Lämpöässä VS 8.0 mitä säätöjä kannattaa testailla?

[Opation]

Sen olen huomannut että ylävaraaja jäähtyy nopeammin jos lämmityskierron pumpun kierroksia nostaa. Voisiko paluuputkessa tapahtua virtausta joka ottaa lämpöä kiertoon ylävaraajasta? Tuossa kuvassa olen yrittänyt piirtää mitä ajan takaa -> http://aijaa.com/thzfQU

Kaikki varmaan on tässä mahdollista, mutta en tuohon usko jos kuvan ymmärsin oikein. Tuossa putkessahan on toki virtausta aina varaajaan päin, ei minulla nelitieventtiili täysin kiinni taida olla koskaan, ellei hetken heti sen jälkeen kun kompura sammuu ja käyrä laskee alas.

[Opation]

Voisiko sellaisessa putkiston muutoksessa olla järkeä että siirtäisi molemmat nelitieventtiililtä alavaraajaan menevät putket varaajan alapuolelle, lauhdutusputkien rinnalle? Silloin kun kompressori alkaa käymään on varaajan vesi niin viileää että nelitieventtiili on aika paljon auki, eli lauhduttimelta tulevasta vedestä suuri osa menisi lattian kautta takaisin lauhdutinpumpulle ja siitä lauhduttimelle. Varaajan suuntaan virtausnopeudet olisi pienet mutta niin olisi myös Dt lauhduttimen yli kun ei tarvi kuristaa mitään. Virtaus kasvaa varaajaan veden lämmetessä, mutta pysyisi lopussakin pienempänä kuin normaalisti. Varsinkin jos voi pitää varaajan lämmön matalana. Ainut ongelma on se että kun latauspumppu ei käy, lattiapiiri ei saa vettä varaajalta. Tarviiko siis jonkun venttiilin tai jotain?

Tarkoitus siis vahentää virtausta varaajassa ja sillä parantaa kerrostumista.

E: Tämä idea on lähellä sitä Matiaksen edellisen sivun "Tulistavaa vaihtoventtiilihybridiä", ilman siis tuota vaihtoventtiiliä. Sille kun ei ole oikein ohjausta tässä pumpussa.

[Opation]

Viime yöltä mielenkiintoinen havainto:



Noin klo 22, kuristin alavaraajan venttiiliä hieman, sitä ennen se oli kokonaan auki. Vaaleansininen on se varaajan yläreunassa oleva anturi. Eli varsinkin ylävaraajan keskellä lämpö nousee paremmin kun alavaraajan kiertoa kuristaa, jotain ylimääräistä siellä siis tapahtuu. Aiemmin on jäänyt epäilyn mahdollisuus sille että alavaraajan kuristaminen lisäisi tulistukseen menevää tehoa ja siksi ylälämpöä. Mutta näin ei välttämättä ole, joku käpy tuon varaajan suunnittelussa täytyy olla....

[seppaant]

Opation

Nyt kun olet polttanut näinkin paljon ruutia Vs:n sielunelämän tutkimiseen, niin asenna ylävaraajan vesitilaan muutama lämpötila-anturi kerrostumien selvittämiseksi.

Varaajan päällä ei taida olla yhtään vapaata yhdettä.
Paisunta-astialle menevää yhdettä voisi varmaankin käyttää tähän tarkoitukseen kun liittää paisunta-astian T-yhteeseen siten, että T-haarasta on suora yhteys varaajaan.
Anturit, n. 5 kpl metalliputkeen tasavälein niin että yksi on Vs:n oman anturin korkeudella.
Tämä putki tiivistetään sopivilla liitoskappaleilla T-yhteeseen.

ATS


 

[MikkoVs6]

Vs -mallissa on koneen omille antureille putket varaajan päältä. Noihin saattaa mahtua ylimääräisiä antureita.

[Matias]

Aiemmin on jäänyt epäilyn mahdollisuus sille että alavaraajan kuristaminen lisäisi tulistukseen menevää tehoa ja siksi ylälämpöä. Mutta näin ei välttämättä ole

Jos/kun alavaraajan virtauksen kuristamisella saa lauhtumislämpötilan nousemaan niin kyllä silloin tulistuslämpötilakin  nousee koska korkeampi lauhtumislämpötila nostaa kompressorilta lähtevän kuumakaasun lämpötilaa.

Tulistuksenpoisto lämmönvaihdin siirtää kompressorilta tulevan kuumakaasun lämpötehoa ylävaraajaan ja jos kuumakaasun lämpötila nousee niin tulistusvaihtimen kautta menevän ylävaraajan veden menolämpötila nousee.

Kuumakaasun lämpötilan nousemisen näkee LÄ:n trendistä selvästi jos on yksittäinen käyntijakso jossa pysätys on jäänyt ylä_min ohjaukselle ,silloin alavaraajan lämpötila nousee normaalia korkeammaksi

[Opation]

Aiemmin on jäänyt epäilyn mahdollisuus sille että alavaraajan kuristaminen lisäisi tulistukseen menevää tehoa ja siksi ylälämpöä. Mutta näin ei välttämättä ole

Jos/kun alavaraajan virtauksen kuristamisella saa lauhtumislämpötilan nousemaan niin kyllä silloin tulistuslämpötilakin  nousee koska korkeampi lauhtumislämpötila nostaa kompressorilta lähtevän kuumakaasun lämpötilaa.

Tulistuksenpoisto lämmönvaihdin siirtää kompressorilta tulevan kuumakaasun lämpötehoa ylävaraajaan ja jos kuumakaasun lämpötila nousee niin tulistusvaihtimen kautta menevän ylävaraajan veden menolämpötila nousee.

Kuumakaasun lämpötilan nousemisen näkee LÄ:n trendistä selvästi jos on yksittäinen käyntijakso jossa pysätys on jäänyt ylä_min ohjaukselle ,silloin alavaraajan lämpötila nousee normaalia korkeammaksi

Tähän ei ole tarjota pitäviä todisteita mutta muistaakseni tuo alavaraajan pieni kuristaminen, joka on ylävaraajan lämpöä nostanut, ei ole vaikuttanut kuumakaasun lämpötilaan nimeksikään. Ei lauhduttimen lämpötilakaan ole omissa kokeissani astetta enempää noussut kuristamalla. Se että muuttuuko kylmäaineprosessi muuten siihen suuntaan että tulistusenergiaa olisi enemmän, niin en tiedä. Kaasun lämpötila on kuitenkin pysynyt hyvinkin samana.

[Opation]

Tänään tuli eka tarjous saksasta 120 litraisesta wikoran varaajasta kotiin toimitettuna. Jos joku nyt sattuu tietämään kierukalla varustettuja, hyvin eristettyjä varaajia kokoluokassa 100-150 litraa jota saisi ihan suomesta järkihintaan niin saa vinkata vaikka täällä. Esim. Oso olis ihan hyvä mutta hieman kallis merkki. Kyllä tuo tulee vaihtoehto tulee varmaan kokeiltua... Lässällä nimittäin ei ole tarjota helpotusta. 

[Opation]

Taas ollaan yhtä kokemusta rikkaampia.

Viime yön pidin alavaraajan latausta kuristettuna noin 1/8 kierroksen eli ehkä 50 prosenttia. Näkyy trendistä, pelaa ihan siedettävästi kuten kuvasta näkyy:



Sitten aamulla 9:45 kun kompura oli hetken käynyt, avasin palloventtiilin lähes kokonaan. Alavaraajan lämpötila nytkähti alaspäin eli olisiko varaajan vedet sekoittunut? Tätä teoriaa tukisi myös se että käyntiajasta tuli paljon pidempi.

Sitten kun kompura pysähtyi, vertasin varaajan lämpötilojen laskua:

Kuristettuna ylävaraajan lasku 2,7C / 55min
Ilman kuristusta laskua 4,4C / 55min, vaikka alavaraajassa sekoittumisen takia olisi enemmän energiaa. Ilman kuristusta alavaraajan lämpötila laski huomattavan hitaasti ja seuraava startti tulikin sitten yläminimin ohjauksella.

Eli kuristettuna alavaraajankin kerrostuma on parempi -> energiaa vähemmän -> jäähtyy nopeammin ja myös kerrostuma kun on parempi ylävaraaja jäähtyy hitaammin.

Ja tuosta näkee myös kuumakaasun käyttäytymisen, lämpötila eroa on hyvin vähän, ehkä korkeampi piikki ilman kuristusta johtuu pidemmästä käyntiajasta ja viimeisessä jaksossa alavaraajan kuumemmasta lämpötilasta. Kaasun lämpötila oli siis pienempi kuristettuna.

Seppaantin ehdottama mittaus olis kiva tehdä mutta siihen ei ole vermeitä. Onko kellään muulla Vs-omistajalla mahdollisuuksia/kiinnostusta?

Itse en enempää taida tämän tutkimiseen käyttää aikaa, nyt olis ratkaisujen aika. Voiko jotain virtauksia tai pukituksia muuttaa paremmaksi vai lisäänkö erillisen tulistusvaraajan ja saan naurut foorumilla kesällä kun se ei välttämättä toimikkaan. 

[seppaant]

Liitteessä oman V-7.0 kerrostumat.
Anturien väli 110mm
Alavaraajassa 10 anturia, anturien korkeuslukema pohjasta ylöspäin
Ylävaraajassa 5 anturia, anturien korkeuslukema on katosta alaspäin
Ylävaraajan anturit vesitilassa
Alavaraajan anturit pintamittauksina varaajan kyljessä

Tässä mittausjaksossa lataus (lauhdutin)pumppu oli asennossa 3.
Huomataan että ylävaraajan -550 mittaus, joka on 35mm välipohjan yläpuolella notkahtaa selväsi koneen käynnistyessä, muihin ylävaraajan mittauksiin ei vaikutusta.

ATS

[Opation]

Teitkö seppaant samaa mittausta latauspumpun 1-nopeudella?

[seppaant]

Teitkö seppaant samaa mittausta latauspumpun 1-nopeudella?

Todennäköisesti tein, mutta pelkään että tulokset ovat hävinneet bittien taivaaseen.

ATS

[MikkoVs6]

Seppaantin ehdottama mittaus olis kiva tehdä mutta siihen ei ole vermeitä. Onko kellään muulla Vs-omistajalla mahdollisuuksia/kiinnostusta?

Voisihan tuota testailla, mulla on vain 2 kpl 1-wire antureita joutilaana, pitää hommata muutama lisää.

[seppaant]

Teitkö seppaant samaa mittausta latauspumpun 1-nopeudella?

Tällainen löytyi arkistojen syövereistä.
Käyntijaksot ovat sellaisista tilanteista, missä kone on seissyt pitkään ja ylävaraajan lämpötilat melkein tasaantuneet.
Nähdään selvästi, että latauspumpun nopeudella 3 notkahtaa -550 mm (35 mm välipohjan yläpuolella) mittaus huomattavasti enemmän kuin nopeudella 1.
Mittauksessa -440 mm (145 mm välipohjan yläpuolella) ei enää näy notkahdusta.

Etenkin oikeanpuoleisessa tapauksessa näkyy sevästi kuinka hitaasti lämpimän veden rajakerros laskeutuu alaspäin. Lähtötilanteessa ylävaraaja oli jäähtynyt ylhäältä -330mm mittaukseen asti tasalämpöiseksi.
Kestää 45 min että -330 mm (ylävaraajan oma mittaus) alkaa lämmetä.
Jos tällaisen käyntijakson alussa tulistimelta tulee kylmempää vettä kuin mitä -330 tasolla on, niin tämän kylmän patin saavuttaessa mittauksen notkahtaa lämpötila tässä kohtaa.

ATS

[Opation]

Kiitos seppaant kuvista. Onkohan nuo varaajien välissä olevat pellit erilaiset V ja Vs malleissa? Näkeekö niitä mistään?

Jos pelti olisi lähes kokonaan ummessa, yksi pieni reikä vain josta varaaja pääsee täyttymään, ei varmaan tuon latauspumpun pitäisikään päästä alavaraajan vettä sekoittamaan yläosaan asti. Onhan noiden käppyröiden perusteella V-mallille parempi latauspumpun 1-asento, mutta onko se liikaa Vs-mallille kun varaaja on kooltaan pienempi.

Kyllä ihan oikeasti mietin vielä putkitusmuutoksia tai muuta ratkaisua ennenkuin täytän teknisen tilan erillisellä varaajalla. Eilen tuli todettua että varaaja on meille ihan riittävä kun siellä on vaan riittävästi lämmintä vettä. Tämä vaan hyötysuhteen ja COP:in kystannuksella.

[Opation]

Taas yhtä kokemusta rikkaampana.

Kalibroin yhden oumaniin liitetyn anturin ja ulkolämpömittarin toistensa kanssa että saisin mahdollisimman tarkasti mitattua lauhduttimen Dt:n. Voin yrittää saada tuloksista saatua käyrää tänne myöhemmin.

Tulokset on nyt kuitenkin karkeasti niin että lauhduttimen latauspumppu 1-nopeudella ja kaikki palloventtiilit auki (Koe1) Dt alkaa 6,5:stä ja laskee 5,5:n käynnin lopussa. Kuristettuna "jonkin" verran (Koe2), Dt nousee 7,6 - 6,6 ja edelleen siitä hieman lisää (Koe3) 8,3 -7,6 välille.

Näistä tein nyt mielenkiintoisen havainnon, että lauhduttimelle menevän veden lämpötila oli koko käyntijakson matalimmalla tasolla Koe2 aikana. Vaikka Dt on asteen korkeampi niin lauhduttimelle menevä vesi on jakson aikana keskimäärin 2 astetta matalampi. Ja tämä näkyi myös kuumakaasun lämpötilasta käyntijakson lopussa:

Koe1: 76,1
Koe2: 74,9
Koe3: 75,5

Pyrin nyt tällä siihen että tuon lauhduttimen pieni kuristaminen parantaa lämpötilakerrostumista myös alavaraajassa, erityisesti käynnin aikana, joka johtaa viileämpään menoveteen lauhduttimelle ja tämä taas kasvaneesta Dt:stä huolimatta ehkä jopa parempaan COP:iin. Kun kuristi liikaa, eli Dt yli 8 niin kuumakaasun lämmöt alkoi taas kasvaa eli lauhdepiste alkoi nousta ja COP laskea?

Olisiko kommentteja puolesta/vastaan?

E: Tässä trendi jossa vaaleansininen on lauhduttimelle menevän veden lämpötila. Ja excelissä minuutin välein mitatut lämpötilat.

[MikkoVs6]

Pyrin nyt tällä siihen että tuon lauhduttimen pieni kuristaminen parantaa lämpötilakerrostumista myös alavaraajassa, erityisesti käynnin aikana, joka johtaa viileämpään menoveteen lauhduttimelle ja tämä taas kasvaneesta Dt:stä huolimatta ehkä jopa parempaan COP:iin. Kun kuristi liikaa, eli Dt yli 8 niin kuumakaasun lämmöt alkoi taas kasvaa eli lauhdepiste alkoi nousta ja COP laskea?

Olisiko kommentteja puolesta/vastaan?

Noin se näyttää menevän. Eilen illalla kuristin hiukan lsää alavaraajan kiertoa ja seurauksena kuumakaasun ylin lämpötila jäi seuraavissa käyntijaksoissa noin 2 astetta alemmas, lisäksi alavaraajan ja ylävaraajan lämpötilaero kasvoi 2 astetta. Kuristin äsken aavistuksen lisää, saa nähdä mitä vaikuttaa...

Lisäys: Näyttää siltä että alavaraaja-lauhdutinkiertoa kuristamalla kuumakaasun lämpö jää alemmas käyntijakson lopussa. Lisäksi ala- ja ylävaraajan lämpötilaero kasvaa.

Kuumakaasu jää siksi alemmas koska käyntijakso lyhenee, lämpötilaero ala- ja ylävaraajassa kasvaa koska ylävaraajan lämpö nousee nyt nopeammin.

[Matias]

Näistä tein nyt mielenkiintoisen havainnon, että lauhduttimelle menevän veden lämpötila oli koko käyntijakson matalimmalla tasolla Koe2 aikana. Vaikka Dt on asteen korkeampi niin lauhduttimelle menevä vesi on jakson aikana keskimäärin 2 astetta matalampi. Ja tämä näkyi myös kuumakaasun lämpötilasta käyntijakson lopussa:

Kyllä se varmaan varaajan pienemmästä sekoittumisesta johtuu.
Lauhduttimellehan vesi lähtee varaajan alaosasta ja jos virtauksen saa sopivaksi niin ehkä varaajan sekoittumista ei tapahdu käyntijakson aikana laisinkaan.

Paras hyötysuhde luultavasti saavutetaan siten että lauhduttimessa on suuri virtaus mutta varaajassa ei vesi kuitenkaan sekoitu tasalämpöiseksi vaan alkaisi kerrostua ylhäältä alaspäin.

Se miten tuollaisen virtaustilanteen saisi aikaiseksi tuntuu tässävaiheessa utopistiselta,varaajan kokokaan ei isommin vaikuta koska samansuuntaista olen tässä itsekin hakemassa.
1250l:n varaajassa alkaa sekoittuminen erottua trendissä kun virtaus ylittää 1000l/h.

Olen koettanut miettiä lauhduttimelta varaajaan menevän putken päähän jonkinlaista virtauksenohjausta,tässä meillä lauhdutinputki tulee varaajan "katosta" sisään niin jos kokeilis samantapaista hajoittajaa kuin sprinklereissä heti putken lähelle.
Eli nyt vesi tulee tuuman putkesta varaajan vesitilaan suoraan ylhäältä alaspäin niin jos laittais hajoittajan joka kääntäisi virtauksen 90 astetta säteittäin jokasuuntaan varaajan yläosaan.

Jos olisi pyöreä varaaja niin kokeilisin pistää veden kiertämään varaajan ulkokehällä.

[Renoo]

Testejä tehdessä kannattaa muistaa myös se, että pumpun ottoteho on riippuvainen siitä lauhduttimen ulostulevasta lämpötilasta, mitä isompi lauhduttimelta ulos niin sitä enemmän ottaa virtaa verkosta. Eli vaikka olisi lauhduttimen sisään meno alhainen mutta dt iso niin se ei välttämättä ole edullisin ratkaisu.

[Opation]

Testejä tehdessä kannattaa muistaa myös se, että pumpun ottoteho on riippuvainen siitä lauhduttimen ulostulevasta lämpötilasta, mitä isompi lauhduttimelta ulos niin sitä enemmän ottaa virtaa verkosta. Eli vaikka olisi lauhduttimen sisään meno alhainen mutta dt iso niin se ei välttämättä ole edullisin ratkaisu.

Juuri tähän haluaisinkin selvitystä että onko lauhduttimen lähtölämpötilassa koko totuus? Jossain lauhtumisesta ja Dt:stä käsittelevissä ketjuissa puhuttiin lauhtumispisteestä (?) joka on ymmärtääkseni joku muu lämpötila kuin lauhduttimen sisään tai ulos lahtevän veden lämpötila? Eipä silti tämä kakkostilanne tuotti matalimman lämpötilan kuumakaasun lisäksi myös lauhduttimelta varaajaan lähtevästä putkesta käyntijakson lopussa.

Jos päätyisin lisävaraajaan niin sitten kyllä säätelisin latauspumppujen tehot aika isolle. Eikö tuo tulistinkierronkin kuristaminen ole kompromissi varaajan luonteesta johtuen, erillisen tulistuspömpelin kiertoa ei välttämättä tarvitse rajoittaa, teho lienee suurin siinäkin kun Dt on mahdollisimman pieni.

[pelarouskis]

Olen koettanut miettiä lauhduttimelta varaajaan menevän putken päähän jonkinlaista virtauksenohjausta,tässä meillä lauhdutinputki tulee varaajan "katosta" sisään niin jos kokeilis samantapaista hajoittajaa kuin sprinklereissä heti putken lähelle.
Eli nyt vesi tulee tuuman putkesta varaajan vesitilaan suoraan ylhäältä alaspäin niin jos laittais hajoittajan joka kääntäisi virtauksen 90 astetta säteittäin jokasuuntaan varaajan yläosaan.

Jos olisi pyöreä varaaja niin kokeilisin pistää veden kiertämään varaajan ulkokehällä.

Hydrauliikassa käytetään nesteen virtauksen hidastamiseen tuloputken pään vinoa katkaisua, eli putki tuodaan säiliöön riittävän pitkälti sisälle ja katkaistaan melko pitkältä matkalta viistoon poikki. Öljyn kanssa tuo järjestely tehdään, jotta öljyn mukana tulevat ilmakuplat saataisiin erottumaan ja mahdollisimman paikallaan olevasta öljystähän se käy parhaiten.

Omaa varaajaani kun alan muuntaa maalämpökäyttöä varten, aion soveltaa tuota systeemiä lisättynä laajenevalla putken päällä ja myös tuolla mainitsemallasi veden  kiertoliikkeeseen laitolla.

Pena

[Matias]

Juuri tähän haluaisinkin selvitystä että onko lauhduttimen lähtölämpötilassa koko totuus?

Kyllä se siinä taitaa olla.Periaatehan on se että nesteytynyt (lauhtunut) kylmäaine siirtää sisältämänsä lämpöenergian lauhduttimelta lähtevään veteen.
Mun mittausten mukaan lauhduttimelta lähtevän kylmäaineen ja veden lämpötilat on aina lähes samat,meillä yhden asteen sisällä ja niin että kun nesteytynyt kylmäaine lämmittää ja vesi ottaa lämpöä vastaan niin kai luonnollista että vesi on aina sen 1 asteen viileämpää.

Eli lauhduttimelta varaajaan lähtevän veden lämpötilaa voi ihan hyvin pitää lauhtumislämpötilana,ei se siitä kaukana ole.

Pari poikkeusta(ainakin) tuohonkin on olemassa,alijäähtyminen ja nykyaikaisten kylmäaineiden liukumat,nämä saattaa hiukan suurentaa lauhtumis ja lauhduttimelta lähtevän kylmäaineen lämpötilaeroja.
Tarkempaa tietoa mulla ei vielä noista ole.

kakkostilanne tuotti matalimman lämpötilan kuumakaasun lisäksi myös lauhduttimelta varaajaan lähtevästä putkesta käyntijakson lopussa.

Lauhduttimen lämmitysteho rajallinen ja lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaan vaikuttaa virtauksen lisäksi lauhduttimelle sisään menevän veden lämpötila.

Koska lauhdutin pystyy nostamaan läpi menevän veden lämpötilaa vain dT:n verran niin jos lauhduttimelle syötetään kylmempää vettä niin ei sen lämpö nouse lauhduttimessa kuin dT:n verran

Jos virtausta hidastaa niin väistämättä dT suurenee ja dT:n alempi lämpötila on siis sama kuin alavaraajan alaosan lämpötila.Siksi ainakin varaajasysteemeissä suurentunut dT nostaa vain lauhtumislämpötilaa,milläpä se varaajasta lauhduttimelle tulevaa vettä pystyisi jäähdyttämään.

Esim meillä virtauksella 800l/h on dT 8,8 astetta,1000l/h on dT 6 astetta ja 1500l/h n 4 astetta.
Maksimivirtauksella varaajan vesi sekoittuu totaalisesti ja käyntijakson aikana varaajan ylä- ja alalämpötilaero on siis vain tuon lauhduttimen dT:n suuruinen

Eikö tuo tulistinkierronkin kuristaminen ole kompromissi varaajan luonteesta johtuen, erillisen tulistuspömpelin kiertoa ei välttämättä tarvitse rajoittaa, teho lienee suurin siinäkin kun Dt on mahdollisimman pieni.

Meillä tulistinkierron kuristaminen nostaa ainoastaan ylävaraajaan menevän veden lämpötilaa kun ylävaraajan ja tulistinvaihtimen välinen virtaus on 100---750l/h välillä.
Tulistinvaihtimen antoteho(1,1kw) ei muutu,jos virtauksen kuristaa alle 100l/h niin sitten alkaa tehokin laskea.
Ehkä liian hidas virtaus johtaa siihen että vesi ehtii jäähtyä putkessa ennen varaajaa.

[Matias]

Hydrauliikassa käytetään nesteen virtauksen hidastamiseen tuloputken pään vinoa katkaisua, eli putki tuodaan säiliöön riittävän pitkälti sisälle ja katkaistaan melko pitkältä matkalta viistoon poikki.

Kyllä melkoinen tovi piti miettiä miten viistoon katkaistu putki hidastaa virtausta mutta taisin tajuta.

Viiston katkaisun johdosta putken päässä on suurempi reikä kuin putken sisällä

Hyvä vinkki,kiitoksia

[Opation]

Tuosta COP:sta ja kulutuksesta vielä. Näillä mittauksilla on mahdoton sanoa että mikä on kokonaistaloudellisin tilanne. Vaikka kuristettuna lauhduttimen lähtevä pää pysyy viileimpänä, niin saattaahan käyntijakso olla sen aavistuksen pidempi että lämmitykseen käytettävän energian määrä kuitenkin kasvaa. Mutta tuleeko se takaisin sillä että alavaraajan keskimääräinen lämpötila voi olla matalammalla kun ylävaraaja on kuumempi kuristettuna. Riittävän lämmin käyttövesihän tätä säätelyä ohjailee.

Harmi vain kun erillisvaraajalla voisi ajaa jatkuvasti lauhdutuspumppu täysillä (Dt jopa alle 4) ja varaajan lämpötilankaan ei tarvitse mennä yli 35. Silloin puhutaan varmasti paremmasta hyötysuhteesta.

Hydrauliikassa käytetään nesteen virtauksen hidastamiseen tuloputken pään vinoa katkaisua, eli putki tuodaan säiliöön riittävän pitkälti sisälle ja katkaistaan melko pitkältä matkalta viistoon poikki.

Kyllä melkoinen tovi piti miettiä miten viistoon katkaistu putki hidastaa virtausta mutta taisin tajuta.

Viiston katkaisun johdosta putken päässä on suurempi reikä kuin putken sisällä

Hyvä vinkki,kiitoksia

Minä miettisin tätä vieläkin jos ei Matias olisi tätä sanonut ääneen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tuohan voi toimiakin.

[seppaant]

Jatkoin testaamista lataus (lauhdutin) pumpun tehon vaikutuksesta ylävaraajan kerrostumiin.
Ajoin vuorokauden kerrallaan tehoasetuksilla 1, 2 ja 3.
Kuvassa olevat pätkät ovat aamuyön hiljaisilta tunneilta, jolloin on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä.
Lisäksi ulkolämpötila oli lähes sama -5 -- -6C joka yö.

Yhteenveto:
Ylävaraajan alimmassa mittauksessa, 35 mm välipohjan yläpuolella, oli havaittavissa selvä notkahdus siirryttäessä teholta 1 -> 2, notkahdus lisääntyi vielä teholla 3. Teholla 1 notkahdusta ei ole havaittavissa.
Mittauksessa 145 mm ei ollut havaittavissa notkahdusta joten latauspumpun sekottava vaikutus ulottuu korkeintaan 145 mm ylävaraajan alaosassa.

Lisäksi 35 mm mittauksen lämpötilataso jäi useita asteita kylmemmäksi latauspumpun asennoilla 2 ja 3. Lisäksi pientä lämpötilatason alentumaa oli myös havaittavissa 145 mm mittauksessa.
L-Ässän omassa mittauksessa M09 255mm korkeudella ei ollut havaittavissa muutoksia.

Tulistimelle menevän veden lämpötila putosi lähes viisi astetta. Tämä johtunee ylävaraajan alaosan jäähtymisestä.

Kuinka korkea on Vs-mallin ylävaraaja?
Millä korkeudella on L-Ässän oma mittaus?
Lähteekö mittauksen tasku varaajan kyljestä vai päältä?

ATS

[Opation]

1. Kuinka korkea on Vs-mallin ylävaraaja?
2. Millä korkeudella on L-Ässän oma mittaus?
3. Lähteekö mittauksen tasku varaajan kyljestä vai päältä?

1. Arvioni Lämpöässän kuvan perusteella 30cm. Ei varmaan voi tarkastaa ulkopuolelta mitenkään? Onko V-mallista yhtä hienoa kuvaa?

2. Alavaraajan mittaus 60cm katosta ja ylävaraajan 10-12cm katosta.

3. Mittauksen tasku / putki lähtee päältä, harmaat johdot nelitieventtiilin etupuolella, vasen alavaraaja, oikea ylävaraajan anturi:

[irpac]

Kuinka korkea on Vs-mallin ylävaraaja?

27cm, jos kuva oikeessa mittasuhteessa tehty.

[Opation]

Kunpa pääsis kurkkimaan varaajan sisälle. Kiinnostaisi lähinnä tuon välipellin rakenne ja toteutus. Jos se on tehty tiiviiksi niin ei isompikaan virtaus voi sekoittaa vesiä ala- ja ylävaraajien välissä. Tässä se tapahtuu jo 2 nopeudella tuon oman anturin mukaan joka siis on noin 10cm katosta. Jos siinä on reikiä tai rakoja sopivissa paikoissa niin varmaan voi veden pyörteily nostaa alavaraajan vettä ylöskin.

Onko tuo sähkövastuspaketti minkälainen? Onko se irroitettavissa ja onko siinä sen kokoinen laippa että siitä näkee varaajan sisälle? Se on vaan tosi hankalassa paikassa...

Vielä olen ajatellut esim. muutosta viedä vesi lauhduttimelta yläkautta. Putken pää joka on varaajan vasemmassa reunassa noin puolessa korkeudessa alavaraajaa. Jos vesi on mahdollista saada ihan sekaisin riittävällä virtauksella niin mitenköhän tuon putken kautta toimis? Se on tarkoitettu LJ2 tuloa varten, ja on kuvan mukaan siis vain noin 30cm korkeudella pohjasta. Ettei vaan kävisi niin että siitä valuu vesi suoraan pohjaan lauhduttimen tuloputkeen eikä varaaja lämpiä ollenkaan. Virtaus on kyllä niin kova että luulis virtauksen hajoavan riittävästi. Selviää varmaankin vain kokeilemalla.

[Opation]

Kiitos muuten seppaantille mittauksista.

Mittasin äsken että kuinka paljon tulistinvaihtimelle menevän veden lämpötila on. Kun ylävaraajan anturi näyttää 45 astetta ja alavaraaja on 34 ja kone on käynyt 10 min, tulee vaihtimelle 37 asteinen vesi. Tuonkin olisi voinut toteuttaa paremmin, pitäis saada ne tulistimen putket myös yläkautta ettei sekin omalta osaltaan lämmitä alavaraajaa.

Varaajan pohja ja katto on tehty 8mm teräslevystä, kyljistä en tiedä. Voiko 8mm paksuiseen levyyn tehdä luotettavasti kierteen ja siihen kiinnittää putkiosia? Tämä menee jo vähän turhan hankalaksi mutta jos tulistinputkille tekisi ylös omat liitännät, kestääkö ne siellä ilman hitsausta?

[Renoo]

V9-mallin kerrostumisista seuraava huomio.

Vähän ennen kello 7 kovaa lämpimän veden käyttöä, v9 oma anturi näyttää aluksi 50 astetta, varaajan katossa oleva anturi 53 astetta.

Käytön jälkeen noin 41-42. Seuraava pitkä käyntijakso, V9:n oman anturin kohdalla ei nouse lämpö käyntijakson aikana kuin 1 asteen, kun katossa nousee 10 astetta. Seuraavalla käyntijaksolla alkaa tasoittumaan tilanne.

Vasemmalla vihreä V9 oma anturi, oikealla punainen käyrä katossa oleva anturi.

[seppaant]

Kunpa pääsis kurkkimaan varaajan sisälle. Kiinnostaisi lähinnä tuon välipellin rakenne ja toteutus. Jos se on tehty tiiviiksi niin ei isompikaan virtaus voi sekoittaa vesiä ala- ja ylävaraajien välissä. Tässä se tapahtuu jo 2 nopeudella tuon oman anturin mukaan joka siis on noin 10cm katosta. Jos siinä on reikiä tai rakoja sopivissa paikoissa niin varmaan voi veden pyörteily nostaa alavaraajan vettä ylöskin.

Välipohjan läpi menee ainakin yhdeksän putkea ja oma epäilykseni on, että niitä ei ole mitenkään tiivistetty. Joten todennäköisesti aikamoinen seula se välipohja on.

Varaajan pohja ja katto on tehty 8mm teräslevystä, kyljistä en tiedä. Voiko 8mm paksuiseen levyyn tehdä luotettavasti kierteen ja siihen kiinnittää putkiosia? Tämä menee jo vähän turhan hankalaksi mutta jos tulistinputkille tekisi ylös omat liitännät, kestääkö ne siellä ilman hitsausta?

Tuuman putkikierrettä ei ainakaan kannata tehdä.
Jokin hienompi kierre toimii varmasti.
Tee koekappaleita. Niistähän se selviää.

ATS

[allis]

Muissa kuin putkikierteissä on ongelmana putkiosien huono saatavuus. Jos kunnolla haluaa tehdä pitää hitsata tai juottaa kunnolliset putkikierteiset yhteet.

[Matias]

Varaajan pohja ja katto on tehty 8mm teräslevystä

Onko tosiaan noin vahvasta levystä?Kun on suht pieni varaaja.

1250l:n JÄMÄ Kantikas varaajan seinämät on 5mm teräslevyä.

[MikkoVs6]

Laitoin 2 anturia kiinni sopivan pituiseen kukkakeppiin ja työnsin anturit alavaraajan taskuun. Nostelin tikkua ajoittain että sain mittailtua läpökäyttäytymistä eri korkeuksilla. Tuossa linkin kuvassa käyrien selitteissä on etäisyydet varaajan yläreunasta.

Alavaraajan kiertoa on kuristettu, tulistimeen vesi menee lauhduttimesta. Lauhduttimen dT 6-7 astetta, tulistimen dT 14-17 astetta.

Yritän saada hommattua muutaman anturin lisää että saa mitattua samalla kertaa useammalta korkeudelta. Testailen sitten tehdasasetuksilla ja eri virityksillä...

http://aijaa.com/wPwNZP

E: Lä Vs6 omien antureiden etäisyydet varaajan katosta: Ylävaraaja 80 mm, alavaraaja 565 mm

[Opation]

Laitoin 2 anturia kiinni sopivan pituiseen kukkakeppiin ja työnsin anturit alavaraajan taskuun. Nostelin tikkua ajoittain että sain mittailtua läpökäyttäytymistä eri korkeuksilla. Tuossa linkin kuvassa käyrien selitteissä on etäisyydet varaajan yläreunasta.

Alavaraajan kiertoa on kuristettu, tulistimeen vesi menee lauhduttimesta. Lauhduttimen dT 6-7 astetta, tulistimen dT 14-17 astetta.

Yritän saada hommattua muutaman anturin lisää että saa mitattua samalla kertaa useammalta korkeudelta. Testailen sitten tehdasasetuksilla ja eri virityksillä...

http://aijaa.com/wPwNZP

E: Lä Vs6 omien antureiden etäisyydet varaajan katosta: Ylävaraaja 80 mm, alavaraaja 565 mm

Eli 170mm katosta ja siitä alaspäin vesi sekoittuu selvästi vaikka kiertoa on kuristettu. Voi perk**e. Eihän tämä toimi yhtään niinkuin pitää! On sitten keskeneräinen testaamaton laite pitäny laittaa myyntiin kun muillakin oli vastaavia kompakteja koneita. Mitäköhän tuolle pitäis tehä... Kiitos kuitenkin MikkoVs6:lle mittauksista. Tämänkaltainen mittaus kertoo jo hyvin tilanteen, jos vielä innostut mittaamaan ilman kuristusta niin näkis kuinka huono voi huono olla.

[Opation]

Varaajan pohja ja katto on tehty 8mm teräslevystä

Onko tosiaan noin vahvasta levystä?Kun on suht pieni varaaja.

1250l:n JÄMÄ Kantikas varaajan seinämät on 5mm teräslevyä.

On on. Varmaan siitä syystä että varaaja on tavallaan osa laitteen runkoa. Kylkilevyt tuskin on noin järeetä kamaa kylkiä koputtamalla arvioiden.

[seppaant]

Näyttää siltä, että V:n ja Vs:n ylävaraajien alaosat käyttäytyvät (sekottuvat) samalla tavalla mutta onneksi V:n ylävaraaja on vähän yli kaksi kertaa korkeampi.

ATS

[tikma]

Voi perk**e. Eihän tämä toimi yhtään niinkuin pitää! On sitten keskeneräinen testaamaton laite pitäny laittaa myyntiin kun muillakin oli vastaavia kompakteja koneita. Mitäköhän tuolle pitäis tehä...

Kyllä se varmaan Pirkko Peruskäyttäjän mielestä toimii oikein. Tupa pysyy lämpöisenä ja hanasta tulee kuumaa vettä riittävästi, tämä tehtaan perusasetuksilla ja huomattavasti halvemmalla mitä suoralla sähköllä lämmittetäessä. Me foorumilaiset yritämme vaan saada nämä toimimaan paremmin mitä ne on suunniteltu ja siinä vaiheessa alkaa suunnittelun kukkaset ketuttamaan

[Opation]

Voi perk**e. Eihän tämä toimi yhtään niinkuin pitää! On sitten keskeneräinen testaamaton laite pitäny laittaa myyntiin kun muillakin oli vastaavia kompakteja koneita. Mitäköhän tuolle pitäis tehä...

Kyllä se varmaan Pirkko Peruskäyttäjän mielestä toimii oikein. Tupa pysyy lämpöisenä ja hanasta tulee kuumaa vettä riittävästi, tämä tehtaan perusasetuksilla ja huomattavasti halvemmalla mitä suoralla sähköllä lämmittetäessä. Me foorumilaiset yritämme vaan saada nämä toimimaan paremmin mitä ne on suunniteltu ja siinä vaiheessa alkaa suunnittelun kukkaset ketuttamaan

Kyllä näin on, mutta tämä vehje markkinoitiin nimenomaan enrgiatehokkaampana meille kuin vaihtoventtiilikone. Kuinka se voi olla energiatehokkaampi jos lämmitysvesi pitää seilata 40 ja 50 asteen välissä kun vaihtarilla siihen riittää maksimissaan 35 astetta? Ja kun tehtaan moodissa ylä ja alavaraaja ovat samanlämpöiset, tehdään käyttövesi samalla hyötysuhteella kuin vaihtoventtiilillä.

Pitänee kysyä Lämpöässältä miten ne ovat testikäytössä tämän tulistaneet. Tai miten perustelevat kuumemman lämmitysveden olevankin halvempi tapa lämmittää, eihän tämä ollut kuin 2k€ kalliimpi kuin esim. Nibe.

[Opation]

Näyttää siltä, että V:n ja Vs:n ylävaraajien alaosat käyttäytyvät (sekottuvat) samalla tavalla mutta onneksi V:n ylävaraaja on vähän yli kaksi kertaa korkeampi.

ATS

Kyllä hyvin samansuuntaiselta tuo näyttää, mutta kun on tosiaan liian matala tuo varaaja. Ehkä tuonkin silti olisi saanut paremmin toimimaan vähän tarkemmin miettimällä.