Kiertovesimäärän säätö käyttösyklissä

[eko]

Yritin hakua, mutta jostain ei toimi ainakaan minulla (millään rajauksella)  

MPL ostos on loppusuoralla ja -57 talon lattiapiiri aiheuttaa pientä päänvaivaa.

Nykyisen KL:n kiertovesipummppu Grundfos 30/45/60W ja 9kW askelvastekoe antoi viime syksynä 60W:lla n. 18.7 / 14 / 12.8 asteen kiertoveden loppulämpötila-eron.

Jotakin tarttis tehdä / improvisoida (ettei "kaada vettä kaivoon")?
 - MPL:llä tavoitelämpötita mahdoll. alhainen ja ero 7-9 K (jotta COP tapissa)
 - Ei viitsisi kierrättää vettä "tapissa", kun lämpöä ei tuoteta (nyt KL:llä pumppu 1/2v 30W, talvet 45 W)
      Jos talon kulutus nyt 30tkWh /v (joo, tiedän että 9W iso, mutta laajennus tulossa myös.), 80W ylimääräinen pumppaus 4000h/v => 320kWh/v => n. 32EUR/v
 - Tämän hetkiset arvioidut virtaamat 30/45/60W vs. 6.9 l/min / 9.1 l/min / 10 l/min (laskettu tehosta)
 - nykyinen jakotukki vuodelta -57, joita ei saa säädetyä (jumissa). MLP projektin yhteydessä menee uusiksi ja virtaus helpottuu (mutta kuinka paljon....).

Lämmityksen kiertoveden vaihtoehdot lienee (jos perinteinen "tavis-malli" ei lämmitä):

 - 3-v moottori (pienin mahdollinen) ja esim. taajuusmuuttaja ACS55 (1-v syöttö / 3-v ulos)
       kallis, koska ylimitoitettava?
       en löydä sopivan pientä 3-v moottoria (100+W)
       yksivaiheisia TAMUja ei markkinoilla (en ainakaa löytynyt pikaisesti), joten perinteinen 1-v moottori ulkona
       Nopeusohje loggeri-PC:stä (PI-säätö lämpötilaeron mukaan)

 - Valmis INU+moottori-paketti
       en löydä sopivan kokoista (esim. 100+W)
       Olisi kuulema kallis, jos sopiva koko löytyisi.
       Nopeusohje loggeri-PC:stä (PI-säätö lämpötilaeron mukaan)

 - kaksi rinnan asennettua tavallista 3-nopeus pumppua (esim. 30/60/90kW)
       Hinta asennettuna <130EUR (takaisinmaksu n.4V)
       Toinen pumppu aina päällä, toinen vain kun MPL-kompura vetäneenä (tieto kompuran vetoreleeltä).
       Pumppujen oltava samassa asennossa, jotta samalla käyrällä?
       nopeus-säätö tod. kaksi kertaa vuodessa (kuten nytkin)
       Mitähän lattiapiiri tykkää 365 x 12 virtausmuutoksesta vuodessa? (talvella voisi myös ohjata olemaan aina päällä, jolloin 70% käynnistyksistä pois)
       Samalla rahalla tulisi "hot stand-by"

Ideoita / kokemuksia / lisä-järkeä?

[eko]

Unohtui   ...

Pumppu on tod. IVT / Carrier  

Thermian Diplomat Optimum (ja G2) olla kyllä vastaus (myös edelliseen), mutta ei valitettavasti meille - 2+tEUR kalliimpi "avaimet käteen" hinta jo pelkälle Diplomat:lle oli liikaa ainakin minun kukkarolla   ("omena"-vertailu  8-)). Teknisesti valintani olisi ollut muuten Thermia taajuusmuttajilla ilman em. kikkailuja.

Hinta myös suomi-pojan ongelmana.

Edelleen kiinostaa, mihin suuntaan kannattaisi alkaa tuupimaan itseään, kun aika on rajallista  

[kalsket]

Äkkiseltään tuntuu siltä että olet tekemässä ongelmaa asiasta jossa ei sitä ole. Tuo 7K delta on tavoite lämmönvaihtimen yli, ei suinkaan lattiapiirin yli.

Itsellä talon vanha puoli on melkoisen erergiasyöppö ja eikä ole ollut ongelmaa tuon kanssa vaikka kiertopumppuna ihan perus 1~ grundfos.

[eko]

.....Tuo 7K delta on tavoite lämmönvaihtimen yli, ei suinkaan lattiapiirin yli.....

Olenko ymmärtänyt (taas) täysin väärin  
(manuaalia esim. www.ivt.se/download.asp?fn=GreenlineHTPlus_fi_2.1.pdf&pt=files_fi)
 - sivu 7: eikö lattialämmitystalon(kin) lämpösyklissä svedu-pumppulla lattia piirin delta = lämmönvaihtimen yli oleva delta?
 - sivu 53: "Säätökeskus hälyttää, jos lämpötila nousee yli 13 ºC lämmitysjärjestelmässä. ...."
 - Sivu 33: T8/T9 (GT8/GT9): Hälytysluettelo: ...Lämpöjohto meno max, Suuri lämmitysvesi-delta, ... , Lämmönk tulo min ja Lämmönk meno min
Täytyy siitä jotain haittaa olla, kun seuranta päällä?


Ja eikös lämmityksen COP ole sekin kiinni osaltaan deltasta? Miksi siis pihistää virtauksesta liikaa (varsinkaan lattialämpö-talossa) (optimipiste onkin sitten muiden kommentoitava asia)?

Meillä on lattiassa v.57 rautaputket, joten karheutta/virtausvastusta on vaikea arvioida (varsinkin ennen jakotuukin uusintaa, joka kokonaan säätöineen jumissa).

Edelleen avoimin mielin, mutta luu ulkona  8-)

[seppaant]

Nykyisen KL:n kiertovesipummppu Grundfos 30/45/60W ja 9kW askelvastekoe antoi viime syksynä 60W:lla n. 18.7 / 14 / 12.8 asteen kiertoveden loppulämpötila-eron.

- Tämän hetkiset arvioidut virtaamat 30/45/60W vs. 6.9 l/min / 9.1 l/min / 10 l/min (laskettu tehosta)

Tuo Grundfors tuntuu aika pienitehoiselta, koska minulla tuli 7 kW Lämpöässän mukana Wilo, minkä teho on 46/67/93W.
Tuollaisen vanhan talon lämmityssysteemin käyttö onnistuisi kyllä paljon paremmin Suomi-pumpulla.
Mikä oli menolämpötila askelvastekokeessa?
Mikä on menolämpötila kovimmilla pakkasilla?
Mikä on suunnitelemasi IVT:n oman kierovesipumpun teho?

"Säätökeskus hälyttää, jos lämpötila nousee yli 13 ºC lämmitysjärjestelmässä. ...."

Jos virtaus on liian pieni nousee lämpötilaero lämpöpumpun yli ja tämä nostaa paineita kompressorissa Dt 13C:ssa hälytetään ja jos lämpötila vielä nousee laukeaa kompressori ylipaineesta.

Ruotsi-pumppuun tarvitset todennäköisesti vielä tasaussäiliön. Onko se otettu huomioon kustannuksissa.
IVT:llä on tapana mitoittaa Suomen matalimmat kaivot. Kuinka syvä kaivo on sinulle laskettu?

ATS

[eko]

Tuo Grundfors tuntuu aika pienitehoiselta, koska minulla tuli 7 kW Lämpöässän mukana Wilo, minkä teho on 46/67/93W.

"Tuo Pumppu" on KL:ssä tälle hetkellä oleva. KL:ssä ei väliä, millainen gradientti, kunhan lämpöä riittää joka paikassa..-

IVT pumpussa on mukana pumppu, mutta ajatus on käyttää (kahta) ulkoista pumppua (vaikka minimivirtaus voidaan aina taata)

Tuollaisen vanhan talon lämmityssysteemin käyttö onnistuisi kyllä paljon paremmin Suomi-pumpulla.

Parempi etten kommentoi, menee muuten juupas/eipäs rintamalle

Mikä oli menolämpötila askelvastekokeessa?
Mikä on menolämpötila kovimmilla pakkasilla?

menolämpötila askelvastekokeessa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=940.msg8297#msg8297

Kovia pakkasia ei nykyään olekaan (olen mitannut vasta yhden talven), mutta esim. -15 C-deg menovesi n. 40 C-deg (pumppu asennossa 2, lyhyt yöpakkasen piikki)

Mikä on suunnitelemasi IVT:n oman kierovesipumpun teho?

Pieni lisäys: oli jo edellä: esim. 2 kpl rinnan 30 / 60 / 90W tai yksi isompi TAMU:lla

Jos virtaus on liian pieni nousee lämpötilaero lämpöpumpun yli ja tämä nostaa paineita kompressorissa Dt 13C:ssa hälytetään ja jos lämpötila vielä nousee laukeaa kompressori ylipaineesta.

Ruotsi-pumppuun tarvitset todennäköisesti vielä tasaussäiliön. Onko se otettu huomioon kustannuksissa.
IVT:llä on tapana mitoittaa Suomen matalimmat kaivot. Kuinka syvä kaivo on sinulle laskettu?
ATS

En usko, että tarvitsee - perustelun askelvastetesti ja maavarainen paksu betonilaatta....

Kaivo 163m aktiivista (IVT ja Carrier +-3m, NIBE:ltä tuli lyhyin - 15m, Thermia +10m)

Ruottalaisessa mennään, se on tällä hetkellä jo "off topic"  

[eko]

Joo ja Pumppuhan on tahallaan ylimittainen, koska tuleva AT/lasiterassi laajennus samaan systeemiin..... Tämä on myös osaltaan huoleni lähde....

tämä taisi puuttua (manuaalista): IVT sisäinen pumppu on: "6 - 11 kW lämpöpumppujen kiertopumppuna G2 (P2) on Wilo Star 25/6-130".
En ole selvittänyt, mitä on syönyt....

[eko]

Vielä yksi mahdollisuus / mahdottomuus jos Wilo Star 25/6-130 sittenkin riittävä (mitä toisaalla epäiltiin).

Punaisella rajattu lisäpumppu olisi päällä vain, kun (kumpi vaan totta):
  1. G2 pois päältä;
  2. Shuntti Q21 on vesi-lämmitykseen päin.

Pumput:
 1. G2 teho voisi olla gradientin kannalta sopivassa asennossa. Samalla Parametri 5.10 voisi olla asennossa "Ohituksella
varustetussa järjestelmässä voidaan valita, että lämmönkeruupumppu
käynnistyy ja pysähtyy kompressorin kanssa"
 2. Uusi lisä-pumppu esim. asennossa 1.
 3. Pumppujen tyyppi / nopeus-asento toisistaan riippumaton

Muokattu kuva IVT:n manuaalista


Joko riittää