Lautalattian eristävyys lattialämmityksessä

[Capsu]

No sitten ei varsinaista hullunkiertoa varmaankaan ole kun on puskurivaraaja lämpöjohtoverkossa.

Teitkö nuo ylläolevat meno-paluu lämpötilamittaukset tuosta kohtaa?
Jos lattian jakotukki siten esillä että yksittäisiä lattiassa kiertäviä  meno- ja paluuputkia pystyt vaikka kädellä kokeilemaan niin pitäisi erottua onko niissä kiertävä vesi jotain +50 asteista,putken pitäisi tuntua todella kuumalta,myös paluuputkien (+46C) jos lattiassa todella kiertää noin kuuma vesi.
Jos lattian pintalämpötila on alle +20 astetta niin luulempa että putkissä kiertävä vesi on enintään haaleata.

Mittaukset tehty lattalämmityksen jakotukilta siitä kohtaa, mistä vesi tulee pumpulta ja paaluupuolelta siitä kohtaa, missä vesi lähtee takaisin puskrivaraajansuuntaan

Yksittäisten piirien putket ovat kyllä hyvin näkösällä ja kyllä nuo paluuputketkin ovat hyvin kuumia. Kädellä tuon lämpöeron havaitseminen on välillä aika vaikeaa.

[peki]

Onko sulla tukilla jotkin termarit? Tai vastaavat huoneissa? Tiputa koneelta lähtevän veden lämpö vaikka 30c asteeseen ja katso mitä tapahtuu.

[Capsu]

Itse tukilla ei ole termareita, mutta huoneissa on ja ne ohjaavat tukilla olevia säätölaitteita. Johtuen alhaisesta lämpötilasta säätölaitteet ovat täysin auki-asennossa, kun huonelämoötila ei saavuta tuota  20:tä lämpöastetta, joka on asetettu tällä hetkellä termostaatteihin tavoitearvoksi.

Tuo 30 asteen lämmitysvettä on jo kokeiltu, mutta hellasärö kävi liian isoksi ja klapiralli pönttöuuneihin alkoi välittömästi. +14 astetta voi olla helle Siperiassa keskellä talvea, mutta ei pirtissä.

[VHR]

Jotta saat vähän varmuutta kiertääkö lattiassa vesi niin yksi konsti on ottaa irti jakotukilta jonkin piirin säätölaite ja korvata se manuaalisäädön kierrettävällä säätötulpalla (mikäli sinulla niitä on jäänyt talteen). Tätä tulppaa kiertämällä kiinni voidaan kuulla tietyssä kohtaa vedenvirtaussuhina, kun venttiili alkaa sulkeutua. Näin ainakin meillä Wirsbon laitteet toimii.

Tosin, jos piirin paluuputki on sanomasi mukaan "hyvin kuuma" niin pitäisi siellä virtausta silloin olla.
Jotain sillä vedellä siis lämmitetään muttei sitä mitä tarvitsisi eli huoneilmaa. Harmillinen ongelma.
IR-lämpömittari olisi sinun tapauksessasi tosi kätevä. Sillä voisit samalla tarkastella lattian ja nurkkien lämpöjä.

[seppaant]

Greenlinen oppaan kuvassa on jakotukilla piirikohtaiset virtausmittarit.
Onko Capsulla?
Jos on, niin mitä näyttää?

ATS

[Capsu]

Olen ottanut itse asiaassa kaikki säätölaitteet vuorotellen irti ja käyttänyt juuri mainitsemaasi manuaalisäädön säätötulppaa, kun ilmasin piirit. Kyllä tuossa kuului ihan selvä kohina, kun kiersin ne kiinni ja ilmauksen jälkeen sitten auki. Mielstäni vesi kyllä kiertää hyvin putkessa. Erillisiä virtausmittareita tuohon asennukseen ei jostain syystä tullut.

Minunkin mielestä nyt kun on kokeillut kaikki temput, niin ongelmana on tuo lämmön siirtyminen lattian alla olevasta putkistosta lattiaan ja sitä kautta huoneilmaan.

Itse asiassa hankin tuollaisen halvan B&D:n IR:llä toimivan pintalämpötilamittarin juuri tuon lattian lämmön mittausta varten. Lattiassa pystyy selvästi hahmottamaan lämmönluovutuslevyjen paikat, asten pari lämpimämpänä kohtana ja vielä kun vertaa valokuviin, joita otettiin ennen laudoituksen laittamista, niin tarkkuus on tässä asiassa hyvä. Lattian lämpöerot on kyllä kauttaaltaan tuon 1-3 asteen haarukassa, mitän dramaattista kylmäsiltaa en tähän mennessä ole löytänyt. Mittauksia tehtäessä ulkoilman lämpötila oli n. -3^oC.

Itse asiassa kävin eilen vielä mittaamassa ryömintätilassa tuon lattiarakenteen alapintana toimivan tuulensuojalevyn lämpötiloja, ja tasaisesti oli + 2,5 - 3,5 ^oC tuon lämpötila. Maan lämpötila vaihteli +2,5 - +1,5^oC:n lämpötilassa. Tuo ryömintätila on itseasiassa lähes 1,6m korkea korkeimmillaan. Aito 30-luvun säästöbetonista tehty perusmuuri oli lämpötilaltaan -0,5 - +0,5^oC. Muuria ei ole eristetty (vielä), ainosastaan ulkopuolella on pintaan laitettu uudet sokkelilevyt, jonka taakse jää n. 3-5cm:n ilmarako, joka eristtää jonkin verran ulkoilmaa vastaan.

[seppaant]

Kerrataanpa vielä:
Mitkä ovat tällä hetkellä lattiaan menevä ja paalava lämpötila sekä
Mitkä ovat pattereille menevä ja palaava lämpötila?

ATS

[seppaant]

Jatkoa edelliseen
Sulje patterikierto kokonaan ja mittaa tunnin päästä lattiakierron lämpötilat

ATS

[Capsu]

Kerrataanpa vielä:
Mitkä ovat tällä hetkellä lattiaan menevä ja paalava lämpötila sekä
Mitkä ovat pattereille menevä ja palaava lämpötila?

ATS

Eli pintamittarilla seuraavat tulokset (Mitattu heti puskurivaraajan jälken olevan kv-pumpun pinnasta):

Puskurivaraajalta koko lämmitysverkkoon:
Meno (kaikki): 51,2
Paluu (kaikki): 39,5

Lattialämmitys (kellari, lattialämmitysputket betonin sisässä):
Meno: 51,2
Paluu: 30,4

Lattialämmitys 1.krs (ongelmakerros):
Meno: 49,1
Paluu: 44,1
Mitattu jakotukilta, siiä hiukan matalampi lämpötila menolle.

Patterisilmukka 2.krs:
Meno: 51,2
Paluu: 27,9

Ulkolämpötila nyt -4,4^oC

Kokellaan vielä tuota patteriverkon sulkua.

[VHR]

Capsu: "Mitään dramaattista kylmäsiltaa en tähän mennessä ole löytänyt."

Sehän tässä vähän huonoa onkin, että 150 mm:n hirsiseinä on koko alapohjan eristepaksuudeltaan kylmäsiltaa (eristyskyky verrattavissa 50 mm mineraalivillaan). Koska kysessä vanha hirsiseinä niin alimmat hirret ovat yleensä vielä niitä huonokuntoisimpia.

Eli 28 mm:n lautalattia estää lämmön siirtymistä, puhallusvilla on lasehtinut ja vasojen väliin on päässyt syntymään vähän karrikoiden tuulitunneli joka tehokkaasti tuulettaa lämmöt ohuiden hirsien ja niiden saumojen kautta harakoille. Tulikohan alapohjan eristeen ja hirsiseinän väliin tuulikatkopaperi tai vastaava ?

Lisäksi lämmönsiirtolevy-systeemi ei ole kaikista tehokkain, koska niitä ei ole koko matkalla.

Toivotaan nyt vielä kuitenkin, että jokin vika löytyy kierron toiminnasta.

[Capsu]

Jatkoa edelliseen
Sulje patterikierto kokonaan ja mittaa tunnin päästä lattiakierron lämpötilat

ATS

Nyt mitattu lämpötilat tukilta

Meno :45,0
Paluu: 44,1

Lämpöpumppu mittaushetkellä lepotilassa, joten tuo meno hiukan alemp sen tähden.

Mielenkiintoista, että meno/paluu lämpötilat on näin lähellä toisiaan, ihan kuin putkipiiri ei luovuttaisi lämpöä lähes ollenkaan.  :-?

[VHR]

Katsoin juuri meiltä niin esim. 75 m:n putkipiirissä (kodinhoito ja pesuhuone) lämpötila tippuu 2 astetta 33 -> 31 asteeseen. Putket betonilaatassa.

[Capsu]

Capsu:

Koska kysessä vanha hirsiseinä niin alimmat hirret ovat yleensä vielä niitä huonokuntoisimpia.

Tulikohan alapohjan eristeen ja hirsiseinän väliin tuulikatkopaperi tai vastaava ?

Seinän alimmat hirret vaihdettu (kengitys) niiltä osin kun olivat kunnoltaan heikompia. Tämän jälkeen rivetty mahdolliset raot Ulkopuolelle naulattu huokoinen tuulensuojalevy, jonka jälkeen tuuletusrako ja ulkovuoraus.

Eristeen ja hirsiseinän väliin ei laitettu paperia, koska on aika työlästä saada paperi niin tiiviisti vanhaa piiluttua hirttä vasten, että paperin ja hirren väliin ei synny ryömintätilasta lattian yläpintaan ylettyvää rakoa.

Toisaalta jos ilma liikkuisi tuolla lattian alla enemmänkin tai tuolla olisi iso kylmäsilta, niin ainakin meno/paluuveden lämpötilan tulisi kaiken järjen muukaan olla suurempi (kts yllä), jos lämpö johtuisi jonnekkin muualle kuin lattiaan. Nyt tuntuu, että lämpö ei johdu minnekkään, ei myöskään lattiapinnoitteeseen. Lämmönluovutuslevyt ovat tietenkin heikompia siirtämään lämpöä kuin betoni, tämähän on selvä.

[Capsu]

Katsoin juuri meiltä niin esim. 75 m:n putkipiirissä (kodinhoito ja pesuhuone) lämpötila tippuu 2 astetta 33 -> 31 asteeseen. Putket betonilaatassa.

Tuossa 1.krs huoneiden kaikien piirien yhteenlaskettu pituus 380 m

[Matias]

Nyt mitattu lämpötilat tukilta

Meno :45,0
Paluu: 44,1

Tavallaan ihan hyvä mittaustulos.
Vesi ei kyllä kierrä lattiapiirissä vaan oikaisee jostain.
Siis menoputkesta ohi lattiapiirin suht suoraan takaisin paluuputkeen.

Mistähän kierto nyt oikaisee?

[VHR]

Katsoin juuri meiltä niin esim. 75 m:n putkipiirissä (kodinhoito ja pesuhuone) lämpötila tippuu 2 astetta 33 -> 31 asteeseen. Putket betonilaatassa.

Tuossa 1.krs huoneiden kaikien piirien yhteenlaskettu pituus 380 m

Just, just kaikkien piirien kokonaispituus, mutta pisin yksittäinen piiri näyttäisi sinulla olevan 67 metriä.
Puhutaan kuitenkin maksimissaan muutaman asteen lämpötilan laskusta piirin alussa ja lopussa.

Mielenkiintoista olisi porata lattiaan pieni reikä ja siitä ujuttaa lämpömittarin anturi eristetilaan.
Saisi tietoa lämpötiloista heti lattialaudan alla ja eristetilassa. Onnistuisihan tämä tietysti myös alhaalta päin.

[Timppa26]

Nyt mitattu lämpötilat tukilta

Meno :45,0
Paluu: 44,1

Millä mittarilla näitä mittailit ja  saako  sen rautakaupasta?
Mittari vaan putkiin kiinni ja tulos luotettava?

Kiinnostais mitata omankin piirin lämpötilat.
Jakotukissa mulla ei ole virtausmittareita.
 

[Capsu]

Rautakaupastahan tuon haettu, paikallinen Terra-rautakauppa, hinta 49€. Olin hiukan skeptinen tuon tarkkudesta, mutta kun olin vertaillut näyttämää tunnetun lämpöiseen kohteeseen, jossa referenssinä toinen mittari, niin kyllä tuo n. +- 1^oC:n tarkkuudella näyttää oikein. Tosin lämpötila erojahan tuolla ton todella kätevä mitata, siinä ei mhdollinen systemaattinen virhe oli niin merkitsevä.

Kiiltävää metallipintaa sillä ei kannata mitata, se näyttää silloin liian vähän, mutta kun laittaa mustaa sähkömiehen teippiä /erkkaria metallin päälle ja odottaa hetken, että teippi lämpiää, niin silloin saa jo ihan järkeviä tuloksia.

[VHR]

Jos Timppa26 etsit ulkoisella anturilla olevaa pienikokoista mittaria niin tämä voisi olla yksi vaihtoehto:
http://www.dealextreme.com/p/1-5-lcd-car-home-outdoor-digital-thermometer-black-2-x-lr44-105647

Tilasin muutaman mittarin testattavaksi. Hinta ei ainakaan ollut kallis, mutta katsotaan onko tässä se kaikkien kauan etsimä: HYVÄ JA HALPA.
Hinta sisältää myös postikulut.

[justus01]

Jos Timppa26 etsit ulkoisella anturilla olevaa pienikokoista mittaria niin tämä voisi olla yksi vaihtoehto:
http://www.dealextreme.com/p/1-5-lcd-car-home-outdoor-digital-thermometer-black-2-x-lr44-105647

- Accuracy: +/- 1'C
- Sampling period: 10 sec

Nuo kannattaa ottaa huomioon. Johonkin hommaan tuollainen tarkkuus ja nopeus voi olla riittävä, toiseen taas ei.

[seppaant]

Toisaalta jos ilma liikkuisi tuolla lattian alla enemmänkin tai tuolla olisi iso kylmäsilta, niin ainakin meno/paluuveden lämpötilan tulisi kaiken järjen muukaan olla suurempi (kts yllä), jos lämpö johtuisi jonnekkin muualle kuin lattiaan. Nyt tuntuu, että lämpö ei johdu minnekkään, ei myöskään lattiapinnoitteeseen. Lämmönluovutuslevyt ovat tietenkin heikompia siirtämään lämpöä kuin betoni, tämähän on selvä.

Eilisten ja aiempien mittaustulosten perusteella näyttää siltä, että lautalattian verrattuna betonilattiaan ja patteripiiriin lämmönluovutuskyvyt eivät ole balanssissa keskenään.

Tolkuttoman korkeasta menolämpötilasta johtuen betonilattialämmityksen ja patterilämmityksen kiertoa joudutaan kuristamaan hyvin paljon. Tämä näkyy menon ja paluun yli 20C lämpötilaerona.

Lautalattian korkeasta meno- ja paluulämpötilasta sekä pienestä lämpötilaerosta voi päätellä että vesi kiertää hyvin mutta luovuttaa huonosti lämpöä. Jos lämpö menisi harakoille pitäisi se näkyä suurempana lämpötilaerona.

Ei voi välttyä ajatukselta, että lautalattian osalta on tapahtunut mitoitusvirhe.

Lattalämmityksen mitoitustiedot
Lattalämmityksen mitoitusteho: 1,8 kW
Maksimi painehäviö (dp): 17,3 kPa
Vesivirta (qv): 566 l/h
Mitoituslämpötilat: 39/35oC
Lattialämmityksen vesitilavuus 41 L

Lattialämmityksen mitoitusteho on 1,8 kW, josta saadaan 28W/m2
Minulla itselläni vanhassa 1970-luvun talossa (senaikaisen mittapuun mukaan hyvin eristetty) on mitoituslämpötilalla -28C mitattu lämmönkulutus 52W/m2.
Näin p*tuntumalla näyttäisi, että Capsun lautalattian lämmönluovutus on mitoitettu pahasti alakanttiin.

Mitä tehdä?
Ensiksi pitää tarkistaa asennukset ja laskelmat.
- Asennukset pitää tarkistuttaa suunnitelman tekijällä, jotta nähdään onko asennukset suunnitelmien mukaiset.
- Suunnitelmien ja laskelmien tekijä voisi ensiksi tarkistaa työnsä. Mutta koska ihmisluonteeseen kuuluu, että omien virheiden myöntäminen on vaikeaa, tahtoo mennä selittelyn puolelle, pitäisi laskelmat ja suunnitelmat tarkistuttaa kolmannella osapuolella.

Jos löytyy virheitä tai puutteita, on niiden korjaaminen oma juttunsa.

ATS

[sumu]

Ennen kuin mitään tekee, niin virtaukset ois hyvä selvittää; nythän näyttää siltä että lattiaan menee lämpöä, mutta se kiertää liian nopeesti. Oma pumppu lattiapiirille ja sen mukaan säätö muille: Jos iso talo ja paljon vesimäärää likenteessä niin mlp pummpu ei palvele muuta kuin syöttönä. Itse laitoin omat pumput molemmille, sekä lattia että pateripiireille.Toinen ottaa 7 W ja toinen 42 W. Lämmöt pysyy +/- 0,2 astetta. Tosin invertteripumppu säätää liiankin hyvin...

[VHR]

seppaant: "Lautalattian korkeasta meno- ja paluulämpötilasta sekä pienestä lämpötilaerosta voi päätellä että vesi kiertää hyvin mutta luovuttaa huonosti lämpöä. Jos lämpö menisi harakoille pitäisi se näkyä suurempana lämpötilaerona."

Jos ei lämmöt mene harakoille, niin sittenhän alapohjassa on hiirillä mahtava saunaosasto. Viskovat vaan vettä lämmönluovutuslevy-kiukaalle. Vitsi, vitsi...

Capsulle myös ohjeeksi, että jos lämmityksen kuntoon saattaminen näyttää vievän tolkuttomasti euroja, niin ulkopuolinen asiantuntija/tavarantarkastaja kannattaa kyllä hankkia. Voipi nimittäin olla, että pahimmassa tapauksessa lopullisen päätöksen antaa käräjäoikeus ja puolueettomia lausuntoja tarvitaan, mutta ei nyt maalata vielä tuomareita seinille.

[Kallioniemi]

Osittain piti arvatakin, mutta yritin laskea sitä alakerran lämmöntarvetta
ryömintätilan lämpötilalla +3,  sekä  -5 että  -25 ulkolämpötilalla.
Mitoituslämpötila 39/35 eli keskilämpötila 37 siellä lattialautojen alapinnassa.

Näytti siltä, että tarve olisi ~2200 ja ~3700 W. Siis ilman ilmanvaihdon osuutta.

[VHR]

Kallioniemi: Ihan mielenkiinnosta; minkälaista U-arvoa käytit 150 mm:lle 70 vuotta vanhalle hirsiseinälle ?

[Timppa26]

Jos Timppa26 etsit ulkoisella anturilla olevaa pienikokoista mittaria niin tämä voisi olla yksi vaihtoehto:
http://www.dealextreme.com/p/1-5-lcd-car-home-outdoor-digital-thermometer-black-2-x-lr44-105647

- Accuracy: +/- 1'C
- Sampling period: 10 sec

Nuo kannattaa ottaa huomioon. Johonkin hommaan tuollainen tarkkuus ja nopeus voi olla riittävä, toiseen taas ei.

Turhan epätarkka mittari näin inssimiehelle  
Sais olla korkeintaan +- 0.2
En mittaa pelkkiä eroja vaan absoluuttisia lämpötiloja.
Onko muita vinkkejä?

[Kallioniemi]

Kallioniemi: Ihan mielenkiinnosta; minkälaista U-arvoa käytit 150 mm:lle 70 vuotta vanhalle hirsiseinälle ?

0,62 W/m2*K. Oikaisin ne varausten viisteet ja raot käyttämällä paksuutena 140 mm. 12 mm:n kuitulevyn laskin mukaan, mutta en ulkovuorausta.

[Rusinaseppo]

En todellakaan ole fyysikko, mutta luulen että lämmöt jää tuonne lautojen alle muhimaan.

Lämpö ei oikein johdu jos putki ei kulje sisällä laudassa. Varsinkin jos välissä on yhtään ilmaa.

Lämpö ei kulkeudu jos ilma ei liiku sieltä mihinkään (alhaalta ylös).
 
Säteily on aika heikkoa tuollaisilla vähäisillä asteilla ja välillähän on myös esteitä.

Lisäksi puu on kohtuullinen eriste kuitenkin, meillä on ulko-ovena ja vintin ovena täyttä puuta oleva ovi ja ei se nyt niin mielettömän kylmä ole (korjauslistalla on kuitenkin ovien vaihto).

Tää on sitten ihan epätieteellistä arvailua kuitenkin...

[Matias]

menoveden ollessa 51,2C, paluu oli 46,3C ja muissakin mittauksissa tuo lämpötilaero pyöri n. 5C:n korvilla, lattian pintalämpötila pyöri +16 - +20C:n lämpötiloissa, joten johonkin hukkaantuu pahimillaan yli 30C. Ulkona oli tuohon aikaan n -13Co Huonelämpötila n. + 16 - +17C

Lämpötilaero huone- ja ulkolämpötilan välillä n 30 astetta

Lämpötilaero lattialämmitysputken ja lattian yläpinnan välillä suurempi kuin 30 astetta.

Ulkoseinä on varmaan jotain 5-6" ja lattialaudat jotain 1" .

Luulisi tuon tuuman laudan johtavan paremmin lämpöä kuin 5-6 tuuman hirsi.

Tuossa kyllä tulee sellainen käsitys ettei lattilautojen alapuolella oikein lämmintä nyt ole.

Mutta ei tilanne korjaannu ennenkuin vika on löydetty.
Pitäisi varmaan alkaa systemaattisesti rajaamaan vikaa jollain tavalla  ja kun se löytyy niin miettiä miten korjata.

[VHR]

Kallioniemi: Hirsiseinän U-arvo laskelmassasi samaa luokkaa, kun minäkin sen kuvittelisin olevan.

Capsu: Poraa reikä lattiaan sopivaan kohtaan niin ei tarvitse arpoa alapohjan lämpötilaa. Kun teitte remonttia niin minkälainen ilmanvaihto teille tuli ?

[seppaant]

Capsu:
Ota valokuvia jakotukeista ja muista asiaan liittyvistä kohteista. Vielä parempi, jos on rakennusaikaisia kuvia.

ATS

[Capsu]

Kallioniemi: Hirsiseinän U-arvo laskelmassasi samaa luokkaa, kun minäkin sen kuvittelisin olevan.

Capsu: Poraa reikä lattiaan sopivaan kohtaan niin ei tarvitse arpoa alapohjan lämpötilaa. Kun teitte remonttia niin minkälainen ilmanvaihto teille tuli ?
 

Pönttöuunien vierestä saattaisi päästä ujuttamaan anturin lattian alle. Täytyy vaan hommata mittari, jossa on tuo anturi vähän pidemmän piuhan päässä.

Ilmanvaihto on painovoimainen ja tapahtuu asuinhuoneissa pönttöuunien yläosan ns. tupakkaventtiilin kautta. Keittiössä on liesituuletin ja siivessä olevissa pesutiloissa poistopuhallin, joka käytössä kylpyhoneessa asioinnin ajan.

[Capsu]

Capsu:
Ota valokuvia jakotukeista ja muista asiaan liittyvistä kohteista. Vielä parempi, jos on rakennusaikaisia kuvia.

ATS

Voin ottaa tuossa iltasella kuvan jakotukista. Asennusaikasia kuvia löytyy kyllä, voin laitella joitakin näkyviin. Tuossa aiemmin yllä on jo yksi.

[VHR]

Capsu: Tuntuuko pönttöuunin kivijalan vierestä kylmää vetoa lattianraosta ? Kokemusta on yhdestä kohteesta, jossa tämä oli ongelmana.

[Capsu]

Capsu: Tuntuuko pönttöuunin kivijalan vierestä kylmää vetoa lattianraosta ? Kokemusta on yhdestä kohteesta, jossa tämä oli ongelmana.

Ei tunnu. Tuo uuni, jonka vierestä olen ajatellut anturin ujuttaa lattan alle on ollut lämmittämättä tänä vuonna, niin ei sen lämpö anna sitten virhellisiä lukemia anturiin. Tuossa eilen kokeilin ujuttaa ihan vain rautalangan pätkkää lattian alle, niin siinä kohtaa ei ainakaan ollut tyhjää. Oli aika hankalaa saada edes parikymmentä senttiä työnnettyä lankaa laudan alle.

[Kallioniemi]

Vähän täsmennystä noihin lämpölaskupähkäilyihini.

Huonelämpötila +20 astetta, ryömintätila +3 astetta.
Lämpövirta rakenteiden läpi vesikierron mitoituslämpötilalla 39/35:

-lattiasta huonetilaan                             2300-3700 W
-rossipohjan läpi ryömintätilaan                         360 W

-seinien ja aukkojen kautta ulkoilmaan/-5K       2200 W  
                           -,-                          /-25K     3600 W

Lattialaudoituksen U-arvo ja samalla läpi johtuva lämpö heittää aika tavalla, riippuen laskentaohjeen C4 tulkinnasta.

Siltä kumminkin näyttäisi, että se mitoitusteho on laskettu(arvattu?) reilusti alakanttiin.
Minä voin tietysti olla myös itse vielä enemmän alakanttiin ja väärässäkin, tiedot ja oppi kun ovat peräisin 1960-luvulta. Pää tietysti vielä vanhemmalta ajalta.

Vesitilavuudesta päätellen lämmitysputket ovat kokoa 16/2 tai sinne päin. Vaikka se 1,8 kW kai on juuri saavutettavissakin sillä koolla, niin tulee kumminkin mieleen jo epäilys, että piirustuksissa onkin lukenut 20/2?

[seppaant]

-lattiasta huonetilaan                             2300-3700 W
-rossipohjan läpi ryömintätilaan                         360 W

Kallioniemi
Otitko huomioon, että lämmönluovutuslevyjen pinta-ala on n. 40% lattiapinta-alasta

ATS

[Kallioniemi]

-lattiasta huonetilaan                             2300-3700 W
-rossipohjan läpi ryömintätilaan                         360 W

Kallioniemi
Otitko huomioon, että lämmönluovutuslevyjen pinta-ala on n. 40% lattiapinta-alasta
ATS

En millään tavalla, kun olen tottunut ja oppinut laskemaan lämmön siirtymistä vain johtumalla ja oikeastaan aina vielä ulkoilmaa vasten olevissa rakenteissa.                                                                  Varmasti niillä levyilläkin on vaikutuksensa, ehkä siitä on mittausperäistä tietoakin saatavissa.

[seppaant]

-lattiasta huonetilaan                             2300-3700 W
-rossipohjan läpi ryömintätilaan                         360 W

Kallioniemi
Otitko huomioon, että lämmönluovutuslevyjen pinta-ala on n. 40% lattiapinta-alasta
ATS

En millään tavalla, kun olen tottunut ja oppinut laskemaan lämmön siirtymistä vain johtumalla ja oikeastaan aina vielä ulkoilmaa vasten olevissa rakenteissa.                                                                  Varmasti niillä levyilläkin on vaikutuksensa, ehkä siitä on mittausperäistä tietoakin saatavissa.

Lämpöähän on tarjolla vain lämpölevyjen ja putkien kohdalla ei villan kohdalla ole lämpöä tarjolla.
Sinun pitänee kertoa lattian lämpöteho luvulla 0,40?

ATS

[peki]

Ajatelkaa nyt ihan maalaisjärjellä. Jos jollain 12 nelion alalla on 41litraa vettä ja ei ole kuin muutama pellinpala johon lämpö siirtyis niin kylmä tulee vaikka olis 100 asteista vettä
Ajatelkaapa että tuo lenkki olisi ulkona pakkasessa ja putken lämpötila ero oli 70c. Suurella virtauksella putki ei ehtisi jäähtyä oikeastaan yhtään.