lisävastus

[untuvikko]

Lueskelin tuosta tiedonkeruuketjusta, että lisävastuksen käyttötunteja on kaikilla hurjan vähän. Suurimmalla osalla taisi olla 0 tunnin paikkeilla, jos oikein ymmärsin lukemani.

Meillä on pumppu ollut käytössä 2 vuotta ja lisävastuksessa näkyy käyttötunteja 832h.  

Kuukausittain lisävastus on päällä miltei 100h. Missähän mättää taas? Vinkkejä?

[sam68]

Kerroppa vähän millainen tapaus eli lämmitettävät alat, asukasmäärä, mitoitus arvo, keruupiiri ja laitteisto tietysti muuten.

[sam68]

Lueskelin tuosta tiedonkeruuketjusta, että lisävastuksen käyttötunteja on kaikilla hurjan vähän. Suurimmalla osalla taisi olla 0 tunnin paikkeilla, jos oikein ymmärsin lukemani.

Meillä on pumppu ollut käytössä 2 vuotta ja lisävastuksessa näkyy käyttötunteja 832h.  

Kuukausittain lisävastus on päällä miltei 100h. Missähän mättää taas? Vinkkejä?

Luin noita sinua aiempia viestejä ja sieltä selvisi paljon.
Minusta teillä on osatehopumppu ja tuo taitaa olla vielä vanhempaa mallia joten sähköä menee.
175+50 neliötä vaatii jo 10kw pumpun ja saattaa olla ettei edes se riitä. Riippuu paljon muista tekijöistä.

[untuvikko]

No voi juma. Onko myyjä siis mitoittanut meille liian pienen pumpun???

Laitan tähän nyt vielä, että pumppu on siis Carrierin 7kW. Lämmitettäviä neliöitä on tosiaan noin 225, josta talo 175m2 ja loput autotalli/varastoa. Sijainti Länsi-Suomi.

Muita mielipiteitä/neuvoja??

[vilukissa]

No kyllä se vähän siltä tuntuu että on liian pieni peli teille mitoitettu - tai siis mitoitettu se osatehoiseksi.

Meille on tulossa 8 kW pumppu. Talossa on asuinneliöitä 119 ja lisäksi lämmintä autotalli-, ja varastotilaa 60 neliötä. Lämmön jako tapahtuu pattereilla ja talo on rakennettu vuonna -80 joten lämmöntarve on hieman isompi kuin teidän upouudessa talossa... Me valittiin pumpuksi Nibe 1240, koska se pystyy pumppaamaan lämmön jopa 65 asteeseen, ennekuin tarvitsee laittaa vastuksia päälle. Tosin hyötysuhde laskee tuolla 65 astella vajaaseen 3:een, mutta mieluumin pumpulla kuin pelkällä sähköllä  

Tuntuu kyllä kuitenkin vähän jännältä että lattialämmitystalossa tarvitsee käyttää noin paljon tuota sähkövastusta...

Onko teidän talo puurakenteinen? Miten syvä kaivo on? Oletko seurannut kaivon menon ja tulon lämpöjä?

Olen tältä palstalta lukenut että kivitalo saattaa ensimmäisenä vuonna tarvita paljon enemmän lämmitysenergiaa, kuin sitten myöhempinä vuosina. Liittyy jotenkin sen kosteuden ja sitämyöten myös lämmön tasaantumiseen.

Voisiko tuo lämpimän veden riittämättömyys, josta kirjoitit, olla osasyynä vastusten käyttöön?

[Kuumaa_kalliosta]

Meillä on pumppu ollut käytössä 2 vuotta ja lisävastuksessa näkyy käyttötunteja 832h.  

Kuukausittain lisävastus on päällä miltei 100h. Missähän mättää taas? Vinkkejä?

Ei taida olla miltei 100 tuntia kuussa, koska 832 tuntia jaettuna 24 kuukaudella on 34,7 tuntia. Tarkoitat varmaan, että talvikuukausina voi vastus voi olla päällä miltei 100 tuntia?

Kerro lisää: onko lattialämmitys, poreallas, monta ulos ja sisään säntäävää vekaraa, uusi talo, lämmön talteenotto jne.?

[untuvikko]

No plarasin minäkin lisää näitä viestejä läpi ja kyllä näitä 7kw:n pumppuja on ihan vastaavan kokoisissa taloissa muuallakin. Meillä on Jukka-talojen matalaenergiatalo. tähän hätään en kaivon syvyyttä muista. Oliskohan ollut niin, että aktiivista keruuputkea on 165m... eli kaivo on kai sitten jotain 85m syvä.

Tehdasasetuksena on säädöissä, että lisäenergia lähtee päälle, jos pumppu ei 60minuutissa lämmitä säädettyihin lämpötiloihin. Koitan nostaa sitä vaikkapa 120 minuuttiin, kuten tuolta IVT-palstalta luin ihmisten säätäneen. Jospa sekin jotain vaikuttaisi. Jotenkin vain tuntuu kumman isoilta nuo käntiajat.

Tuo lämmin käyttövesi kyllä nykyisellään riittää aivan mainiosti. On säädetty 48 asteeseen ja kerran viikossa lämmittää sen 65 asteeseen. (Meillä on erillinen 350L:n varaaja). Ja perheessä siis 6 henkilöä. Suihkussa lotrataan päivittäin ja 2-3 kertaa viikossa saunotaan.

On tämä vaan aika säätämistä.

[Raid]

No voi juma. Onko myyjä siis mitoittanut meille liian pienen pumpun???

Laitan tähän nyt vielä, että pumppu on siis Carrierin 7kW. Lämmitettäviä neliöitä on tosiaan noin 225, josta talo 175m2 ja loput autotalli/varastoa. Sijainti Länsi-Suomi.

Muita mielipiteitä/neuvoja??

Meillä on saman kokoinen pumppu (IVT C7) ja neliöitä 220. Mitoitettu osatehoiseksi, käyntitunteja tuntuu ovelan normaalit kun vertailee muita vastaavia.  Vastusta ei ola tarvittu yhtään tänä talvena. Huoneiden lämmöt on kaiken lisäksi normaalia lämpimänä 22-23c  koska nuorin muksu painaa ilman usein rihman kiertämää. Ensi kesän jälkeen lasketaan asteella parilla 21-22. Toisaalta vanhassa (50v) talossa tunttuu helposti vedon tunne.  Jossain on vikaa , joko sihti tukossa, kaivo tehoton(oliko kaivo?)tjsp. En usko että tuota pumppua ihan liiaksi alimitoitettu on koska meillä ainakin toimii ihan ok. Takka meillä on mutta sitä ei olla lämmitetty 1-2 krt vkossa ihan tunnelmaksi, muuta lämmityshyötyä ei ihan niinpaljoa ole. Kovila pakkasilla alle -15c mentäsessä alkaa vastus tulla mukaan, tälläisiä pakkasia ei tänä talvena satakunnassa ole ollut.  

[untuvikko]

 Jossain on vikaa , joko sihti tukossa, kaivo tehoton(oliko kaivo?)tjsp.

sihdit ei ainakaan ole tukossa. On juuri putsattu. Miten kaivo voisi olla tehoton? On porattu kallioon. Jotenkin kuvittelisi, että reikä vaan kallioon ja putket sinne ja se siitä...  

Katson tänään noita lämpötiloja meno/tulo puolelta, kun pääsen kotiin. Laitan niitä sitten tänne tiedoksi. Kertonevat siitä kaivon toiminnasta sitten jotain enemmän.

[untuvikko]

Ei taida olla miltei 100 tuntia kuussa, koska 832 tuntia jaettuna 24 kuukaudella on 34,7 tuntia. Tarkoitat varmaan, että talvikuukausina voi vastus voi olla päällä miltei 100 tuntia?

Kerro lisää: onko lattialämmitys, poreallas, monta ulos ja sisään säntäävää vekaraa, uusi talo, lämmön talteenotto jne.?

Tarkennusta sen verran, että tosiaan ei ympäri vuoden käytä lisäsähköä sentään tuota 100h. Mutta nyt talvikuukausina on käyttänyt, vaikka pakkasia ei ole edes ollut. Lämpöasteiden (ulkolämpötila siis) puolella on menty suurin osa talvesta.

Lattialämmitys, ei porealtaita. Perheessä 4 lasta + 2 aikuista. Talo valmistunut 2006. Jukka-talojen matalaenergiatalo, kuten ehdin jo tuolla aiemmin mainita. Ilmastoinnissa lämmön talteenotto. Takkaa lämmitellään vaihtelevasti silloin tällöin, mutta koska huoneista on termostaatit otettu pois, eihän sen lämmittäminen pumpun toimintaan edes vaikuta. Katsoo lämmitystarpeen ulkolämpötilan mukaan.

[tomppeli]

Oliskohan ollut niin, että aktiivista keruuputkea on 165m... eli kaivo on kai sitten jotain 85m syvä.

85 metrin syvyinen kaivo Länsisuomen -alueella, esim. Porissa olisi kyllä alimitoitettu.
Olisikohan kaivosi kuitenkin peräti 165 metriä syvä?
120 metrin aktiivisyvyinen kaivo olisi jo tyydyttävä.

Kaikenvaralta olisi syytä hiukan ylimitoittaa lämpökaivo.
Ylimitoitus nostaa hiukan COP -arvoa, eli sitä hyötysuhdekerrointa.
ja antaa varmuuden siitä, että kaivo pystyy antamaan tarvittavan lämpömäärän jäätymättä.

Kannattaa tosiaan mitata kaivolta tulevan nesteen lämpötila, mittaa myöskin kaivoon menevän maanesteen lämpö.
Tulevan nesteen lämpötilan tulee olla vähintään nolla, mieluummin hiukan plussalla
ja menevä voi olla sitten alimmillaan noin -2 ... -3C

[vilukissa]

Jos kaivo on mitoitettu liian pieneksi (= lyhyeksi), on pumpulle tuleva vesi kylmempää - siitä ei saa niin paljon lämpöä irti. Myös kaivon laadulla on merkitystä. Eli se että onko kaivossa vesi, ja onko se vesi vaihtuvaa, eli onko siellä kaivossa virtausta.

Jos kaivo on kuiva, pitää aktiivisyvyyttä olla jonkinverran (20%??) enemmän kuin virtaavan veden kaivossa. Ja jos kaivon vesi ei virtaa, sekin laskee kaivon hyötyä jonkin verran...

Eli meille porataan kaivo joka on mitoitettu siten että riittää, vaikka kaivo nyt sattuisi olemaan kuiva. Mikä kyllä lienee aika epätodennäköistä, kun asutaan 300 metrin päässä merenrannasta.

Toivttavasti tuokin lisäkustannus on kannattava  

[Pete H]

Mikähän mahtaa olla kompuran käynnistysväli, ainakin omassa Nibessäni sen saa asetettua ja itselläni se on 25 min, asteminuutit 180 (sähköv. 70, eikä juuri ole laittanut vastusta päälle tänä talvena vaikka onkin alimittainen kaivo). Mikäli tuo on esim. 60 min, voivat asteminuutit olla jo reilusti sähkövastuksen käynnistämisen puolella ja vastus on päällä kunnes normaali arvo (itsellä tuo -180) on saavutettu.

[untuvikko]

No niin. Nyt on mittoja ja mittareita tarkistettu. Tässä lukuja:

Kaivon syvyys tosiaankin 160m.

Keruuputkiston paluulämpötila (GT10) 0,8 ast.
Keruuputkiston meno (GT11) -2.7 ast.

Lämpökäyrä on säädetty 2:een ja hienosäätö -1,4

Kytkentäerotus 3.0

[johnny73]

Kaikki lukemat vaikuttavat oikeilta, ainoastaan kytkentäerotus voisi olla 4 tai 4,5 astetta, riippuu siitä että paljonko lattian lämpö muuttuu tällä hetkellä. Mutta asiaan, kyllä se lämpö jonnekin menee. Vaikka talo olisi matalaenergia normeilla tehty, niin entäs alapohja.  onko maanvarainen ja betonilaatan paksuus 15cm tai enemmän.  Lue ivt osiosta meidän tiedot.

[Matias]

Pyöriikös se pumppu suht jatkuvasti?
Vai millainen käyntiaikasuhde on noin suunnilleen.
Vastuksen pitäisi mennä päälle jos pumpussa ei riitä teho,mutta jos pumppu seisoo ja vastus on päällä niin silloin lämmönsäätöanturien asetusarvot voi olla liian lähekkäin,tai sitten peräti vikaa jossain.

[Raid]

tuo 823h  määrä 2 vuodessa on n 1h/päivä. Eikai se tee KV:n kuumennusta vastuksella, esim KV: säädettu liian kuumaksi tjsp.?

[untuvikko]

tuo 823h  määrä 2 vuodessa on n 1h/päivä. Eikai se tee KV:n kuumennusta vastuksella, esim KV: säädettu liian kuumaksi tjsp.?

Lisävastus ei ole päällä kesäisin ollenkaan. Tunnit ovat kertyneet talvikuukausina. esim. nyt helmikuussa lisävastus oli ollut päällä 59 h ja pumppu 503 h. Tammikuussa vastaavat luvut 60h ja 548h.

Käyttövesi on säädetty 48 asteeseen ja kerran viikossa kuumentaa 65 asteeseen, jolloin se käyttää kuumentamiseen lisävastusta.

Muutin pumpun säätöjä sen verran, että lämmittää ensin pumpulla 90 min. ja vasta sitten ottaa lisävastusta käyttöön. Täytyy tarkkailla, voisiko tuota aikaa pidentää vielä vaikka 120 minuuttiin. Jospa se on lykännyt lisävastusta tuonkin takia liian aikaisin päälle...

[untuvikko]

Pyöriikös se pumppu suht jatkuvasti?
Vai millainen käyntiaikasuhde on noin suunnilleen.
Vastuksen pitäisi mennä päälle jos pumpussa ei riitä teho,mutta jos pumppu seisoo ja vastus on päällä niin silloin lämmönsäätöanturien asetusarvot voi olla liian lähekkäin,tai sitten peräti vikaa jossain.

Tätä en huomannut tutkia, mutta mitä siellä nyt on katsomassa käynyt, niin kyllä pumppukin on päällä, jos lisävastuksen valokin palaa eli alan epäillä entistä enemmän, että tuo lisävastuksen aikasäätö on ollut liian pienellä ja iskee lisävastuksen päälle vähän liian aikaisin. Nyt siis laitoin säädön 90 minuuttiin.

[untuvikko]

...Mutta asiaan, kyllä se lämpö jonnekin menee. Vaikka talo olisi matalaenergia normeilla tehty, niin entäs alapohja.  onko maanvarainen ja betonilaatan paksuus 15cm tai enemmän.  Lue ivt osiosta meidän tiedot.

Totta tosiaan. Meillä on maanvarainen laatta. Enpä nyt muista kyllä kaikkia paksuuksia. Oliskohan siellä alla 10cm routastyroksi, sitten raakavalu jonka paksuutta en muista, sitten 5cm styroksia taas ja lattiavalu noin 15cm, jossa siis nuo lämmityskaapelit kulkee. Lämpöä siis varmaan menee laatan lämmittämiseen.

Ehkä ei ihan minimaalisiin kulutuslukemiin päästä, mutta jotenkin vain epäilen, että pienellä hienosäädöllä päästäisiin kyllä vähän alempiin lukuihin.

Enkä nyt lopulta tiedä, onko 19 000kWh kokonaiskulutus niin paha ensimmäisen asumisvuoden jälkeen, kun ottaa huomioon perhekoon (6h) ja lämmitettävän alan (225m2). Mielenkiinnolla seuraan miten tämä vuosi menee, kun säätöjä on vähän rukattu ja säädetään edelleen.

[sailor]

Joko laitoit tietosi tiedonkeruuketjuun? Mahdoton sanoa juuta tai jaata ihmisten kysymyksiin kun kohteesta ei tiedä mitään.  

Tämä ei siis pelkästään sinulle.

Jani

[vilukissa]

Laskeskelin tuossa että teillä on helmikuussa ollut pumppu päällä yli 43 minuuttia joka tunti, ja vastuskin ollut päällä yli 2 tuntia päivässä...

...kun ottaa vielä huomioon helmikuun 2008 lämpötilat, niin olisikohan se pumppu sittenkin liian pieni?

[Raid]

Meillä Helmikuun tunnit oli noin 40 min/h yht ~907 kWh:a.  Ei se ole liian pieni, vähän säätöä niin varmasti riittää. Jos meillä riittää 50 vuotta vanhaan saman kokoiseen "latoon", ja vielä kaiken lisäksi lämmitetään 15m3 uima-allaskin niin kyllä se teilläkin riittää. Tuo 19 000kWh on ihan kiitettävä kokonaiskulutus, meillä tuskin päästään koskaan alle 20 000 kWh, eli nukun sen puoleen yösi rauhassa. . Olen ihan tyytäväinen jos pääsen talvipäivinä alle 100 kWh kokon. kulutuksessa. Tästä pumppu vie n 30-40 kwh eli se käy melkein koko ajan silti. Nyt ollaan menty ~70 kWh paikkeilla näillä helteillä .

[sam68]

Meillä on suunnilleen saman kokoinen Jukka-talon matalaenergia suurelementtiratkaisuna ~Oulun korkeudella. Keväällä valmistuneessa talossa on 176 neliötä ja ulkorakennus 85 jossa 19-21 astetta riippuen pakkasesta. Pumppu on Thermian TWS 12 ilman mitään varaajia yms. ja iv-koneet on molemmissa ~50% hyötysuhteella. Porakaivo 210m aktiiviltaaan. 200mm styroxia alapohjissa kauttaaltaan.
Kulutuslukema vuodessa on maksimissaan 12tkw ja siinä on kaikki taloussähkö mukana ja sähkökiuaskin on päällä väh. 2krt viikkoon.
Ihan vaan vertailuna kun ollaan aika samanlaisissa talouksissa.  Tämä siis kulutuslaskujen perusteella tehty arvio kokonaiskulutuksesta. Ei arviolaskujen.

[untuvikko]

varaajanne  oli 350L ,  joten  vastuksella lämmittäminen noinkin usein vie  reippaasti energiaa.  Onko  LV-kiertoa päällä  eli  ns.  hullunkierto kuumalle talousvedelle ?

sähkövastukset  lattiassa ?  vai  lattialämmitysputket  ?  ;  

oletteko  sääteneet uuden talon  käyrät  termareiden  ollessa TÄYSIN AUKI ?  Hyvään  säätöön  menee kunnon pakkastalvi.

Mikä  ilmanvaihtokone talossa ?  Jos  kuutiokone,  jossa lämmitysvastukset,  niin  siellä  yksi kulutuskohde lisää säädöistä  riippuen.  Matalaenergiatalossa pitäisi olla pyöriväkennoinen...

Tuolla talon  väkimäärällä, jos  on  useita  tietokoneita talossa, jotka  aina (?)  päällä,  niin  kulutus nousee.  Laittakaa husdatn  dataloggeri,  niin  näkee  mitä  tapahtuu lämmityksessä ja  mistä  syystä.

esim.
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=75&H=&View=Rapport

Laitan tuonne tiedonkeruuketjuun tietojamme pikapuoliin.

Näihin nyt vielä vastailen pikaisesti.

Tuohon lämpimän veden kiertoon isäntä laittoi jostain syystä ajastimen eli ei kierrä kokoajan esim. öisin ei ollenkaan. Olisiko parempi että kierrättää kokoajan? Miksi?

Tarkoitin tietenkin lattialämmitysputkia. Anteeksi moka.

Otettiin loppusyksyllä kaikki termostaatit pois ja säädettiin sen jälkeen.

Ilmanvaihtokone on Ilton 440. Ei mitään hajua onko jotain lämmitysvastuksia vai ei... tämä on lähinnä isännän alaa, josta minä olen jäänyt pimentoon.

Tuosta kokonaissähkönkulutuksesta noin puolet on mennyt lämmitykseen eli vajaat 10 000kWh viime vuonna. Laskin tuntimäärien mukaan.

Tuohon dataloggeri-juttuun pitää tutustua tarkemmin. Tällä hetkellä ei nimittäin ole aavistustakaan mikä koko systeemi edes on.  

[untuvikko]

Meillä on suunnilleen saman kokoinen Jukka-talon matalaenergia suurelementtiratkaisuna ~Oulun korkeudella. Keväällä valmistuneessa talossa on 176 neliötä ja ulkorakennus 85 jossa 19-21 astetta riippuen pakkasesta. Pumppu on Thermian TWS 12 ilman mitään varaajia yms. ja iv-koneet on molemmissa ~50% hyötysuhteella. Porakaivo 210m aktiiviltaaan. 200mm styroxia alapohjissa kauttaaltaan.
Kulutuslukema vuodessa on maksimissaan 12tkw ja siinä on kaikki taloussähkö mukana ja sähkökiuaskin on päällä väh. 2krt viikkoon.
Ihan vaan vertailuna kun ollaan aika samanlaisissa talouksissa.  Tämä siis kulutuslaskujen perusteella tehty arvio kokonaiskulutuksesta. Ei arviolaskujen.

No niin just. Mitenkä monta ihmistä teitä talossa asustelee? Jos voisin vedota edes siihen meidän sähkönkulutuksessa...

Ja onhan meillä kaks tietokonetta, iso akvaario ja 5 telkkaria... Eli kyllä meillä käyttösähköä menee, siinäkin olisi siis säästämisen varaa, mutta tuo lämmityksen osuushan minua tässä tällä kertaa arveluttaakin. Jotenkin kuvittelin, että maalämpö säästäisi enemmän lämmityksessä, mutta enhän kyllä tiedä mitä siihen lämmitykseen öljyn tai sähkön kanssa menisi...

[sam68]

Meitä on kolme ja yks pc+yks töllötin.

[untuvikko]

ok. Sitten minä perustelen, että meillä menee 7 000kWh sen takia enempi kuin teillä, että meillä on 3 ihmistä enemmän lutraamassa suihkussa ja me katotaan niin paljon telkkaria.  

Mielenkiinnosta utelen, että mitenkäs paljon tuosta kulutuksesta on mennyt siihen lämmitykseen? Paljonko on kertynyt tunteja pumppuun ja lisävastukseen?

(Tiedoksi muuten kaikille, että laitoin sinne tiedonkeruuketjuun meidän tiedot)

[sam68]

En ole vielä mittaillut erikseen. Veikkaan 2/3 osaa pumppuun.

[sailor]

Tuohon lämpimän veden kiertoon isäntä laittoi jostain syystä ajastimen eli ei kierrä kokoajan esim. öisin ei ollenkaan. Olisiko parempi että kierrättää kokoajan? Miksi?

No niin. Naapurissa samankokoinen talo, sama pumppu ja 5500kWh suurempi kulutus (heillä yksi asuja enemmän). Ja kyllä heillä on lämpimän veden kierrätys, meillä ei.

Nyt siellä isäntä laittoi ajastimen...kiva tietää paljonko heillä kulutus tippuu.

Jos IV-koneenne on sähkövastuksellisella jälkilämmityksellä (ei siis vesipatterilla, missä kiertää lattialämmitysvesi) niin tarkasta tuloilman lämpötilan säätö. Jos se on turhan korkealla niin sähkövastus kuumottaa kokoajan. Laita kauimmaisen tuloilmaventtiilin lautasen alle sisäulkolämpötilamittarin anturi. Tulevan ilman pitäisi olla jotain 14-16 asteista (yksilöllistä, kuka tuntee vetoa).

Jani

[Peca]

Katso vielä, paljonko on prosentteina
kompressorikäynnin jakaantuminen lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen välillä (valikko 7.2).

Samoin katso paljonko prosentteina lisävastuksen jakaantuminen lämmityksen ja käyttöveden välillä (valikko 7.4), niistä vois päästä lisävastuksen rajun kulutuksen syyn jäljille.

Onko käyttöveden asetus 48 astetta valikosta 2.3 ? paljonko on hystereesi (valikko 2.4)?

Käyttöveden ylikuumennus kerran viikossa tuo noin 6h lisävastustunteja/kuukausi. Itselläni ylikuumennus kerran 4 viikossa.

-Peca-

[untuvikko]

Valikossa 7.2 oli 26% LV 74% RAD
Valikossa 7.4 28% LV 72% RAD
2.3 oli se 48 astetta
ja 2.4 oli säädetty 4 asteeseen

Juuri äsken katsottuna GT 10 näytti 5,7 astetta ja GT 11 6,4 astetta. Onko normaalia, että nuo keruuputken lämpötilat on noin suuria?

Muutin tuon käyttöveden ylikuumennuksen 14 päivän välein tapahtuvaksi. Täytyy vielä asettaa se niin, että käyttää yösähköä lämmittämiseen.

[Peca]

Moi, keruuputkien lämpötilat OK, koska kompressori ilmeisesti ei käynyt...

Teillä on Helmikuun aikana kompressori käynyt n.17h/vrk. Aikas paljon, mutta silti lisävastuksen ei pidä olla viime Helmikuun lämmöillä päällä ollenkaan talon lämmityksessä.

Lisävastus lämmittää päälläoloajastaan 72% taloa, loput käyttövettä. Kompressori 74% taloa, loput käyttövettä.

Kokeile seuraavaa: koska lisävastus lämmittää taloa noinkin isolla prosentilla, lisää viivettä (valikko 8.1) arvoon 240 minuuttia. Jos talo kylmenee, pienennä viivettä vaikka 30 min jaksoissa. Jossain vaiheessa on hyvä tarkastaa kaivolta palaavan nesteen lämpötila (GT10) pitkän käyntijakson lopulla. (Ettei kaivo mene jäähän !!).

Mainitsit aikaisemmin, että käyttövesi riittää hyvin ja jos teillä on 14vrk:n välein ylikuumennus, laske käyttöveden lämpötilaa 48 asteesta vaikka 45 (valikko 2.3) ja nosta hystereesi (valikko 2.4) 6 asteeseen. Jos käyttövesi ei enää riitä (soraääniä kotoa ) nosta lämpötilaa aste kerrallaan, kunnes riittää.  Kirjaa käyttötunnit ylös ja viikon päästä jo pitäisi näkyä onko muutosta lisävastustunneissa.
Kerro tänne mitä tapahtui.


-Peca-  

[untuvikko]

Kiitos jälleen vinkeistä.  

Kokeilenpa noita asetuksia ja kerron sitten vaikkapa kuukauden päästä, miten ovat vaikuttaneet.

[untuvikko]

Tilannepäivitys.

Maaliskuun ajalta maalämpöpumppu kävi 469h
Lisäenergia 12h

Käyttöveden säätöihin en puuttunut, koska alussa meillä oli vähän heikosti lämmintä vettä. Nyt sitä on riittänyt hyvin, joten en viitsi sen säätöihin enää kajota.

Lisäenergian viive on nyt 240 astetta, eikä näillä ulkolämpötiloilla ole tosiaankaan kylmä päässyt tulemaan. Varmaan tuon näkee sitten vasta ensi talvena, jos silloinkaan kovia pakkasia tulee.

Lisäenergia on siis varmaan kaikki mennyt nyt 2x legionellakuumennukseen. Näyttää paljon paremmalta.  

[Peca]

Hyvä että lisävastus tunnit on pienentyneet noinkin paljon maaliskuussa, oli talven kylmin kuukausi, ainakin Pirkanmaalla.  

12h lisäenergiasta on arviolta 3-4 tuntia mennyt ylikuumennukseen, jos se on tehty 2 kertaa maaliskuun aikana.

-Peca-