Lämmönkeruupiirin putken materiaali

[Joni32]

Terve!

Typerä kysymys, mihin toivottavasti järkevä vastaus..
Eli Lämmönkeruupiirin putki onko tavallista vesijohtoputkea, vai jokin erikoisputki.

Ja mitä maksaa n. metriltä.

Itselle olisi tulossa 400 metriä keruupiiriä.

[sailor]

Katoppa tuolta:

http://www.meltex.fi/paineputket.htm

Hinta kai sitten onkin kahden kauppa. Jos välimatka ei ole este niin tuolta olen saanut kilpailukykyiset tarjoukset...

Jani

[santeri1]

Pem 40

[Maalampo]

Toiset valmistajat käyttävät aivan normaalia 40 mm vesijohtoputkea mutta ainakin meille IVT toimitti muuten samanlaista putkea mutta milliä ohuemmalla seinämällä , pitäisi olla kuulema parempi reakointi lämmön saantiin.

[Porari]

Maahan ja järveen PN 10, kallioreikään PN 6,3.
PN tarkoittaa ( PEM-putkissa) painekestävyyttä eli samalla myös seinämäpaksuutta. PN 6,3 tarvitsee liitoksiin tukiholkin esim. 35mm kupariputkesta saa sopivan holkin. Elikkä maahan ja järveen ns. normaali vesijohtoputki esim. Pem 40 PN10.

Hinta todellakin "kahdenkauppa" , pienissä erissä n. 1,5€-2€/m mutta kannattaa kysellä.

[Maalampo]

Meillä on kyllä pintamaassa (savessa) tuo ohuemmalla seinämällä oleva putki ja hyvin toimii !

[Porari]

Toimii tietenkinmutta PN10 ei ole ihan niin herkkä painumaan kasaan esim. asennusvaiheessa. Lämmön johtavuus on tietysti ohuemmassa hieman parempi mutta on myös herkempi viottumaan. Porakaivossa ei oikeastaan mikään pääse putkea "kurttaamaan" joten siellä ohuempi seinämäinen putki on hyvä valinta ja esim. KWH:n valmiit porakaivoon asennettavat kaksoisputket ovat juuri tuota ohuempaa.

[Tutkija]

Meillä 300m pintamaassa ohuempaa.

Asennusvaiheesa tuli ruttu, jonka vuoksi putki oli katkaistava ja tehtävä turha liitos maan alle. Toinenkin pienempi jäi putkeen.

Liitos kupariholkin avulla testattiin vielä rajulla paineella.

Putki aika kestävää vallankin kun laittaa veden sisään ja paineen täytön ajaksi, mutta asennuksessa siis voi olla ongelmia.

Itseä harmittaa, ottaisin nyt  paksumpaa vakioputkea taitaa suurin osa tehdä sillä.

Todellinen lämmönsiirtymisero voi olla aika pieni, en ole laskenut. Putken pitäisi kuitenkin kestää "ikuisesti", ainakin pintamaassa pihan laiton jälkeen putken uusiminen olisi katastrofi, kompuran vaihtaa paljon helpommin ja halvemmalla.

[Peetee]

Jatkoa viestiketjuun.

Olen vakavasti harkitsemassa MLP:tä ja kysymyksiä nousee yhä enemmän tiedon ja mutun lisääntyessä.

Elikkä tässä on osittain sivuttua asiaa, joka on ollut mielen päällä, mutta tarkennusta haluaisin sellaiseen asiaan kuin: Onko kellään tietoa kuinka paljon hyötysuhteeseen putken (10bar) paksumpi seinämä vaikuttaa verrattaessa 6,3 putkeen?

Eräs toimittaja, joka myy tätä ohuempi seinämäistä mitoitti maapiirin sen verran lyhyemmäksi että alkoi mietityttämään putken tehokkuus lämmönsiirrossa.

Lisäksi putkiväli oli merkattu että vähintään 1m vaikka olen pääsääntöisesti ohjeista lukenut että pitäisi olla vähintään 1,5m???

Jos joku on jossakin törmännut asiaan olisin kiitollinen tiedoista.  

[Maalampo]

  Peetee onko kyseessä IVT joka tarjoaa tuota ohuempaa putkea ja minimi putkien väliksi 1m ?
Meillä ainakin oli noin silloin 2002 kun upotin keruuputket talon takapihalle ! Hyötysuhteeseen en osaa sanoa mitään varmaa tietoa mutta ainakin meillä keruupiiristä riittää koko talven hyvin lämpöä (maasta palaava liuos kestää koko vuoden +puolella) vaikka pumppu joutuu käymään kovilla pakkasilla monia vuorkausia yhtä soittoa , tosin minä asensin putkiväliksi 1,5m ja varmaankin suurempi merkitys maapiirin hyötysuhteen  on maalaji  ja sen mukaan tehtävä mitoitus ! Meillä putket savimaassa jossa tuntuu riittävän lämpöä vaikka keruupiiri on lyhempi kuin monessa muussa merkissä ! Ainut ongelma ohuemmassa putkessa on asennuksen aikana kun pitää olla hieman varovaisempi ettei putki väänny rutulle !!!

[KimmoK]

Positiivisesti yllätyin että mullakin on lämpökaivossa  sitä ohuenpiseinäistä vesiputkea. Olin orientoitunut että se ois ihan normaalia 10 kilon putkea.

[Peetee]

Ok

Meillä uppoaa putkea ensi viikolla n.360m silttiin/saveen ja vetisyyttä riittää ainakin vielä toistaiseksi, eikä pohjavesikään pitäisi olla kovin kaukana. Härdellin eli kiireen takia ei varmaan ehdi muuta ajatellakaan kuin tuota vesijohtoputkea(toimitusaika). Toivotaan että lämpö siirtyy kohtuullisesti myös paksumman putken sisälle. :-/

Mistä sitä ohuempaa edes vois kysellä??

Tilapula tontilla vaan tahtoo olla: muutama säilytettävä puu tekee hankalaksi putkivedon. Huipputehontarve 8,4 kW, lämmitettävää 166m2 ja  440m3 ja pumpuksi joku 6-8kW. Peruskallio 22 metrissä, joten kaivokaan ei oikein tule kysymykseen.

Onko vinkkejä putkivetoon, esim mistä aloittaa - teknisestä tilasta tai sen paikasta varmaan. Tuo jonkun mainitsema putkivetojen linjakepitys tontin ulkopuolelle on varmaan hyvä, niin ei mene kompassi sekaisin.

Kannattaako putki pitää rullalla, josta sitä vetää, vai aukoa ja levitellä tulevan kaivannon laidalle, josta pudottaa kaivantoon sitä mukaa kun oja valmistuu?

[Peetee]

Maalämpö, sinäpä sen sanoit, sehän se. Minkäkokoinen kohde sulla on, neliöt,  kuutiot, asukaslkm  ja huipputehontarve? Koska kuulostaa siltä että olette olleet kokonaisuuteen tyytyväisiä.

Itsekin olen suunnitellu 1,5m välillä upottaa sen mikä mahtuu eli 350 - 400 m.

[Maalampo]

Peetee: Meillä kohde Itä-Suomessa lämmintä alaa kaikkiaan 225 m2 ja kuutioita n, 650m3 pumppuna 7 kw IVT ja asukkaita 5 henkeä, putkea on 380m kosteassa savimaassa jossa tosiaan tuntuu riittävän lämpöä hyvin ! Pumppu on kylläkin ns. osatehoinen eli rupeaa tarvitsemaan lisävastusta avukseen kun pakkanen menee pitemmän aikaa yli 25. Tai sitten pitäisi laittaa puita uuniin niin ei tarvitsisi lisäystä ! Ja tyytyväinen olen vaikka vaikeudet ovat olleet meilläkin alussa ( säätöjen kanssa) ! Meillä putken upotus aloitettiin teknisestä tilasta ja tontille kaivettiin 1,6m leveällä kauhalla ura jonka toista laitaa putki menee ja palaa sitten toista laitaa ja sitten seuraava ura ja niin edelleen, putki on pidettävä kerällä ja me roikutimme sitä kaivurin kauhassa josta pyöritin sen kaivantoon !

[SamiR]

Meillä putkea noin 400m savimaassa. Kaivuu tehtiin kapealla salaojakauhalla. Tontilla ei toki ole tilasta pulaa, joten putkiväliksi tuli jotain 3m ja piirejä kaksi. Sen kummemmin ei tarvinnut mutkitella, vaan kumpikin 200m piiri mahtui tontille ihan pitkin pituuttaan. Salaojakauhalla tehty oja oli siitä kätevän kokoinen että putkikerä mahtui ojaan pystyyn ja sitä kykeni rullaamaan kaivannon pohjaa pitkin kätevästi aukipäin. Kaivuu aloitettiin meilläkin teknisen tilan kohdalta.

[Peetee]

Sami ja Maalämpö kiitoksia tiedoista ja vinkeistä, helpompi kun on hajulla hommasta etukäteen, niin ei tarvi puolta päivää hakata päätä kiveen tai ressata etukäteen.

Se mitä ollaan vähän kaiveltu tontilla, niin näyttäis että se maa leikkautuu aika nätisti ja silloin uskon että salaojakauhahomma toimii parraiten(selviää mahdollisimman vähällä maan liikuttelulla ja puutkin on nätimpi kiertää).  

[ÄssäS15]

Peruskallio 22 metrissä, joten kaivokaan ei oikein tule kysymykseen.

Meillä on tämä viikko porattu 230 metrin kaivoa. Kallio tuli vastaan jo 31 metrissä...

[Maalampo]

Minusta ei ole mitään järkeä porata lämpökaivoa jos on tontilla tilaa vaakaputkistolle ja tietää maalajin olevan kosteahkoa ! Sillä silloin kannattaa vaikka pidentää piiriä hieman ja silti säästää rahaa aivan älyttömästi verrattuna lämpökaivoon ! Ja tuollaisen kostean savipitoisen maan lämmönluovutus on varsin hyvä joten ei sieltä lämpökaivosta niin älyttömän paljon paremmin sitä lämpöä saa ! Pienet tontit on tietenkin aivan toinen juttu ja tietenkin jos on rahaa aivan älyttömästi ! Sillä hintaa mitä minun vaakaputkisto kokonaisuudessaan tuli maksamaan olisin saanut n.25m pelkkää lämpökaivoa (ilman putkia)!

[Kuumaa_kalliosta]

Meillä on tämä viikko porattu 230 metrin kaivoa. Kallio tuli vastaan jo 31 metrissä...

Oliko tiedossa etukäteen, että peruskallio on noin syvällä?

[evt752]

Minusta ei ole mitään järkeä porata lämpökaivoa jos on tontilla tilaa vaakaputkistolle j

Minusta lämpökaivon poraamisessa ei ole yleensäkään mitään järkea.

Jos koko maalämmityksessäkään on yleensä mitään järkeä ... paksut villat vaan seinään ja kattoon ja hyvä takka ja suora sähkö lattiaan, se on hyvä... sähkön hinnan nousua vastaan voi varautua laittamalla maalämmön tai paksummat eristeet ja hyvän takan ja olen kallistunut jo jokin aika sitten tuon jälkimmäisen kannalle. Suora sähkölämmitys (laatassa kuitenkin!) on helppo, edullinen ja huoleton lämmitysmuoto. Paksummilla eristeillä pärjää myös paremmin kesän helteillä ei tarvita erillisiä jäähdytyksiä.

[ÄssäS15]

Oliko tiedossa etukäteen, että peruskallio on noin syvällä?

Ei ollut. Maaperätutkimus ulottui vain reiluun metriin. Siinä osassa tonttia oli pinnalla savea, osassa moreenia. Kohdalle ei tullut isoja kiviä eikä kalliota.

En muuten ole huomannut, että joku olisi kirjoittanut kallion pinnan selvittämisestä mitään. Tehdäänkö niitä ja miten?

Porauksessa kymmenessä metrissä tuli kiviä ja kauheasti vettä (olisi ollut hyvä tehdä juomavesikaivo kaivinkoneella). Muuten oli ihan hienoa hiekkaa kallioon asti.

Tontin koko on 5600 m². Järvenrannalla. Eli kaikki keruutavat olisivat olleet mahdollisia.

"Riski" realisoitui nyt ja hinnaksi tuli reilut 1000 euroa. Taitaisin kuitenkin tehdä saman uudelleen.

[Kuumaa_kalliosta]

En muuten ole huomannut, että joku olisi kirjoittanut kallion pinnan selvittämisestä mitään. Tehdäänkö niitä ja miten?

Geologian tutkimuskeskus tekee kallioperäkartoitusta. Samaten kunnilla saattaa olla yleiskaavoituksen taustatiedoissa maaperäkarttoja.

[Maalampo]

evt 752, Sinun kommenteista paistaa läpi ettet ole tyytyväinen sinun lämmitysjärjestelmääsi/pumppuusi joten kerropa hieman mikä mättää (laita vaikka osioon ongelmia maalämmön kanssa) Sillä minulla on talossa nuo paksummat eristeet (ns. matalaenergia talo) ja maalämmitys ja olen erittäin tyytyväinen ratkaisuun, ei tarvitse hakata halkoja ja kantaa niitä uuniin ja silti talo lämpiää todella halvalla !

[evt752]

evt 752, Sinun kommenteista paistaa läpi ettet ole tyytyväinen sinun lämmitysjärjestelmääsi/pumppuusi joten kerropa hieman mikä mättää

Vastaan nyt tähän. Minulle maalämpöjärjestelmään investointi oli vakuutus nousevia energiakuluja vastaan. Jälkeenpäin olen oppinut, että samanlaisen vakuutuksen olisin saanut investoimalla eristeisiin. En osannut ajatella sitä puolta. Olen lukenut 5000kWh vuosikulutuksesta sähkölämmitystalossa jossain Oulu-Jyväskylä korkeudella (noh, olen näköjään käsitellyt asiaa myös tällä foorumilla, oikeastaan kannattaa lukea tämä juttu). En tiedä investoinnin hintaa, mutta kymppitonnilla saa aika paljon eristettä (ja paksumpaa runkorakennetta), joten jos ajatellaan pelkkää investointia ja sen takaisinmaksuaikaa niin onhan sähkölämmitys paljon helpompi ja huolettomampi kuin vesikierto ja MLP?

[Maalampo]

Tämä on väärässä osiossa mutta silti vastaan tähän! Minä suhtaudun aika varauksilla noihin sähkölämmitys talojen kulutuslukemiin, siis en väitä etteikö tuo olisi mahdollista ! Mutta samalla lailla se maalämpöpumppu lisää sen talon jälleenmyyntiarvoa kun nuo lisäeristeetkin sitten kun energiatodistuksia ruvetaan vaatimaan ! Kun katson talvisaikaan naapuristoon jossa kaikki talot ovat uusia sähkölämmitteisiä omakotitaloja niin ei ole päivääkään etteikö noiden talojen piipusta tuprua savu  ja silti heidän sähkölaskut ovat samaa luokkaa kun meillä vaikka meitä on useampi henkilö meidän taloudessa ja isompi talo ! Ja minä nimenomaan panostan tuohon asumisen helppouteen !

[evt752]

.. niin ei ole päivääkään etteikö noiden talojen piipusta tuprua savu  ja silti heidän sähkölaskut ovat samaa luokkaa kun meillä vaikka meitä on useampi henkilö meidän taloudessa ja isompi talo ! Ja minä nimenomaan panostan tuohon asumisen helppouteen !

No, enpä tiedä tekeekö takan käyttö asumisesta vaikeampaa. Meillä oli talvella leivinuunissa tuli joka toinen päivä pelkästään sen vuoksi että se oli mahdottoman mukavaa. Lisäksi sai laitettua ruokaa siinä samalla.
Tiedä sitten, onko se sitten helppoa asumista, kun keskitalvella kovimman pakkasen aikana kosahtaa kompura ja sille tietysti pitäisi pikaisesti jotain tehdä koska eihän meistä kukaan halua olla suorasähkölämmittäjä.
Tai jos tulee kahden vuorokauden sähkökatkos ja tietysti kovimpaan pakkasen aikaan ja maalämmittäjä (kuten kaikki vesikiertolämmittäjät) alkavat miettiä että miten saisi pysymään ne putket siellä lattiassa jäätymättä. Paksuilla eristeillä, takalla varustettu suorasähkölämmittäjä pistää hiukan enemmän pökköä pesään ilman huolen häivää.
Sen verran haluan tarkentaa, että toistaiseksi en ole mitenkään erityisen tyytymätön. Ehkäpä vain huolehdin etukäteen tulevaisuudessa mahdollisesti tulevia murheita. Jos olisi valinnut toisin, paksut eristeet ja sähkölämmitykset, nekin murheet olisi voinut jättää murehtimatta.

[Maalampo]

evt752, kuten jo sanoin aikaisemmin minulla on jo paksummat eristeet talossa ja sähkökatkoksen aikaan voin pistää tulet vuolukiviseen 3600 kiloa painavaan uuniin jolla kyllä talo kestää lämpimänä ! Mutta muuten en viitsi sitä lämmitellä ! Matkustan työni takia yli 200 vuorkautta vuoteen joten en kerkeäisikään ja en viitsi vaimoltakaan vaatia että alkaa kantamaan puita uuniin !

[Raid]

Tai jos tulee kahden vuorokauden sähkökatkos ja tietysti kovimpaan pakkasen aikaan ja maalämmittäjä (kuten kaikki vesikiertolämmittäjät) alkavat miettiä että miten saisi pysymään ne putket siellä lattiassa jäätymättä.  <---   meinaat että 2 vuorokaudessa tulee pakkanen sisälle niin että lattia jäätyy.  Ei ne talot ihan pelkkää lautaseinää ole joten ei kannata alkamaan saivartelemaan.  ja aika monessa talossa on takka ihan viihtyvyyden takia, ei lämmityksen vuoksi.  
Minä siirryin suorasta sähkölämmityksestä (takka talossa) maalämpöön ja jo toisena vuonna tuli 400€ puhdasta säästöä suoraan sähköön verrattuna joten revi siitä. 20v maksaa ittensä takaisin. Ai että tuo vesikertoinen lattialämmitys on IHANA!!  verrattuna sähköpattereihin.    ..

[evt752]

T meinaat että 2 vuorokaudessa tulee pakkanen sisälle niin että lattia jäätyy.  

Kyllä ne vaan jäätyvät siellä seinän vieressä tai vähintään nurkassa. Asiaan auttaisi valtavasti, jos saisi nesteen pysymään liikkeellä. Putkimieheni kertoi yhdestä tapauksesta, jossa lyhyehkö sähkökatkos 1-2 vrk oli riittänyt putkien jäätymiseen.
Asiasta huolestuneena lisäsin sokkelin sisäpuolelle olemassaolevan 50mm epsin lisäksi toisen 50mm ja tiivistin alajuoksun raot hyvin.
Yksi vaihtoehto olisi pakkasnesteen lisääminen lattiakertoon, mutta siitä on tullut sen verran negatiivista kommenttia (vuotaa helposti tiivisteistä) että en ole tohtinut laittaa. Kalliiksikin tulisi. Toivotaan, että Vattenfall pystyy pitämään jännitteen verkossa.

[sailor]

Kannattaa ostaa 50 euron invertteri, jolla pyörittää esim. auton akulla kiertovesipumppua. Tai 100 euron polttomoottoriaggregaatti.

Kaupunkialueella tulee kyllä aika harvoin pitkiä katkoksia, mutta eipähän sitten tarvitse jännittää...

Jani

P.S Invertterit esim: http://www.mediaplazashop.com/

[Maalampo]

evt752, jos putket jäätyvät noin 2 vuorkauden sähkökatkoksen aikana niin minusta talossa on valtava rakennusvihe ! Olen kyllä kuullut minäkin moisesta tapauksesta mutta kun selvittelivät asiaa niin talon tehnyt grynderi oli jättänyt sokkelin sisäpuoliset eristeet pois ! Meillä on 300 lämpöharkko jonka sisäpuolella on vielä 100 mm styroksia sokkelia vasten ja laatan alla on 250 mm styroksia koko alalla sekä laatan ja rungon alajuoksun väli on eristetty 15mm uretaanivaahdolla! Joten en usko että putket jäätyvät aivan herkästi laatassa, ainut kohta missä edes teoreettinen mahdollisuus on autotallin oven kohta mutta siinäkin ensimmäinen putki on niin kaukana ja laatassa niin paljon lämpöä etten usko moiseen !

[evt752]

evt752, jos putket jäätyvät noin 2 vuorkauden sähkökatkoksen aikana niin minusta talossa on valtava rakennusvihe

Jos ulkona on -20, on sähkökatkos, laatan lämpötila jotain 30-35 astetta, sokkelin paksuus esim. perinteinen 240mm (harkko), sen sisäpuolella 50mm EPS, niin en kyllä pidä mahdottomana, että putkessa olevan liikkumattoman nesteen lämpötila jossain nurkassa laskisi pakkasen puolelle vaikka kuinka takkaa polttelisi. Tämä on tietysti mutua, mutta niin on tapahtunut enkä tiedä rakennusvirheen ollessa kyseesä. Uusi talo taisi kuitenkin olla (en ole kyllä siitäkään varma).

[Tutkija]

Jos ulkona on -20, on sähkökatkos, laatan lämpötila jotain 30-35 astetta, sokkelin paksuus esim. perinteinen 240mm (harkko), sen sisäpuolella 50mm EPS, niin en kyllä pidä mahdottomana, että putkessa olevan liikkumattoman nesteen lämpötila jossain nurkassa laskisi pakkasen puolelle vaikka kuinka takkaa polttelisi. Tämä on tietysti mutua, mutta niin on tapahtunut enkä tiedä rakennusvirheen ollessa kyseesä. Uusi talo taisi kuitenkin olla (en ole kyllä siitäkään varma).

Meillä oli noin kahden päivän sähkökatko n. -20 pakkasella, ainut tulipesä oli saunassa ja sitä lämmittelin. Ilma lämpeni mukavasti saunassa, ph:ssa ja kodinhoitohuoneessa - onneksi (KHH:ssa on lämpöpumppu + tekniset järjestelmät). Muu talo kylmeni uhkaavasti.

Umpikuisti, sellainen sisääntuloaula, talosta ulosvedetty, normaalisti lämpöeristetty, alkoi lattiasta jäätyä ekana. Asiaa vielä auttoi kun ulkoovesta tietty kuljettiin.

Lämpömittari oli lattialla ja sähköt palasi juuri ennen pysyvää pakkasen puolelle siirtymistä, jos ei niin lämmitysvesiputket olisi jäätyneet hetikohta.

Laitatin sitten takan olohuoneeseen (vastaisen varalle) ja kyllä sillä ihmeesti lämmittää jos sähkö katkeaa saa ilmankin kiertämään.

Ulko-ovesta kulku kuistilta on kyllä kiellettävä ja käytettävä talon muita ovia, lämpö ei osaa oikein mennä semmoiseen umpinurkkaan lattianrajaan.

Sinällään esim. makuuhuone, josta ei kuljettu säilyi yllättävän lämpöisenä.

Lattiassa 200mm styrox koko ala, seinissä 195mm villaa ja yläphjassa ainakin 500mm. Paksun harkon sisäpinnassa yläällä 40mm finfoam+50mm styrox ja alempana pelkkä 50mm styrox. Eli eristykset normaalia paremmat.
Sähkönkatkeaminen kolmeksi päiväksi kovalla pakkasella rikkoo suomesta takuuvarmasti hurjan monta taloa.

Ovista ei saisi kulkea, niiden lähialueet jäätyy lattiasta helpoiten.

Ilma pitäisi saada kiertämään, ei liiku riittävästi kun ilmanvaihtokone sammuu myös.
Jokin puilla toimiva varalämmitin on välttämätön, mutta erillisessä teknisessä tilassa olevan lämpöpumpun jäätymisen esto voi olla vaikeaa.

Meillä maalla muuten hurja riesa on kun oma vesipumppu ei toimi, ei saa vettä WC-pönttöihin, hampaidenpesuun, pesukoneisiin, suihkuun, kahvinkeittoon...



 

[evt752]

Sähkönkatkeaminen kolmeksi päiväksi kovalla pakkasella rikkoo suomesta takuuvarmasti hurjan monta taloa.

Niin tekee, valitettavasti.

[Maalampo]

No jos meillä on joskus yli vuorkauden mittainen sähkökatkos niin pitää ottaa 5kw akrikaatti käyttöön ja laittaa kiertovesipumppu pyörimään ja muutama sähköpatteri avuksi !

[KimmoK]

Ajattellin suunnitella sähkärin kanssa josko saataisiin ulkokeskukseen (mittarikeskus) kytkentä voimavirta agregaatille (alle 1000€ halvimmat 4kw vehkeet.

Semmoisellahan ja täystohopumpulla pyörittelisi talon lämpimäksi.

Ja jos ei tuo patentti onnistu helpolla niin ainaski lattiapiirin kiertovesipumppu erillisen pistokkeen taakse jotta lattiaveden saa kiertämään agregaatilla. (kaksi tulisijaa varmistaa siinä tapauksessa energian saannin)

[9-3tid]

itsekkin ajattelin varautua seuraavassa talossa ydintalven / sodan tuloon tai jopa pistää vielä paremmaksi. Varaudutaan samalla omavaraiseen veden ja ruokatarvikkeiden tuotantoon louhimalla suunnattomat kalliotilat...hamppu ja sieniviljelmät tulisivat siinä samassa.  

[Peetee]

Yhden talven lämmittelin sähköllä ja puuta 2-3 krt/vko takassa, vuosikulutus lämmitys + käyttösähkö oli 13500 kWh. Puuta ei palanut kaiken kaikkiaan kuin 6 heittokuutiota.

Mielestäni ihan kohtuullinen kulutus kun talossa huoneistoala on 121m2 ja 315m3 (3hlöä, P-Pohjanmaa). Rakenteet tavanomaiset; ap150mm styrox, yp 350 puhvilla ja seinissä 195mm villaa ja ikkunoita 15% ha:sta.

Näin lukuina ja äkkiä luettuna puhuu slämmityksen puolesta, MUTTA takalla lämmitettäessä lämpötilan piti olla 3-4 astetta korkeampi jotta kylmä ei tuntunut jaloissa. Pidin takka/leivinuunin paistolämpömittarin mukaan ytimessä lämpötilaa yli 50ast. Mutta mukavuusindeksi putosi kun lattia pääsi kylmäksi ja ilma alkoi kiertämään.

Toinen talvi polteltiin sitten vain tunnelmatulta ja silloin kun oli tekemisen puutetta. Sen kyllä huomasi sähkölaskussa. Toisin sanoen sähköä kului, mutta eipä tarvinu pitää villasukkia (rakenteiden tiiveys: hyvä)

Sähkölämmitys vastaan maalämpölämmitys keskustelut ovat aina samanlaisia. Molemmissa on puolensa: Sähköllä pääsee huokeammin asumaan ja asuminen on vähän kalliimpaa tai työläämpää, maalämmössä joutuu vähän alussa satsaamaan enemmän, mutta asumisessa ei tarvitse stressata sähkön hinnan muutoksista tai siitä kuinka paljon sähköä kuluu tai millä vähentäisi kulutusta.

Tulevassa talossa on yli 30% huoneistoalasta ikkunapinta-alaa, niin oli pakko miettiä jotain muutakin kuin sähkölämmitystä. Katsotaan miten pojan käy maalämpövehkeiden kanssa.

[Peca]

"

Yhden talven lämmittelin sähköllä ja puuta 2-3 krt/vko takassa, vuosikulutus lämmitys + käyttösähkö oli 13500 kWh. Puuta ei palanut kaiken kaikkiaan kuin 6 heittokuutiota.

Mielestäni ihan kohtuullinen kulutus kun talossa huoneistoala on 121m2 ja 315m3 (3hlöä, P-Pohjanmaa). Rakenteet tavanomaiset; ap150mm styrox, yp 350 puhvilla ja seinissä 195mm villaa ja ikkunoita 15% ha:sta.

Näin lukuina ja äkkiä luettuna puhuu slämmityksen puolesta, MUTTA takalla lämmitettäessä lämpötilan piti olla 3-4 astetta korkeampi jotta kylmä ei tuntunut jaloissa. Pidin takka/leivinuunin paistolämpömittarin mukaan ytimessä lämpötilaa yli 50ast. Mutta mukavuusindeksi putosi kun lattia pääsi kylmäksi ja ilma alkoi kiertämään.

Toinen talvi polteltiin sitten vain tunnelmatulta ja silloin kun oli tekemisen puutetta. Sen kyllä huomasi sähkölaskussa. Toisin sanoen sähköä kului, mutta eipä tarvinu pitää villasukkia (rakenteiden tiiveys: hyvä)

Sähkölämmitys vastaan maalämpölämmitys keskustelut ovat aina samanlaisia. Molemmissa on puolensa: Sähköllä pääsee huokeammin asumaan ja asuminen on vähän kalliimpaa tai työläämpää, maalämmössä joutuu vähän alussa satsaamaan enemmän, mutta asumisessa ei tarvitse stressata sähkön hinnan muutoksista tai siitä kuinka paljon sähköä kuluu tai millä vähentäisi kulutusta."

Esimerkkinä sinulle kerron maalämmön kannattavuudesta tai kannattomuudesta, jokainen voi tehdä omat johtopäätökset: Talo rakennettu -78, alapohja tuntematon, luultavasti 100mm styrox, seinät 120mm villa  , katto 2X100 villa +150mm puhallusvilla, ikkunat 3Xlämpölasi. Neliöitä 310, josta täyslämmintä noin 250 neliötä+ toimintatila 30  neliötä 19C ja talli 35 neliötä 13C. Talossa painovoimainen ilmastointi.

Kulutukset öljyllä 5000-6000 litraa vuosi ja maalämmöllä puhallinpattereiden kanssa 11400 kWh (lämmitys+käyttövesi) ja kokonaiskulutus 15200 kWh.

Eli sinun nykyisiin kulutuslukemiin verrattuna suhteutettuna lämmitettäviin neliöihin erittäin kannattavaa...

-Peca-

[sailor]

Sähkölämmitys vastaan maalämpölämmitys keskustelut ovat aina samanlaisia.

Niin on, vastakkain on aina puulämmitys ja maalämpö. Ai niin ja ne ilmaiset puut...

Jani