitysratkaisuja noin pieneen taloon...

Sinuna jättäisin jomman kumman laittamatta järeän puulämmityksen tai MLP. Pelkällä MLP:llä talon JA käyttöveden lämmitykseen yhteensä 3500-4500 kWh sähköä tuon kokoisessa uudessa talossa. Tuosta voi sitten puiden poltolla saada pois 1000-2500 kWh. Kannattavaa?

Itsellä saman kokoinen vähän heikommin eristetty talo lattialämmityksellä. Sijainti Kalajokilaakso. Viimeisen vuoden aikana lämmitykseen kulunut n.3500 kWh ja kaikki sähkö yhteensä n.9000 kWh. Puuta on poltettu takassa 0,25-0,5m2 ja sauna lämmitettiin puilla noin 2 kertaa viikossa.

Enimmillään lämmitykseen mennyt vuodessa 3900 kWh.

[Raid]

Matalalämpöpattereilla voi olla jopa parempi hyötysuhde.

Siis onko pattereista tullut tehokkaampia kuin lattialämmityksestä ja
eikös nuo matalalämöpatterit tarvitse flektiä jne. ja kuumempaa vettä kuin lattialämmitys?

[justus01]

Matalalämpöpattereilla voi olla jopa parempi hyötysuhde.

Siis onko pattereista tullut tehokkaampia kuin lattialämmityksestä ja
eikös nuo matalalämöpatterit tarvitse flektiä jne. ja kuumempaa vettä kuin lattialämmitys?

Jos on rossipohjalattia ja pintamateriaali 28mm lautaa, niin aika kuumaa vettä voi joutua lattiaan ajamaan. Alapohja häviöt voi olla kohtuullisen isot kuumalla vedellä. Vasta oli täällä tai lämpöpumput.info foorumilla tapaus, jossa lattialämmitys ei toiminut mitenkään lattialaudoituksen kanssa.

[Xargo]

Jos on rossipohjalattia ja pintamateriaali 28mm lautaa, niin aika kuumaa vettä voi joutua lattiaan ajamaan. Alapohja häviöt voi olla kohtuullisen isot kuumalla vedellä. Vasta oli täällä tai lämpöpumput.info foorumilla tapaus, jossa lattialämmitys ei toiminut mitenkään lattialaudoituksen kanssa.

Riippuu tietysti kovasti siitä, miten paljon siellä lattialämmitysputkien alla on eristettä. Uudessa talossa sitä luulisi olevan kuitenkin ihan kunnolla, varsinkin jos otetaan lämmitysmuoto huomioon ja laitetaan vähän ekstraa.

Lämpöhän ei sieltä eristeen ja lattialankun välistä mihkään "häviä", vaan se menee sinne minne helpoiten pääsee. Eli kunhan huolehtii siitä, että lattialankku on eristysmielessä se heikoin lenkki niin kyllä se lämpö huoneeseen sen läpi hiipii. Vanhassa talossa vaan herkästi käy niin, että alapohjaeristys ei ole riittävän paljon parempi eriste kuin lankku, jolloin liian suuri osa lämmöstä karkaa myyrille(?) vai kontiaisiako ne nykyään on.

Mulla on 18mm lankku yläkerrassa valtaosassa tiloista. Alla solukumimatto + 80mm betoni, jossa vesikiertoinen ll. Betonin alla 30mm Paroc SSB askeläänivilla ja sen alla 175mm ontelo. Lankut löin lattiaan vasta loppukeväästä niin ei varsinaista lämmityskauden kokemusta ole, mutta mitä nyt olen testaillut ja pintalämpöjä mittaillut niin kyllä tuolla ainakin tämä torppa lämpiää. Tosin onhan mulla tässä eristettäkin enempi ku normit vaatii.

Mutta kyllä se lattiamateriaali kannattaa todellakin huomioida suunnittelussa jos meinaa lattialämmityksen laittaa. Eli alapohjaan reilusti eristettä jos lankkulattia + lattialämmitys kiinnostaa. Niin ja seinän ja lattian liitoskohtaan kannattaa kiinnittää myös erityisesti huomiota, ettei lämpö karkaa sitten sivusuunnassa. Alapohjan ja ulkoseinän liitos on muutenkin usein hankala paikka eristysmielessä.

[justus01]

Kaiken voi tehdä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti, kuten joskus olen kuullut sanottavan.

Jos ostaa lattialämmityksen ostaa avaimet-käteen sieltä mistä kaikista halvimmalla saa, niin tulos voi olla jotain aivan muuta kuin toivotunlainen. Betonilattian ja talon saa todennäköisesti lämpimäksi halvimmalla ja helpoimmallakin ratkaisulla, rossipohjan ja lautalattian kanssa ei välttämättä. Myös esim. Purmon C22- ja C33-pattereilla voi saada aikaiseksi lämmönjaon, joka toimii kohtuullisen lämpöisellä vedellä.

Joka tapauksessa lautalattian kanssa joutuu käyttämään kuumempaa vettä kuin betonilattian tai vaikka kipsilevylattian. Kuinka kuumaa...se riippuu hyvin monesta asiasta. Kannattaa vaatia joku "lämpötilatakuu" lattialämmityksen mitoittajalta/asentajalta.

[Raid]

Matalalämpöpattereilla voi olla jopa parempi hyötysuhde.

Siis onko pattereista tullut tehokkaampia kuin lattialämmityksestä ja
eikös nuo matalalämöpatterit tarvitse flektiä jne. ja kuumempaa vettä kuin lattialämmitys?

Jos on rossipohjalattia ja pintamateriaali 28mm lautaa, niin aika kuumaa vettä voi joutua lattiaan ajamaan. Alapohja häviöt voi olla kohtuullisen isot kuumalla vedellä. Vasta oli täällä tai lämpöpumput.info foorumilla tapaus, jossa lattialämmitys ei toiminut mitenkään lattialaudoituksen kanssa.

Meillä on juuri tuollainen vanha rossipojalle oleva lautalattia talo.  Ei mitää ongelmaa k.o. lattioiden lämmityksessä. Pysyy lämpimänä. siitä en tiedä mitä laudan alla on...mutta muutaman porauksen jäljiltä purua tuli läpi reiästä.
 Kyllä nuo vanhojen talojen lattiat on tehty paksummilla eristeellä mitä uudet tehdäään. Jollei nyt ihan latoa ole rakennettu.
Mukavuudessa lattialämmitys lyö patterilämmityksen 100-0.