Wanha LÄ V-malliin aurinkokeräinten liittäminen

[Matias]

Tällä kytkennällä tuo ohjaimen nopeudensäätö ei toimi.

Jos kiertopumpun P nopeussäätö on ohjaimessa niin ohjaimen O1 (L-N) liittimistä ei sitten voikaan ottaa 3-tieventtiilille sähköä.
Jos siirsit O4/L johdon -->O1/L liittimeen niin se pitäisi laittaa takaisin alkuperäispaikalle eli O4/L liittimeen.

Tässä kuva http://aijaa.com/0096110114413

Tuollainen nopeussäätö on pienille moottoreille on yleensä jännitesäätö ja kyllä sillä kiertopumpun pyörimisnopeus ja virtaus hidastuu mutta 3-tieventtiilin toimintaa alennettu jännite haittaa.
Jos jännite on liian alhainen niin 3-tieventtiili ei toimi.

En huomannut manuaalista kiertopumpun P nopeussäätöä aiemmin mutta jos tosiaan laitat tuon O4/L johdon takaisin alkuperäispaikalle niin ei sitten tule ongelmia jos nopeussäätö otetaan käyttöön

[tomppeli]

Nopeussäätö tällaisille säätömoottoreille pitäisi tehdä katkomalla sen käyttösähköä!



Edit:
@02.05.2012   02:14
Matias:

Tuollainen nopeussäätö on pienille moottoreille on yleensä jännitesäätö ja kyllä sillä kiertopumpun pyörimisnopeus ja virtaus hidastuu mutta 3-tieventtiilin toimintaa alennettu jännite haittaa.
Jos jännite on liian alhainen niin 3-tieventtiili ei toimi.

Tarkoitin tässä tuota kolmitieventtiilin säätömoottoria!

[Matias]

Yleisesti käytetyissä pienissä Wilon ja Grundfossin 1-vaihekiertopumpuissa joissa on 3-asentoinen nopeudenvalintakytkin moottorin kytkentäkopassa niin niissä on ihan vaan sarjavastus jolla alennetaan käämille menevää jännitettä ja mottorin pyörimisnopeus muuttuu jännitteen mukaan.

Tämä tieto on saatu joskus Wilon huollosta.

[difluoridikloorimetaani]

Minusta pumpun sähkökytkentä on hieman monimutkaisempi. Ohessa puolalainen käsitys asiasta:

http://www.elektroda.pl/rtvforum/topic74800.html

[sailor]

Tänään meinasikin ottaa ohraleipä kun pilviseksi osoittautunut sää olikin puolipilvinen. Maapiirin kiertopumppu ykkösellä ja kävi maapiirin meno 52 asteessa   Käväisin kotona laittamassa varaajan päälle ja maapiiriin oli mennyt siihen mennessä 7kW.

Päivän saldo kaiken kaikkiaan 21kWh (yht. 111 kWh)

@ Matias
Pidän mieluummin tämän kytkennän, jotta tuo varaajakierron pumppu käy vain yhtäaikaa tuon aurinkokierron pumpun kanssa. Mitä noita lukemia olen tähän mennessä katsonut niin aina suurempi nopeus on antanut enemmän tehoa. Varmaan kylmillä keleillä tuo voisi olla paikallaan. Tässähän tuo Pollucom varmaan jäkittää sen verran että aurinkokierto on aina vähän hidas?

Nyt jos aurinko paistaa niin aina keräimistä tuleva vesi on kuumaa, kuten taas tänään nähtiin  

[Roori]

Tänään meinasikin ottaa ohraleipä kun pilviseksi osoittautunut sää olikin puolipilvinen. Maapiirin kiertopumppu ykkösellä ja kävi maapiirin meno 52 asteessa   Käväisin kotona laittamassa varaajan päälle ja maapiiriin oli mennyt siihen mennessä 7kW.

Päivän saldo kaiken kaikkiaan 21kWh (yht. 111 kWh)

@ Matias
Pidän mieluummin tämän kytkennän, jotta tuo varaajakierron pumppu käy vain yhtäaikaa tuon aurinkokierron pumpun kanssa. Mitä noita lukemia olen tähän mennessä katsonut niin aina suurempi nopeus on antanut enemmän tehoa. Varmaan kylmillä keleillä tuo voisi olla paikallaan. Tässähän tuo Pollucom varmaan jäkittää sen verran että aurinkokierto on aina vähän hidas?

Nyt jos aurinko paistaa niin aina keräimistä tuleva vesi on kuumaa, kuten taas tänään nähtiin  

Noin se varmaan periaatteellisesti menee että mitä isompi nopeus sen isompi teho, sitten se toinen puoli on kerrostumisen sekoittuminen se voipi sitten taas leikata tehoja...nuo riippuu paljolti noista kytkennöistä mikä milloinkin on se paras.
Missäs se dT aurinkopiirissä huitelee, entä toisella puolella?

[sailor]

Noin se varmaan periaatteellisesti menee että mitä isompi nopeus sen isompi teho, sitten se toinen puoli on kerrostumisen sekoittuminen se voipi sitten taas leikata tehoja...nuo riippuu paljolti noista kytkennöistä mikä milloinkin on se paras.
Missäs se dT aurinkopiirissä huitelee, entä toisella puolella?

Tuosta toista (varaajan) puolta minulla ei mitata. Aurinkopuolen dT riippuu tilanteesta. Aloitettaessa varaajan pohjalla oleva 22 asteinen vesi jäähdyttää aurinkokiertoa tosi paljon ja dT on suuri. Sitten varaajan lämmetessä se tietty pienenee, varsinkin kun aurinkokin on jo ohittanut optimikulman.

Eli tuo selvinnee kun web-kamera projekti saa tuulta siipiensä alle.


@matias

Tuo kerrostuminen on kyllä ihan ufo juttu. Vaikka varaajan kierron laittaa täysille niin mitään kerrostumien sekoittumista ei juurikaan tapahdu. Talvella kun kokeilin pitää varaajakiertoa päällä niin ehkäpä ylälämmöt laskivat hieman nopeammin, ei muuta.

Kuvittelin aloittaessani että koko pönttö menee sekaisin heti kun kierron laittaa päälle ja olisinkin käyttänyt sitä hyväkseni saunapäivinä, jolloin se olisi tehostanut lämmön siirtymistä käyttövettä tehtäessä (kaksoisvaippavaraaja ei ehdi mukaan).

Toinen kummallisuus on edelleen se että kun auringolla lopulta saadaan nostettua tuota ylälämpöä, niin se ei tule sieltä alas. Jos varaaja on lämmitetty kompuralla kuumaksi niin ammeen täytössä ylälämmöt putoaa kuin lehmän häntä. Nyt putosi vain alalämmöt.

Kun tästä varaajasta joskus aika jättää niin pilkon sen palasiin ja katson mitä se on syönyt  

[Matias]

Vaikka varaajan kierron laittaa täysille niin mitään kerrostumien sekoittumista ei juurikaan tapahdu.

Mites aurinkolämmön putket on liitetty varaajaan?
Meneekö lämmönvaihtimelta toinen putki varaajan yläosaan ja toinen varaajan alaosasta paluu?
Tällä putkikytkennällä varaaja kyllä sekoittuu väkisten ,paitsi jos virtaus on tarpeeksi hidas.

Vai onko molemmat,lämmönvaihtimen meno- ja paluu varaajan alaosassa?

Trendissä taisi käyrät mennä siten että varaajan alaosa kuumeni ensin,jos lämmönvaihtimen kuumentama vesi kiertää vain varaajan alaosassa niin saattaa käydä niin että kuumin vesi nousee painovoimaisesti varaajan yläosaan ja jos pumppukierto on varaajan alaosassa niin se ei sekoita koko varaajan vesitilavuutta.

Tuo olisi kyllä hyödyllinen niksi jos varaajan lämpökerrostumat saisi säilymään kovemmallakin virtauksella.

[sailor]

Vaikka varaajan kierron laittaa täysille niin mitään kerrostumien sekoittumista ei juurikaan tapahdu.

Mites aurinkolämmön putket on liitetty varaajaan?
Meneekö lämmönvaihtimelta toinen putki varaajan yläosaan ja toinen varaajan alaosasta paluu?
Tällä putkikytkennällä varaaja kyllä sekoittuu väkisten ,paitsi jos virtaus on tarpeeksi hidas.

Vai onko molemmat,lämmönvaihtimen meno- ja paluu varaajan alaosassa?

Trendissä taisi käyrät mennä siten että varaajan alaosa kuumeni ensin,jos lämmönvaihtimen kuumentama vesi kiertää vain varaajan alaosassa niin saattaa käydä niin että kuumin vesi nousee painovoimaisesti varaajan yläosaan ja jos pumppukierto on varaajan alaosassa niin se ei sekoita koko varaajan vesitilavuutta.

Tuo olisi kyllä hyödyllinen niksi jos varaajan lämpökerrostumat saisi säilymään kovemmallakin virtauksella.

Varaajakierron pumppu on kokoajan täysillä eli ei sekoitu --> kierto on toteutettu L2 (kosteiden tilojen ) liitäntöihin siten että paluu on juuri siihen pisteeseen, josta se suntilla jaetaan lattioille. Eli aurinkolämpö menee suoraan lattiaan, jos suntti on auki. Siksi nuo varaajan lämmötkään ei nouse hevillä, ellei aurinko oikeasti paista.

Mistä korkeudelta ne L2-kierron putket tuosta varaajasta tarkasti lähtee niin vaikea sanoa. Lämpötiloista päätellen varsin pohjalta.

Olisi myöskin kiva tietää kuinka suuri tuo vaipan vesitilavuus on, eli paljonko tähän pönttöön saa oikeasti varattua lämpöä.

Koska varaajaa ajetaan noin yleensä ottaen käyrän alittavalla alaminimillä, niin auringon paistaessa se menee kaikki lattiaan niin kauan kuin lämmitystä tarvitaan. Ja tosiaan alalämmöt nousee ensin ja sitten vasta ylälämmöt.

EDIT: päivän saldo 23kWh (yht.134kWh)

[Matias]

Lainataas seppaantin kuvaa BNU-ketjusta.
Tuossa vanhassa LÄ:ssä onkin kaksoisvaippavaraaja ja aurinkolämpö kiertää nyt ulkovaipassa.
Muistelen että ulkovaipan vesitilavuus olisi n 80 l ja sisätankin näkyy olevan 340l.

vaikka varaajan kierron laittaa täysille niin mitään kerrostumien sekoittumista ei juurikaan tapahdu.

Eipä nuo kerrostumat voikaan sekoittua kun siinä on seinämä ulko- ja sisävaraajan välissä.

Ulkovaipan vesitilavuus on on niin pieni ettei siinä varmaankaan varsinaisesti lämpökerrostumien sekoittumista tapahdu vaan ulkovaipan vesi lämpiää nopeasti aurinkopanelin tehoilla ja lämpö siirtyy seinämän läpi isompaan (340l) käyttövesisäiliöön.
Tuon isomman sisäsäiliön lämpö nousee (ja laskee) hitaammin kuin ulkovaipan.

Jos katsoo varaajan lämpötila-antureiden sijaintia niin ei siinä ulkovaipassa ole kuin yksi anturi (TE10 varaaja_ala)
Käyttövesisäiliön yläosassa on varaaja_ylä (TE9) anturi.

Varmaan johtuu sisä- ja ulkosäiliön tilavuuseroista että TE10 anturissa lämpötila muuttuu nopeammin kuin TE9 anturissa

[sailor]

Kiitos Matias analyysistä. Jotain outoa tuossa lämmön latautumisessa on. Nyt nimittäin tänään kun Oumanin ulkoanturi sai aurinkoa ja lämmitystarve väheni (klo 18:20), niin varaajan alalämmöt nousivat, vaikka aurinko ei enää paistanut paneeleihin, eikä koko järjestelmä enä ollut kierrättänyt vettä pitkään aikaan.

Tämä nyt liittyy varmaan samaan asiaan, miksi ammetta täytettäessä "aurinkovedellä" laski alalämpö, mutta ylälämpö ei mihinkään.

Varmaan anturitekninen juttu?

[seppaant]

Muistelen että ulkovaipan vesitilavuus olisi n 80 l ja sisätankin näkyy olevan 340l.

Sisätankki on 340 l
Muistelen, että ulkopaipan tilavuus on vain 47 l

ATS

[Matias]

tänään kun Oumanin ulkoanturi sai aurinkoa ja lämmitystarve väheni (klo 18:20), niin varaajan alalämmöt nousivat, vaikka aurinko ei enää paistanut paneeleihin, eikä koko järjestelmä enä ollut kierrättänyt vettä pitkään aikaan.

Jos katsot samasta trendistä     http://aijaa.com/0002810125993   niin L1 ja L2 menoveden lämpö laskee.Tämä johtunee shuntin ajamisesta kiinnipäin kummassakin piirissä.
Koska LÄ:n shuntissa(ja yleensä normaaleissa shunteissa) virtaussuhde menee niin että kun shuntti pienentää lämpöä niin shuntin ohivirtaus suurenee ja varaajan kautta menevä virtaus pienenee.

Kun LÄ:n ulkovaipan kautta menevä virtaus pienenee tai lakkaa kokonaan niin ilmeisesti sisävaipasta alkaa silloin siirtyä lämpöä ulkovaippaan ja varmaankin tuosta johtuu lämpötilan nousu ulkovaipassa.

Hieman asiaan liittyen kysyisin seppaantilta että mitenhän varaajan lataaminen onnistuu jos meno- ja paluuputki olisi varaajan alaosassa  vastakkaisilla puolilla mutta samalla korkeudella?

Meneekö kuumempi menovesi varaajan vesitilan läpi "sukkana" paluuputkeen vai sekoittuuko menovesi(lämpö) varaajan veteen jossain suhteessa lämpötilaeroon ja virtausnopeuteen?
Vai miten?

Tuli vaan sellainen irtoajatus että varaajan veden saisi suurellakin virtauksella ehkä kerrostumaan varaajan latausvaiheessa jos meno- ja paluuputket olisi varaajan alaosassa ja kuumempi vesi nousisi painovoimaisesti varaajan yläosaan (?)

[sailor]

Päivän saldo 22kWh (yht.156kWh).

Täytyy vielä hiukan miettiä sitä jos ottaisi kierrosluvun säätelyn kuitenkin käyttöön ja liittäisi varaajan kierron pumpun syötön samaan kuin aurinkokierron pumpun. Tuosta kolmitieventtiilin karvoista tuli vissiin kokoajan jännite, joten siihen on turha kytkeä varaajakierron pumppua.

Näyttää tuo maapiiri pyörivän niin vähän aikaa kun aurinko menee sivuun ettei se oikeastaan haittaa että varaajakierto pyörii turhaan sen hetken kun maapiiriä varataan. Jos varaaja on jo täynnä ja maapiiriin dumpataan lämpöä niin varaajakierron päälläolosta on oikeastaan jopa hyötyä, vaikka kierron putket onkin nyt eristetty.

[Matias]

Täytyy vielä hiukan miettiä sitä jos ottaisi kierrosluvun säätelyn kuitenkin käyttöön ja liittäisi varaajan kierron pumpun syötön samaan kuin aurinkokierron pumpun. Tuosta kolmitieventtiilin karvoista tuli vissiin kokoajan jännite, joten siihen on turha kytkeä varaajakierron pumppua.

Kytkentä olisi kaiketi noin.
Kiertopumput P ja A rinnan O1 /L-N liittimiin

3-tieventtiilin ohjausrele O2 keskimmäiseen S2 liittimeen tulee jatkuvasti sähkö.
Liittimiin S1 tai S3 sähkö tulee ohjelman mukaan tuolla releen koskettimella
Jos esim shuntti on A-suuntaan ohjattu niin sähkö tulee S1 liittimeen
ja kun ohjelma vaihtaa shuntin B-suuntaan niin sähkö tulee S3 liittimeen ja S1 liittimestä katkeaa sähkö.

[sailor]

Piuhat laitettu paikoilleen, eli kierroslukuohjauskytkentä tehty (kiitos taas Matias kuvasta).

Valikon kautta testi aiheutti pelkkää surinaa. Täytyy testata auringon paistaessa. Tänään saldo tasan nolla (satanut koko päivän).

[Matias]

Valikon kautta testi aiheutti pelkkää surinaa.

Jos helposti onnistuu niin kokeiles pyöräyttää kiertopumppuja aiemmalla vakionopeus ohjauksella.

Eli "solar pump P speed regulation disabled"

Nyt pitäisi aurinkopanelin kiertopumppu P ja varaajan kiertopumppu A pyöriä täysillä kun pumput menee päälle.
Jos pyörivät niin sitten kaikki ok.

Tuollaiset pienet nopeussäätimet saattaa olla triac ohjauksella ja niille on tyypillistä että hitailla kierroksilla pumpuista saattaa kuulua hyvinkin voimakas surina tai jurina joka vaimenee kun pyörimisnopeus suurenee

Onko valikoissa mitään minimi tms asetuksia tuolle "regulation speed" säädölle?
Jos on niin aseta minimi pyörimisnopeus jonnekin 50% tienoille.
Jos tuollaista asetusta ei ole niin kiertopumppu saattaa pitää surisevaa sivuääntä aina hitailla nopeuksilla

7.1 Tap water heating – controlling solar pump – scheme no.1
Controlling solar pump – P speed regulation disabled.
Solar collector pump P will be switched on if temperature in collectors, measured by sensor T1, is greater than that measured by
sensor T2 (in the bottom of the water heater) by the value of [ch916]T1. It will remain turned on until the [ch916]T1 drops below the preset value (T1-
T2> [ch916]T1) or water temperature in the water heater reaches the value preset for T2max. Additionally, a hysteresis protection has been used
- 1C for switch-on and 2C for switch-off.

Controlling solar pump – P speed regulation enabled.
solar pump P is switched on or off according to the above principles, but the controller adjusts the pump speed depending on
temperature difference (T1-T2) and the value preset for [ch916]T1. This enables effective energy transfer from the collectors at variable solar
conditions.

[sailor]

Olin tänään pois kotoa, joten en päässyt testaamaan nopeudensäätöä tositilanteessa. Mulla kävi mielessä että tuo varaajakierron pumpun rinnankytkentä aiheuttaa jotain haastetta tuolle ohjaimelle.

Luulisi että tositilanteessa pumppu aloittaisi täydellä nopeudella käynnistyessään (jotta varmasti käynnistyy) ja sitten hidastaa. Mutta testataan kun aurinko mollottaa.

Minusta tuolle nopeudelle ei ole mitään säätöjä, uudemmassa ohjelmaversiossa oli ainakin valinta taso/tyhjiöputki keräimille, mutta sekin on näköjään ihan muhun kuin kierrosluvun säätelyyn.

Rutina on maksettu ominaisuus tosiaan: "Switching the pump regulation ON may cause noise level of the solar collector pump to increase, which is a
typical phenomenon."

Tämän päivän saldo 14kWh (yht. 170kWh)

[Roori]

Ei taida saada ennakkokäyntiä siihen aurinkopiiriin, jotta ei tulis aluksi -merkkistä tuottoa.

[sailor]

Ei taida saada ennakkokäyntiä siihen aurinkopiiriin, jotta ei tulis aluksi -merkkistä tuottoa.

Ei muutoin kuin manuuaalisella käynnistyksellä valikon kautta, mutta vaikea sanoa millä nopudella tuo manuaalikäynnistys pyörittää/yrittää pyörittää tuossa nopeudensäätöasennossa.

[Matias]

Onko sailorilla Pollucom mittari aurinkopanelin kierrossa?
Siitähän näkisi piirin virtauksen ( l/h) jos olet paikalla silloin kun keräin tuottaa lämpötehoa.
Olisi mielenkiintoista tietää millaisia virtauksia aurinkopanelien piirissä kiertää

Pollucomeissa tuo virtausnäyttö on just ennen hetkellisen tehon näyttöä,,siis kun näppäimellä vaihtaa näytön aluetta.

Pollucomin näytössä vikkuu  oletuksena kumuloituva kwh lukema,kun painat nappia n 5sek niin lukema lakkaa vilkkumasta ja sen jälkeen yhdellä napin painalluksella näyttöön tulee reaaliaikaiset lukemat.
Numeroiden perässä näkyy mitä reaaliaikaista arvoa Pollucom näyttää,esim l/h----
kw----meno C----paluu C---meno/paluu dT jne.

Jos nappia painaa liian kauan niin sen jälkeen Pollucom alkaa näyttää käyntihistoriaa aikaisemmilata päiviltä ja kuukausilta.

Näyttö palautuu automaattisesti kumuloituvaan kwh lukemaan minuutin-parin kuluttua

[sailor]

Pollucom on aurinkokierrossa. Tyypillinen reaaliaikainen lukema on 250-300L/tunti. Ilmanpoistin on vielä asentamatta, joten lukema heittelee ilmakuplien määrän mukaan, joita on runsaasti kierrossa.

Tuo pollucomin käyttö on kyllä hieman hakusessa. Onko siihen englanninkielistä käyttöohjetta. Ne mitä olen itse löytänyt ovat kovin pintapuolisia. Saksa ei taivu.

[Matias]

Naapurifoomilta Pollucomista
 http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6980.0

Oliko tänää "regulation speed" käytössä kun lämpötilat näyttää aika korkeiksi nousevan varaajassa?

[tomppeli]

Pollucom on aurinkokierrossa. Tyypillinen reaaliaikainen lukema on 250-300L/tunti. Ilmanpoistin on vielä asentamatta, joten lukema heittelee ilmakuplien määrän mukaan, joita on runsaasti kierrossa.

Tuo pollucomin käyttö on kyllä hieman hakusessa. Onko siihen englanninkielistä käyttöohjetta. Ne mitä olen itse löytänyt ovat kovin pintapuolisia. Saksa ei taivu.

Kopioi tästä GOOGLE:n hakuun:    mh_1210_int_pollucom_m_0910.pdf
tulee Englanninkielinen user manuaali.

[sailor]

Naapurifoomilta Pollucomista
 http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6980.0

Oliko tänää "regulation speed" käytössä kun lämpötilat näyttää aika korkeiksi nousevan varaajassa?

Itse asiassa tänään sitä kokelin tuossa klo 15 jälkeen. Tänään siis oli mahtava päivä ja syntyi uusi ennätys (se edellinen 32kWh päivä olikin 22 kWh päivä   ).

Tuo regulation moodi toimii näköjään siten että se yrittää pitää kokoajan tasaista 8 asteen dT:tä yllä. Se pitäisi olla ohjelmoitava koska tälläisessä levarivirityksessä se saisi olla 5 astetta ja pienin ohjelmoitava käynnistyserokin voisi olla 5 asteen sijasta 3 astetta.

Hyvin se sitä nopeutta sääti, ottaen huomioon ettei valikosta pakkokäynnistys liikauttanut pumppua mihinkään, jos regulation oli päällä.

Tänään siis uusi ennätys 31kWh (yht. 201kWh). Hiukan tuli tuossa kokeiltua maapiirinkin latausta ja 11kW sinne rupesi puskemaan.

Katsokaas trendiä kuinka tuollaisella latauspiikillä pidetään maapiirin lämpötilaa ylhäällä tuntitolkulla !?

Kiitos linkeistä. Täytyykin printata ja ruveta harjoittelemaan tuon käyttöä.

[Roori]

Ai pollyn mukaan 11kW, no jopas on teho, tietysti kun saa tehdä niin kylmää päin.
Onhan noissa tuotoissa varaajaankin 2x tuotot testeissä kun saa tehdä viileempää.
Kuulin tossa yhtä juttua että oli kosteutta kertynyt keräimeen kun oli kaivoo ladattu (vissiin pidemmän aikaa)....että paas kattoen varovasti kokeillen sinne kaivoon.
Itse suunnittelin tuosta kaivolatauksesta semmosta että pystyis säätämään sitä lataus lämpötilaa että ei tulis niin isoja lämpötilamuutoksia...

[sailor]

Ai pollyn mukaan 11kW, no jopas on teho, tietysti kun saa tehdä niin kylmää päin.
Onhan noissa tuotoissa varaajaankin 2x tuotot testeissä kun saa tehdä viileempää.
Kuulin tossa yhtä juttua että oli kosteutta kertynyt keräimeen kun oli kaivoo ladattu (vissiin pidemmän aikaa)....että paas kattoen varovasti kokeillen sinne kaivoon.
Itse suunnittelin tuosta kaivolatauksesta semmosta että pystyis säätämään sitä lataus lämpötilaa että ei tulis niin isoja lämpötilamuutoksia...

Huurussa nämä keräimet on aamuisin joka tapauksessa kun aamulla on kylmä (tänään pakkasta). Tuon maapiirilämmityksen hystereesin saa 15 asteeseen eli lopettaa +20 asteessa. Keräimissähän on pienet tuuletusluukut alhaalla ja ylhäällä, josta kosteus haihdutetaan.

Ohjain jurnuttaa tämän päivää regulation asennossa ja koko ohjain on "ohjelma ykkösellä", eli nyt hidastaa/pysähtyy ihan siivosti jos aurinkoa ei ole.

EDIT: Jurnutus tuotti tulosta 29 kWh (yht. 230kWh)

Lämpimämpi päivä --> lämpökäyrä pyytää vähemmän lämpöä lattioihin --> varaaja lämpenee nopeammin ja kuumemmaksi --> tuotto pienenee

Kun katsoo tuota ammeen täyttöä, niin aurinko kyllä "täyttää" varaajan paljon enemmän kuin kompuralla tapahtuisi. Ilmeisesti anturit ovat lähellä kuumakaasuputkia tai jotain.

Laitoin TRENDin 24h näytölle, niin näkee aina vasemmasta reunasta, missä oltiin 24h sitten. Vielä ei ihan pääse ilman kompuran apua (viime yönä oli pakkasta).

[sailor]

Saatu uusi kolmitieventtiili ja asennettu. Hyvin vaihtoi venttiili maapiirille kun varaajan hystereesi alitettiin.

Nyt enää finaalikysymys on: onko mahdollista kytkeä varaajan pumppu siten että se sammuu kun kolmitieventtiili kääntää kierron maapiirille, kuitenkin niin että regulointi on käytössä.

Nyt varaajan pumppu käy aina kun aurinkokierronkin pumppu (kytketty rinnan). Tuosta ei nyt ole varsinaista haittaa, mutta se viimeinen pilkun viilaus...

[Roori]

Saatu uusi kolmitieventtiili ja asennettu. Hyvin vaihtoi venttiili maapiirille kun varaajan hystereesi alitettiin.

Nyt enää finaalikysymys on: onko mahdollista kytkeä varaajan pumppu siten että se sammuu kun kolmitieventtiili kääntää kierron maapiirille, kuitenkin niin että regulointi on käytössä.

Nyt varaajan pumppu käy aina kun aurinkokierronkin pumppu (kytketty rinnan). Tuosta ei nyt ole varsinaista haittaa, mutta se viimeinen pilkun viilaus...

Taitaa mennä välirele hommiksi, eli kun [C]-pumppu käy niin siitä releelle ohjaus joka avaa koskettimen jonka läpi menee se reguloitu syöttö pumpulle [A].
Tuskin se reguloitu läntö siitä kyttyrää tykkää kun sen kuorma puolittuu "lennossa", onhan se toinen kumminkin kuormana edelleen.

Tuota keräimen sisälle tulevaa kosteutta uumoilin josko sitä kehittyy, sulla siis loppuu lataus kaivoon kun katolla lämpö laskee alle 20C?

[Matias]

Siinä on pari luonnosta kytkennästä
Ensin varaajan kiertopumppu pyörii aina kun 3-tieventtiili on A-asennossa ja pysähtyy kun 3-tievettiili vaihtaa lämpökaivon puolelle
Tällä kytkennällä varaajan kiertopumppu pyörii vakionopeudella.
Aurinkopanelin kiertopumppu voi olla "regulation speed" tai vakionopeudella,ei vaikuta varaajan kiertopumpun pyörimisnopeuteen




Toinen vaihtoehto että varaajan kiertopumppu pyörii myös "regulation speed" ohjauksella ja pysähtyy kun 3-tieventtiili vaihtaa lämpökaivon puolelle.
Tuohon pitää lisätä apurele ,kela 230VAC ja 1sulkeutuva(tai vaihto) kosketin




Molemmissa vaihtoehdoissa aurinkopanelin kiertopumppu voi olla joko "regulation speed" tai kiinteällä nopeudella.

[sailor]

Kiitos. Vähän hämää kun oikeasti tuossa s1-s3 nuo A ja B ovat toisinpäin   , mutta käykö tuossa vaihtoehto ykkösessä niin että kun uima-allas on täytetty niin ja siirrytään takaisin A:lle, niin varaajan kierto jatkaa pyörimistä.

Mites tuossa kakkosvaihtoehdossa? Nämä relehommat ovat minulle  :-/

 @ Roori

Kierto loppuu tosiaan maapiirissä noin 20 asteessa, ajattelin oikeastaan hieman huonontaa anturin kosketusta ikään kuin varman päälle. Tyyliin että ohjain luulisi että maapiiri on 10 asteinen, tällöin ei käynnistele kesäöinä ilman lämmöstä johtuen.

Kaivoa saisi kyllä lämmitettyä oikeastaan millaisella keräimellä tahansa. Näyttivät uusivan tuota jäähallin kylmäputkistoa. Siinä olisi nyt 30kilometriä 25mm PEM 10 pihalla noutajaa vailla. Katselin EBAYstä niin noihin saa jakotukkeja ihan sopuhintaan. Mietin heti jotain tälläistä:

http://www.youtube.com/watch?v=sBAi_TVNaiM&feature=fvsr

Päivän saldo: 25kWh (yht. 255kWh)

[Matias]

mutta käykö tuossa vaihtoehto ykkösessä niin että kun uima-allas on täytetty niin ja siirrytään takaisin A:lle, niin varaajan kierto jatkaa pyörimistä.

Joo,kyllä siinä näköjään niin käy.Kun 3-tieventtiili kääntyy sähköllä A asentoon niin varaajan kiertopumppu käynnistyy ja käy niinkauan kunnes sähkö katkeaa tai 3-tieventtiili vaihtaa B asentoon.

Mites tuossa kakkosvaihtoehdossa?

Siinä varaajan kiertopumppu pyörii kun 3-tieventtiili on A asennossa ja aurinkopanelin kiertopumppu pyörii.

Varaajan kiertopumppu pysähtyy jos aurinkopanelin kiertopumppu pysähtyy tai jos 3-tieventtiili vaihtaa lämpökaivolle.

Nopeussäätö vaikuttaa myös varaajan kiertopumpun pyörimisnopeuteen.

Oikeastaan sama "rinnankytkentä" kuin tällähetkellä mutta 3-tieventtiilin kääntyminen lämpökaivolle pysäyttää tällä kytkennällä varaajan kiertopumpun.

Releeksi sopii mikä tahansa toimiva apurele ,kela 230VAC ja 10A virrankesto,1 sulkeutuva kosketin vähintään
Jos joudut ostamaan niin esim tuollainen välirele

Siinä on etulevyssä 3-asentoinen käsikytkin A-0-K
A= automaatti,toimii 3-tieventtiilin ohjauksella automaattisesti
0=rele on pois käytöstä,ei toimi automaattiohjauksella
K=käsiohjaus,rele on jatkuvasti (mekaanisesti) päällä,ohjausjännite ei vaikuta

http://www.esjaco.fi/index.php?option=com_virtuemart&view=productdetails&virtuemart_product_id=1173&virtuemart_category_id=164


Hahmottelin luonnoskuvaan tuon Hagerin välireleen.

[Matias]

Selvennös luonnoskuvaan




edit:korjailtu

[Roori]

Tuo C-pumppu on O3:n takana, eikä kovassa lanjassa...tietääkseni!

[sailor]

Kiitos kuvista. Täytyy tuommoinen rele laittaa harkintaan. Eilen ei sitten pumppu pyörinytkään kuin muutaman minuutin maapiiiriä lämmittäen. Tulipahan tuokin testattua että "hajasäteily" paksun pilviverhon takaa ei paljoa lämmitä. Saldo edelleen 255kWh.

EDIT: 12.5 pääasiassa maapiirin latausta saldo 8 kWh (yht. 263kWh)

Huomenna on luvassa aurinkoa oikein olan takaa...katsotaan kuinka käy.

EDIT 2: ja hyvinhän siinä kävi. Koko päivä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Saldo 37 kWh (300kWh)

[sailor]

Nyt on ilmanpoistokello asennettu. Josko ilma joskus häipyisi järjestelmästä.

Päivän saldo 19kWh (yht.319 kWh) Kaivoon aloitus ja lopetus toimii hyvin. Täytyisi vielä miettiä tuo maapiirin anturi vähän lämpimämpään paikkaan (nyt maasta tulevassa putkessa). Tällöin keräimet ei vetäisi ihan niin kylmäksi ja varaajaan lataaminen aloitetaan aikaisemmin.

Täytyy miettiä...

[sailor]

Tuunasin hieman Lämpöässää ja lisäsin sinne yhden anturin, eli LV-menovesi, joka on oikeasti aurinkokeräimiltä tulo. Ei ihan ehkä paras anturin kosketus, mutta piitahnaa ja eristettä päällä.

Huomista aurinkoa odotellessa.

Saldo 28 kWh (yht. 347 kWh). Ilma alkaa poistumaan ja teho lisääntyy. Ajellaan nyt kolmos-ohjelmalla ja kaikki varaajaan...sitten manuaalisesti uima-allas ohjelma jossakin vaihessa kun aurinko lakkaa paistamasta.

Perheen lämpimän veden kulutus on jotenkin nousussa.

EDIT: 16.5 23kWh (yht. 370kWh)
EDIT: 20.5 4pv:n saldo 74kWh (yht.444kWh)

[sailor]

Nyt on ilmanpoistin toiminut ja virtaus on parantunut 375 litraan/tunti, kun aikaisemmin kävi nippa nappa 300 litran pinnassa. Paine oli myöskin laskenut, mutta se johtunee ilman poistumisesta järjestelmästä (mm. 3m putki paisarille). Vuotoa en ole ainakaan havainnut.

Päivän saldo 21kWh (yht. 465 kWh)

[Matias]

Trendi näyttäisi että tänään kaivoon menee lämpötehoa jatkuvasti (?)


Mistä johtuu aurinkopanelista tulevan nesteen lämpötilavaihtelu tuossa klo 12.00--16.00 välillä(punainen käyrä),onko ajoittain pilvistä vai onko joku säätöoperaatio?

[sailor]

Trendi näyttäisi että tänään kaivoon menee lämpötehoa jatkuvasti (?)

Otin kaivosta jatkuvan kierron pois päältä, ja ohjelmana on kun ollaan nyt kotona se kolmonen, eli kaikki varaajaan, ei mitään kaivoon.

Mistä johtuu aurinkopanelista tulevan nesteen lämpötilavaihtelu tuossa klo 12.00--16.00 välillä(punainen käyrä),onko ajoittain pilvistä vai onko joku säätöoperaatio?

Kyllä ne on pilviä ja oli näköjään jäänyt regulation pois päältä, eli aurinkokierron pumppu oli on/off, joka lisännee vielä tuota aaltoilua. Nyt se regulation on päällä (kiitos huomiosta)  8-)

Ohjaimessa on sellainen ominaisuus että regulation on/off vaikuttaa myös manuaalikäynnistykseen, eli regulation täytyy kyllä ottaa pois päältä, jos meinaa kierrättää nestettä koemielessä. Jos se on päällä niin ei tapahdu kyllä juurikaan yhtään mitään ellei lämpötilaero ole suuri.


EDIT 22.5: päivän saldo 30kWh (495 kWh yhteensä). Keräimet(kin) varmaan hirveässä siitepölyssä, mutta ei jaksa....

Edit: 23.5: päivän saldo  29kWh (yht. 524 kWh)

Edit: 24.5: päivän saldo 18kWh  (yht. 542kWh )