Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: DHP-H 8 kwh  (Luettu 106849 kertaa)

Poissa MRP

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 11
DHP-H 8 kwh
« : 09.10.12 - klo:17:30 »
TERVE! Maalaislaskuopin mukaisesti olen saanut myllylle hyötysuhteen 1/4 (11.2 alkaen), lähes tehdassäädöillä ja käyttövesi 43c. millaisia arvoja muilla? matti

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Re: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #1 : 09.10.12 - klo:17:54 »
Niin, tuon koneen atoteho vaihtelee 6kW ja 8,75kW välillä riippuen keruunesteen ja menoveden lämpötilasta. Itse en edes yritä laskea COP:a nimellisen antotehon perusteella. Toisaalta mulla ei ole koko vuoden lukujakaan vielä.

edit: sulla on kyllä paljon käyttötunteja energiankulutukseen nähden. Otitko huomioon että käyttötunneissa ensimmäinen luku on kokonaiskäyntiaika ja käyttövesitunnit sisältyvät kokonaislukuun. Itselläni 30.3. alkaen kt.596h ja kulutus 1883kWh (sis. pumput).
« Viimeksi muokattu: 09.10.12 - klo:18:33 kirjoittanut tetrax »

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #2 : 11.11.12 - klo:20:25 »
Tänään tuli ensimmäinen vuosi maalämpöä täyteen meidän huushollissa. Vähemmän meni sähköä kuin mitä toimittaja oli arvioinut omista hieman pessimistisemmistä laskelmista puhumattakaan.  :-*

11.11.11 - 11.11.12:
- kokonaissähkönkulutus 11188 kWh
- pumpun kulutus 6450 + 500 (arvio kiertovesipumppujen kulutuksesta)
- kokonaiskäyttötunnit 2743, käyttövesitunnit 374
- vastustunnit 10h * 3 kW + 6h * 6 kW
- pumpun käyttöaste 31,3 %, viikottainen vaihtelu 3,6 % - 86,9 %

Aiemmin siis 14500 litraa öljyä 5 vuodessa eli ka. 2900 litraa/a + 5500 kWh/a sähköä.

Edit: Päivitin myös tuonne suureen tiedonkeruuketjuun.

« Viimeksi muokattu: 13.12.12 - klo:23:22 kirjoittanut Seagear »
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #3 : 15.12.12 - klo:14:42 »
Aika ristiriitaista tietoa kompressorin nimellistehosta ottotehosta ja käynnistysvirrasta.

Tuolla sivu 61
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/Danfoss_Service_VMGFC320_fi.pdf

Ja tuolla sivu 9
http://heating.danfoss.com/PCMPDF/DHP-H_technical_paper_VFBMC402_EN.pdf

Ainakin tuo käynnistysvirta 25A ei taida pitää paikkaansa pehmokäynnistimellä varustetulla pumpulla.
Tuossa suomenkielisessä manukassa on kompuran nimellistehoksi ilmoitettu 3,2kW ja ottotehoksi 1,7 kW. Helposti saa kuvan ikiliikkujasta.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #4 : 15.12.12 - klo:16:08 »
http://www.emersonclimate.com/media/europe/zip/Select7.7_FULLDRAW.zip

Siitä Copelandin kompuranmitoitussofta ja kun valkkaa kompuraksi ZH21K4E-TFD:n niin voi hakea otto- ja antotehoja tuolle DHP-H8:n kompuralle eri toimintapisteissä. Suht hyvän likiarvon saa kun käyttää höyrystymislämpötilana pari astetta alle kaivoon takaisin menevän litkun lämpötilaa ja lauhtumislämpötilana viitisen astetta yli menoveden lämpötilan. Alijäähtymistä reilu viisi astetta ja tulistusta myös viitisen astetta. Todelliset arvot saa sitten painemittarilla.

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #5 : 15.12.12 - klo:16:47 »
Kiitos, onpa hieno softa. Olenkin ihmetellyt mistä select seiskasta aina kirjoitat :)

Tuolla danssin huolto-ohjeessa s. 37 sanotaan lauhtumislämpötilaksei 0,5-1,5 yli menoveden lämpötilan.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #6 : 15.12.12 - klo:20:56 »
Tuolla danssin huolto-ohjeessa s. 37 sanotaan lauhtumislämpötilaksei 0,5-1,5 yli menoveden lämpötilan.

Joo tuo on toki tapauskohtasta. Sanoisin kyllä, että 0,5-1,5K on kova suoritus. Toki jos siihen pääsee niin hyvä juttu, mutta enpä ole kyllä itse noin hyviin säätöihin saanut. Siis teoriassahan menoveden lämpötila voi olla sama kuin lauhtumislämpötila tai jopa hieman ylikin, koska lauhduttimen toisessa päässä on kylmäainepuolella tulistunutta kylmistä, mutta tosiaan mun omassa masiinassa lauhtumislämmöt huitelee viitisen astetta yli menovedestä. Tai voihan se olla, että MLP:n menovesianturi näyttää väärin. Pitää varmaan siihenkin viritellä 1-wire anturi.

Pienemmällä veden virtaamalla lauhduttimen yli voisi kuvitella saavansa menoveden lämmöt lähemmäs lauhtumislämpöjä, mutta toisaalta silloin lauhdutin käy myös kuumempana jolloin myös lauhtumislämpötila/paine nousee. Mulla itseasiassa voikin olla nyt menoveden lämmöt lähempänä lauhtumislämpötilaa kun tuo viisi astetta mittasin kun lämmönjaon pumppu oli kolmosella ja nyt se on kakkosella. En ole hirveemmin enää mittaillut muuta kuin höyrystymispainetta kun lauhtumispaineen mittaamisessa on aina oma hommansa.

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #7 : 19.12.12 - klo:19:09 »
Missähän mulla mättää kun en saa tuohon tilapiirrokseen mitattuja arvoja täsmäämään. Pienensin lauhtumislämpötilaa enää 1K isommaksi kuin menovesi ja silti kuumakaasu ei täsmää.

Eli mitattua (ds18B20 anturit):

kuumakaasu 68,7
menov. 40,8
paluuvesi 35,4
ennen paisaria 35,1
keruu 2,8/-0,4
paisarin jälk. -2,5
imukaasu 2,5

Noista heittelin RefUtilsiin arviot:

lauhtumislämpö 41,8
alijääht. 6,7K
höyr.lämpö -3,2
tulistus 5,7K
isondr. hyötys. 0,72

tuli tälläinen käppyrä:



Tossa vielä lämpötilatrendit:



edit: Näyttä siltä että Danfossin omat lämpötila mittaukset näyttä aivan eri arvoja esim. (1-wire/Danfoss):

kuumis 70,2/75
menov. 41,9/42 (ainut missä samat)
paluu 36,3/38
keruu meno -0,6/-2
keruu paluu 2,6/1

Pitäiskö uskoa 1-wireä? anturit pitäisi olla hyvin laitettu ja eristetty.
« Viimeksi muokattu: 19.12.12 - klo:20:09 kirjoittanut juippi »

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #8 : 19.12.12 - klo:22:14 »
Jos lähdetään siitä, että anturit näyttää oikein niin voihan se olla, että sulla on höyrystyslämpötila korkeampi ja/tai parempi hyötysuhde.

Melkein kuitenkin sanoisin, että pelkillä lämpötilamittauksilla voi olla aika hankala saada tuon tarkempaa arviota vaikka mittaukset olisivat virheettömiä. Tämä siis lähinnä siitä syystä, että kylmiksessä on se 7K liukuma. Eli jos mittailut kiinnostaa enempi (ja niinhän ne näkyy kiinnostavan  ;)) niin painemittari olis sit varmaan seuraava hankinta. Itse hommasin tälläsen:

http://shop.wiltec.info/product_info.php/info/p4753_R134a-Refrigerant-Manifold-Gauge-with-180cm-Hoses-and-Quick-Couplers.html

Samalla voi tilata läjän lämmönvaihtimia.  :-X

Painemittauksista sellanen varotus, että jos tollasen hommaa niin kannattaa kuivaharjotella hanojen kanssa ennen kuin kytkee sitä kiinni. Tolla nimittäin saa tyhjättyä kylmikset ulos jos vääntelee hanoja väärin kun tossa on tuo keskimmäinen liitos täyttöä sun muita huoltotoimenpiteitä varten. Mittari näyttää tältä kun se on kytketty kiinni:


Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #9 : 20.12.12 - klo:08:40 »
Joo, olen tuota mittarisarjaa katsellu, mutta pitää mennä toistaiseksi näillä.

Alensin tuohon syklipiirrokseen nyt höyrystymislämpötilan -2C ja yläpää näyttäisi olevan kohdallaan. Sensijaan tuo vasen alakulma eli paisarin jälkeinen kohta näyttää n. -7C. Mitattu arvohan oli -2,5C. Liukumasta johtuen höyrystymisenhän pitäisi alkaa jo n. -8C, jos -2 olisi höyrystymislämpötila.

Vai mitä kohtaa tuo vas. alanurkka oikein edustaa. Paisarissahan tapahtuu jo tuonkin syklipiirroksen mukaan 0,27 27% höyrystymisestä ja sehän taas pitäisi kait nostaa kylmiksen lämpötilaa. Mistähän se tuon lämmön muuten imaisee, konehuoneen ilmasta?

edit: korjasin prosenttiluvun

« Viimeksi muokattu: 20.12.12 - klo:17:05 kirjoittanut juippi »

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 689
  • L-Ässä V-7
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #10 : 20.12.12 - klo:09:17 »
Lainaus
edit: Näyttä siltä että Danfossin omat lämpötila mittaukset näyttä aivan eri arvoja esim. (1-wire/Danfoss):

kuumis 70,2/75
menov. 41,9/42 (ainut missä samat)
paluu 36,3/38
keruu meno -0,6/-2
keruu paluu 2,6/1

Pitäiskö uskoa 1-wireä? anturit pitäisi olla hyvin laitettu ja eristetty.
Näyttää siltä, että ympäristöä lämpimmämmät 1-Wire mittaukset näyttävät vähemmän kuin Danfossin mittaukset ja ympäristöä kylmemmät enemmän.
-> 1-Wire asennus/eristys?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #11 : 20.12.12 - klo:09:30 »
Lainaus
edit: Näyttä siltä että Danfossin omat lämpötila mittaukset näyttä aivan eri arvoja esim. (1-wire/Danfoss):

kuumis 70,2/75
menov. 41,9/42 (ainut missä samat)
paluu 36,3/38
keruu meno -0,6/-2
keruu paluu 2,6/1

Pitäiskö uskoa 1-wireä? anturit pitäisi olla hyvin laitettu ja eristetty.
Näyttää siltä, että ympäristöä lämpimmämmät 1-Wire mittaukset näyttävät vähemmän kuin Danfossin mittaukset ja ympäristöä kylmemmät enemmän.
-> 1-Wire asennus/eristys?

ATS


Asennus tehty seuraavasti. Putken pinta puhdistettu hiekkaparerilla, anturin ja putken väliin piitahna, anturin  suora pinta päin putkea nippusiteellä kiristys, ilmast. teipillä imatiiviiksi, päälle eristettä n. 1-3cm, eristeen päälle vielä teippi. Anturit laitoin kuumaputkiin yläpintaan ja kylmäputkiin alapintaan poikkeuksena imuputki ja pais. jälkeinen, joka oli liian lähellä lattiaa. Keruun anturit koneen ulkopuolella pannuhuoneessa.

Pitänee koittaa lisätä eristystä, vaikka muutamassa kohdin on niin ahdasta että ei taida onnistua.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #12 : 20.12.12 - klo:11:58 »
Asennus tehty seuraavasti. Putken pinta puhdistettu hiekkaparerilla, anturin ja putken väliin piitahna, anturin  suora pinta päin putkea nippusiteellä kiristys, ilmast. teipillä imatiiviiksi, päälle eristettä n. 1-3cm, eristeen päälle vielä teippi. Anturit laitoin kuumaputkiin yläpintaan ja kylmäputkiin alapintaan poikkeuksena imuputki ja pais. jälkeinen, joka oli liian lähellä lattiaa. Keruun anturit koneen ulkopuolella pannuhuoneessa.

Kuulostaa kyllä huolelliselta asennukselta, mutta tuo kylmäputkien alapinta voi olla vikatikki ainakin Danfossin ohjeen mukaan:

http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/AE3F028B-EE1C-4968-83B6-B93254B24BAE/0/Termostaattisetpaisuntaventtiilit.pdf

Eli sivulla 9 sanotaan, että kylmäaineputkessa oleva öljy voi vääristää mittausta jos anturi on alapinnassa. Tuossa tosin puhutaan imuputkesta ja siinähän sulla vissiin ei alapinnassa ollutkaan. Tuo dokkari on muutenkin hyvää aiheeseen liittyvää luettavaa.

En muuten yhtään ihmettelisi vaikka Danfossin anturit näyttäisivät mitä sattuu eli siinä mielessä luottaisin melkein enemmän 1-wire mittareihin, mutta kannattaa kuitenkin tarkastaa epäilyttävät mittaukset. Mulla huonosti asennetut anturit oli sitten kanssa oikeesti huonosti asennettuja. Eli siis huono piitahnakontakti ja vaan teipillä huterasti kiinni ja eristys vähän siihen suuntaan, mutta toi sun asennustapa kyllä kuulostaa hyvältä.

Sekin näissä aina on, että ilman anturitaskua mitataan kuitenkin aina putken lämpötilaa, eikä sen sisällä virtaavan litkun/kaasun lämpötilaa. Eli käytännössä taitaa mennä niin, että jos litku on kylmempää kuin ympäröivä ilma niin anturi antaa liian lämpimän mittaustuloksen ja jos litku/kaasu on kuumempaa niin tulee liian pieni arvo. Eristys toki auttaa tuohon, mutta saa olla aika tuhti eristys jos sillä haluaa kuitata vaikka kuumakaasun lämpötilan ja huonetilan välisen eron kun se on helposti sellaset 40-80K. Sitä kun vertaa vaikka ulkoseinään missä mennään -30C pakkasilla sellaseen 50K lämpötilaeroon ja eristettä on kuitenkin hieman eri luokkaa... Toki pinta-alatkin hieman eroaa...

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 689
  • L-Ässä V-7
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #13 : 20.12.12 - klo:12:08 »

Vuosi sitten testailin erilaisten anturikiinnitysten vaikutusta mittausvirheisiin
Alla olevasta linkistä löytyy tulokset
Kuten kuvista näkyy on jeesusteippikiinnitys aika huono

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2791.0

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #14 : 20.12.12 - klo:16:54 »
No niin, tulipa tehtyä sitten vapaapäivän ratoksi lisäeristyksiä antureille. Kuumakaasuanturin siirsin pystyputkeen kun vaakaputki oli paksulle eristeelle liian lähellä seinämää (vasen alakuva). Nyt ei pitäisi olla enää eristyksestä kiinni.



Lämpötilavertailua lisäeristyksellä.

1-wire/Danfoss
kuumis 69,9/75
meno 42,0/42
paluuvesi 36,7/38
keruu meno -1.1/-3
keruu paluu 2,4/1

Eli hiukan parani muut paitsi tuo kuumis, jonka siirto pystyputkeen taisi olla huono idea vaikka eristys parani. Keruulämpötiloissa sotkee Danfossin 1 asteen resoluutio, toisaalta erot noissa muissakin on eiliseen niin pienet että mahtuvat tuohon reson vaihteluun.

Ihmettelen tätä kyllä sikäli että nuo koneen omat anturit ovat nyt pienemmällä eristeellä kuin 1-wiret. En tiedä mitä nyt pitäisi ajatella koko systeemistä. Tarkkuus ja resoluutio ovat antureilla huippuluokkaa, mutta mitä hyötyä jos ne hukkuvat tuohon huonon lämmönsiirtymän aiheuttamaan virheeseen.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 358
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #15 : 20.12.12 - klo:19:00 »
Jos anturit kiinnittäisi putkeen kupariteipillä niin anturiin kohdistuva lämpötilavaikutus tulisi tasaisesti anturin ympärille joka puolelta.

http://www.sareskoski.com/kupariteippi/P2226/

Kun anturi on keraamista ainetta ja koskettaa putkea vain yhdeltä sivulta ja muu (suurin)osa anturin pínnasta on alttiina ympäristölämpötilalle eristeen läpi niin ehkä se vaikuttaa tuon verran.

Mä laittelin kaikki Ds1820 anturit 5mm kupariputken sisään(kun oli sopiva pätkä nurkissa) ja tulppasin putken päät silikonilla ja kiristin putkiklemmarilla mitattavaan putkeen varsin tiukasti
Eristettä vahintään 50mm paketin päälle.

Näillä olen päässyt n 1 asteen toleransseihin
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

www.talonmittaus.fi/talo/day.jpg
www.talonmittaus.fi/talo/energymon.jpg

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #16 : 20.12.12 - klo:20:22 »
Tossa on ilmeisesti sama periaate kuin Seppaantin ansiokkaassa anturitestissä parhaiten menestyneessä taskumallissa. Pitääkö tasku/putki olla täytetty umpensa jollakin?
Pitäisköhän uhrata vielä kolmaskin päivä näille antureille :-\


edit: laitetaan tähän nyt vielä trendiä tältä päivältä. Se tuosta on ainakin pääteltävissä että lämmönvaihtimet toimivat tehokkaast (lauhdutin ja höyrystin). Paluuvesi & kylmis ennen paisaria, sekä keruu kaivolta & imukaasu, -parit kulkevat nimittäin aivan käsi kädessä. Ainut poikkeus on kv-käyntijakson loppuhuipennus, jolloin imukaasu nousee asteen verran kaivolta tulevaa keruuta korkeammaksi.



paluuvesi=harmaa
kylmis ennen paisaria=lila
kaivolta=sininen
imukaasu=keltainen

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 358
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #17 : 20.12.12 - klo:21:08 »
Lainaus
Tossa on ilmeisesti sama periaate kuin Seppaantin ansiokkaassa anturitestissä parhaiten menestyneessä taskumallissa.

Oikeastaan mallina oli aikaisempi seppaantin variaatio pinta-anturitaskusta jossa mitattavan putken päälle tuli halkaistu putki jonka päälle mitta-anturin tasku oli juotettu.
Meikäläisen putki/klemmari anturitasku sellainen "karvalakkiversio" siitä.

Kuvaa ei nyt löydy,olisko seppaantilla tallessa?

edit: tuollaisiakin näyttäis olevan
http://fi.taobaoshoppingagent.com/item/ds18b20-stainless-steel-temperature-sensor-temperature-probes-encapsulated-waterproof-14413608754.html
« Viimeksi muokattu: 20.12.12 - klo:23:41 kirjoittanut Matias »
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

www.talonmittaus.fi/talo/day.jpg
www.talonmittaus.fi/talo/energymon.jpg

Poissa Vpetteri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Tein itse enkä säästänyt
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #18 : 21.12.12 - klo:06:10 »
Eikö tuon anturin kiinnityksen voisi hoitaa ihan perinteisellä alumiiniteipillä?
Sillä me sähkömiehet ainakin asennellaan saattolämmitys kohteissa lämpötilanmittaukset ja kuitenkin puhutaan dekadilla tarkemmista mittauksista.
Ok-talo rv.66 250/320 m2/880m3. Radiaattoreilla 190m2, lattialämmöllä 130m2. Takka+puukiuas, ILP. Öljyä palanut 3400l/vuosi+ sähköä 6000 kWh. 22.7.2012 startattu Danfoss DHP-H 16+DW Extender+ 2x2m2 aurinkokerääjät.

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #19 : 21.12.12 - klo:15:48 »
Tänään sitten tein seuraavat parannukset antureille. Keruille väsäsin tuollaiset "karvalakki" taskut, eli 20mm pätkä 8mm (ulkohalk.) kupariputkea, josta litistin toisen pään täysin umpeen ja muuten litistustä niin että anturi mahtuu juuri sisään. Tasku täyteen piitahnaa ja anturi sisään. Tasku putken kylkeen, tahna väliin ja putkiklemmarilla tiukkaan, niin että anturi myös on tiukasti taskussa. Eristeet ja alumiiniteippi paketin päälle.

Koneen sisällä oleville antureille laitoin vain alumiiniteippivuorauksen eristeitten päälle. Lisäksi kuumakaasuputken eristin koko matkalta höyrystimeltä lauhduttimelta kompuralle.

tuloksia 1-wire/Danfoss

kuumis 69,9/75
meno 42,1/42
paluu 36,8/38
ker. meno -2,9/-2
ker. paluu 1,0/1

Keruut näyttävät nyt niin kuin pitääkin, muissa ei mainittavaa parannusta. Eli tämä menee juuri niin kuin Seppaantin testissä. Kaikkein tärkeintä on että anturi on taskussa, eli ympäriinsä kuparin sisällä. Pelkkä kontakti putkeen+eristys ei riitä.
« Viimeksi muokattu: 21.12.12 - klo:20:43 kirjoittanut juippi »

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 689
  • L-Ässä V-7
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #20 : 21.12.12 - klo:20:22 »

Lainaus
Oikeastaan mallina oli aikaisempi seppaantin variaatio pinta-anturitaskusta jossa mitattavan putken päälle tuli halkaistu putki jonka päälle mitta-anturin tasku oli juotettu.
Meikäläisen putki/klemmari anturitasku sellainen "karvalakkiversio" siitä.

Kuvaa ei nyt löydy,olisko seppaantilla tallessa?

Tässähän se taskun kuva on.

Piitahnaa ei kannata ostaa elektroniikka eikä tietokoneliikkeistä vaan autotarvikeliikkestä.
Kuvan mukaisen 70 ml tuubin sain samaan hintaan kuin paikallisesta tietokoneliikkeestä 5 ml tuubin.


L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #21 : 25.12.12 - klo:15:18 »
Tuli testattua integraalin "suurentamisen" vaikutusta käyntijaksoihin ja kuumakaasun- ja menovedenlämpötiloihin. Arvot useamman käyntijakson keskiarvoja.

int. -85 / -125

käyntiaika (min) 65/80
käyntiaika (%) 72,2/72,7
lepoaika (min) 25/30
kuumakaasuhuippu 85/86
menovesihuippu 49/49
ulkolämpötila -13/-14

Olisin itse veikannut että menovesi ja kuumishuippuarvot nousevat kun käyntijakso pitenee, mutta näin ei kuitenkaan merkittävässä määrin käynyt. Tämän perusteella ilmeisesti voisi olettaa, että suurempi integraali ei huononna hyötysuhdetta.? Käyntiaikasuhde pysyi samana, kun ottaa huomioon hieman erilaisen ulkolämpötilan. Tämä -85>-125 ei vielä aiheuttanut sisälämpötilaan huojuntaa.


Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #22 : 25.12.12 - klo:17:42 »
Olisin itse veikannut että menovesi ja kuumishuippuarvot nousevat kun käyntijakso pitenee, mutta näin ei kuitenkaan merkittävässä määrin käynyt. Tämän perusteella ilmeisesti voisi olettaa, että suurempi integraali ei huononna hyötysuhdetta.? Käyntiaikasuhde pysyi samana, kun ottaa huomioon hieman erilaisen ulkolämpötilan. Tämä -85>-125 ei vielä aiheuttanut sisälämpötilaan huojuntaa.

Kertoo lähinnä siitä, että lämmönjako pelittää. Itse olen pitänyt -150 integraalia, mutta termostaattien kanssa on vähän mennyt asetusten haku uusiksi. Viime talvi meni siis ilman termostaatteja ja oliko nyt Marraskuun alussa kun laitettiin termarit ja niiden kanssa -150 oli vähän liikaa etenkin lauhemilla keleillä. Eli siis selvästi lämmönjako vaikuttaa. Käytännössä siis se, onko lämmönjaon luovutusteho mitoitettu sopivasti lämpöpumpun antotehon kanssa. Jos MLP:n antoteho on selvästi suurempi kuin lämmönjaon teho niin lämmönjako ei pysty luovuttamaan lämpöä eteenpäin ja silloin paluuveden lämmöt nousee ja integraali kuolee "liian nopeasti", jolloin haluttua energiamäärää ei saatukaan käyntijakson aikana siirrettyä, jolloin asteminuutteja taas kertyy nopeammin lepojaksolla ja tällöin tulee ns. pätkäkäyntiä. Näin käy ainakin mulla jos integraali on liian iso ja termostaatit säädetty niin, että leikkaavat piirit kiinni liian nopeasti.

Kannattaa myös tarkkailla keruun lämpötiloja kun miettii mikä integraali olisi paras. Select 7:lla voi haarukoida sen vaikutusta kun ajattelee, että höyrystymislämpötila muuttuu saman verran kuin keruu. Lämpökerrointa laskettaessa Selectin ilmoittamaan ottotehoon pitää lisätä kiertovesipumppujen tehot.

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #23 : 26.12.12 - klo:09:01 »
Kiitokset Xargolle. Lämmönjako tosiaankin pelaa hyvin näin talvella. Kesällä taas on se pätkäkäyntiongelma kun lämmitetään vain kosteidentilojen lattioita.

Sitten kysymys jota olen pohtinut muutaman päivän keksimättä selitystä. Eli mikä aiheuttaa käyntijakson lopussa kylmiksen lämpötilan notkahduksen käyntijakson loppupuoliskolla. Selkeimmin näkyy tuossa kuvassa ennen paisaria käyrästä. Samalla putoa aina myös paluulämpötila. Tämä taasen saa aikaan Dt selvän hypyn n. 5k>8K. Ilmiö toistuu jokaisella käyntijaksolla. Voisiko selitys olla paisuntaventtiilin aukeaminen jostakin syystä. Matalapainepuolen tai keruun lämmöissä ei tuolloin kyllä tapahdu mitään muutosta.
Lämmönjaossakaan en keksi mitään selittävää tekijää. Kosteille tiloille on oma shunttaus, jonka lämpötiloja ei ole mittauksissa. Autotallissa on pattereilla termarit.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #24 : 26.12.12 - klo:09:53 »
Sitten kysymys jota olen pohtinut muutaman päivän keksimättä selitystä. Eli mikä aiheuttaa käyntijakson lopussa kylmiksen lämpötilan notkahduksen käyntijakson loppupuoliskolla. Selkeimmin näkyy tuossa kuvassa ennen paisaria käyrästä. Samalla putoa aina myös paluulämpötila. Tämä taasen saa aikaan Dt selvän hypyn n. 5k>8K. Ilmiö toistuu jokaisella käyntijaksolla. Voisiko selitys olla paisuntaventtiilin aukeaminen jostakin syystä. Matalapainepuolen tai keruun lämmöissä ei tuolloin kyllä tapahdu mitään muutosta.
Lämmönjaossakaan en keksi mitään selittävää tekijää.

Kyllä mä lauhduttimesta etsisin selitystä. Eli siis lauhduttimella voi tapahtua alijäähtymistä jonkin verran ilman, että paineet muuttuu mihinkään. Se kyllä vaatisi sen, että lämmönjaosta palaa kylmempi vesi kuin hetkeä aiemmin, mutta eikös tuossa käy juuri niin? Eli "paisarin jälkeen" ja "paluuvesi" piirtyy päällekäin jos nyt oikein tulkkasin käppyrää? Eli arvaisin, että lämmönjaosta palaa jostain syystä tuossa notkahduksen kohdalla viileämpi vesi, joka aiheuttaa lauhduttimella suuremman alijäähtymisen, joka selittää myös suuremman lauhduttimen dT:n.

Toisaalta myös kuumakasuun lämmöissä näkyy notkahdus, joka käytännössä tarkoittaa joko ylempää höyrystymispainetta tai alempaa lauhtumispainetta. Alempi lauhtumispaine kuulostaa näistä loogisemmalta, mutta outoa on se, että menovesi ei kyykkää vaan pikemminkin nousee, joka taas tahtoisi kertoa korkeammasta lauhtumispaineesta jos kylmäainepuolta tarkastellaan.

Onko mahdollista, että lämmönjaon virtaama pienenee tuossa? Viileämpi paluuvesi johtuisi siitä, että se ennättäisi viiletä enemmän kierron aikana ja korkeampi menovesi siitä, että jos siirretään likimäärin sama teho niin dT kasvaa kun virtaama pienenee.

Paisarin aukeaminen kasvattaisi kylmäainevirtausta, jolloin imukaasun lämpötilan pitäisi tippua, ellei sitten samaan aikaan keruun lämmöt nouse. Paisarihan pyrkii ylläpitämään tulistuksen vakiona, jolloin jos keruun lämmöt pysyy vakiona niin imukaasun lämmöt pitäisi myös pysyä vakiona. Tuosta käppyrästä on vaikea tulkita aikaa. Kauanko käynti kestää? Mietin vaan, että voisiko tuo johtua siitä, että keruulta tosiaan palaa lämpimämpi liuos, joka voisi olla esim. huonetilassa lämminnyt osa keruunestettä, olettaen että sulla on keruu seis lepojaksolla... DHP-H8 veivaa viinaa sellaset 0,5l/s jos ei ole ylimääräisiä rojuja hirveästi linjassa. Eli osuuko täysi keruun kierros tohon notkahdukseen?

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #25 : 26.12.12 - klo:11:06 »

Kyllä mä lauhduttimesta etsisin selitystä. Eli siis lauhduttimella voi tapahtua alijäähtymistä jonkin verran ilman, että paineet muuttuu mihinkään. Se kyllä vaatisi sen, että lämmönjaosta palaa kylmempi vesi kuin hetkeä aiemmin, mutta eikös tuossa käy juuri niin? Eli "paisarin jälkeen" ja "paluuvesi" piirtyy päällekäin jos nyt oikein tulkkasin käppyrää? Eli arvaisin, että lämmönjaosta palaa jostain syystä tuossa notkahduksen kohdalla viileämpi vesi, joka aiheuttaa lauhduttimella suuremman alijäähtymisen, joka selittää myös suuremman lauhduttimen dT:n.

Joo nuo ennen paisaria ja paluuvesi kulkee 0,5 asteen tarkkuudella päällekkäin. Tuo selittäisi asian, kun vain tietäisi miksi paluuvesi jäähtyy yhtäkkiä.

Toisaalta myös kuumakasuun lämmöissä näkyy notkahdus, joka käytännössä tarkoittaa joko ylempää höyrystymispainetta tai alempaa lauhtumispainetta. Alempi lauhtumispaine kuulostaa näistä loogisemmalta, mutta outoa on se, että menovesi ei kyykkää vaan pikemminkin nousee, joka taas tahtoisi kertoa korkeammasta lauhtumispaineesta jos kylmäainepuolta tarkastellaan.

Onko mahdollista, että lämmönjaon virtaama pienenee tuossa? Viileämpi paluuvesi johtuisi siitä, että se ennättäisi viiletä enemmän kierron aikana ja korkeampi menovesi siitä, että jos siirretään likimäärin sama teho niin dT kasvaa kun virtaama pienenee.

Menovesi tosiaankin nousee samalla mutta vasta viivellä, eli se on enemmänkin seuraus kuin syy. Ainut virtaaman pienennys mikä tulee mieleen, voisi olla lattiapiirin shuntin kiinnimeno tai autotallin pattereiden sulkeutuminen, mutta silloinhan paluuveden lämpötilan kait pitäisi nousta.


Paisarin aukeaminen kasvattaisi kylmäainevirtausta, jolloin imukaasun lämpötilan pitäisi tippua, ellei sitten samaan aikaan keruun lämmöt nouse. Paisarihan pyrkii ylläpitämään tulistuksen vakiona, jolloin jos keruun lämmöt pysyy vakiona niin imukaasun lämmöt pitäisi myös pysyä vakiona. Tuosta käppyrästä on vaikea tulkita aikaa. Kauanko käynti kestää? Mietin vaan, että voisiko tuo johtua siitä, että keruulta tosiaan palaa lämpimämpi liuos, joka voisi olla esim. huonetilassa lämminnyt osa keruunestettä, olettaen että sulla on keruu seis lepojaksolla... DHP-H8 veivaa viinaa sellaset 0,5l/s jos ei ole ylimääräisiä rojuja hirveästi linjassa. Eli osuuko täysi keruun kierros tohon notkahdukseen?

Yksi ruutu on tunti eli käynti tuossa n. 80 min ja notkahdus ehkä n. 60 min kohdalla. Notkandus tulee lyhyemmilla käyntijaksoilla nopeammin eli on suhteessa käyntijakson pituuteen. Keruun lämpötiloissa ei tapahdu tuossa mitään, 0,1 asteen  tarkkuudella pysyy samana, samoin imukaasu sekä "paisarin jälkeen".

Katsoin nyt vielä lokista rivi kerrallaan nämä muutokset:
Ensin alkaa pudota paluuvesi pudotusta kaikkineen 1,6K. Minuutin päästä alkaa pudota "ennen paisaria" ja siinä kokonaispudotusta 1,4K. Viimeisin notkahtaja minuutti edellisestä on kuumakaasu n. 0,5K. Menoveden lokeista on vaikea löytää kuvassa näkyvää nousua, muutenkin taitaa tuo LogTempin käyrä ylidramatisoida noita muutoksia?
Mutta tuloksena lienee se että lämmönjaossa jotakin tapahtuu. Pitänee miettiä lisää.


Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 358
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #26 : 26.12.12 - klo:20:54 »
Lainaus
Katsoin nyt vielä lokista rivi kerrallaan nämä muutokset:
Ensin alkaa pudota paluuvesi pudotusta kaikkineen 1,6K. Minuutin päästä alkaa pudota "ennen paisaria" ja siinä kokonaispudotusta 1,4K. Viimeisin notkahtaja minuutti edellisestä on kuumakaasu n. 0,5K.

Nuo kylmäainekierron (vähäiset) notkahdukset johtuu kylmemmästä paluuvedestä joka jäähdyttää enemmän lauhdutinta ja kylmäainekiertoa.

Tulistinpumpuissa vastaava ilmiö on melko yleistä ja notkahdus suurempi jos kompressorin käydessä lasketaan reilummin käyttövettä niin notkahdus näkyy koko kylmäainekierrossa.

Kylmäainekierto hakee uuden tasapainotilan ja tilanne korjautuu itsestään.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

www.talonmittaus.fi/talo/day.jpg
www.talonmittaus.fi/talo/energymon.jpg

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #27 : 01.01.13 - klo:17:49 »
Ajattelin tässä ajankulukseni mitata keruun lämpötilaa lepojakson aikana, mutta eipä helposti onnistukaan. Manuaalikäyttö näköjään pysyykin päällä vain 10min, eli kun pumpun näyttöpaneeli palaa normaalitilaan niin samalla man. tila palutuu 0-tilaan. Pitäisi siis käsin palautta 10min välein takaisin. Oletteko muut huomanneet saman.


Poissa Vpetteri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Tein itse enkä säästänyt
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #28 : 01.01.13 - klo:18:55 »
Samoin minulla.
Eipä meillä kuitenkaan lämpötila ole muuttunut vaikka olen välillä pyöritellyt pidempäänkin.
Ok-talo rv.66 250/320 m2/880m3. Radiaattoreilla 190m2, lattialämmöllä 130m2. Takka+puukiuas, ILP. Öljyä palanut 3400l/vuosi+ sähköä 6000 kWh. 22.7.2012 startattu Danfoss DHP-H 16+DW Extender+ 2x2m2 aurinkokerääjät.

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #29 : 13.01.13 - klo:09:22 »
No niin, talven ensimmäiset vastusminuutit kellotettu. Illalla pakkasta oli 17 astetta ja saunan jälkeen 3 kW vastus kävi 15-20 min päällä kompuran apuna.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #30 : 18.01.13 - klo:20:12 »
Ulkona -22, sisällä 21. Pyynti 50 ja meno 50. Kv-pumppu kakkosnopeudella. Ei vaaraa pätkäkäynnistä  ;). Integraali -360 eli taitaa käydä yhtä soittoa aamuun asti. Kaivosta 1, kaivoon -2.

Jos pudotan kv-pumpun ykköselle, nousee meno 52:een mutta patterit alkavat tuntua viileämmiltä alareunasta => huonelämpötila laskee. Jos nostan kolmoselle, putoaa meno 48:aan ja integraali alkaa kasvaa.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #31 : 18.01.13 - klo:20:24 »
Mulla pitää mukavasti taukoja ja menovesimaksimi 46C paikkeilla. Tosin eilen oli takassa tuli.

http://tinyurl.com/alarkah

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #32 : 18.01.13 - klo:20:32 »
Mikä tuo x-akselin aikaskaala on?
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #33 : 18.01.13 - klo:20:46 »
Mikä tuo x-akselin aikaskaala on?

Yksi ruutu on tunti ja pikkuviiva 10 min. Tuntien numero pitäisi näkyä siinä alalaidassa.

Niin ja mulla on kaikki kv-pumput kolmosella eli täydellä nopeudella.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #34 : 18.01.13 - klo:21:00 »
Täällä näyttää tältä:



Sääaseman mukaan on vielä pari astetta kylmempää. Hyvin tuntuu satanen kaivo pysyvän kyydissä mukana. Vesiautomaatilla nousee kaivosta nätisti vesi eli ei ole minkäänlaisia jäätymisoireita. Keruuneste vaan on aikalailla kylmempää kuin kaivovesi.

Olohuoneessa ulkoseinälinjalla 21,4C. Takkaa en ole jaksanut tänä vuonna kärytellä. Ihan riittävästi tulee savunhajua sisään IV:n kautta naapurien käryttelystä. Pitäis vissiin ostaa aktiivihiilimatot IV-koneeseen.

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #35 : 19.01.13 - klo:08:33 »
Nyt on pumppu jo pahasti hapoilla käytyään putkeen ainakin viimeiset 16h. Ulkona -28, sisällä 21. Pyynti 53 ja meno 51. Kv-pumppu kakkosnopeudella. Integraali -800, 3 kW vastus auttaa välillä, LL1 vastustunnit kasvaneet 10 => 13 yön aikana. Viimeisen 12h kulutus 40 kWh. Edelleen kaivosta 1, kaivoon -2.


Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 952
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #36 : 19.01.13 - klo:10:00 »
Piirsin tuohon kuvaajan käyntiaikasuhteesta suhteessa ulkolämpötilaan, jossa kolme mitattua pistettä. Jatkuvalle käynnille tuon mukaan heittää n. -26 asteessa.




Siis tämä pätee vain mun tapauksessa ja näillä säädöillä.

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #37 : 19.01.13 - klo:20:03 »
Nyt on pumppu jo pahasti hapoilla käytyään putkeen ainakin viimeiset 16h. Ulkona -28, sisällä 21. Pyynti 53 ja meno 51. Kv-pumppu kakkosnopeudella. Integraali -800, 3 kW vastus auttaa välillä, LL1 vastustunnit kasvaneet 10 => 13 yön aikana. Viimeisen 12h kulutus 40 kWh. Edelleen kaivosta 1, kaivoon -2.

Tuli uusi yhden vuorokauden kulutusennätys eli 73 kWh. 24h * 2,34 kW + 5h * 3 kW = 71,2 kWh joten ottoteho on ollut selvästi keskimääräistä suurempi. Koko vuosi samaa tahtia tekisi vuosikulutukseksi 27000 kWh  :)
LL1 tunnit kasvoivat eilisillasta 10:stä 15:een. Keruun lämmöt edelleen 1/-2. Nyt saunomaan niin saa pumppu taas lisää tekemistä kun integraali on jo valmiiksi -600.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 171
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #38 : 20.01.13 - klo:06:49 »
Mitoitus on kohdallaan. Noilla keleillä vastus saakin käydä päällä..
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa saimaanranta

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 272
  • Thermia 8kw, 155m kaivo,145 neliötä lattialämmitys
Vs: DHP-H 8 kwh
« Vastaus #39 : 20.01.13 - klo:09:58 »
Xargo   Ihan riittävästi tulee savunhajua sisään IV:n kautta naapurien käryttelystä. Pitäis vissiin ostaa aktiivihiilimatot IV-koneeseen

Samojen ongelmien kanssa täällä ollaan. Naapureilla tulet joka päivä ja taitaa olla hieman tuoreita puita. Savua kuin vanhoista vetureista tulee piipuista  :-[ Suora sähkölämmitys taloja kaikki....
Mites nuo suodattimet vaikuttavat koneen toimintaan? Kuristavat varmaankin hieman tuloilmaa? Saakohan sitä ihan leikattavana mattona, kun on tuo vanha kone, joka toimii nyt vihdoinkin. Ilmanvaihto osiossa koneen puuhastelusta enemmän.