'Vähävetisen' lämpökaivon tuotto

[kylmis]

Aloitan tälläisen ketjun johon toivon foorumilaisilta viestejä, koska tämä asia on näköjään puhuttanut foorumin koko historian ajan. On paljon keskusteluja kuivista kaivoista ja näyttää olevan pari kuppikuntaakin, toinen vannoo vesipainehalkaisun nimeen ja osa ei pidä sitä niin merkityksellisenä.

Eli jos lämpökaivosi täyttyi porauksen jälkeen hitaasti vedellä tai muuten tiedät että kaivon veden tuotto on hidasta niin olisi kiva kuulla miten lämpökaivon mitoitus on toiminut?
Oletteko havainneet kaivon jäätymistä tai onko talosi energian kulutus ollut suurempaa kuin on oletettu? Oletko seurannut keruupiirin lämpötilaa ja laskeeko menevän keruunesteen lämpötila liian alas?

[hoohöö]

suomen porakaivon sivulta;

"Painehalkaisu
Poratuista kaivoista n.30% ei tule vettä, tai sen tulo on vähäinen. Niissä tapauksissa porakaivoon tehdään painehalkaisu. Painehalkaisussa porareikä tukitaan n.30metrin syvyydeltä ja sen alapuolelle lasketaan korkeapainepumpulla vettä. Veden paine aukaiseen kalliossa olevat halkeamat joissa vesisuonet kulkevat, siten vesi saadaan tulemaan porareikään. Painehalkaisu tehdään aina erillisellä paine-autolla"

Vähäinen vedentulo ei varmasti ongelma lämpökaivolle mutta vesikaivolle kyllä. Milläkähän tuo kaivo tukitaan halkaisun ajaksi?

Minun lämpökaivo ilmeisesti on jokseenkin vähävetinen en kyllä ole asiaa itse tutkinut enkä ikävä kyllä päässyt paikan päälle katsomaan kun keruuputket oli laskettu kaivoon eli ei hajuakaan missä vesiraja on. Painehalkaisua ei ole tehty ja porausvaiheessa tuli jokin vesisuoni vastaan jo ennen kalliota (minun tapauksessa maata on noin 20m ennen kalliota) mutta ilmeisesti se ei ollut mikään kummoinen suoni.

Keruulitkun lämpötila on alimmillaan ollut jossain -1,5  asteen hujakoilla pitkien käyntijaksojen lopussa mutta tilanne ei sen suhteen juuri muuttunut talven aikana eli ilmeisesti kaivossa on kuitenkin syvyyttä riittävästi koska se ei juuri ole jäähtynyt talven aikana.
Eikä ole ollut jäätymisongelmaakaan, sekin ehkä kielii siitä että vesiraja on syvällä.
Mutta homma tuntuu pelaavan MLP meni kompuran voimin koko talven ja sähköä on kulunut huomattavasti vähemmän kuin sähkökattila-aikoina (syyskuu-maaliskuu ajalla säästöä 14000 kwh verrattuna vuotta aiempaan).

[kylmis]

suomen porakaivon sivulta;
Minun lämpökaivo ilmeisesti on jokseenkin vähävetinen en kyllä ole asiaa itse tutkinut enkä ikävä kyllä päässyt paikan päälle katsomaan kun keruuputket oli laskettu kaivoon eli ei hajuakaan missä vesiraja on. Painehalkaisua ei ole tehty ja porausvaiheessa tuli jokin vesisuoni vastaan jo ennen kalliota (minun tapauksessa maata on noin 20m ennen kalliota) mutta ilmeisesti se ei ollut mikään kummoinen suoni.

Keruulitkun lämpötila on alimmillaan ollut jossain -1,5  asteen hujakoilla pitkien käyntijaksojen lopussa mutta tilanne ei sen suhteen juuri muuttunut talven aikana eli ilmeisesti kaivossa on kuitenkin syvyyttä riittävästi koska se ei juuri ole jäähtynyt talven aikana.
Eikä ole ollut jäätymisongelmaakaan, sekin ehkä kielii siitä että vesiraja on syvällä.
Mutta homma tuntuu pelaavan MLP meni kompuran voimin koko talven ja sähköä on kulunut huomattavasti vähemmän kuin sähkökattila-aikoina (syyskuu-maaliskuu ajalla säästöä 14000 kwh verrattuna vuotta aiempaan).

No rauhoittaa ainakin omaa mieltä, kun minun kaivo kans oli nihkeä vedentuoton osalta. Ilmeisesti teidänkin kaivo tehtiin vedentuotosta huolimatta suunniteltuun mittaan?

[seppaant]

Laitanpa tämän  tännekin, minkä laitoin toiseen viestiketjuun.

Täällä foorumilla on tullut vastaan muutama ylivuotava kaivo.
Niistä olisi hyvä saada mittaustietoja.

Kaivon tuotto riittää aina

Siitä voidaan keskustella millä hyötysuhteella tarvittava energia sieltä saadaan.

Jos halutaan enemmän energiaa kaivosta, niin silloin pitää kasvattaa lämpötilaeroa häiriintymättömän kallion lämpötilan ja kaivossa vallitsevan lämpötilan välillä.
Tämä tapahtuu automaattisesti  jäähdytettäessä enemmän keruuliuosta tosin hyötysuhteen kustannuksella.

Mitä eroa on kuivakaivolla ja "märkäkaivolla"

Kuivakaivossa kaikki energia siirtyy johtumalla kalliota pitkin.

Märkäkaivossa osa energiasta siirtyy kauempaa kalliosta virtaavan veden mukana.

Ihannetapaus on ylivuotava kaivo, johon vesi tulee aivan kaivon pohjalla olevan ruhjeen kautta. Tällöin vesi on kaivon pohjalla olevan häiriintymättömän kallioperän lämpöistä.
Keruuliuoksen lämpötila voisi arviolta olla keskimäärin pari kolme astetta korkeampi kuin kuivakaivossa.

Seuraavaksi paras kaivo on sellainen johon osuu kaksi tai useampi ruhjetta, joissa on eri painesuhteet. Tällöin olisi virtaus kaivon kautta ruhjeesta toiseen ja lämmitäisi kaivoa tältä osin.
Mutta jos ruhjeissa ei ole paine-eroa, niin silloin ei ole myöskään kaivossa virtauksia.

Kolmas tapaus on että kaivo osuu vain yhteen ruhjeeseen. Tällöin kaivon kautta ei ole missään tapauksessa virtausta. Ruhjeessa virtaava vesi lämmittää vain hyvin pientä osaa kohdallaan olevasta kaivosta.
Vaikka poratessa olisi hyvinkin runsas veden tuotto, niin täyttyneessä kaivossa ei ole virtauksia. Tilanne on lähes sama kuin kuivakaivossa.

Jos keruuliuos on 2C kylmempää, niin mitä se käytännössä tarkoittaa?

Otetaan esimerkiksi talo, jonka energiankulutus 24 000kWh vuodessa ja sitä lämmitetään lämpöpumpulla, jonka hyötysuhde on 3,0.

-Sähköverkosta ostetaan 8 000 kWh vuodessa.
-Kaivosta otetaan 16 000 kWh vuodessa

Yhden asteen pudotus keruuliuoksen lämpötilassa laskee COP:ia n. 0,1 yksikköä. (Kopeland Scroll laskentaohjelman mukaan)

2 C kylmemmällä keruuliuoksella
- Sähköverkosta ostetaan 24 000/ 2,8 = 8571 kWh
- Kaivosta otetaan 15 429 kWh

Mielestäni vesiolosuhteiltaan parhaan ja huonoimman kaivon lämpötilaero voi korkeintaan olla tuo 2 C (Oma arvio, ei perustu mittaustuloksiin)

Parhaan ja huonoimman kaivon ero olisi vuodessa 571 kWh = n. 65E.
Todellisuudessa kuivakaivon ja tavallisen märkäkaivon ero on kuitenkin hyvin pieni.

ATS

[kylmis]

Jos keruuliuos on 2C kylmempää, niin mitä se käytännössä tarkoittaa?

Otetaan esimerkiksi talo, jonka energiankulutus 24 000kWh vuodessa ja sitä lämmitetään lämpöpumpulla, jonka hyötysuhde on 3,0.

-Sähköverkosta ostetaan 8 000 kWh vuodessa.
-Kaivosta otetaan 16 000 kWh vuodessa

Yhden asteen pudotus keruuliuoksen lämpötilassa laskee COP:ia n. 0,1 yksikköä. (Kopeland Scroll laskentaohjelman mukaan)

2 C kylmemmällä keruuliuoksella
- Sähköverkosta ostetaan 24 000/ 2,8 = 8571 kWh
- Kaivosta otetaan 15 429 kWh

Mielestäni vesiolosuhteiltaan parhaan ja huonoimman kaivon lämpötilaero voi korkeintaan olla tuo 2 C (Oma arvio, ei perustu mittaustuloksiin)

Parhaan ja huonoimman kaivon ero olisi vuodessa 571 kWh = n. 65E.
Todellisuudessa kuivakaivon ja tavallisen märkäkaivon ero on kuitenkin hyvin pieni.

Tuo on valaiseva esimerkki noista lämpötilojen vaikutuksista. Kuinkahan paljon noita optimaalisia kaivoja oikeasti on? Vaikea sanoa, voi olla että valtaosa on enemmän tai vähemmän niitä kaivoja joissa vesi ei paljoa virtaile suonesta toiseen.  Toki jos suonia on niin todennäköisyys virtauksella kasvaa.

[sam68]

Minun kokemukset on ettei vesisuonia sisältävä kaivo poikkea teholtaan "tavallisesta" niin että sen huomais. Varmaan tuollainen tulviva on se josta tehoja irtoaa enemmän.
Jos kaivossa pysyy vesi niin kyllähän sen pitäisi toimia ihan ok.
Kannattaa kuitenkin järjestellä mittaus tuohon kaivoon esim 25mm pelmillä, josta voi varmistaa että siellä on aina vettä.

[Starppa]

Nämä olivat huojentavia kommentteja, kokeneemmilta kaivon käyttäjilta. Mutta entäs kun reilulla kädellä kannettu vesi ei pysy kaivossa? Meidän reikä ei jaksanut edes täyttyä, vaikka 2 tuntia laskettiin tontti venttiili täysin levällään (PEM40) putkesta vettä kaivoon, kaupungin verkon paine pyörii meillä siellä 5 bar tienoilla. Mitä mieltä raati on kaivon ominaisuuksista? (kaivosta/porauksesta tarinaa minun aikaisemmissa postauksissa)

[kylmis]

Starppa, sanoisin että lorota sitä vettä sinne vielä toiset 2h. Silloin sen pitäs olla täynnä, jos ei ole niin sitten siellä ei pysy vesi. Tuon toisen parituntisen jälkeen laske pitkällä (ohuella) narulla sinne paino/koho jolla voit testata mihin tasoon veden pinta on asettunut (kai se johonkin tasoon asettuu). Miltä syvyydeltä kallio alkoi?

Jos ei kertakaikkiaan pintaa löydy niin vaihtoehdot vähissä. Sitten vois kokeilla varmaan tuota painehalkaisua, jos sen avulla sais jonkin vesisuonen auki. Toinen vaihtoehto on täyttää reikä jollain muulla kuin vedellä.

[Uuno-Eemeli]

Kerronpa tähän ketjuun omasta tauksesta, josta olen laittanut pari viestiä toiseen ketjuun. Viikko sitten perjantain porattuun 215 m kaivooni vedenpinta ei ulottunut viikonloppuna 50 metriin maanpinnasta. Alkuviikosta vedenpinta jo löytyi ja viikon kuluttua kaivon valmistumisesta se oli 10 metriä maanpinnasta. Ehkäpä kaivossani on tämän ketjun aiemmassa viestissä kehuttu pohjalla oleva vesisuoni. Kallion etäisyys maan pinnasta on myös tuo 10 m.
Tässä tapauksessa kun kaivonporauksen ja keruupiirien asennuksen välillä on pari viikkoa, niin pääsen seuraamaan tilanteen kehittymistä. Mikäli putket pudotetaan kaivoon heti porauksen jälkeen ja kaivo täytetään letkuvedellä, niin jää arvoitukseksi mikä on kaivon oma veden tuotto.

[sailor]

Ei kukaan väitä etteikö lämpökaivo toimisi vaikka se olisi täytetty betonilla, mutta kaivo jossa vesi vaihtuu on teholtaan parempi.

Se on sama juttu kuin poraako 150m vai 170m reiän. Kumpikin toimii samalla tavalla eli kämppä lämpenee, mutta syvemmästä reiästä saadaan vähän pienempi sähkölasku.

Kuten esitetyistä laskelmista voidaan todeta niin rahallinen säästö lienee kaikissa tapauksissa alle satanen vuodessa, mutta sitten kun muistaa että se reikä tönöttää siellä ainakin sen 100 vuotta, niin minusta pitkässä juoksussa reikää ei kannata alimitoittaa, se kannattaa tarvittaessa painehalkaista sekä siitä kannattaa nostaa vettä mahdollisimman paljon (vedenottokin lämmittää kaivoa).

Foorumin mittaustuloksista voi minusta vetää johtopäätöksen että pullonkaula löytyy myös lämmön siirtymisestä keruuputkiston seinämän läpi. Eli kannattaa suosia useampaa keruuputkea.

Pumppuja menee talon eliniän aikana useita, mutta reikä pysyy.

Eli syvempi reikä + tarvittaessa painehalkaisu + 4x32mm keruuputkisto. Toki muutkin ratkaisut toimivat.

[kylmis]

Eli syvempi reikä + tarvittaessa painehalkaisu + 4x32mm keruuputkisto. Toki muutkin ratkaisut toimivat.

Tuo on kyllä totta mitä sanot, mutta ei välttämättä taloudellisesti kannattivin tapa. Esim. 4x32mm putkitus maksaa lähes tuplahinnan verrattuna 2x40 putkitukseen. Eli jos sanotaan että 700€ enemmän niin siitä voi lähteä miettimään että riittääkö 100v tuon hinnan takaisin saamiseksi hitusen paremmalla tuotolla?

Jos olettaa että vaikutus COP:iin olisi 0,1 (hihasta) niin säästöä normikulutuksisessa talossa voisi tulla vuodessa luokkaa 13,7€. Eli maksaisi itsensä takaisin jo reippaassa 50 vuodessa, jos korkoa ei huomioida.

Sama juttu tuossa painehalkaisussa, ja erityisesti siinä tapauksessa että on sattunut ottamaan porarin joka ei sitä tee, jos sinne tilaa erillisen painehalkaisun niin taitaa hinta liikkua jossain 1000€ huitteissa? Taas kannattaa naputella jokunen hetki laskinta ennen kuin päätöksen tekee.

[sailor]

Ja sitten kun täyttää joka vuosi (vain) 25m3 kokoista uima-allasta, niin hyvältä tuntuu, kun täyttämiseen menee sadan egen vesimaksun sijaan 2 euroa sähköön  

Vaikea luopua edes ajatustasolla kun "ilmaista" vettä on rajattomasti.

[seppaant]

Nämä olivat huojentavia kommentteja, kokeneemmilta kaivon käyttäjilta. Mutta entäs kun reilulla kädellä kannettu vesi ei pysy kaivossa? Meidän reikä ei jaksanut edes täyttyä, vaikka 2 tuntia laskettiin tontti venttiili täysin levällään (PEM40) putkesta vettä kaivoon, kaupungin verkon paine pyörii meillä siellä 5 bar tienoilla. Mitä mieltä raati on kaivon ominaisuuksista? (kaivosta/porauksesta tarinaa minun aikaisemmissa postauksissa)

Vanhan sanonnan mukaan "Ei kannettu vesi kaivossa pysy"
Kaivossa pinta asetuu kalliohalkeamissa olevan pohjaveden pinnan korkeudelle.
Jos poratessa tulee paljon vettä, tarkoittaa tämä että kalliossa on väljät halkeamat, joissa virtaa reilusti vettä mutta pinta asettuu kuitenkin aina pohjaveden pinnan tasolle.
Jos tällaiseen kaivoon syöttää vettä, virtaa se näihin halkeamiin. Kaivoon pitää syöttää enemmän vettä mitä halkeamat vetävät jotta se saataisiin täyteen. Kun veden syöttö lopetetaan putoaa pinta taas pohjaveden korkeudelle.

ATS

[Jamppe]

Hei!

Nyt tarvittaisiin neuvoja mitä tehdä.

Kaivo porattu 8kw pumppua varten. Syvyys 190m maanpinnasta ja kallio tuli vastaan 12m kohdalla. Isompia suonia ei 190m matkalla vastaan tullut ja painahalkaisua ei tehty eli kaivo ns. kuivakaivo. Kaivo täytettiin vedellä.

Kannattaako painahalkaisun perään siis haikailla, onko varmaa että se edes auttaa veden tuloon?

Kasteluvettähän kaivosta ei saane, koska maaosuus 12m ja käsittääkseni veden noston max. syvyytenä noin 8m.

Näkeekö mistään mikä pohjaveden korkeus alueella pitäisi olla? Miten kaivon aktiivisyvyyden mittaus olisi helpointa tehdä? Naru jonka päähän kohopaino joka kelluu vedessä ja laskea reikään & laskea metrit nostettaessa?

[tomppeli]

Kaivo porattu 8kw pumppua varten. Syvyys 190m maanpinnasta ja kallio tuli vastaan 12m kohdalla. Isompia suonia ei 190m matkalla vastaan tullut ja painahalkaisua ei tehty eli kaivo ns. kuivakaivo. Kaivo täytettiin vedellä.

Kannattaako painahalkaisun perään siis haikailla, onko varmaa että se edes auttaa veden tuloon?

Kasteluvettähän kaivosta ei saane, koska maaosuus 12m ja käsittääkseni veden noston max. syvyytenä noin 8m.

Kyllä siellä kaivossa yleensä vesi pysyy.
Vaikka on ns. kuiva kaivo, kyllä se yleensä tuottaa ihan hyvin lämpöä siltä matkalta missä on vettä.
Voit toki koettaa mitata pinnan korkeutta jollain sopivalla menetelmällä, mutta todennäköisesti vedetöntä osuutta on kaivossa korkeintaan noin 10 metrin verran.
Älä huoli, kyllä se kaivo toimii ihan hyvin.!
Kasteluvettä siitä tuskin saa, jos vedentuotto on heikko.
Painehalkaisua ei tarvita, ellet haikaile sen kasteluveden perään.

[S3]

Yhdistin useamman sähköasennusputken (halk. 16mm), teippasin liitokset ja eikun putki kaivoon ja puhaltelemaan. Tällä menetelmällä myös sinä löydät ainakin alle 10-metrissä olevan pohjaveden. Mulla oli toisessa kaivossa vesi "hukassa" mutta löytyi noin 3-4-viikon päästä. Toinen kaivoista täyttyi heti.

[B37]

Moi

Ei ehkä ihan oikea otsikko, mutta laitan kysymykseni kuitenkin tähän ketjuun. Eli meillä porarin mukaan vesi tuli vastaan "vasta" 80 metrissä. Kaivon kokonaissyvyys 160 m. Onko tällä vaikutusta kaivon toimintaan? En ole vielä ehtinyt itse testata, millä korkeudella veden pinta on nyt kaivossa. Poraus tehty reilu viikko sitten.

[tomppeli]

Moi
Eli meillä porarin mukaan vesi tuli vastaan "vasta" 80 metrissä. Kaivon kokonaissyvyys 160 m. Onko tällä vaikutusta kaivon toimintaan?

Hyvä, että tuli vesi jossain.
Muutoin olisi ns. "kuiva kaivo".
Eikä senkään kanssa olisi mitään hätää. Jos saa täytetyksi vedellä ja vesi pysyy kaivossa, niin kyllä sieltä lämpöä tulee.
Vain se osuus kaivon putkituksesta, joka ei ole veden ympäröimänä, on hyödytön.
Runsas veden tulo kaivossa voi tarkoittaa sitä, että kaivossa voi tapahtua veden läpivirtausta. Silloin lämpöä siirtyy kallioperässä paremmin ympäristöstä ja kaivon lämmöntuotto on hiukan parempi.

[B37]

Eli vaikka vesi tuli vasta 80 metrissä, se nousee itsestään ylemmäs kaivossa kapillaarisesti? Eli puolet kaivosta ei ole hyödytöntä kuivaa kaivoa?

[tomppeli]

Eli vaikka vesi tuli vasta 80 metrissä, se nousee itsestään ylemmäs kaivossa kapillaarisesti? Eli puolet kaivosta ei ole hyödytöntä kuivaa kaivoa?

Kallion halkeamasta tulevassa vedessä on yleensä painetta, joka nostaa veden tavallisesti noin 5 - 10 metrin korkeuteen maan pinnasta.
Joskus kaivo joudutaan jopa täyttämään vesijohtovedellä. Yleensä vesi pysyy sitten kyllä kaivossa, ellei talosi ole korkean kukkulan tai kallion laella.
Tuollainen vesijohtovedelläkin täytetty lämpökaivo toimii ihan hyvin.
Sen tuotto on todennäköisesti vähän huonompi, kuin runsasvetisen kaivon.
Ero ei kuitenkaan ole ratkaisevan suuri.
Hyvä siitä tulee, jos ei ole alunperin alimitoitettu.

[Hese]

Nämä olivat huojentavia kommentteja, kokeneemmilta kaivon käyttäjilta. Mutta entäs kun reilulla kädellä kannettu vesi ei pysy kaivossa? Meidän reikä ei jaksanut edes täyttyä, vaikka 2 tuntia laskettiin tontti venttiili täysin levällään (PEM40) putkesta vettä kaivoon, kaupungin verkon paine pyörii meillä siellä 5 bar tienoilla. Mitä mieltä raati on kaivon ominaisuuksista? (kaivosta/porauksesta tarinaa minun aikaisemmissa postauksissa)

Minun porakaivosta saa ottaa vettä kuiviin kaivoihin!  
160m kaivo, 20m teräsputkella, vettä 2m syvyydessä maan pinnasta...
Tuppaa jäätymään putkiosuudelta sillä seurauksella, että liuospinta nousee paisuntasäiliössä.

[sjs]

Olen lukenut taannoin erään artikkelin ameriikasta, jossa kaivot täytettiin putkien asennuksien jälkeen jollain savipitoisella massalla. Ehkä siellä oli sama ongelma, ettei vettä tullut. Lämmönsiirto taattiin ko. menetelmällä. Ehkä putkien vaihto tulevaisuudessa on hieman työläämpi.

[sam68]

Painehalkaisusta yms:
Suomessa porakaivojen keskisyvyys on
50–80 metriä, mutta maantieteellinen
vaihtelu on suurta. Porausvaiheessa urakoitsija
seuraa veden tuloa, ja jos talousvesikaivosta
ei saada kohtuullista vesimäärää
poraamalla, tehdään vesipaineaukaisu.
Se, kuinka syvälle porataan ennen
paineaukaisuun turvautumista, riippuu
kohteen sijainnista. Saaristossa poraus
saatetaan lopettaa 30 metrissä, sisämaassa
porataan jopa 140 metriin ennen
paineaukaisua.
Energiakaivojen paineaukaisu on lähes
aina turhaa. Energiakaivojen vesipaineaukaisua
perustellaan virtausten saamisella
kaivoon, mutta lämmönkeruukaivossa
virtaava vesi ei ole välttämätön. Joissakin
tapauksissa paineaukaisu voi jopa
huonontaa energiakaivon toimintaa, joten
sitä kannattaa harkita vain poikkeustapauksissa.
Energiakaivossa oleellista on, että lämmönkeruuputket
ovat riittävän pitkältä
matkalta vedessä eli että kaivon tehollinen
syvyys on riittävä. Se saavutetaan ensisijaisesti
poraamalla.
Ellei energiakaivon porareikä kohtuullisessa
ajassa täyty vedellä itsestään, se
täytetään. Kallioon porattu kaivo on kuin
pullo: jos vesi ei pääse virtaamaan kaivoon
ulkopuolelta, ei se pääse myöskään
kaivosta pois.
Porausurakoitsija varmistaa, että vedenpinta
asettuu kaivossa riittävälle tasolle.
Maksa paineaukaisu
vain tarvittaessa
Suurin osa talousvesikaivoista saadaan
tuottoisiksi poraamalla. Sadasta kaivosta
vain parikymmentä joudutaan avaamaan
paineella.
Sen takia asiakkaan ei kannata hyväksyä
pakettitarjousta, jossa urakoitsija lupaa
tehdä paineaukaisun ”tarvittaessa samaan
kokonaishintaan”. Paineaukaisu
maksaa vähimmillään noin 400–500 euroa,
porauspaikan ja yrityksen toimipisteen
välimatkasta riippuen enemmänkin.
Kustannus kannattaa maksaa vain, jos paineaukaisulle
on todellinen tarve.
Miten paineaukaisu tehdään?
Paineaukaisu tehdään paineautolla, joka
on painepumpulla varustettu säiliöauto.
Paineaukaisua varten kaivo täytetään
vedellä. Kaivo suljetaan mansetilla, joka
asetetaan reilusti kalliopinnan alapuolelle.
Suomen kallioperä on pinnaltaan usein
ruhjeinen, joten riittävän turvallinen paikka
mansetille on noin 20 metriä kalliopinnan
alapuolella. Jos mansetti jätetään lähemmäs
pintaa, kallio saattaa haljeta ylöspäin
jopa maa- ja kallioperän rajaan saakka,
jolloin maakerroksista voi valua epäpuhtauksia
pohjaveteen.
Mansetti on noin 50 senttimetrin pituinen
sylinteri, jonka varressa on vahva kumi.
Lyhentyessään sylinteri puristaa kumia
pituussuunnassa, jolloin kumi tiivistyy
kaivon seinämiin ja estää paineen karkaamisen
kaivosta.
Paine johdetaan kaivoon mansetin läpi.
Vedenpainetta nostetaan tasaisesti, kunnes
paine rikkoo kallioon halkeamia veden
virtaukselle. Paineauto tuottaa jopa
yli 200 baarin paineen. Kulloinkin käytettävä
paine riippuu kallioperästä ja sen
rikkonaisuudesta. Joskus riittävän halkeaman
veden virtaukselle saa 40 baarilla,
mutta 150 baariakaan ei ole harvinainen.
Tärkeintä on nostaa painetta pikkuhiljaa
hallitusti.
Avaamisen jälkeen kaivoon pumpataan
vielä vettä ja varmistetaan sillä veden virtaus.
Sen jälkeen urakoitsija mittaa kaivon
tuoton, jonka perusteella määritetään
pumpun asennussyvyys.