"Pätkäkäyntiä" puskurivaraajan kanssa..

[Päiväkummun mies]

Olen lukenut satoja ja satoja tämän keskustelufoorumin viestejä ja pannut merkille sen, että monilla pumppu toimii pitkiä aikoja kerrallaan jopa ilman puskurivaraajan "apua"..

Minulla kun pumppu alkaa lämmittämään lämmitysvettä tuonne puskurivaraajaan, niin se lämmittää sitä lämmitysvettä yleensä vain pari-kolme minuuttia kerrallaan ja sitten huilaa vähintään 20 minuuttia (pumpun asetuksissa säädetty minimi huiliaika) ja sitten se jatkaa taas lämmitystä muutaman minuutin verran..

Pumppu on kytketty puskurivaraajaan siten, että pumpulta tulo menee puskurivaraajan yläosaan ja paluu takaisin pumppuun varaajan alaosasta. Puskurivaraajan lämpötila-anturi (pumppua varten siis) on varaajan alaosassa. Puskurivaraajan yläosasta lähtee myös menovesiputki patterilämmitysverkostoon ja paluu sit tuonne varaajan alaosaan. Hullunkierto päällä maksimiteholla. Patteritermostaatit täysin auki. -20 -- -30 pakkasella dT näyttäisi olevan n. 11-13 astetta. 0 -- +5 lämpötilalla dT on n. 5-7 astetta..

Tässä alla graafi 5.2.2012 vuorokaudelta, jolloin oli kovimmat pakkaset. Graafissa mukana myös maapiirin lämmöt osoittamassa kompuran käyntitietoa, koska en ole vielä saanut logattua kompressorin käyntitietoa (on/off) 1-wire juttujen avulla..


Toinen graafi eiliseltä (13.3.2012):


Olen estänyt vastuksien käytön, joten menoveden lämpö ei nouse yli 50 asteen. Näyttää siltä, että pitäisi vaihtaa ainakin olohuoneen 1-levyiset patterit 2- tai 3-levyisiin, vai kuinka? Muissa huoneissa on 2-levyiset patterit.

Miten saisin tuon muutaman minuutin lämmitysajan pidennettyä muutamiin kymmeniin minuutteihin - tunteihin? Vai onko tässä syynä se, että pumppu on aivan liian tehokas tuolle 200 litran puskurivaraajalle + lämmitysverkostoon? Joku muu syy?

[Hans Byxor]

Taitaa olla puskurivaraajan anturi väärässä putkessa, jos tulkitsin asian oikein. Siirrä paluuveden lämpötilan mittaus patteriverkon paluuseen niin pumppu tekee pyydetyn lämpötilan ihan oikeasti sinne varaajaan. Samalla käyntijaksotkin pitenee.

Mikä sinulla on "Säädin dyn"-asetuksena? Se kannattaa laittaa 20-30 välille niin pumppu toimii rauhallisin liikkein. Käyttöohje on tältä osin aivan käsittämättömän huonosti kirjoitettu.

Stiebel pystyy nostamaan menoveden kyllä ihan reilusti yli +50C ilman vastuksiakin, jos et ole rajoittanut menoveden max.lämpötilaa. (Menovesi max katkaisee pumpun käynnin heti, kun ko. lämpötila saavutetaan!) Olen omasta pumpustani estänyt vastusten käytön -20C:een saakka ja laittanut menoveden maksimilämmöksi +58C. Pumpun menovesi on ollut +53C:n tienoilla vajaan -20C:n pakkasilla. Puskurilta lähtee pattereihin tuolloin noin +46-48C vettä.

[Päiväkummun mies]

Kiitos.

Siirsin just anturin varaajan alaosan anturireiästä patteriverkon paluuputken pintaan. Pistin vielä anturin ja putken välille pii/hopeatahnaa parantamaan kontaktia sekä reilusti alumiinifoliota ympärille eristykseksi..

Säädin myös tuota "Säädin dyn" -asetusta 20:sta 30:een. Se on kyllä totta, että teksti on aivan käsittämätöntä tuon kohdan suhteen.. Muillekin tiedoksi ko. kohta:

31 SAADIN DYN, Säätöalue 0 - 30. Asetettu säädindynamiikka on kompressorin ja sähkövastuksen vaiheiden välisen kytkentäetäisyyden mitta. Normaalisti esisäädetyn dynamiikan tulisi toimia riittävän nopeasti ja tärinättömästi. Nopeasti reagoivissa lämmitysjärjestelmissä on asetettava pienempi arvo ja erittäin hitaissa järjestelmissä suurempi arvo.

Tämä hämäsi minua sen verran, että ajattelin sen tarkoittavan jotain "aikaikkunaa", minkä jälkeen otetaan noita sähkövastuksia apuun.. Ja minullahan on nuo sähkövastukset kokonaan estettynä, niin kuvittelin tuon asetuksen olevan täysin hyödytön..

Katsotaan nyt vuorokausi, että miten paljon nuo säädöt vaikuttavat pumpun käyntitiheyteen ja talon sisälämpötilan vakaana pysymiseen.

Minulla oli tuo menoveden max. lämpötila asetettuna 60 asteeseen, nostin sen 65 asteeseen ja paluuveden kohdalla 50 astetta, nostin 55 asteeseen. Nyt täytyy sit odottaa 10 kk kunnon pakkasien tuloa, että saan selville näiden säätöjen toimivuuden..

[Hans Byxor]

Toivottavasti tuo anturin siirto auttaa. Pumpulle palaava linja on saattanut tuossa reiässä nostaa anturin mittaamaa lämpötilaa turhan nopeasti. Minulla anturi on patteriverkon paluulinjassa (100 litran pöntössä ei ole omaa paikkaa anturille) ja käyntijaksot ovat ihan hyvän mittaisia (taisivat olla tuolloin 5.2. tienoilla luokkaa 1,5 - 2 tuntia).

Tuo säädin dyn märittelee tosiaan "aikaikkunan", jonka kuluttua pumppu tekee päätöksiä jatkosta (jatkaa samaa käyntiä, lyö pykälän lisää vastustehoa, vähentää pykälän vastustehoa tai pysähtyy). Asetus vaikuttaa käsittääkseni käyntijakson pituuteen myös ilman vastusten käyttöä. Aikaikkunan pituus näkyy samaisen valikon kohdassa "Analyysiaika".

Nimenomaan ohjeen kohta "Nopeasti reagoivissa lämmitysjärjestelmissä on asetettava pienempi arvo ja erittäin hitaissa järjestelmissä suurempi arvo." hämäsi minut alunperin. Ajattelin pattereiden olevan nopeasti reagoiva järjestelmä ja ajelin aika pienellä asetuksella, minkä ansiosta pumppu löi löylyä vastuksiin oikein kunnolla heti lämpötilan salliessa. Ulkona oli noin -23C ja pumppu paukutteli 9kW lisävastuksilla (ottoteho yhteensä n. 12,5kW!!!) yli menoveden maksimin alle vartissa...   Nappasin kokeeksi vastusten sulakkeet nollille ja pumppu pärjäili ilman niitä vielä -25C:ssa.. Korjasin Säädin dyn -asetuksen 30:een ja johan alkoi homma toimia huomattavasti järkevämmin.

Lämmityskäyränä minulla on 0,55 ja sisälämpötila-asetuksena +21C. Talossa on pysynyt todella tasaisesti sopiva lämpötila kaikissa oloissa.

[Päiväkummun mies]

Nyt on kulunut muutama päivä anturin siirrosta ja "Säädin dyn" asetuksen muuttamisesta 20:sta 30:een.


Ulkolämpötilatkin ovat olleet samanlaiset 13. ja 17. päivä, joten trendit ovat keskenään vertailukelpoiset.
13. päivä pumppu kävi 21 kertaa, eli melkein kerran tunnissa. 17. päivänä 14 kertaa päivässä, eli suurinpiirtein kerran kahdessa tunnissa. Oikein hyvä.

Tossa 17. päivän trendissä vaan tuli esille anturin eristämisen tärkeys.. Eli tuli kiedottua foliolla myös paluuveden 1-wire anturi, jolloin paluuveden lämpötila nousi lähelle menoveden lämpötilaa. Pitäis raahautua taas tuonne tekniseen tilaan eristämään kaikki anturit foliolla ja lisäksi armaflexillä, ym..

Jep, itsekin ajattelin myös patterilämmityksen olevan nopeasti reagoiva järjestelmä, mikä lisäsi myös tätä hämmennystä tuon "Säädin dyn" -asetuksen suhteen vastusjutun lisäksi.

Eli käytännössä tuo "Säädin dyn" -asetus vastaa Nibe/Thermia/Danfoss/ym. -maailmassa integraaliasetusta.. Sen voi käytännössä laittaa ihan tappiin (30) melkein kaikissa suomalaisissa taloissa, eikä sisälämpötila tule huojumaan kovinkaan paljon (nyt 0-keleillä huojuu 0,15 astetta käynnin ja tauon välillä, en tosin tiedä kuinka paljon tulee huojumaan isoilla pakkasilla, sen näkee sitten vuoden kuluttua.)..

Kiitos, Hans, neuvoista!  

[Hans Byxor]

Hyvä, jos ajatuksistani oli apua. Kuvan käyntijaksot näyttävät ainakin paremmilta.

Toivottavasti sama jatkuu vielä ensi talven pakkasillakin.  

[ex_halko?]

Millä olette ottaneet käppyrät tietokoneelle?
Pumpputoimittajan kautta tilasin piuhan (170€) mutta eipä  siitä ollut muuta iloa kuin maksaa lasku!!! Tuolla piuhasta ei tosiaan ollut muuta iloa kuin että näki tietokoneelta samat mitkä näkee pumpun näytöstä (WPF 10).

[Kimmo_L]

Mitä ohjelmistoa käytät kaapelin kanssa?

ComfortSoft-ohjelmalla pystyy kyllä loggaamaan ja piirtämään käyriä.

[ex_halko?]

ComfortSoft-ohjelmalla muistaakseni... Pitää tarkastaa kun menen kotiin.
Pumpputoimittajan kautta tuli siis piuha eikä hänkään tiennyt kuinka saisi käppyröitä aikaiseksi. Mutta huippujuttu jos kuitenkin mahdollista.
Mitenkäs saisin käppyröitä aikaiseksi? Oisko mitään ohjetta tms.?

[Kimmo_L]

Muistaakseni näin:

- ensin ComfortSoft auki ja yhteys muodostettua laitteiden välillä
- Tools valikosta Log
- aukeaa ikkuna, jonka Settings-välilehdellä on vasemmalla puolella
  lista kaikista mahdollisista parametreista
- valitse vasemman puolen parametreista ne, mitä haluat seurata ja lisää ne Add-toiminnolla oikealle puolelle
- säädä alhaalla oleva aika, minkä välein parametrit logataan (ei kannata laittaa liian lyhyttä aikaa; ainakin minulla softa tuppasi kaatumaan jossain vaiheessa, jos tämä oli liian pieni. 30 tai 60 sekuntia varmaankin riittää)
- sitten vaan Start-nappia ylhäältä

Tämän jälkeen Record-välilehdellä näkyy logatut arvot tekstimuodossa ja Graph-välilehdellä käyrät. Yläreunan "Normal range" ja "Min...max" ikoneita painamalla saa säädettyä vaaka- ja pystyakselien skaalaa.

Jos haluaa tallettaa logatut arvot, niin Save-toiminto tallettaa ne eräänlaiseen XML-muotoon, jota voisi käyttää jossain omassa softassa (ja avata tällä ComfortSoftilla jälkeenpäinkin). Export-toiminnolla ne saa talletettua pilkulla eroteltuun CSV-muotoon, josta ne voi lukea vaikkapa exceliin ja piirrellä niistä hienomman näköisiä käyriä excelillä.

[ex_halko?]

Sehän se oli. Siitä sitten testailemaan. Kiitosta avusta

[ex_halko?]

Moro!
Syksy tullut ja pitäisi saada tietoa comsoft:lla ja tiedoista sitten päätellä jotain mitä pitäisi säätöjen suhteen tehdä.
Nyt onglemana että comsoft:ssa pitäisi valita "laitetyyppi" ensin ja sitten "parametrin nimi" mutta mitähän noista valinnoista pitäisi ottaa mukaan protokollaan kun vaihtoehtoja on about miljoona. Jos joku pystyisi kertomaan valinnat niin helpottaisi huomattavasti.
Comsoft versio 3.6.0 (Rev:1028)

[Kimmo_L]

Nyt onglemana että comsoft:ssa pitäisi valita "laitetyyppi" ensin ja sitten "parametrin nimi" mutta mitähän noista valinnoista pitäisi ottaa mukaan protokollaan kun vaihtoehtoja on about miljoona.

Saitko comsoftia ylipäätään toimimaan jo aiemmin?

Pääpiirteissään käyttö pitäisi mennä näin:

- Communication -valikosta pitää muodostaa yhteys laitteen kanssa sen mukaan, millaisen kaapelin kautta yhteys on
- Kun yhteys on muodostunut, Devices -valikossa pitäisi se oma laite olla mustana ja muut harmaana. Stiebel Eltron -maalämpöpumpussa tämä lienee WPMiw -niminen laite (kyseessä siis ohjaimen malli).
- Valitsemalla tämän laitteen kohdan, avautuu ikkuna, mistä pääsee säätelemään laitteen asetuksia (samat kuin mitä itse lämpöpumpun ohjaimesta pääsee muuttamaan)
- Tools-valikon Log-kohdasta taas pääsee käynnistämään seurannan, millä voi seurailla eri mittausarvoja ja nähdä käyriä seurannasta.

Näin siis tuon työkalun pitäisi toimia pääpiirteissään.

Mitä sitten oikeasti haluat säätää?  

Tuon pumpun kanssa ei paljon muuta tarvitse säätää kuin lämmityskäyrä oman talon mukaan. Siihen ei juuri tuota työkalua tarvita, vain seurantaa lämpötilasta sisällä vs. ulkolämpötila.

Muutoinhan tuo pumppu toimii niin hyvin ihan itsekseen, että ei tuosta käyrien tarkkailusta juuri muuta iloa ole kuin mielenkiinnosta katsella.

Jos on sähköliittymässä yösähkön mittaus erikseen, niin ehkä voi yrittää aikaohjelmilla viritellä, että esim. käyttöveden lämmitys tapahtuisi edullisemman yösähkön aikana ennen aamun suihkussakäyntejä.

[reinikainen]

Paljon puhetta että pumpusta olisi hyvä säätää tuo "Säädin dyn" 10>30 .Onko tästä säädöstä sitten haittaa pumpulle jos se on tehtaalla oletuksena säädetty 10 

[WPF]

Ei ole. Se säätää eri vastustehojen kytkennän väliä.

[paukku.]

Tuo "Säädin dyn" asetuksen muuttaminen vaikuttaa vain millaisella välillä vastukset menevät päälle. Ei siis vaikuta muutoin pumpun toimintaan.