Lämpöässä VS 8.0 mitä säätöjä kannattaa testailla?

[Opation]

Ainakin ulkomailta saa niin edukkaasti varaajia (200-400€) kierukalla että taitaa lähteä tiluuseen. Jos tuosta Vs:stä tosiaan tekis kokonaan alavaraajan, joka olis silloin 260L, paljonko sille tulistimelle voisi olla sopiva koko? 80-160 litraisia tuossa katselin, pitää vain löytää halkaisijaltaan aika pieni että saan ujutettua sen tuonne ahtaaseen tilaan. Ei kai muita muutoksia tarvi kuin siirtää tulistuskierron erilliselle varaajalle sellaisenaan ja anturin. Käyttövesi esilämpiää Vs:ssä ja menee vielä tulistinvaraajan kautta. Onko tuossa jotain tilannetta jolloin tuo ei toimisi niinkuin pitää? Kesä esimerkiksi kun tulistusenergiaa ei ole paljoa, voiko tulistuspönttö olla kylmempi ja tavallaan jäähdyttää käyttövettä?

On meinaan ylävaraaja huikeat 3 astetta alavaraajaa lämpimämpi, lämmintä piisaa nyt ja joulun yli kun nostin vähän alaminimiä mutta jollain tämä vielä ratkaistaan siten että alavaraajan saa pitää kylmempänä.

[Matias]

On meinaan ylävaraaja huikeat 3 astetta alavaraajaa lämpimämpi, lämmintä piisaa nyt ja joulun yli kun nostin vähän alaminimiä mutta jollain tämä vielä ratkaistaan siten että alavaraajan saa pitää kylmempänä.

Onko Opationilla lämpimän käyttöveden kiertoa?


 

[allis]

Voi kun voitais vaihtaa... mulla ei alalämmöt meinaa riittää ja ylälämmöt menee yli 70 vaikkeis haluiskaa. Mun siis tarvis saada tulistusta myös ales

[Opation]

Ei ole lämpimän käyttöveden kiertoa. Kuinka korkea varaaja V:ssä on? Ja jostain luin että ne yhteet on tehty erilailla ehkä selittää jotain. Tässä menee monta putkea alavaraajan ja ylävaraajan välillä jotka siirtää vielä lämpö toisiinsa.

Ja allis, tuskin haluat vaihtaa, voip olla että tämä ei toimis sullakaan riittävän hyvin.

En muuten ole kirjoituksistani huolimatta katkera valintaani. Jos samalla tekniikalla olevan toimivan olis halunnu niin sen olis pitäny olla isommalla varaajalla. Kenenkään palstalaisen Vs ei taida toimia odotetusti. Saapahan harrastaa kun ostaa keskeneräsen, ja jos vaikka saisin 160 litraisen varaajan mahtumaan niin sehän on jo yhteensä 420 litraa. Kyllä sitten pitää riittää.

[Matias]

Tuolta ketjusta Opationin kommentti:

Eli otin Oumanilta Huippuimurin puolitehon käyttöön. Sillä saa laskettua menoveden lämpötilaa 0-10 astetta käyrään verrattuna ja ohjaus otetaan digitaalitulosta X1.

Eihän tuossa nyt vaan tule sellainen tilanne että kun menoveden lämpötila (vaikkakin näennäisesti) on joitain asteita alle lämpökäyrän pyyntilämpötilan niin Ouman avaa sen takia 4-tieventtiliä siten että ylävaraajasta menee jatkuvasti lattiaan vettä ja tämä estää ylävaraajan lämmön normaalin kohoamisen käyntijakson aikana?

[irpac]

Aiemmin tässä ketjussa joku patterilämmittäjä sai ylävaraajaan vain hieman yli 60 astetta vaikka pumppu kävi ihan tauotta.

Näin tosiaa kävi. Oiskohan sillo ollu vielä laatta märkää ja kuivatukseen meni energiaa. Ja oli tosi tuulinen keli -22. 
Lattilämmitykseen 50m2 osalta menee 8 astetta viileämpi vesi nytte, tilanne jos parempi. Pumppuki pysähtyy vartiksi -18.

Yläosan lämpö pysyy lähellä 60 asteisena, mutta ei päästy vielä testaamaan lämpimän veden riittävyyttä, suihkut ei vielä toiminnassa.

Mulla tulistuksen säätöä kuristamalla kierroksesta puoleen, ylälämpö nousi muutamia asteita.

Tässä klo 03.00 kohdalla käännetty puoli kierrosta kiinnemmäksi : http://aijaa.com/ksC6xd

Tässä trendiä pitemmältä jaksolta, kertooko talon huonosta lämmön eristyksestä vai mistä, kun Varaajan lämpötilanousu pitkä ja lepojakso on lyhyt?
Vai onko tässä kaikki ok?  http://aijaa.com/myotE4

Talon tiedot tiedonkeruuketjussa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.240

[Opation]

Tuolta ketjusta Opationin kommentti:

Eli otin Oumanilta Huippuimurin puolitehon käyttöön. Sillä saa laskettua menoveden lämpötilaa 0-10 astetta käyrään verrattuna ja ohjaus otetaan digitaalitulosta X1.

Eihän tuossa nyt vaan tule sellainen tilanne että kun menoveden lämpötila (vaikkakin näennäisesti) on joitain asteita alle lämpökäyrän pyyntilämpötilan niin Ouman avaa sen takia 4-tieventtiliä siten että ylävaraajasta menee jatkuvasti lattiaan vettä ja tämä estää ylävaraajan lämmön normaalin kohoamisen käyntijakson aikana?

Olen seurannut sen nelitieventtiilin liikkeitä eikä se ole milloinkaan auennut yli 0.2:n. Ja kun asteikko 0n 0-1 niin olen ymmärtänyt että se ottaa ylhäältä vettä vasta 0.6:n kohdalla?

Eilen illalla nukkumaan mennessä väänsin sita alavaraajan palloventtiiliä kiinni ihan vähän, pikaisesti mittasin että se Dt oli kuitenkin alle 6,5 niin heti alkoi nousemaan ylävaraajan lämpö. Ei hirveästi mutta ero oli nyt aamulla melkein 10 astetta alavaraajaan.

Edit: Alavaraaja seilaa väliä 38-44 ja ylävaraaja 51-55. Mutta mitä kylmempi alavaraaja, sitä nopeammin ylävaraajan lämmöt laskee. Ei energiataloudellisin vaihtoehto, mutta nyt ei kuulu valitusta

[sailor]

Oletko verrannut Opation muiden VS-omistajien käyriin?

Ei tuo tulistus kyllä oikein vakuuta, tässä Mikon VS-käyrä: http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/trend.jpg

P.S varaajia: http://www.ebay.de/sch/i.html?_ipg=&_stpos=&_sop=15&_fcid=70&gbr=1&_localstpos=&_from=&_nkw=&_clu=2&_armrs=1&_ssn=g2-energy-systems&rt=nc&LH_BIN=1

[Opation]

sailor: Mikkokin on kuristanut alavaraajaa palloventtiilillä, sama ongelma hänellä ollut. Itse olen etsinyt vaihtoehtoa kuristamiselle, kun se vie kuitenkin hieman hyötysuhdetta. Ja enemmän vie nyt tekemäni alavaraajan lämpöjen nosto mutta minkäs teet kun ei suihkussa muuten ole hauskaa. Ja nyt sitä lisävaraajaa mietin sillä että nehän on eristetty paremmin joten se mitä sinne ladataan niin varmaan myös pysyy siellä ja lämpö voi hissukseen nousta korkeallekkin. Tuosta tulistimesta kun saa 70 asteistakin kunhan sinne menee riittävän lämmin vesi tai virtaus on pieni. Kuva kertokoon taas:



Palloventtiili siis auki 11:00-22:00 suunnilleen. Nyt tulistaa jo niin lämmintä että alaminimiä on ehkä varaa kokeilla pari astetta alaspäin.

[Opation]

Kiitos linkistä, tuosta esim voisi tulla hyvä. Sopivan kaponen, ei ole kuin 46 cm väli mistä se pitää pujottaa niin tuo menis hyvin.

http://www.ebay.de/itm/120-L-Warmwasserspeicher-Boiler-Solarsspeicher-mit-WT-/380540333015?pt=Wasserinstallationen&hash=item5899f8abd7#ht_3866wt_906

[sailor]

Kiitos linkistä, tuosta esim voisi tulla hyvä. Sopivan kaponen, ei ole kuin 46 cm väli mistä se pitää pujottaa niin tuo menis hyvin.

http://www.ebay.de/itm/120-L-Warmwasserspeicher-Boiler-Solarsspeicher-mit-WT-/380540333015?pt=Wasserinstallationen&hash=item5899f8abd7#ht_3866wt_906

Toinen vaihtoehto lisävaraajan kytkennälle on se että laitat lattiaveden palaaman tuommoisen pikkupöntön kierukan kautta ja esilämmität siinä pöntössä käyttöveden. Jos sulla on vaikka 120 litraa +30 asteiseksi esilämmitettyä vettä niin VS:n voi pitää varsin pienillä lämmöillä. Sitten vielä semmoinen etu että saat kesällä taloosi lattiaviilennyksen ilmaiseksi käyttöveden esilämmityksellä eikä tarvitse kajota LÄ:n sisään. 

 

[Opation]

Ei sen sisään mielellään kajoaisikkaan. Mutta ollaanko jo samaa mieltä että tuo varaaja ei toimi noin tehokkaalla latauspumpulla oikein?  Eli on pakko kuristaa hieman alavaraajan kiertoa. Jos se ei hirveästi heikennä hyötysuhdetta niin olkoon noin. Silti en millään pääse 30:n alaminimiin. 50 asteinenkaan ylävaraaja vaan ei riitä kun on niin pieni. Hyvä idea tuo esilämmitysvaraaja, pistetään hautumaan myös.

Kun puhutaan pumpun hyötysuhteesta+copista ja minkälämpöistä vettä se tekee, niin onko ne lämpötilat varaajasta vai lauhduttimen lähdöstä? Mittasin taas lauhduttimen ja sieltä tuli lopussa 44,2 asteinen vesi ja kone siis käy alaminimin mukaan 38-44 väliä. Dt oli käynnin lopussa vain 6,2-6,3. Vain sen verran kuristettu että vesi alkoi kerrostua paremmin. Coppihan varmaan muuttuu koko käynnin ajan ja eikö edullisin copin kannalta olisi matalin mahdollinen alamin ja pienehkö alaero?

Tällä ajan sitä takaa että vaikka joudun ajamaan pumppua ilmeisesti vähintään alaminimillä 36 niin voin kuitenkin tuon lattianlataustuunausken ansiosta laittaa aika pienen alaeron (silti pitkä käyntijakso) ja kokonaishyötysuhde ei välttämättä ole ihan surkea. Eli onko keskiarvo-COP (teoriassa) sama asetuksilla:

Alamin 30 alaero 10    vs     Alamin 33 alaero 4

Lisäksi tuon lattian latauksen takia kompuran käynnistyessä alavaraajan pohjaan alkaa tulla lattiasta 26 asteista vettä, kun sitä joutuu lämmittelemään osan ajasta niin COP lienee myös silloin hyvä.

[Renoo]

Kun puhutaan pumpun hyötysuhteesta+copista ja minkälämpöistä vettä se tekee, niin onko ne lämpötilat varaajasta vai lauhduttimen lähdöstä? Mittasin taas lauhduttimen ja sieltä tuli lopussa 44,2 asteinen vesi ja kone siis käy alaminimin mukaan 38-44 väliä. Dt oli käynnin lopussa vain 6,2-6,3. Vain sen verran kuristettu että vesi alkoi kerrostua paremmin. Coppihan varmaan muuttuu koko käynnin ajan ja eikö edullisin copin kannalta olisi matalin mahdollinen alamin ja pienehkö alaero?

Tällä ajan sitä takaa että vaikka joudun ajamaan pumppua ilmeisesti vähintään alaminimillä 36 niin voin kuitenkin tuon lattianlataustuunausken ansiosta laittaa aika pienen alaeron (silti pitkä käyntijakso) ja kokonaishyötysuhde ei välttämättä ole ihan surkea. Eli onko keskiarvo-COP (teoriassa) sama asetuksilla:

Alamin 30 alaero 10    vs     Alamin 33 alaero 4

Lisäksi tuon lattian latauksen takia kompuran käynnistyessä alavaraajan pohjaan alkaa tulla lattiasta 26 asteista vettä, kun sitä joutuu lämmittelemään osan ajasta niin COP lienee myös silloin hyvä.

Laitteen sähkönkulutus määräytyy sen mukaan minkä lämpöistä lauhduttimelta tulee ulos. Ulostulohan on riippuvainen tietenkin varaajan lämmöstä, mutta ulostuloon tietysti vaikuttaa tuo lauhduttimen delta. 30 asteista lauhduttimelle ja delta 5 niin laite kuluttaa vähemmän sähköä kuin 30 asteista lauhduttimelle ja delta 6. Lässässä vaan tuo kovin pieni lauhduttimen delta saattaa sotkea varaajan lämpötiloja...

Omien testien mukaan tuo laitteen ottama teho nousee aika lineaarisesti lämpötilan noustessa, tuollaista 4 alaeroa ei voi tosiaankaan tehdä ilman tuunausta, pumppu käy ihan liian tiuhaan 4 alaerolla.

[seppaant]

Olen seurannut mielenkiinnolla Opationin testauksia.
Olen samaa mieltä, että jokin tässä Vs mallissa mättää.

Kun katsoin Mikko Vs:n ja Opationin trendejä, kiinnitin huomita siihen, että kummallakin ylävaraaja jäähtyy kompressorin seistessä samaa vauhtia kuin mitä se lämpiää kompressorin käydessä.
Tämähän tarkoittaa, että ylävaraajasta häviää energiaa koko ajan tulistustehon puolikkaan verran.

Jos Vs 8.0 tulistusteho on 20% antotehosta, = 1,6 kW

Yllä olevan päättelyn mukaan ylävaraajasta häviää energiaa koko ajan 0,8 kW teholla.
Lämpövuodosta ei voi olla kyse, koska olen määrittänyt oman V 7.0  420 litran varaajan lämpövuodoksi 250 - 300 W.

Lämmönjaon sekä meno että paluuputket kulkevat ylävaraajan läpi. Voisiko nämä ylävaraajaa huomattavasti kylmemmät putket saada tuon  jäähtymisen aikaan?

Kokeile:
Pysäytä LJ-pumppu ainakin kompressorin yhden seisjakson ajaksi mielellään kokonaisen ON/OFF jakson ajaksi ja katso vaikutus ylävaraajan lämpötilakäyttäytymiseen. Tietenkään kokeen aikana ei saa käyttää lämmintä vettä.

ATS

[MikkoVs6]

Lämmönjaon sekä meno että paluuputket kulkevat ylävaraajan läpi. Voisiko nämä ylävaraajaa huomattavasti kylmemmät putket saada tuon  jäähtymisen aikaan?

Kokeile:
Pysäytä LJ-pumppu ainakin kompressorin yhden seisjakson ajaksi mielellään kokonaisen ON/OFF jakson ajaksi ja katso vaikutus ylävaraajan lämpötilakäyttäytymiseen. Tietenkään kokeen aikana ei saa käyttää lämmintä vettä.

ATS

Näin siinä käy että lämmityskierto jäähdyttää ylävaraajan. Ylävaraajan lämpö laskee loivemmin kun lämmitystarve vähenee.

Lisäksi kompressorin käydessä tulistushyöty menee osittain alavaraajaan kun kuumemmat putket kulkevat alavaraajan läpi.

Olenkin tässä miettinyt vähän putkitusmuutoksia, mutta miten lienee takuu, saattaa raueta jos tekee omia virityksiä?

[Opation]

Tuota minäkin epäilen ainakin osittain. On vaan pahisn hankala todeta tuo varmasti koska jos katkaisen lämmityksen pumpun, alavaraaja ei jäähdy joten sekin osittain pitää ylävaraajaa lämpimämpänä. Pitää testata muutaman kerran tuota että miten käyttäytyy.

[Opation]

Nyt mittasin tuon lämpotilan laskun suht sopivissa olosuhteissa, eli alavaraaja oli jäähtynyt jo yli 10 astetta alle ylävaraajan kun katkaisin lämmityksen ja keskeytin joulusiivouksen, eli ei lämpimän veden käyttöä (uhrauksia pitää tehdä).

Tulos on 1h 30min aikana varaajan lämpötila laski 3.7 astetta

Samoista lämmöistä lähdettynä lämmitys päällä eräänä yönä katsoin että lämpötila laski 2.0 -2.3 astetta 30 minuutin aikana. Eli tunnissa laskee lämpö 2,5 astetta vs 4,3 atetta (keskiarvosta) Ei niin iso ero kuin oletin.

Paljon tuo sitten on wattitunteina?

[irpac]

Lämmönjaon sekä meno että paluuputket kulkevat ylävaraajan läpi. Voisiko nämä ylävaraajaa huomattavasti kylmemmät putket saada tuon  jäähtymisen aikaan?

Kokeile:
Pysäytä LJ-pumppu ainakin kompressorin yhden seisjakson ajaksi mielellään kokonaisen ON/OFF jakson ajaksi ja katso vaikutus ylävaraajan lämpötilakäyttäytymiseen. Tietenkään kokeen aikana ei saa käyttää lämmintä vettä.

ATS

Näin siinä käy että lämmityskierto jäähdyttää ylävaraajan. Ylävaraajan lämpö laskee loivemmin kun lämmitystarve vähenee.

Lisäksi kompressorin käydessä tulistushyöty menee osittain alavaraajaan kun kuumemmat putket kulkevat alavaraajan läpi.

Olenkin tässä miettinyt vähän putkitusmuutoksia, mutta miten lienee takuu, saattaa raueta jos tekee omia virityksiä?

Isontelin kuvaa, ja tulistinputkien meno ja paluu alavaraajan läpi näyttäis eristetyltä. Selvää ei ihan saanut, onko jopa LV paluuputket eristetty?

http://www.lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/vs_tekninen.png

[peki]

Tuo kierukan koko taitaa olla sama noissa isommalla varaajalla varustetuissa malleissa.
On vaan kiepit harvemmassa kun on korkeutta enemmän.

[Opation]

Ainakin nuo Saksasta katsomani varaajat jotka on varustettu kierukalla, ovat varmaankin tarkoitettu silleen että kierukalla lämmitetään ja käyttövesi on varaajassa. Siksi ajattelin niin kun se kierukka on pohjassa. Eli tuollainen varaaja on ihan jees, kun tavallaan sen käyttövesden lämpö ei ainakaan notkahda tehottoman kierukan takia mutta se pitäis ilmeisesti pitää vähintään yli 50 asteisena? Toisaalta niissä pienemmissä on myös sähkövastus, voihan sitä silläkin kuumennella välillä ja toisaalta mitä laskeskelin niin tuo saattaisi ainakin talvella pysyä helpostikkin kuumana.

[Opation]

Yritän pähkäillä nyt ylävaraajalle sopivaa tilavuutta, apua tarvitaan.

Tarkoitus on laskeskella sellainen varaajan koko että suihkusta on mahdollista ottaa 200 litraa 38 asteista vettä ilman että lämpöpumppu ehtisi vielä mukaan. Oletan että tuo on meidän käytössä aika maksimi.

Jos siis alavaraajan oletetaan olevan aina vähintään 30 asteinen, ts. sen kierukalta on saatavissa minimissään 30 asteista vettä ja se pitää lämmittää 8 astetta. Ei kai minun varsinaisesti tarvi ajatella että mitä lämpötilaa ylävaraajassa on tai miten sekoitin sitä esim. 55 asteista lantraa 45 asteiseksi joka meillä lähtee verkostoon?

Ilmaisenergia.infon sivulla on tällainen kaava:

Q = ρ cp V (t2- t1)/3600

missä
Q veden lämmittämiseen kuluva energia (kWh)
ρ veden tiheys (1000 kg/m3)
cp veden ominaislämpökapasiteetti (4,2 kJ/kg°C)
V vedenkulutus (m3)
t2 lämmitetyn veden lämpötila, tyypillisesti 55 °C
t1 lämmitettävän veden lämpötila, tyypillisesti 5…10 °C
3600 yksikkömuunnoskerroin (kJ->kWh)

Jos tämä menee niinkuin ajattelin niin 200 litran lämmittäminen 8 asteella vie vain 1,87kWh energiaa. Senhän saa kevyesti tuonkin pumpun tulistimelta jos kaikki vaan menee niinkuin pitää. Hukkaahan varaajakin jotain ympäristöönsä mutta nuo erillisvaraajat vaikuttaa olevan kohtuullisen hyvin eristettyjä.

Eli energiamäärä on niin pieni että sen puoleen ei liene ongelmaa mutta jos tuo energia otetaan esim. 100 litran varaajasta niin sen lämpötila laskisi 55 asteesta 16 astetta alaspäin eli 39 asti. Teoriassa ok, mutta LV-sekoittajalta lähtisi alempi lämpötila kun on toivottu. Eli pitäisi olla 150 litraa jolloin lämpötila tippuisi 43 asteeseen.

Onko tämä näin? Matikkapää oli joskus hyvä muttei se enää mahdottomia muista...  Ja arvothan on teoreettisia kaiketi. Alavaraaja voi olla kuumempi, niin voi hyvin toimiessaan olla ylävaraajakin. Ja jos vesi edelleen loppuisi, sitä saisi lisää alavaraajan asetuksilla, mutta lähtökohta on nyt ajaa alavaraaja ihan minimillä.

[seppaant]

Yritän pähkäillä nyt ylävaraajalle sopivaa tilavuutta, apua tarvitaan.

Tarkoitus on laskeskella sellainen varaajan koko että suihkusta on mahdollista ottaa 200 litraa 38 asteista vettä ilman että lämpöpumppu ehtisi vielä mukaan. Oletan että tuo on meidän käytössä aika maksimi.

Jos siis alavaraajan oletetaan olevan aina vähintään 30 asteinen, ts. sen kierukalta on saatavissa minimissään 30 asteista vettä ja se pitää lämmittää 8 astetta. Ei kai minun varsinaisesti tarvi ajatella että mitä lämpötilaa ylävaraajassa on tai miten sekoitin sitä esim. 55 asteista lantraa 45 asteiseksi joka meillä lähtee verkostoon?

Oheisessa viestiketjussa olen pähkäillyt erityyppisten varaajien kapasiteetteja.
Lue se ensin

ATS

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2161.msg22507#msg22507

[Opation]

Kyllä luen, kiitos linkistä/vinkistä. Palaan asiaan...

[sailor]

Kannattaa käyttää noita valmiita exceleitä vesilaskuihin: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0

Erillinen tulistusvaraaja ei ole mun mielestä hyvä ajatus, koska en tajua kuinka se voisi toimia kesällä ilman suorasähkövastusta. Eri asia on se jos sammuttaa koko MLP:n ja käyttää sitä esilämmitimenä (ainahan se 20 asteisena pysyy) ja sitten tulistusvaraajasta kylmästi sähkövastus päälle.

Epäilen vaan että vuodessa on useampi kuukausi, jolloin pitää lämmittää, mutta tulistus ei riitä käyttöveden tekoon ilman suorasähkön apua. Eli itse laittaisin esivaraajan tai sitten tulistusvaraajan varustettuna "sulkuarmeijalla", jolla sen saa ohitettua.

[Opation]

Tilannepäivitys Vs-testilaboratoriolta



15 litraa vettä ja anturi mallia purkkaviritys. Tulistinpiirin vesi kiertää halpahallin styrox-laatikossa ja trendistä seuraan lämpötilan nousua. Häviöt tuollakin "varaajalla" on mutta ei muita varaajia sekoittamassa vesiä. Illalla palaan raportin kera.

Tuolta putkesta tuli muuten mustaa ihan kuin jotain metallilastua jonkun verran laatikon pohjalle kun kierrätin vettä isommalla teholla. Mistä tuo tulee? Varaajan seiniltä? Ja jos niin onko se korroosiota? Tuohan voi heikentää lämmönvaihtimien tehoa jos se niihin takertuu tai saattaa tukkia tuon tulistuksen trimmiventtiilin.

[Opation]

Ja tässä tulos:



Ja tuon sailorin linkin vesilaskurilla laskettuna tulistuksen teho on:

Klo 13:12 alkulämpötila 9,7 astetta
Klo 13:30 loppulämpötila 36,1 astetta

18 minuuttia ja 26,4 asteen nousu.

Tekee 0,46kWh eli 1,53kW:n jatkuva keskimääräinen lämmitysteho. Ja tässä rytoksilaatikossa ei ole kantta että kyllä häviöitä on tässäkin.

Tuolla opilla 110 litrainen varaaja olisi lämmennyt 18 minuutin aikana 3,6 astetta. Nyt se taitaa jäädä alle asteen tuolla käyntiajalla. Eli häviäähän tuota tehua johonkin. En tosin tiedä että tippuuko teho kun lämmitettävän veden lämpö nousee, mutta meni tuon pätkän aika lineaarisesti.

E: Kaivo tulo, eli vaaleansininen on nyt rytoksivaraaja.

[Opation]

Niin onko muuten kenelläkään arvausta että voiko täysin erillisen tulistinvaraajan kanssa olla joku ongelma, lähinnä ohjauslogiikan kanssa? Eli voiko esim. sellainen tilanne tulla eteen että tulistinvaraajan lämpö ei meinaa nousta millään ja on olemassa joku ylämin arvo. Pumppu vaan puksuttaa ja kuumentaa alavaraajaa mutta ylävaraaja vaan ei lämpene. Kesällä voisi olla näin, vai voiko käytännössä? Nythän tuo yhdistetyn varaajan alalämpö nousee ylävaraajaan vaikka ei edes haluaisi niin ongelmaakaan ei voi tulla.

[peki]

Ja tässä tulos:



Ja tuon sailorin linkin vesilaskurilla laskettuna tulistuksen teho on:

Klo 13:12 alkulämpötila 9,7 astetta
Klo 13:30 loppulämpötila 36,1 astetta

18 minuuttia ja 26,4 asteen nousu.

Tekee 0,46kWh eli 1,53kW:n jatkuva keskimääräinen lämmitysteho. Ja tässä rytoksilaatikossa ei ole kantta että kyllä häviöitä on tässäkin.

Tuolla opilla 110 litrainen varaaja olisi lämmennyt 18 minuutin aikana 3,6 astetta. Nyt se taitaa jäädä alle asteen tuolla käyntiajalla. Eli häviäähän tuota tehua johonkin. En tosin tiedä että tippuuko teho kun lämmitettävän veden lämpö nousee, mutta meni tuon pätkän aika lineaarisesti.

E: Kaivo tulo, eli vaaleansininen on nyt rytoksivaraaja.

Eikö tuon teho ole sama jos lämmittäisit vettä liedellä?
110 litran kattila ei toden näköisesti kuumene koskaan tolla teholla.
Ei muuakuin laitteen valmistaja vastuuseen perättömistä lupauksista.

[Opation]

On varmaan liki sama teho, mutta ei siitä vedestä hirveitä tehoja tarvi ottakaan. Vesi esilämmitetään alavaraajassa 30 asteiseksi vähintään, ja siitä ei suihkuun tarvi nostaa kuin enää 10 astetta. Jos suihkuihin riittää vaikka 100 litraa 40 asteista vettä niin tuosta ylävaraajasta otetaan 1,16kWh energiaa. Eli tuo määrä sinne varaajaan tulee takaisin alle tunnissa.

Nythän ongelma on mielestäni se että ylävaraajalla lämmitetään taloa. Ylävaraajan lämpö sekoitetaan alavaraajaan käynnin aikana ja tauon aikana muut häviöt hoitaa loput. Yhtäkaikki, ei toimi niinkuin pitää.

[Matias]

Niin onko muuten kenelläkään arvausta että voiko täysin erillisen tulistinvaraajan kanssa olla joku ongelma, lähinnä ohjauslogiikan kanssa?

Joo,olihan siinä pientä säätöä alkuun,varsinkin keväällä ja syksylla kun lämmitystarve oli vähäistä.
Tässä Ekowellissa oli alkujaan samantapainen ohjausperiaate kuin LÄ:n ylä_min ja jos tuli suurempi kuuman käyttöveden tarvis niin tulistinvaraaja tietysti jäähtyi ja kompressori kävi niinkauan että ylävaraajan lämpö nousi pysäytysrajalle.

Tämän "ylä_min" seurauksena lauhdutinpiirin ison varaajan lämpö nousi usein lähelle +50 astetta vaikka lämmitykseen olisi riittänyt 30--35 astetta.
Kun lauhdutinpiirin varaaja on melko iso,1250l, niin lämpöä riitti lähes vuorokaudeksi mutta käyttöveden tarve oli
sitä luokkaa että poikkeuksetta tulistinvaraaja jäähtyi nopeammin ja käynnisti sitten kompressorin ja sama toistui.

Tein sitten radikaalin ratkaisun ja otin kompressorin ohjauksen pois tulistinvaraajalta eli nykyisin kompressorin käynnistys tapahtuu vain alavaraajalta Oumanin lämpökäyrällä tai kiinteältä ala_min +27C termostaatilla.

Tulistinvaraajaan laitoin 4,5kw:n sähkövastuksen ja jos ylävaraajan lämpö joskus laskee alle +50 niin vastus kytkeytyy päälle ja nostaa ko varaajan lämpöä muutaman asteen.

Varsinaisen lämmityskauden ajan tulistinvaraaja lämpiää siis ilman mitään ohjausta kompressorille,jos varaajan lämpö laskee alle +50 asteen niin vastus nostaa nopeasti(3-4 minuuttia) lämmön takaisin asetettuun minimiin.
Jos tulistinvaraajan lämpö nousee yli +55 asteen niin Esben termostaattiventtiilillä ohjataan liika tulistinteho alavaraajaan

Käytännössä jostain +3 asteen ulkolämpötilasta alkaen tulistinvaihtimen teho riittää pitämään tulistinvaraajan kuumana.
Kun ulkolämpötila nousee +10 asteeseen keväällä niin jätän tulistinvaraajan pois käytöstä ja iso 1250l:n varaaja toimii kesäajan käyttövesivaraajana.
Lisäsin tulistinvaraajan putkiin pari käsiventtiiliä joilla tulistinvaihtimen veden virtauksen  saa kesäajaksi käännettyä isoon varaajaan.
Eli kesäaikana tulistin ja lauhdutinteho menee "samaan pataan" 1250l:n varaajaan.
Näillä kesäajan käyntijaksot on 2-3 X 30min/vrk

Että on sellaista pientä

edit:liitteenä putkikaavio nykysysteemistä

[Opation]

Kylläpäs sait kuulostamaan hankalalta... 

Tuossa Vs:ssä on käyttövesikierukan alkupää alavaraajassa ja se jäähdyttää pientä alavaraajaa jo pienenkin veden käytön jälkeen. Eli lämmitystarvetta tulisi jo tuolle alavaraajalle pelkästä käyttöveden tuhlailustakin vaikka lattioita ei tarvitsisi lämmittää.

Toinen huomioni on se että mitä kuumemmaksi alavaraaja on lämmitettävä (kesällä) sitä vähemmän se myös jäähdyttää ylävaraajaa kun lämmintä vettä käytetään. Luulisi maalaisjärjellä niiden asettuvan johonkin tasapainoon kun astukset olisi vaikkapa ylä 55/6 ja ala 30/10.

Olen edelleenkin noin 100 litran varaajan kannalla tuohon lisäksi (en juurikaan isomman). Jos sen saa 60 asteiseksi niin 40 asteista on mahdollista saada hanasta lähes 180 litraa jos alavaraajasta tulisi vähintään 30 asteinen vesi ylävaraajalle. Eli riittäisi meille ihan kevyesti. Ja silloin tuo ylävaraaja olisi jäähtynyt 42 asteiseksi ja sen elvyttämiseen ->60C tarvii 2,1kWh energiaa.

Tämä 180 litraahan ei mene kokonaan alavaraajan läpi, vaan osa tulee sekoitusventtiilistä, mutta jos vaikka 120 litraa 10 asteista menee alavaraajaan, jäähdyttäisi se sitä noin 2,8kWh:n edestä. Tuo kun pitää saada alavaraajaan takaisin, samalla ylävaraajaan menee tulistamalla 0,5kWh. Loput pitäisi saada siitä kun pumppu lämmittää kosteiden tilojen lattioita. Kesällä pumppu vei vuorokaudessa ylimääräistä noin 1,8-2kWh silloin kun emme olleet kotona. Eli vajaan tunnin käyntiä. Siitä siis tulistukseen riittää vain noin 1kwh, mutta jos siis vettäkin käytetään niin kovin monen sadan wattitunnin vajetta ylävaraajaan ei jää.

Eli oletus on että alavaraajan lämpö pitäisi nousta hieman kesällä, mutta ei mihinkään 50 asti. Ja lisävaraajan olisi hyvä olla erittäin hyvin eristetty. Siis paremmin kuin tämä 18mm eristys nykyisessä... 

Noita halvempia varaajia kun etsiskelin niin niissä oli varaajan maksimipaineeksi ilmoitettu 6bar. Onko sellaisen asentaminen sallittua suomessa? Koeponnistushan on tehty meillä 10 bar paineella käyttövesipuolelle.

Toisaalta noissa halpisvaraajissakin oli sähkövastus, että voihan senkin käyttöä harkita jos pienestä jää kiinni yläosan lämmöt. Se nyt vain viimeisenä hätävarana.

Että tällaiset pohdinnat.

Ei muuakuin laitteen valmistaja vastuuseen perättömistä lupauksista.

Tiedän valmistajan kannan jo valmiiksi, sehän toimii niinkuin pitää.  Kyselen kyllä tämän perään jossain vaiheessa, mutta en ala ketään mollaamaan kun huollonkin väki on ollut hyvin ystävällistä. Ovat kyllä ilmaisseet halunsa selvittää tätä, itse selvittelen vain puhtaasta mielenkiinnosta tekniikkaa kohtaan. Jos tämä kuitenkin on parasta mitä kompaktista tulistinpumpusta voi tehdä niin en välttämättä voi suositella. Kallis ainakin...

[irpac]

Mulla ouman 203GT ja pumpun vuosimalli 2010 ja ei löydy ollenkaan huippuimuria mistää valikoista. Manuaalin mukaan pitäisi löytyä, en vaan löytänyt. 

Eipä siinä, sain toimimaan opationin modauksen kotona/poissa asetuksella. Ihmettelin vaan, enkö osannu vai onko vaan näin, ettei siellä välttämättä olekkaa huipparia valikoissa? Tuntu puuttuvan paljon muutakin, mitä manuaalissa oli.

[AkSy]

Mun pumppu toimitettu 12/2011 (203gt) eikä huippuimuri toimintoa ole siinäkään. Opationin modaus tehty täälläkin Kotona/Poissa tilan kautta 4 asteen pudotuksella.

Joku osaa varmaan neuvoa kuinka Trendiin saa näkymään sekä L1 ja  L2 piirit. Nyt asetuslämpötila ja menovesitieto ainoastaan L1:stä.

[MikkoVs6]

Joku osaa varmaan neuvoa kuinka Trendiin saa näkymään sekä L1 ja  L2 piirit. Nyt asetuslämpötila ja menovesitieto ainoastaan L1:stä.

Etsi Oumanin xml-kansio, esim. C:\Program Files\Ouman Trend\xml

Nimeä EH-203T.xml uudella nimellä esim EH-203Tö.xml
Muuta EH-203G.xml nimeksi EH-203T.xml

Edit: Laittakaahan niitä trendejä jakoon niin voi vähän vertailla miten muut ovat saaneet Vs -mallinsa pelaamaan.
http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/trend.jpg

[Opation]

Erillinen tulistusvaraaja ei ole mun mielestä hyvä ajatus, koska en tajua kuinka se voisi toimia kesällä ilman suorasähkövastusta. Eri asia on se jos sammuttaa koko MLP:n ja käyttää sitä esilämmitimenä (ainahan se 20 asteisena pysyy) ja sitten tulistusvaraajasta kylmästi sähkövastus päälle.

Epäilen vaan että vuodessa on useampi kuukausi, jolloin pitää lämmittää, mutta tulistus ei riitä käyttöveden tekoon ilman suorasähkön apua. Eli itse laittaisin esivaraajan tai sitten tulistusvaraajan varustettuna "sulkuarmeijalla", jolla sen saa ohitettua.

Tätähän minä yritän ratkaista. Siis keksiä jotain millä tuon saisi toimimaan.

Tässä taas lisää arvailuja:

Nyt olen seurannut meidän lämpimän veden kulutusta ja se liikkuu 75 - 130 litran välillä, enemmän menee saunoessa eli pari kertaa viikossa. Sen lisäksi lämmintä menee hieman käsien pesuun ym, mutta se määrä on melkovarmasti suhteessa paljon pienempi kuin tuo suihkuttelu.

Lähdin oletuksesta että alavaraaja on 30 asteinen, kylmä vesi tulee verkosta 10 asteisena (kesällä ainakin jolloin pahin tilanne tulistukselle) ja että suihkuun haluttava 38 asteinen vesi on otettava varaajasta 40 asteisena, kun jotain häviää matkallekkin.

Tässä on arvio energiamääristä kun tarvitaan 150 litraa 40 asteista vuorokaudessa.
Alavaraajassa lämmitetään 150 litraa 10 -> 30 astetta = 3,49kWh
Ylävaraajassa lämmitetään 150 litraa 30 -> 40 astetta = 1,75kWh

Tämähän ei onnistu tulistamalla suoraan, mutta sitten on varaajien lämpöhäviöt. Kiikarissa on nyt 120 tai 140 litrainen aurinkovaraaja sakslandiasta jonka lämpöhäviöt 60 asteisella vedellä on ilmoitettu 1,3-1,5kWh/24h. Seppaant oli määrittänyt V-mallin 420 litraisen varaajan lämpövuodoksi 250-300W, jos heitetään vaan hatusta Vs:lle pienempi arvo vaikka 200W, tulee siitä vuorokaudessa 4,8kWh.

Nyt tarvittavat lämpötehot ovat:
Alavaraaja 3,49 + 4,8kWh = 8,29kWh
Ylävaraaja 1,75 + 1,5kWh = 3,25kWh

Ja noiden lisäksi alavaraajasta lämmitetään vielä kylpyhuoneen ja saunan lattia 26-27 asteiseksi kesällä, jotain sekin kuluttaa. Silloin ei olla enää hirmu kaukana siitä ettäkö tuo ylävaraaja ei voisi lämmetä riittävästi tulistumalla, myös kesällä. Jos se ei riitä niin alavaraajan lämpötila nousee automaattisesti hieman ylemmäs koska yläasetus pidetään arvossa 55 jatkuvasti.

Oleellisinta on mielestäni ylävaraajan pienet lämpöhäviöt. Siksikin että jos tulee se tilanne että mlp:n pitää käydä pitkään että saa ylävaraajan kuumaksi, voi se siirtyä heti seuraavassa käyntijaksossa alaohjaukselle kun ylävaraaja ei jäähdy.

Siis teoriassa...

Edit: Laittakaahan niitä trendejä jakoon niin voi vähän vertailla miten muut ovat saaneet Vs -mallinsa pelaamaan.
http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/trend.jpg

Merkittävää parannusta ei ole tullut kun tavoitteena on alalämmön seilaaminen välillä 30-35 ja ylälämmöksi 55-65. 

[Renoo]

Vai että vs-mallin saisi tulistettua 55-65 asteiseksi alavaraajan 30-35 lämmöillä .
 
 Paljonko teillä vs miehillä on tuon tulistinputken lämpötila, olettehan mitanneet? Lähinnä sillä kysyn, kun vs mallin kuumakaasut näyttävät olevan sen 10 astetta pienemmät trendien mukaan kuin v-mallissa. Minulla tuon tulistin putken lämpötila on noin 62 astetta, tarkoittaen mittausten perusteella sitä että ylävaraaja tulistuu noin 5 astetta tuota viileämmäksi kun käyntiä on riittävästi.
 
 Toinen suuri ongelmahan on noiden trendien mukaan se, että vaikka vs laitteen saa tulistamaan niin se kaikki hyöty häviää lepojakson aikana ja taas aloitetaan uudestaan, v-mallissa lepojaksolla ei tapahdu noin suurta ylävaraajan romahdusta.

[Opation]

Se olikin hieman huumorilla höystettynä  , mutta nyt siis kyse erillisen varaajan kanssa, kun sitä lämpöä ei häviä niin paljon eikä esim tuota 5 asteen häviötä ole. En tiedä missä se absoluuttinen raja tulee vastaan kun lämpötila ei enää tulistimelta nouse. Ja tarviikos sitä tulistimen kiertoa kuristaa jos on erillinen varaaja kyseessä. Sehän siirtää varaajaan niin paljon lämpöä kuin tulistimella on tarjolla ja nousee sitten aikanaan niin korkealle kuin mahdollista. Eihän lauhdutintakaan kannata kuristaa.

Jos siis varaajat on erikseen niin miksei niihin voi saada reilun lämpötilaeron?

[Matias]

Vai että vs-mallin saisi tulistettua 55-65 asteiseksi alavaraajan 30-35 lämmöillä

Jos tekisi radikaalin muutoksen että jättäisi ylä- ja alavaraajan pelkästään käyttövesivaraajaksi ja lattiapiiriä lämmitettäisiin omana kiertonaan ohi alavaraajan esim vaihtoventtiilin avulla.Lattian betonimassa siis toimisi varaajana ja Opation modauksella varmaan saisi sopivan harvat käynti-taukojaksot ilman varsinaista vesivaraajaa

Eli LÄ:n vs mallilla olisikin kolme käyntimoodia:

-lattian lämmitys,vaihtoventtiilillä ohjataan lauhdutinkierto pelkästään lattiaan ja paluu lauhduttimelle.
Siis sama periaate kuin vakio vaihtoventtiilipumpuissa lattialämmitystaloissa.

-lattiapiirin lämmityksen aikana tulistinpiiri lämmittäisi ylävaraajaa alkuperäisellä tavalla(vrt Thermia G2).

-käyttöveden lämmitys,vaihtoventtiilin kautta lauhdutinkierto ohjataan alavaraajaan ja ylävaraaja lämpiäisi tulistinteholla.

Tällä muutoksella voisi alavaraajan lämpötilan pitää korkeampana eikä se jäähdyttäisi ylävaraajaa välipellin kautta.Eli LÄ:n nykyinen varaaja toimisi samaan tapaan kuin erillinen käyttövesivaraaja,lämmitysvaihtoehtoja vaan olisi enemmän

[W10]

Tässä muutama varoituksen sana liian matalista ylälämmöistä. En ole ainakaan ikinä trendistä nähnyt legionella-bakteerin tuhoamis jaksoja. 

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/legionella+muhii+haaleassa+kayttovedessa/a127489

[Renoo]

 Tässä muutama varoituksen sana liian matalista ylälämmöistä. En ole ainakaan ikinä trendistä nähnyt legionella-bakteerin tuhoamis jaksoja.
 
 http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/legionella+muhii+haaleassa+kayttovedessa/a127489
 

 
 Ei lässän tulistinpumpuissa olekaan mitään legioonalaistappoja erikseen niinkuin vaihtoventtiili koneissa. Eikä tarvitsekkaan olla.