Lämpökaivosta saatava teho

[seppaant]

Olen hankkimassa maalämpöjärjestelmää ja saamissani seitsemässä tarjouksessa (täysteho) vaihteli lämpökaivon aktiivisyvyys 90--150 m.
Nyt haluaisin tietää mikä on porakaivosta saatava lyhytaikainen maksimi teho (W/m), muutaman päivän pakkasjakson ajalle.
Samoin mikä on pitkäaikainen useamman vuoden aikainen keskiteho (W/m).
Mittausten mukaan taloni tehontarve (lämmitys+lämmin vesi) on n. 6,0kW -30C pakkasella. Mikä on tätä tehontarvetta vastaava minimi porakaivon syvyys?

[seppaant]

Kun kukaan ei ole vastannut, pitää itse jatkaa kysymystä.
Ilmeisesti kallioperästä saatava teho huonosti tunnetu asia, koska tällä foorumilla on pitkiä keskusteluja lämpökaivoon menevän ja sieltä palaavan lioksen lämpötiloista sekä kaivojen syvyyksistä. Lämmitettävien talojen energiatarpeesta on yleensä riittävän hyvät arviot.
Järjestelmän mitoituksen lähtökohtanahan tulee olla kohteen vaatima energia ja lämpökaivon tulee pystyä tuottamaan siitä vähintään noin kaksi kolmasosaa. Jos energian tarpeen ja energian lähteen suhde on väärä, seuraa siitä automaattisesti ongelmia. Jos lähde on liian pieni suhteessa tarpeeseen, siitä seuraa kaivon liiallinen jäähtyminen ja jopa jäätyminen. Ja jos lähde on suhteessa liian suuri tarpeeseen verrattuna seuraa siitä ylimääräisiä pumppauskustannuksia (pienempi paha kuin edellinen).
Olen kerran nähnyt netissä lämpökaivon teholukuja, mutta nyt en löydä niitä enää mistään. Voisiko joku auttaa minua?

[tomppeli]

Löysin ruotsinkielisen varsin kattavan 240 sivuisen pdf dokumentin osoittesta http://public.swedgeo.se/publikationer/Varia/pdf/SGI-V511.pdf
Katso esimerkiksi sivun 59 taulukoita, joissa löytyy W/m degC arvoja, jotka vaihtelevat 1,5 - 7,7 . Graniitilla, joka on meillä yleinen, arvo on välillä 2,9 -4,2. Gneissin arvo näyttää olevan samalla alueella, mutta gneisseissäkin on eroja, myös lämmönjohtavuudessa. Opas on Ruotsin valtion geologisen tutkimuslaitoksen laatima, ja todennäköisesti tietokin on luotettavaa.
Näyttää siltä, että kaivosta saatava energiamäärä on kovasti riippuvainen kallion laadusta ja siksi ehkä ei oteta kovin herkästi kantaa porakaivon syvyyteen, kun ei tunneta kallioperän laatua.
Käsikirjalla on  ISSN 1100-6692 tunnus ja siten luultavasti tilattavissa kirjakauppaankin.
Muutoinkin käsikirja vaikuttaa olevan oikein maalämmittäjän perusteos; on kylläkin på svenska.
Kyllä siitä kouluruåtsilla selviää, oli mielestäni aika tavalla selkokieltä.

[Kuumaa_kalliosta]

Kiitos tiedosta! Ruotsin kallioperä ja ilmasto-olotkin  on hyvin samanlainen kuin meillä, joten noista tiedoista on hyötyä täällä Suomessa.

[KotiEnossa]

On muuten harvinaisen kattava tuo tomppelin linkki. Jos sais vielä käännettynä Suomen kielelle... Kuka alkaa hommiin? Osallistun 100 eurolla käännöstalkoisiin....

Tuossa on paljon aineksia suomalaiseen maalämpökeskusteluun ja eittämättä maksaisi vaivan kääntää....onkohan Sulpulla jotain mahdollisuuksia toimia asiassa?

[tomppeli]

Kuka alkaa hommiin? Osallistun 100 eurolla käännöstalkoisiin....

Kääntäminen olisi varmaan hyödyllinen. Ei kuitenkaan ihan helppo juttu. Voi olla tekijänoikeuspulmia.
Dokumentti on pdf -fomaatissa; sen muokkaaminen on siksi hankalaa. Pitäisi saada MS-Office tai OpenOffice document -muotoon.
Kuvanmuodossa olevien editointi on vaivalloista.
Jos saisi ruotsalaisilta luvan kääntää tuosta kirjasesta suppeamman version,  jota ei päästetä vapaasti markkinoille, vaan jäisi muutaman harvan käyttöön, sellainen voisi onnistua.
Tekijänoikeussuoja on vahva. On hyvä olla varovainen.

[mnk]

incorrect link

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=SGI-V511.pdf+&btnG=Google-haku&meta=

- ei ole kovin levinnyt dokumentti.
- pelästyivät varmaan hittien määrää www-sivuilleen.

[Kuumaa_kalliosta]

Ehdin siirtää tuon pdf:n omalle koneelleni. Jos joku haluaa tutustua tuohon hyvään selvitykseen, laittakaa yksityisviesti, niin laitetaan luettavaksi.

[seppaant]

Tervehdys taas
Kiitoksia mielenkiintoisista linkeistä. Etenkin tässä ruotsalaisten tutkimusraportissa on paljon hyvää perustietoa. Alkuperäiseen kysymykseeni -paljonko on porakaivosta saatava teho ja energia- en kuitenkaan sieltäkään löytänyt vastausta, vai onko syynä kehnonlainen kielitaito (pakkoruotsi 40v takaa).
Ainoan numerotiedon löysin SULPU:n kysymys/vastauspalstalta, 50 - 60 kWh/v. Taloni öljynkulutus on kekimäärin 2200 l/v ja tästälaskien energiantarve on n.18700 kWh/v. Lämpöpumppua käyttäen lämpökaivosta pitää saada vuodessa n.12500 kWh. SULPU:n arvoja käyttäen kaivon pitäisi olla 210-250m syvä. Kun vertaa seitsemän saamani tarjouksen kaivojen syvyyttä, 90 - 150m, on ristiriita melkoinen.
Edelleen esitän kysymyksen, mihin perustuu lämpökaivontekijöiden laskelmat ja löytyykö mitattua tai teoreettista tietoa lämpökaivojen lämmöntuotosta.

[3G]

Ehdin siirtää tuon pdf:n omalle koneelleni. Jos joku haluaa tutustua tuohon hyvään selvitykseen, laittakaa yksityisviesti, niin laitetaan luettavaksi.

Kiitos, kovasti mielelläni lukisin. Laitoin yv:nä @-osoitteeni.

[pihi]

Joku on joskus laskenut, että lämpökaivosta saadaan pitkällä aikavälillä aktiivireiän osuudelta 50 W/ metri.

Eli 6 kW:n lämpöpumpun vaatima aktiivisyvyys olisi n. 80 metriä, mikä kylläkin tuntuu vähäiseltä.

Itse tekisin 120 metrin syvyisen (aktiivireikä) lämpökaivon, riittää varmasti 6 kW:n lämpöpumpulle, eikä ole ylimitoitettu.

[tomppeli]

Se porakaivon lämmöntuotto.
Löysin verkosta uuden PWR-point esityksen aiheesta.
"Bo Nordell, Bergvärme och bergkyla, Nordbygg 2004". Sen on laatinut Professori Bo Nordell Luleå'n teknisen yliopiston uusiutuvan energian laitokselta.
( Prof. Bo Nordell,  Avd. för förnyelsebar energi,  Luleå tekniska universitet ).
Esityksen sivulla 12 on laskentakaava, joka hyödyntää sivulla 13 olevia W/m,K arvoja, joista on keskusteltu täällä.
Tässä osoite ->http://www.siki.se/downloads/borrhal.pdf
Nyt sitten vaan laskeskelemaan!

[seppaant]

Hyvä!!! Nyt löytyi selvä laskukaava millä laskea lämpökaivon teho. Tehohan on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon "häiriintymättömän maalämpötilan" ja lämpökaivon lämpötilan välillä. Etelä-Suomessa maalämpötila on n.5-6C ja jos oletetaan että kaivoa jäähdytetään 3 astetta kylmemmäksi, antaa 150m syvä graniittiin porattu 165mm halkaisijainen lämpökaivo jatkuvaksi tehoksi 1,41 kW, mikä on melko tarkkaan taloni vaatima kaivosta otettava lämpöteho. Mutta jos kaivoa jäähdytetään 5C, lähelle jäätymistä, riittää kaivon syvyytenä n. 84m. Kahden asteen ero kaivon lämpötilan oletusarvossa muuttaa kaivon syvyyden 150m:stä 84m:iin. Tässä varmaankin vastaus alkuperäiseen kysymykseeni.
Jos kaivo on "kuiva", 84m on ehdoton minimi ja 150m on varma valinta ja ja pohjavesivirtaukset antavat vielä plussaa päälle.

[Kuumaa_kalliosta]

Kiitos, kovasti mielelläni lukisin. Laitoin yv:nä @-osoitteeni.

Laitoin kaikille yv:nä pyytäneille. Toivotan lukuiloa!

[seppaant]

Nyt on kaivo porattu. (Etelä-Suomen kaivonporaus ja maalämpötekniikka)
165m 165mm reikää, veden pinta jäi 10m maanpinnan alapuolelle joten aktiivisyvyys on 155m. 50m syvyydellä alkoi tulla vettä 1-2 litraa/s ja loppuvaihessa veden määrä oli runsas 2 l/s. Lämpötila pari metriä veden pinnan alapuolella on 7,5C. Joten kaivo on varmastikin ihan hyvä.
Lämpöässän V7 tuli jo viime viikolla.
Ja sitten asennushommiin!!!!!!!

[seppaant]

Nyt Lämpöässä on käynyt kuukauden verran ja talo pysynyt hyvin lämpimänä!!!!! Mutta uusi kysymys pohdittavaksi.
Tällä foorumilla on paljon keskusteltu keruuputkiston mitoituksesta. Kaksi vai kolmiputkisysteemi? Virtaus laminaarilla vai turbulentilla alueella?
Löytyykö NET:istä laskentaohjelmia millä voi laskea lämmönsiirtonesteeseen (vesi-etanoli) siirtyvän lämpötehon esim yksikössä W/m, kun muuttuvina tekijöinä ovat lämpötilaero putken seinämän yli, virtausnopeus (laminaari / turbulentti), putkimateriaali ja seinämän paksuus?

[evt752]

Nyt Lämpöässä on käynyt kuukauden verran ja talo pysynyt hyvin lämpimänä!!!!!

Niin meilläkin... onko muilla sellaista tunnetta, että viime ajat olisivat olleet vielä tavallista kuumempia?

Viime kesä meni vielä ihan hyvin, kaikki yöt nukuttiin, ehkä ilman peitteitä, mutta kuitenkin nukuttiin. Nyt viimeiset noin 2-3 yötä ovat olleet vaiketa. Arveluni on, että kosteus on suurempi syy kuin lämpö. Esim. juuri nyt ulkona ei ole mitenkään erityisen kuumaa, mutta sisällä on hikiset oltavat.
Sisälämpötila on pyörinyt 26-27 paikkeilla ja suhteellinen kosteus parhaimmillaan/pahimmillaan 70% (halpis-biltema -mittari).

Kosteudenpoistoa pitäisi siis ryhtyä hankkimaan. Paras olisi varmaankin tuloilmasta kosteutta poistava järjestelmä, mutta se vaatinee eristetyt iv-putket? Vai onnistuisiko homma niin, että ensin poistettaisiin kosteus ja sitten lämmitettäisiin tuloilma niin korkealle, että kosteutta ei enää kondensoituisi putkiin?

Erillinen kosteudepoistaja sisätiloihin saattaisi auttaa, mutta eikös se nosta lämpötilaa siinä samalla? Tietysti jos kosteutta saa rutkasti ilmasta pois, niin ei se lämmönnousu siinä kovin paljoa haittaa?

Tiedän, tämä ei kuulu otsikon alle, eikä ryhmän alle, mutta kyllä meilläkin on talo lämpimänä pysynyt, nääs.

[sailor]

Niin meilläkin... onko muilla sellaista tunnetta, että viime ajat olisivat olleet vielä tavallista kuumempia?

Viime kesä meni vielä ihan hyvin, kaikki yöt nukuttiin, ehkä ilman peitteitä, mutta kuitenkin nukuttiin. Nyt viimeiset noin 2-3 yötä ovat olleet vaiketa. Arveluni on, että kosteus on suurempi syy kuin lämpö. Esim. juuri nyt ulkona ei ole mitenkään erityisen kuumaa, mutta sisällä on hikiset oltavat.
Sisälämpötila on pyörinyt 26-27 paikkeilla ja suhteellinen kosteus parhaimmillaan/pahimmillaan 70% (halpis-biltema -mittari).

Kosteudenpoistoa pitäisi siis ryhtyä hankkimaan. Paras olisi varmaankin tuloilmasta kosteutta poistava järjestelmä, mutta se vaatinee eristetyt iv-putket? Vai onnistuisiko homma niin, että ensin poistettaisiin kosteus ja sitten lämmitettäisiin tuloilma niin korkealle, että kosteutta ei enää kondensoituisi putkiin?

Erillinen kosteudepoistaja sisätiloihin saattaisi auttaa, mutta eikös se nosta lämpötilaa siinä samalla? Tietysti jos kosteutta saa rutkasti ilmasta pois, niin ei se lämmönnousu siinä kovin paljoa haittaa?

Olet oikeassa. Kosteutta on ollut tänä kesänä enemmän kuin viime kesänä. Jos et saa puhallinkonvektoria järjestelmään niin ILP lienee ainoa vaihtoehto.

Kosteudenpoistoon tarkoitettu kuivain luovuttaa kompressorin ja prosessissa vapautuvan lämmön takaisin huoneilmaan. Tänä kesänä jouiduin siirtämään ko. värkin KHH:een, jotta lomalla kertyvät pyykkivuoret kuivuisivat.

ILPpi on huutanut öisin 21 asteen asetuksella ja päiväksi olen muuttanut asetuksen 24 asteeseen. Yöllä saavutettu viileys säilyy riittävänä koko päivän, mikäli aurinko ei paista ihan koko päivää.

IV-koneen nopeuden muutoksista en ole huomannut olevan mitään apua lämpöongelmiin.

Jani

P.S Ulkomittari näyttää 22 astetta ja 78% suhteellista kosteutta. Huomiseksi luvattu 28 astetta...voi olla aika tukahduttavaa kun par aikaa ripottelee ulkona vettä.

EDIT: sulla olikin vaakaputkisto ---> eli siis se ILP

[evt752]

EDIT: sulla olikin vaakaputkisto ---> eli siis se ILP

Pitäisi käydä katsomassa, mitä maapiiristä palautuu tähän aikaan vuodesta ja tällaisen kesän jälkeen. MLP -pahus vaan käy niin harvoin ja niin lyhyen aikaa, että lämpötiloja ei oikein ehdi zekkaamaan.

Olen jo henkisesti varautunut siihen, että yläkertaan pitää laittaa tehokas ILP hyvään paikkaan. Meillä on alahuoneen makuuhuone _melko_ lähellä porrasaukkoa, joka on _melko_ lähellä talon keskikohtaa, joten voisin ehkä laittaa ILP:n sen kohdalle. Eihän sitä tarvitse käyttää lämmitykseen ja jos käyttääkin, on se kuitenkin pumpputekniikkaa, mikä sopi melko hyvin tällaisen maalämpöhörhön pirtaan.

Mutta kyllä se olisi viksuinta poistaa kosteus siitä sisääntulevasta ilmasta... Sitä nimittäin tulee paljon tälläisena kesänä, nääs vettä ilman mukana sisälle.

[sailor]

Pienin ILP riittää aivan hyvin viilentämään kämppäsi liian kylmäksi. Oma 2,6kW:n on sekin niin turhan tehokas. Koskaan se ei ole vielä käynyt pysähtelemättä (on/off malli) muutamaa tuntia pitempään. Puhallus on sekin vain ykkösellä. Toisaalta hintaerot eri mallien välillä ovat aika pieniä.

Hyviä ominaisuuksia tuostakin "ruoskasta" löytyy:

- mittaus kaukosäätimestä, jolloin kämppä ei viilene enempää kuin tarpeen
- kosteudenpoisto, eli värkki koittaa pitää lämpötilan asetetussa ja käy jaksoittain poistaen kosteutta, käyntijaksot muutaman kymmentä sekuntia/jakso.
- night setback, kun saavutetaan asetettu lämpötila, niin pidetään 30min paussi, jonka jälkeen lämpötilaa nostetaan yhdellä asteella (ja lämmityksessä lasketaan 2 asteella) ja tämä jaksottelu ja lämpötilan muuttuminen jatkuu. Tällöin yön viileys estää lämpötilan nousun - säästää sähköä, kai?
- 1h, kone käy annetulla asetuksella yhden tunnin ja sammuttaa sitten itsensä (tätä olen käyttänyt syksyllä joskus aamuisin lämmittämiseen, mikäli on tuntunut kolkolta)

Ajastuksia en ole käyttänyt ikinä...

Jani

P.S Oma valintani olisi sanyo/argo osasto (sama kone) tai sitten ihan Luxus on/off Keskiseltä.

[tomppeli]

Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan porakaivon lämpötila laskee
- 2 vuodessa   noin 1 asteella    
- 5 vuodessa   noin 1,25 asteella
- 10 vuodessa  noin 1,5 asteella
- 30 vuodessa  noin 1,75 asteella.
Oliskohan tämäkin huomioitava kaivon mitoituksessa?
Nyt laskelmissa käytetään ilmeisesti suunnilleen seuraavanlaisia koskemattoman kallioperän lämpötila-arvoja:
- Hki - Turku n. +7... +8 ast
- Pori - Vaasa n. +6
- Raahe - Oulu n. +5
- Tornio - Rovaniemi n. +4
- Pohjois Lappi n. +2... +3 ast C, Ylläksellä 1-2 ast -->http://www.ipy-finland.fi/images/20070403162613.pdf sivulla 11.  
Jos noista lukemista tiputetaankin lähes 2 astetta pois, on kaivon tuottama energia laskentakaavan mukaan jo paljon pienempi.!
Muutos on iso, pitäisikö kaivoja tosiaankin ylimitoittaa melkoisesti?
Jos kaivo / pumppu lujilla jo eka talvena, kuis on sitten 5 vuoden kuluttua? Ettei vain mene kaivo umpijäähän.!

- Miten vaakakeruuputkiston kanssa?
Onko teillä jollain tästä asiatietoa aikusille ?
Pave

[Kuumaa_kalliosta]

Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan porakaivon lämpötila laskee
- 2 vuodessa   noin 1 asteella    
- 5 vuodessa   noin 1,25 asteella
- 10 vuodessa  noin 1,5 asteella
- 30 vuodessa  noin 1,75 asteella.
Oliskohan tämäkin huomioitava kaivon mitoituksessa?
Nyt laskelmissa käytetään ilmeisesti suunnilleen seuraavanlaisia koskemattoman kallioperän lämpötila-arvoja:
- Hki - Turku n. +7... +8 ast
- Pori - Vaasa n. +6
- Raahe - Oulu n. +5
- Tornio - Rovaniemi n. +4
- Pohjois Lappi n. +2... +3 ast C
Jos noista lukemista tiputetaankin lähes 2 astetta pois, on kaivon tuottama energia laskentakaavan mukaan jo paljon pienempi.!
Muutos on iso, pitäisikö kaivoja tosiaankin ylimitoittaa melkoisesti?
Jos kaivo / pumppu lujilla jo eka talvena, kuis on sitten 5 vuoden kuluttua? Ettei vain mene kaivo umpijäähän.!

- Miten vaakakeruuputkiston kanssa?
Onko teillä jollain tästä asiatietoa aikusille ?

Mistä tuon sveitsiläisen tutkimuksen ja Suomen kallioperän lämpötila-arvoja koskevan tutkimuksen löytää?

[tomppeli]

Löytyy osoitteessa
---> http://www.geothermie.de/egec-geothernet/prof/0103.PDF

Taulukko viidennellä sivulla.
Siinä myös mielenkiintoinen käyrästö, joka kertoo kaivon kylmimmän kohdan olevan n. 20-40 metrin syvyydessä.
Tekijät Walter J. Eugster, Ladislaus Rybach, Geofysikaalinen instituutti Sveitsissä.

Suomen koskemattoman maaperän lämpötilat on Ruotsin vastaavan tutkimuslaitoksen,
(SGU -Sveriges geologiska undersökning) maaperäkartalta siirrettyinä Suomen vastaaville korkeuksille.

Pave

Editoin vielä tätä.:
Herää kysymys, eikö Suomen Geologinen tutkimuslaitos voisi tehdä myöskin jotain maalämpötukimustyötä.
- Tarvittaisiin kallioperän rakenne (=kiven laatu) kartta.
- Taulukko tai kartta koskemattoman maaperän lämpötilasta maamme alueilla.
Tutkimustulosten ei saisi olla salattua tietoa, vaan yleisesti saatavilla, esimerkiksi http://www.gtk.fi/ -osoitteessa.
Rahoitus on aina ongelma.
Tällainen löytyy sieltä http://www.gtk.fi/export/sites/fi/kartoitus/maapera/MP_21_6.pdf
Ja kivilaaduista löytyi ---> http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH7.pdf

Yhteistyökumppaneina voisi olla esim ARA, SULPU, GTK itse, MOTIVA jne. Onhan kysymyksessä yleishyödyllinen hanke.
Toteuttajana esim. GTK itse ja mukana tekemässä Teknillisen korkeakoulun rakennus ja ympäristötekniikan osasto tai joku muu sopiva.
Kukahan vauhdittaisi tällaista.?
Ihmettelee Pave

[Kuumaa_kalliosta]

Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan porakaivon lämpötila laskee
- 2 vuodessa   noin 1 asteella    
- 5 vuodessa   noin 1,25 asteella
- 10 vuodessa  noin 1,5 asteella
- 30 vuodessa  noin 1,75 asteella.
Oliskohan tämäkin huomioitava kaivon mitoituksessa

Hei Pave, noinhan lämpötila laskee tuon tutkimuksen mukaan puolen metrin syvyydessä! 50 metrin syvyydessä lasku on tuon tutkimuksen mukaan 0,1°C 30 vuodessa.

Luit kai tutkimuksen yhteenvedon luvun 4, yhteenvedon, jossa sanotaan mm. "Such systems operate reliably also on the long term."?

Eli: maalämmön mitoituksen suhteen voimme nukkua edelleenkin yömme rauhassa. Maapallon ydin ei jäädy.

[tomppeli]

Hei Pave, noinhan lämpötila laskee tuon tutkimuksen mukaan puolen metrin syvyydessä! 50 metrin syvyydessä lasku on tuon tutkimuksen mukaan 0,1°C 30 vuodessa.

Luit kai tutkimuksen yhteenvedon luvun 4, yhteenvedon, jossa sanotaan mm. "Such systems operate reliably also on the long term."?

Eli: maalämmön mitoituksen suhteen voimme nukkua edelleenkin yömme rauhassa. Maapallon ydin ei jäädy.

Kiitos Sinulle,  Kuumaa_kalliosta kommentoinnistasi.

Täällä ja sivulla 4 ja 5 http://www.geothermie.de/egec-geothernet/prof/0103.PDF  
Taulukossa nro 3, sarake "Distance" tarkoittaa mielestäni etäisyyttä porareijästä. Eli tässä siis on tutkittu lämpötilanmuutosprofiilia etäisyyden fuktiona.
On todellakin tutkittu asiaa 50 metrin syvyydessä.
Distance 0,5 rivillä on sitten peräjälkeen vuosien saatossa (2 - 30 vuotta) saadut lämpötilan alenemiset.
0,5 metrin etäisyys porausreijästä lienee melkein sama, kuin itse reijän lämpötila, mutta siitä suodattuu (integroituu) jo pois porareiässä tapahtuvat, nopeat, pumppauksen aiheuttamat vaihtelut.

Siinä samassa sarakkeessa, "Distance" on mittaustuloksia eri etäisyyksillä porareijän 0,5 metristä jopa 50 metriin saakka.
Tällä on ilmeisesti selvitetty sitä asiaa, kuinka lähellä toisiaan kaksi reikää saisi olla. Eli kuinka kauas porareijästä lämpötilavaikutusta on nähtävissä.
Siitä ilmenee, että meillä minimietäisyytenä mainittu 15 metriä kahden reijän välillä ei ehkä olisikaan ihan riittävä.
Tuon mukaan 20 metrin etäisyydellä porareijästä lämpötilan lasku on enään vain 0,64 astetta 30 vuoden kuluttua.

Lämpötilan alenema on graafisessa muodossa luettavissa "Figure 1":ssä, saman sivun nro 5 käyrästössä.
"December 1986 undisturbed profile", eli koskemattoman maan lämpökäyrä on noin 1,5 astetta korkeammalla, kuin pumppausvuosien käyrät.
Eli kaivon lämpötila oli siis laskenut käyrien etäisyyden verran.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan sää ei enää vaikuta 120 metrin sysvyyteen.
Saman suomalaistutkimuksen mukaan vuotuinen säänvaihtelu näkyy noin 20 metrin syvyyteen saakka.
Sama asia näkyy myöskin tästä Fig 1 käyrästöstä.

Toivottavasti hyvä K_k en nyt yritä vaikuttaa viisastelijalta.
Nuo taulukot ovat toisinaan niin vaikeaselkoisia!
Mitäs ne sanovatkaan tilastoista ja emävaleista!
Minähän voin toki olla väärässä, nimimerkkihän sen jo paljastaa!

Mielenkiintoista keskustella mielestäni tärkeästä aiheesta.
Ei taida vielä olla jääkausi tulossa,
tuumii se sama Pave

[Notmi]

Luin tuon sveitsiläisartikkelin ja tein muutamia huomioita: Tuossa artikkelissa mainitussa taulukossa 3 puhutaan tosiaan etäisyydestä porareiästä. Kyseessä tosin eivät ole mittaustulokset vaan laskennalliset arvot. Kuvassa 1 nähdään mitattuja arvoja maan lämpötilalle metrin etäisyydellä porakaivosta eri aikoina ja eri syvyyksillä. Ja kuten tekstissä sanottiin, lämpötila laski aluksi nopeasti mutta sittemmin lämpötila rupesi tasaantumaan. Samansorttisia tuloksia saivat laskennallisilla metodeilla.

Mitä tuosta sitten irtoaa? Ehkä se, että mitoitus kannattanee tehdä asteen-pari viileämmälle kallioperän lämpötilalle kuin se mitä kallion lämpötila on ennenkuin siitä ruvetaan lämpöä 'louhimaan'. Myös se tuosta irtoaa että suositukset porareikien välimatkasta eivät ole ihan huuhaata, itse asiassa saisivat melkein suositella suurempaakin välimatkaa.

Ja onhan tuossa esitetty laskennallisia käppyröitä kallion lämpötilan palautumiselle kun lämmön 'louhinta' lopetetaan (kuvat 6 ja 7).

Edit: tämä siis lisäyksenä, korjauksena ja vahvistuksena Paven viimeisimpään viestiin.

[Kuumaa_kalliosta]

Täällä ja sivulla 4 ja 5 http://www.geothermie.de/egec-geothernet/prof/0103.PDF  
Taulukossa nro 3, sarake "Distance" tarkoittaa mielestäni etäisyyttä porareijästä.

Olet oikeassa. Anteeksi, että olin lukenut huolimattomasti tutkimusta.