Tere,
Allekirjoittaneella Thermia Diplomat TWS 8 maalämpöpumppu, 160m syvä kaivo ja teräsputkea pehmeän maan vuoksi 23m.
Lämitettävää alaa 144m2, kuutioita n. 700m3, talo Kainuussa.
Kuluva ( mutta poikkeuksellinen?) talvi (tiukkaa pakkasta lienee yhtäjaksoisesti ollut kohta lähes 100 päivää, pakkasennätys -37) kertoi yhtä sun toista pumpun ja porakaivon toiminnasta.
Pumppu kävi yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja, mutta ei mennyt ns. vastuksille (ehkä olisi ollut aihetta).
Kaivosta hivenen, koska ollaan "kaivo -puolella";
- Keruuliuospiirin neste nousi max. tasoon viikon 7 loppupuolella, mikä tarkoittanee sitä, että kaivossa alkaa olla putkien (ainakin paluuputken) ympärillä jäätä, joka puristaa teräsputken osalla keruuliuosputkea kasaan.
Lääkkeeksi pumppu LISÄLÄMPÖ -tilaan (sähkövastuksille), kaivo elpyi n. 10 tuntia ja palattiin normaalille tasolle.
- Pumpun pitkät käyntijaksot pakkasten aikana vetivät paluuliuoksen lämpötilan aika alhaiseksi; -5, jopa -6 asteista, tulon näyttäessä 0 astetta -> kaivon putkiosa jäätyy puristaen putkia -> liuospiirin nestepinta nousee.
Thermian liuospiirin pumppu voisi olla hivenen "ärhäkämpi", liuospuolen pumppu on nyt täysillä ja Delta T on nippa nappa "hyväksyttävä"...
Kokemusteni ja ruotsalaisten tutkimusten (jäätyneet kaivot Ruotsissa) mukaan mm. lämpökaivon putkiosan pituus vaikuttaa merkittävästi lämpökaivon toimintaan kovilla pakkasilla - mitä enemmän rautaputkea, sitä suurempi haitallinen jäätymisriski.
Rautaputkessa oleva vesi ei pääse jäätyessään mihinkään suuntaan, vaan puristaa liuospiirin putkia kasaan.
Ruotsalaisilla ovat kokeilleet erilaisia konsteja putkiosan jäätymisen estämiseksi (erilaisia täytteitä ja lämmitystä).
Ruotsalaistutkimuksen mukaan maaviileän käyttökään ei ole hullumpi ajatus, koska tutkimusten mukaan näin voidaan "varastoida" lämpöä maaperään.
Tiedä sitten...