Maapiirin ylimitoitus

[luova111]

 Uudisrakennus.  Lämmitettävät neliöt n.160. 7-9kw pumppua kauppaavat. Mitoitusraportit antavat 350m-400m savimaahan. Mutta aina mlp myyjät sanovat että ylimitoitus on hyväksi. Maanrakennustyöt pikkuhiljaa alkavat raksalla ja nyt kun on aikaa vielä mietiskellä ja rakennella tuota mlp systeemiä niin onko järkevää sitten mitoittaa reilusti yli, esim laittaa 2*300m putkea maahan? Onko 200m liikaa ylimitoitusta? Kun en ole vielä päättänyt minkä valmistajan pumpun laitan, mutta keruuputket mielelläni jo laittaisin niin onpahan sitten jo valmiina. Ja tässä vaiheessa voisin vielä vaikuttaa piirin pituuteen. Myöhemmin on ikävä alkaa kaivamaan maapiiriä ylös ja todeta että tais olla alimitoitettu..  

[difluoridikloorimetaani]

Jos kohtuudella tontille mahtuu, niin 2 x 300m olisi mielestäni hyvä valinta.

Rakennuksen sijainti olisi merkittävä tieto

[Matias]

Kyllä minä ainakin laittaisin lisämetrejä keruuputkistoon jos tällä tietämyksellä alkaisin maaputkistoa mitoittamaan.
Meillä on 2X200m putkea nyt savimaassa ja enempää ei 600m2 tuolle  alalle mahtunut.
Keruuputkiston virtausvastuksen eliminoimiseksi harkitsisin 3X200m:n putkilenkkejä mutta ei siinä isoja eroja varmaankaan tule jos laittaa 2X300m:n lenkit.

Hyöty tulee siinä kun talviaikaan pidemmästä keruuputkistosta saa lämpimämpää keruuliuosta kuin lyhyemmästä ja lämpöpumpun hyötysuhde ja antoteho nousee tai laskee keruuliuoksen lämpötilan mukaan.

[luova111]

Elikkäs sijainti on Etelä-pohjanmaa Ilmajoki. Tontti on 2.6 hehtaaria, eli sen puoleen kyllä mahtuu keruuputkea maahan enemmänkin. Ojia ollaan siellä kaiveltu ja savimaata on kyllä. Pellot on kesäkuivallakin olleet aina ongelmallisen märkiä...Pitääkös ne 2 eri piiriä olla tasan sentilleen yhtä pitkiä jotta ei käy niin että toinen piiri on esim 2m. Lyhyempi ja silloinhan pitempi piiri varmaan jää hyödyttömäksi? Tämä on vaan omaa ajatteluani, mutta voisi luulla ainakin niin että se on oltava tarkalleen samanmittainen

[luova111]

Ai niin vielä sellanen kysymys, että jos laitan 3*200m piirit, niin vienkö tekniseen tilaan 6kpl putkia? Merkkaanko esim. Eri väreillä kunkin piirin ja annan loppuvastuun kytkennöistä asentajalle? Tehdäänkö yleensä tollasia 3 piirijärjestelmiä?

[difluoridikloorimetaani]

Kolmassa lyhyemmässä kietopiirissä on enemmän puuhaa pannuhuoneessa ja hitaampi virtausnopeus putkissa, laminaarisuus lähellä.

2 x 300 on tuttu ja koettu ja helppo saaha tasapainoon.

Muutamien metrien pituusero ei vaikuta mihinkään.

Todellisen virtaus ja termodynaamisen tasapainon näkee toimivan laitoksen lämpötilaeroista.

Noin saman pituiset putket ja ilmaton systeemi=>toimii varmasti

[Wilkku]

Päätimpä lisätä oman lusikan tähän soppaan.
Vuonna 2008 kun suunnittelin omaa maalämpöprojektia, niin sain Nibeltä laskelman joka sisälsi 8 kw pumpun ja 1x400 m maapiiriä.
Laskelma perustui öljynkulutukseen joka oli 3500 L/vuosi.
Itsepäisenä maalaisjunttina päätin kuitenkin vetää kaksi piiriä ja niistä tuli vielä 30 m eri mittaiset.
Putkea on maassa yhteensä 640 m ja pumppu on 10 kw Nibe 1240.
Jakokaivo on 40 m päässä talosta ja n. 3 m alempana kuin talo ja maapiiri vielä 5 m alempana jakokaivosta.
Maaperä on savimaata ja kosteaa sellaista.
Lokakuussa 2008 vedettiin putket maahan ja se oli kyllä yksi elämäni suurimpia voimankoitoksia, vaikkakin ojat kaivettiin kaivinkoneella.
Maalämpö saatiin päälle syyskuussa 2009 ja sen jälkeen se on hurissut päällä ilman ongelmia.
Sähkön kulutus on ollut 8500 - 9000 kwh/ vuosi maalämpölaitteistolla ja lisälämpöä on käytetty kaiken kaikkiaan 52 tuntia joista 21 tuntia tuli pumppua käynnistettäessä.

Että tämmöiset kokemukset.

T: Wilkku

[luova111]

Aika hyvällä kulutuksella menee sulla vuosi! Vanha patteritalo kuitenkin kyseessä.. Stiebelin myyjä ainakin minulle sanoi että on äärimmäisen tarkkaa että 2 piiriä on just samanpituiset, koska jos iso ero niin neste kiertää vaan lyhyemmässä piirissä? Mut tosiaan hyvä saada ihan OIKEITA käyttökokemuksia niin ei tällääsen toisen maalaisjuntin tarvi sit ressailla jos piirit ei ny metrilleen oo samanlaiset ym..

[justus01]

Pitääkös ne 2 eri piiriä olla tasan sentilleen yhtä pitkiä jotta ei käy niin että toinen piiri on esim 2m. Lyhyempi ja silloinhan pitempi piiri varmaan jää hyödyttömäksi? Tämä on vaan omaa ajatteluani, mutta voisi luulla ainakin niin että se on oltava tarkalleen samanmittainen

Ei tarvitse olla just saman mittaisia muutaman kymmenenkään metrin ero ei merkitse mitään. Jos jompi kumpi piiri alkaa mennä kylmemmäksi niin viskositeettiero korjaa tilannetta. Erityisesti kylmimpään aikaan kun keruunesteen ja maaperän lämpötila alkaa olla lähellä nollaa.

[Jokihuoko]

Mitenkäs saisi nuo kaksi keruupiiriä helpoiten tasapainoon...? Suljenko toisen piirin kokonaan ja katson lämmöt - ja sitten seuraavana päivänä toisen ja katson laitteen lämmöt? Pumppu on suht normiasetuksilla, asteminuuttiasetukset 120:ssä.

Meillä on ollut tammikuusta lähtien 2 x 190m putki, nibe 1245-10 pumppuna ja kaverina järeähkö Niben vesiboileri. Toinen piiri on painottunut hiukan "ylämäkeen" ja toinen "alamäkeen" kun eivät aivan rinnan mahtuneet. Suunnilleen saman pituisia ovat. Maa on alunperin ollut hyvin kovaa savea.

Keruupiirin lämmöt oli talvella pahimmillaan jossain -6C, nyt vasta tuo savi alkaa vasta olla painunut ja mullat lykätty päälle.

Nyt marraskuussa lämmöt ovat jo -2C kintailla, saa nähdä kuinka talvella riittää. Onhan noita ilmalämpöpumppuja ja takkaa talossa joten sinänsä lämmityskeinoja löytyy. Patterit on Purmo C33:t, joten niillä pärjää kyllä hyvin matalilla lämmöillä kun tuota luovutuspinta-alaa on niin paljon.

Tosin tuo alakertaan vasta tehty lattialämmitys on joutunut kuivattamaan 50m2 betonilaattaa ja käytännössä koko talon muurit, siellä kun oli todella kosteaa. Voisko olla jopa niin että tuo maa on "imetty kuiviin" kun koko setin on joutunut lämmittämään? Pitäisikö sen antaa "levätä" ennen talvea vai katsonko nyt mihin rahkeet riittää? 

[sailor]

Infrapunamittarilla mittaat muoviputkista pintalämpötilan.

[Matias]

Meillä on ollut tammikuusta lähtien 2 x 190m putki, nibe 1245-10 pumppuna ja kaverina järeähkö Niben vesiboileri.

Minkö kokoinen tuo "järeähkö Niben vesiboileri" on?

Keruupiirin lämmöt oli talvella pahimmillaan jossain -6C, nyt vasta tuo savi alkaa vasta olla painunut ja mullat lykätty päälle.

Jos iso varaaja on talon lämmitysverkossa niin kannattaa säädöt laittaa niin ettei käyntijaksot mene kovin pitkiksi.Sellainen 1-2h enintään ja sitten taukojakso.
Vaikuttaa keruupiirin lämpötilaan

[Jokihuoko]

Ei tuo varaaja mikään monen kuution vehe ole mutta 300l kuitenkin

Kävin ite huoltovalikossa ekaa kertaa koskaan, ja keruuputkiston pumppu näytti olevan 75%:llä, siinäkin on siis varaa hiukan. Veden lämmötkin pitäisi siis säätää järkeviksi... kun tuntuu että täällä ei käy kuin kaksi henkeä päivässä suihkussa niin vähemmälläkin pärjäisi =)

Keruuputkiston mittailu taitaa vaatia hiukan armaflexien käpistelyä mutta pitää tsekata josko sinne saisi infrapunamittaria sen verran ujutettua.

Tutkiskelen tässä justiinsa josko tuon softan saisi päivitettyä ja piirreltyä käppyrätä pitkästä aikaa.

[seppaant]

Mitenkäs saisi nuo kaksi keruupiiriä helpoiten tasapainoon...? Suljenko toisen piirin kokonaan ja katson lämmöt - ja sitten seuraavana päivänä toisen ja katson laitteen lämmöt? Pumppu on suht normiasetuksilla, asteminuuttiasetukset 120:ssä.

Meillä on ollut tammikuusta lähtien 2 x 190m putki, nibe 1245-10 pumppuna ja kaverina järeähkö Niben vesiboileri. Toinen piiri on painottunut hiukan "ylämäkeen" ja toinen "alamäkeen" kun eivät aivan rinnan mahtuneet. Suunnilleen saman pituisia ovat. Maa on alunperin ollut hyvin kovaa savea.

Keruupiirin lämmöt oli talvella pahimmillaan jossain -6C, nyt vasta tuo savi alkaa vasta olla painunut ja mullat lykätty päälle.

Nyt marraskuussa lämmöt ovat jo -2C kintailla, saa nähdä kuinka talvella riittää. Onhan noita ilmalämpöpumppuja ja takkaa talossa joten sinänsä lämmityskeinoja löytyy. Patterit on Purmo C33:t, joten niillä pärjää kyllä hyvin matalilla lämmöillä kun tuota luovutuspinta-alaa on niin paljon.

Kun keruu käy näinkin kylmänä, kannatta ensiksi tarkastaa, että viina kiertää kummassakin lenkissä.
Eli aja kumpaakin lenkkiä erikseen esim vuorokauden ajan ja seuraa samalla lämpötiloja.
Erikseen ajettaessa kummankin lenkin lämpötilat pitäisi olla suurinpiirtein samanlaiset.
Ylempään lenkkiin on saattanut kertyä ilmaa, joka haittaa virtausta ja näin erikseen ajettaessa lähtee todennäköisesti liikkeelle.
Tarkkaile paisunta-astian pintaa.

Kaksi samanmittaista keruupiiriä, joissa on suurinpiirtein samanlaiset putkivarusteet, ovat yleensä riittävästi tasapainossa ilman säätötoimenpiteitä. Edellytyksenä on kuitenkin, että putkissa ei ole ilmaa.

ATS

[justus01]

Nyt marraskuussa lämmöt ovat jo -2C kintailla, saa nähdä kuinka talvella riittää.

Eli maasta tulee -2c ja maahan menee -5c...-6c?
Käyntijakson alussa vai lopussa?

[Jokihuoko]

Raksaaja, ulos menevä on siis käyntijakson lopussa -2,5, sisään tuleva on 1,5 eli kyllähän tuosta voisi vielä ehkä hiukan nipistää nopeammalla kierrolla (nyt 90%).  Eihän tässä vielä huulilla olla kun tuo varoitusraja taitaa olla tuossa 1245:ssä -8C hujakoilla mutta kyllä tästä talvi vielä kylmeneekin

Tuossa systeemissä on hanojen takana kyllä ilmausventtiilit (sellaiset kannelliset messinkipömpelit, aika lähellä tuota: http://novafuture.fi/images/ilmausventtiili.jpg) mutta niistä huolimati vielä keväällä systeemistä kuului välillä kunnon lotina. Olisko siis itua laittaa kierto vielä tuon 75%:n sijaan 100% jos sillä saisi ilmat liikkeelle?

Taidan seuraavaksi koettaa tuota seppaantin konstia mitä tuossa aluksi ajoin itsekin takaa.

[sam68]

Jos siellä olis reippaammin ilmaa niin yleensä se menopaluu ero kasvaa. Vähän alakantissa on maapiirin määrä ja siksi se käy vähän kylmänä. Ei kannata tuijottaa mitä maahan lähtee vaan mitä siltä tulee. -2 tulolämpö toimii vielä ihan ok maapiirissä.

[justus01]

Raksaaja, ulos menevä on siis käyntijakson lopussa -2,5, sisään tuleva on 1,5 eli kyllähän tuosta voisi vielä ehkä hiukan nipistää nopeammalla kierrolla (nyt 90%).  Eihän tässä vielä huulilla olla kun tuo varoitusraja taitaa olla tuossa 1245:ssä -8C hujakoilla mutta kyllä tästä talvi vielä kylmeneekin

Tähän aikaan vuodesta maapiirin lämpötila laskee samaan tahtiin kun vuorokauden keskilämpötilakin. Tilanne muuttuu vasta kun tulee lunta maanpinnalle eristeeksi. Silloin saattaa joissakin tapauksessa jopa lämmetä maapiiri. Vasta sitten voi sanoa maapiiriä oikeasti alimitoitetuksi, kun sieltä maasta tulee selvästi pakkasen puolella olevaa nestettä käymisjakson alkupuolella. Tuolloin on maa jäätynyt putkiston ympäriltä ja voi syntyä pihaan routakuoppia alkukesästä, jos maaperä on herkästi routivaa laatua.

[Jokihuoko]

Kas, laitoin maakierron pumpun 100%:lle ja nyt sisään tulee 1,5 nurkilla ja ulos menee -1,5 nurkilla. Asteen verran siis heilahti kun laittoi pumppuun vauhtia.

Onhan tuo hiukan alimitoitettukin piirin osalta, 20m lisää olisi saanut vielä mahtumaan mutta olisi tullut hankalaan paikkaan viimeinen mutka piiriin vaan onhan noita lämmitysvehkeitä talossa, periaatteessa vaikka huhti-marraskuun pärjäisi hyvin ilmalämpöpumpuilla ja takalla - sitä silmällä pitäen tuo osin mitoitettiinkin 2x200 alun perin kun kahdessa ylimmässä kerroksessa on ilpit ja mlp lämmittää eristettyä kellarin lattiaa ja pitää pattereissa hiukan peruspöhinää

[Jokihuoko]

Siinä ensimmäinen kuvatus, tällä koneella ei ollut kuin google docs joten kuvaajan ranget heittävät melko lailla häränpyllyä... täytyy huomenissa piirrellä oikein excelillä niin nuo arvot on helppo säätää kohilleen. 

Klo 1600 on otettu tikku hetkeksi irti, siitä pätkäisy. Ulkona oli ~0-+3 astetta ja tässä 24h käppyrä. Näyttääkö mitenkään erikoiselta?



Täytyy tutkia vielä nuo anturien arvotkin mitä kaikkea tuo uusi softa logittaa, tässä nyt vain nuo:

Ulko
KV meno
KV paluu
keruu tulo
keruu lähtö

(voisin siirtää tämän kyllä eri threadiinkin, tässä ollaan menty aiheesta "Maapiirin ylimitoitus" jo maapiirin alimitoitukseen kun alun perin oli vain kahdesta eri piiristä puhe :-)

[Matias]

Oikein hyvältähän tuo trendi näyttää.
Käyntijaksot enimmäkseen 30-40min ja taukojaksot 1- 2h.
Hyvin näyttää keruun lämpötilat palautuvan taukojakson aikana.

Tuossa klo 12.00 aikaan loppuvan käyttöveden lämmitysjakson aikana keruun lämpötila selvästi korkeampi kuin lattialämmitysjakson aikana.

Tämä saattaa johtua korkeamman lauhtumislämpötilan pienentämästä antotehosta eli lattialämmitysjakson aikana lauhtumislämpötila on 30 asteen tienoilla jolloin antoteho on korkeimmillaan ja kun suurin osa (2/3 osaa) antotehosta otetaan keruuliuoksesta niin jäähtyyhän se silloin enemmän mikä näkyy trendissäkin.

Kyllä keruun lämpötila laskee kovemman kuormituksen aikana(klo 17.00) mutta trendissä näkyy hyvin miten loppuiltaan päin keruun lämpötila nousee,eli keruupiiri toimii niinkuin pitääkin.

Jos huonelämpötila pysyy tasaisena ja lämmintä käyttövettä riittää niin eipä asetuksia taida kannattaa muutella,tietysti hyvä seurailla kun tulee pakkaset