Lämpö-Ässä V15 ongelmat!!! Mitä teen?

[Peruslämmittäjä]

Vastasin tonne väleihon molemmille, Sailor & Seppaant.

Alakerran jakotukkeja vaan kiinni puoli kierrosta kerrallaan. Vesi kiertää siellä missä on pienin vastus ja nyt se on alakerrassa.

#### OK.

*** Miten käy alakerran lämmöille, jos jakotukkia kuristaa? Jos on alakerta oikeassa lämmössä ja kuristaa jakotukin, kylmeneekö lattiat?
Ei todennäköisesti mitenkään, lattiapaluu alakerrasta laskee muutaman asteen kymmenyksen. Jos alakerran tukit eivät ole kokonaan auki niin väännä ensin kokonaan auki (ja laske kierrokset - merkkaa lapulle) ja sitten palaat takaisin lähtökohtaan ja kiristät puoli kierrosta kiinni. Mun täytyi piireihinkin (punaiset nupit) piirtää tussilla merkki, että tiesi koska 1/4 kierros oli käännetty kun teki hienosäätöä.

### OK:

*** Sitä maapiirin mittausta olen vielä vähän miettinyt. Minä voin totetuttaa sen myös pyörittämällä jäähdytyksen pumppua, laitan vain kompuran pois päältä.

Luulen että ko. pumppu on vähän pieni tuohon tarkoitukseen (vrt. 460W:n liuospumppu). Trendiä seuraamalla sanoisin että 15-20 min. riittää, sitten ei lämpötila muuttunut enää mihinkään.

### Näin se varmaan on. En tiedä tuota jäähdytysjärjestelmän pumpun tehoa.


P.S 1 baari painetta riittää hyvin lattiapiirin paineeksi

Yksi syy huonoon kiertoon saattaisi olla putkistossa oleva ilma.
Olethan ilmannut putket?

### Olen kertaalleen. Yläkerrassa tuli kaksi putkirikkoa tässä kesän aikana (Piiiiiiiitkä tarina). Tässä voisi olla perää.

Paineen nosto yleensä auttaa ilmavaivoissa, kuplat painuvat kasaan ja lähtevät helpommin liikkeelle.
Nosta paine siihen mihin varoventtiili antaa mahdollisuuden.
Mikä on järjestelmän paine nyt?

### 1 bar. Kuinka ylös sitävoi nostaa, jos nostamaan lähtee?

Kuinka paljon korkeammalla yläkerran lattia on painemittaria?

### Varmaan tuollainen 50-70 cm on eroa. En mitannut.

T. PL

[seppaant]

1 bar. Kuinka ylös sitävoi nostaa, jos nostamaan lähtee?
Lämmityspiirien käyttöpaine on normaalisti 1,5 bar, mikä on myös varoventtiilin avautumispaine.
Paineen voi vaaratta nostaa 1,5 bar:iin ja enempäähän sinne ei saa, jos varoventtiili on kunnossa

Kuinka paljon korkeammalla yläkerran lattia on painemittaria?
### Varmaan tuollainen 50-70 cm on eroa
 En mitannut
Tämä kysymys siksi, koska systeemin paine putoaa 0,1 bar metriä kohti ylöspäin mennessä. Ja ilmavaivojen välttämiseksi myös putkiston korkeimmassa kohtaa pitää paineen olla selvästi ylipaineen puolella

ATS

[Peruslämmittäjä]

Hei,

Kysyisin pari teknistä vinkkiä lattiapiirien ilmaukseen.

Warmian putket ja jakotukki. Kaksi jakotukkia päällekkän, ylempänä tuleva ja alempana keräävä, joka johtaa takaisin lämpöpumpulle.

Nyt kun lähden tarkistamaan ilmausta, kuinka toimin?

1. Ilmataanko vain alempi, eli keräävä jakotukki?

2. Ilmataaanko vain ylempi, eli tuova jakotukki?

3. Vai molemmat, jos niin, niin missä järjestyksessä?

Warmian sivuilla kävin. En löytänyt selkeää vastausta tähän. Milloin tiedän että ilmaa ei enään ole putkissa?

Nämä voi olla selkeitä asioita joillekin, itse olen kerran ilmannut piirit, en nyt tiedä olenko toiminut oikein. Pitäisi ne vielä tarkistaa.

T. PL

[Peruslämmittäjä]

Heips,

Hetken kirjoittelematta. Dataa otettu talteen.

LÄ V15 pumppuun asennetaan jossain vaiheessa pehmokäynnistin ja moottorin huppu äänieristykseksi. Vaikuttaako pehmokäynnistin energiankulutukseen?

Kalliopiireihin asennetaan vielä linjasäätöventtiilit, niin saadaan kaivot tasapainoitettua.

AT+varastojen IV-koje on ajastimen takana, pyörii yöaikaan. Lämpimän käyttöveden pummpu on myös ajastimen takana. Pyörii aamulla lyhyen pätkän ja illalla 20.00-22.15 n. 15 min pätkiä, leväten 15 min. Katsotaan miten tämä toimii iltapesujen suhteen. En tiedä lähteekö pumppu käymään YläMin-säädöillä?

Vaihdoin sähkötariffiksi yö/pvä -veloituksen. Laskelmien mukaan tällä säästöä tulee n. 30€/kk. Ei paljoa, yritetään ohjata kulutustottumuksia vielä niin että yösähköä käyttäisi paremmin hyödyksi (astianpesukone, pyykinpesukone ja kuivausrumpu).

No dataa kommentoitavaksi:

Sähkölasku on nyt ollut 208€/kk, pumpun osuus 133€ (pumpussa oma kulutusmittari, josta näen suoraan mitä se kuluttaa), taloussähkö 75€. Pumppu käynyt nyt viimeisen kk:n aikana 329 h eli n. 11 h pvässä. Ok, joku sanoo etten tiedä miten pumppu käy yöllä vs. pvällä, en tiedäkkään, lasku on suuntaa-antava. Täällä on ollut kylmiä öitä ja päiviäkin tuon jakson aikna ( -20C).

Säädöistä: AlaMin ollut 29, välillä 30, YläMin 45. Koko perhe kun on käynyt saunassa, olen Sailorin ohjeiden mukaan nostanut AlaMin 32-33, läpimänveden riittävyydessä ei ole ollut ongelmia. Saunottu on hiihtolenkkien jälkeen reilusti. Vettä on kulunut kk:ssa 14 m3.

Kaivot lämpenevät, tuleva neste on nyt plussalla n. 1.5 viiva 2 astetta.

Laittakaapa kommentia sähkönkulutukseen, onko vastaavia lukuja vai pääsettekö paljonkin halvemmalla?

T. PL

[sailor]

Mukava kuulla että talvesta selvittiin  

Täällä meni helmikuu 155 euron maksulla sis. siirto+sähkö+perusmaksu. Sähkö tulee kraft&kulturilta. Yö/pv tariffi täälläkin.

Minulla oli tuollainen äänieristyshuppu lainassa LÄ:ltä ja ääni koveni 3-5 desibeliä ja palautin sen. Olet varmaan lukenut vanhan postaukseni V15:n äänieristämisestä, jossa parhaaseen tulokseen pääsee kun avaa oven ja sen alaluukun. Koko pumpun kotelohan toimii kaiutinkotelon tavoin bassovahvistimena  

Ei sitä olisi kovinkaan vaikea vaimentaa hyväksi, mutta korvakuulolta se ei onnistu, vaan tarvitset: http://www.mareksound.fi/?p=productsMore&iProduct=82

Jani

[Peruslämmittäjä]

Hei,

Sinun käppyrää kun katsoo, niin kompura ei tee kuin pieniä pyrähdyksiä tunnissa. Itsellä käy selkeästi pidempiä jaksoja ja tiheämpää. AlaMin voisi kokeilla vielä alaspäin, kuin mitä tuo 29. Mitä aikaisemmin ehdotitkin.

En ole AlaMin kuitenkaan laittanut alle lattiapiirin pyynnin. Kokeilin sitä ja mielestäni taloon ei riittänyt lämpöä riittävästi, en tiedä. Sellainen tunne vain tuli. Voisi nyt kokeilla ehkä uudestaan, kun lämpimämpääkin jo on.

Kompuran ääni käynnistyksen yhteydessä on se joka eniten häiritsee. Eli lähtökolahdus. Jos avaan oven ja jos varsinkin otan luukun pois edestä, tilanne mielestäni menee huonommaksi.

Saas muuten nähdä tippuuko autot lumeen akselia myöden tuossa yön aikana, pitää sitten kait mennä pyörällä töihin

T. PL

[sailor]

Hei,

Sinun käppyrää kun katsoo, niin kompura ei tee kuin pieniä pyrähdyksiä tunnissa. Itsellä käy selkeästi pidempiä jaksoja ja tiheämpää. AlaMin voisi kokeilla vielä alaspäin, kuin mitä tuo 29. Mitä aikaisemmin ehdotitkin.

En ole AlaMin kuitenkaan laittanut alle lattiapiirin pyynnin. Kokeilin sitä ja mielestäni taloon ei riittänyt lämpöä riittävästi, en tiedä. Sellainen tunne vain tuli. Voisi nyt kokeilla ehkä uudestaan, kun lämpimämpääkin jo on.

Kompuran ääni käynnistyksen yhteydessä on se joka eniten häiritsee. Eli lähtökolahdus. Jos avaan oven ja jos varsinkin otan luukun pois edestä, tilanne mielestäni menee huonommaksi.

T. PL

Oven ja alaluukun avaus "lisää" korvakuulolta ääntä, koska korva on herkempi korkeammille äänille ja bassotaajuudet on vaikeasti suunnittavissa. Itselläni on pumppu betonibunkkerissa makuuhuoneen alla, ja meillä tuo jyrinä oli suurempi ongelma ovet kiinni ja ilman vaimennusta.

Kompuran kolahduksen poisto äänieristyksellä (tai edes sen mittaus) on tietysti hankalaa kun se kestää sekunnin murto-osan. Ota huppu kokeeksi, luulenpa että pehmokäynnistin on se lääke tuohon kolahdukseen.

Jos lasket alaminimiä, niin nosta samalla lämpökäyrän nollapistettä yhdellä asteella.

[Matias]

LÄ V15 pumppuun asennetaan jossain vaiheessa pehmokäynnistin ja moottorin huppu äänieristykseksi. Vaikuttaako pehmokäynnistin energiankulutukseen?

Ei vaikuta,pienentää mekaanista kulumista kun käynnistys sysäys jää pois.

Pehosta noin yleisesti
Pehmokäynnistimessä on yleensä valmiudet tehdä pehmeä käynnistys ja pysäytys.
Jos kompressorista kuuluu kolahdus myös pysäytettäessä niin senkin voi vaimentaa pehmokäynnistimellä.
Käynnistysvaimennus on periaatteessa "johto poikki ja pehmo väliin" kytkennällä.
Pysäytysvaimennus ei onnistu ihan näin yksinkertaisesti vaan pysäytysvaimennuksessa pehmosta saa katkaista vain ohjausjännitteen(liitin A1),pehmon päävirta pitäisi olla päällä vaimennuksen ajan.
Kun pehmokäynnistimen ohjausjännitteen katkaisee niin pehmo pysäyttää moottorin samalla "rampilla" hidastamalla kuin käynnistys,tosin päinvastaiseen suuntaan.
Joissakin pehmoissa on erillinen säätö myös pysäytykselle.
Että jos kompressorissa on kolahtava sivuääni käynnistyksessa ja pysäytyksessä niin pehmokäynnistimellä saa molemmat eliminoitua.

Luultavasti pumpun valmistaja on tämän huomioinut mutta jälkikäteen asennetuissa pehmoissa pysäytysvaimennusta ei välttämättä ole kun sen tekeminen vaatii isomman työn

[Peruslämmittäjä]

Vielä pehmokäynnistykseen liittyen,

Kun kompura lähtee käyntiin, makuuhuoneen lukuvalo himmenee hetkellisesti. Auttaako pehmo myös tähän tavalla ettei tule kerralla niin suurta jännitepiikkiä( vai häviötä tai mikä oikea termi onkaan) joka aiheuttaa valon välähtämistä?

Tähän sähköliike paneutui, vastaus oli että kaupungin kaapelit liian pieniä, tämän takia tällainen ilmiö tapahtuu. Tulee kylläkin esille vain lukulampussa. TV tai tietokone tai muut valot ei reagoi (?).

T. PL

[sam68]

Kyllähän tuo johtuu pehmon puuttumisesta eikä kaapeleista. Tämän hintaluokan laitteista luulisi tuon löytyvän vakiovarusteena. Vaikuttaa tottakai myös kompuran ikään..

[Matias]

Pehmolla käynnistysvirtaa voi pienentää n 40%.(Carlo Cavazzi)

[sailor]

Mites on peruslämmittäjällä kesä mennyt? Onko kaivot ladattu / tasapainoitetttu talvea varten? Kuinka pysyi kämppä viileänä kesän helteillä?

Jani

[Peruslämmittäjä]

Hei,

Kaivot tasapainoitettiin jo keväällä. Kesän aikana kaivoista tuleva neste oli lämmöltään n. 5-7 asteista. Nyt kaivoista tulee kompuran käyntijakson aikana n. 5 asteista liuosta.

Edit: nyt kaivosta tuleva neste +2.3 astetta. Menee yllättävän alas jo nyt. Miksiköhän?

Jäähdytysjärjestelmä ei toimi asianmukaisesti. Siihen kaivataan muutoksia...

Tuossa tuota lämpimän käyttöveden kiertoa olen miettinyt (toinen ketju). Nyt menee n. 30 sekuntia ennekuin pesuhuoneen suihkuihin tulee lämpöistä vettä.

Jonkinlainen sähköinen varaaja pitää laittaa puskuriksi, jotta homma toimisi. Nyt on niin, ettei lämpimällä vedellä pääse käsiään pesemään oikeastaan koskaan  

Nyt kierto on ajastettu illalla tyypilliseen suihkuaikaan ja aamulla pari 15 min. jaksoa. Silloin homma toimii ihan ok. Muuten ei pelitä.

Kulutusmittarista pitäisi taasen ottaa lukemia ylös, niin näkisi miten kompura on sähköä syönyt.

Niin, toi pehmo ja huppu laitettin keväällä. En tiedä onko tuossa nyt muutosta tullut entiseen? Mutta saipahan rahaa taas kulutettua!

T. PL

[nh1131]

Voisko olla jokin liiketunnistin kun suihkutiloissa on liikettä niin kiertovesipumppu hörähää käyntiin ja näin suihkuista tulee nopeasti kuumaa vettä, sama voisi olla keittiössä. Voisiko näitä yhdistää hälytinjärjestelmään joissa on monesti liiketunnistimia, ottais sieltä kosketintiedon ja käyttäisi sitä pumpun pyöritykseen. Kellolla se ei satu ain siihen aikaan kun tarvitsisi sitä lämmintä vettä heti hanasta

[Peruslämmittäjä]

Tälläista vaihtoehtoa olen myös miettinyt.

Toimisi saunan pesuhuoneessa, ei oikein muualla.

T. PL

[Peruslämmittäjä]

Laitoin sähkönkulutuslukemia tuonne toiseen ketjuun..

Kesä meni ja kaivot lämpesivät, mutta nyt jo tulee aika kylmää liuosta ylös. Pumpun käyntijakson aikana maasta tulevan liuoksen lämpötila laskee tuonne 1.8 C astetta. Menevä on pakkasen puolella. Kaivot on tasapainoitettu.

Mistähän johtuu, että kaivot jäähtyvät näin nopeasti? Syvemmät pitäisi ilmeisesti olla?

T: PL

[sailor]

Käyntijakson aikaisesta tulolämpötilasta ei voi sellaisenaan kauheasti päätellä, koska V15 imee kaivoista 15kW:n tehoa, jolloin keruupiirissä lämpötila laskee käynnin ajaksi.

Itse olen aina epäillyt että lämpöä ei ehdi siirtymään muoviputken seinämän lävitse sitä vauhtia kuin "tarvittaisiin". Voit laittaa LÄ:n auto/0/maalämpö kytkimen nolla-asentoon, jolloin kompura jää käynnistymättä ja voit seurata maapiirin "tyhjäkäyntilämpötilaa".

Jani

[Tulistin]

Kokeilinpa minäkin 2005-malliseen V15-pumppuuni uusia säätöjä seuraavasti:

Ylämin 55°C -> 44°C
Alamin 35°C -> 30°C
Alaerotus 10°C -> 7°C

Lopputuloksena käyttöveden lämpötila romahti.  Aamulla joutui hanan kääntämään aivan maksimille, jotta suihkuveden lämpötilan sai miellyttäväksi.  Myöhemmin samana päivänä mittailin hanasta tulevan veden maksimilämpöä ja se oli 48°C.

Ulkolämpötila on nyt -4°C ja säätökäyrät

L1: 34/27/21  L2: 36/33/24

Näillä pysyy sisälämpötila aika tarkasti +20°C:ssa tasaisesti.


Mittausarvot:

Varaaja ylä:  48°C
Kuumakaasu 44-78°C

Mikä on nyt oikea tapa korjata asia ?

a) Palautetaan tehdasasetukset 55 & 35°C ?
b) Nostetaan yläminimiä esim. 44 -> 50°C ?
c) Nostetaan alaminimiä esim. 30 -> 35°C ?
d) Säädetään ala- tai yläeroa ?
e) Jotain muuta, mitä ?

Joo, pätkäkäynnillä mennään täälläkin.  25 asteen pakkasella kertyi käyttötunteja vuorokaudessa 17h, 20 asteen pakkasella 15h ja nyt kelien lauhduttua -7°C:een enää 8h.

Pintaputket savimaassa 2 x 400 m.  Vedenkulutus (kylmä + lämmin yht.) noin 650 l/vrk.

[parantala]

Hei.


Kerrotko seuraavat asetukset;

-Onko jakotukkien linjasäädöt tehty
-LJ1 kiertovesipumpun nopeus
-LJ2 kiertovesipumpun nopeus
-Latauspumpun nopeus
-tulistinventtiilin asento

Onko talo millainen, onko tallia?

[Tulistin]

Hei.


Kerrotko seuraavat asetukset;

-Onko jakotukkien linjasäädöt tehty
-LJ1 kiertovesipumpun nopeus
-LJ2 kiertovesipumpun nopeus
-Latauspumpun nopeus
-tulistinventtiilin asento

Onko talo millainen, onko tallia?

Jakotukkien säädöt ok.
LJ1 ja LJ2 kiertovesipumput asennossa III.
Lämpimän käyttöveden kiertoa ei käytössä tällä hetkellä.

Talon tiedot löytyy tiedonkeruuketjusta, mutta lyhyesti:

Kerrosala 350 m2, kaikki yhdessä tasossa.  Lämmitettäviä kuutioita noin 1000.  Ei autotallia tai piharakennusta.   Vesikiertoinen lattialämmitys Wirsbo 20 mm putkella.  4-henkinen perhe asuttaa tällä hetkellä.

Ulkoseinät EPS-valuharkko, eristepaksuus 120+50 mm, yläpohjassa puhallusvillaa 500 mm, alapohjan eristeenä EPS 200 mm.  Betonilaatan vahvuus 100-120 mm.

Latauspumpun nopeus selviää mistä ?
Tulistinventtiilin asento selviää mistä ?

[Tipi]

Taidatte puhua eri pumpuista. Tulistinventtiili ja latauspumppu ovat uudemman mallin komponentteja. Itselläni on vuonna 2005 valmistettu V10, joka on ainakin sitä vanhempaa mallia jossa ei ole esim. käyttövesikierukkaa vaan 340L varaaja.

[Tulistin]

Taidatte puhua eri pumpuista. Tulistinventtiili ja latauspumppu ovat uudemman mallin komponentteja.

Juuri näin.  Mulla on siis tuo 2005-vuosimalllin pumppu, jossa on iso  varaaja.

Kokeilin nyt nostaa alaminimiä 35 asteeseen, ja päivän aikana varaajan yläosan lämpö oli noussut 54 asteeseen.  Vuorokauden aikana pumppu on käynyt 8 tuntia, ulkolämpötila on ollut keskim. -4 astetta.

[Tipi]

Kannattaisi kokeilla lämpökäyrän loiventamista (esim L1 21, 28, 33). Nythän käy niin, että pakkasen kiristyessä lämpökäyrä nousee todella jyrkästi. Kylmillä ilmoilla oletettavasti myös lämmin käyttövesi riittää. Kelien lauhtuessa koneen käyntiaika pienenee niin rajusti, että käyttövesi loppuu. L2 piirissä teillä on myös korkeat lämmöt, vaikka kiertovesipumppu on 3-asennolla. Jos L2 piirin lämpöjäkin hieman pienentäisi, luultavasti koneen käyntiajatkin pikkasen paranisivat. Lämmityspiirin varaaja on näissä pumpuissa niin pieni, että siitä ei lämpöä pakkasilla kovinkaan pitkäksi aikaa heru.

Minkälaisia ovat koneen käyntijaksot (käynti / tauko) muutaman asteen pakkasilla?

[sailor]

@ Tulistin

Onko sulla trend käytössä? Kaikki on niiiin paljon helpompaa kun näkee trendistä missä mennään.

Järkyttävän korkeat lämpökäyrät vs. 20 asteen sisälämpötila ?

[Tulistin]

Kannattaisi kokeilla lämpökäyrän loiventamista (esim L1 21, 28, 33).

Nytpä laitoin uudet käppyrät seuraavasti:

L1: 21-28-32
L2: 24-30-34

Eli pudotin yläpäätä parilla asteella.  L2-piiri on meillä aika iso, kun siihen kuuluu sauna, pesuhuone, kuraeteinen, pukuhuone, sekä toisessa päässä taloa oleva kylppäri + pukeutumishuone.

Minkälaisia ovat koneen käyntijaksot (käynti / tauko) muutaman asteen pakkasilla?

Nyt -2 asteessa pumppu käy 3'48'' ja huilaa 11'35''.  Käyntisuhde siis n. 25%.  Viimeksi kuluneen vuorokauden kokonaissähkönkulutus vain 107 kWh, tosin kukaan ei tainnut aamulla käydä suihkussa  .

Onko sulla trend käytössä? Kaikki on niiiin paljon helpompaa kun näkee trendistä missä mennään.

Järkyttävän korkeat lämpökäyrät vs. 20 asteen sisälämpötila ?

Valitettavasti ei ole Trend (vielä) käytössä.  Sisälämpötilan suhteen taisi olla hieman epätarkkuutta, sillä näyttäisi kyllä olevan lähempänä 22 astetta tällä hetkellä.  Talon keskellä oleva iso tulisija hieman sotkee näitä mittauksia ehkä, mutta muuten tässä asustellaan vasta ekaa talvea ja tähän mennessä ei ole suoraan sanoen ollut kauheasti resurssia näihin säätöihin vielä.

Deekaxin Talteri DIVK900 sähköisellä jälkilämmityksellä lienee osasyy meidän alkutalven suurehkoon sähkönkulutukseen.  Olen mittaillut kulutusta päivittän ja näyttäisi olevan pakkasilla 120-130 kWh:n luokkaa per vrk. Tuosta MLP:n käyntiaikalaskurin mukaan arvioituna muulle sähkönkulutukselle jäisi tuollaiset 75 kWh / vrk, eli reilusti enemmän kuin mitä pumppu haukkaa.   Kyllähän siitä tietysti tulee, jos 2,2 kW:n jälkilämmitysvastus hehkuttaa 24h täysillä.

Kenno on ollut jäässä nyt kolme kertaa, eikä tunnu millään pysyvän sulana paria viikkoa kauempaa kerrallaan, vaikka olen nostanut jäteilman minimilämpötilaa jäätymisen estämiseksi.  Konetta on käytetty 2-asennossa, kovimmilla pakkasilla pudotin 1:lle.  Tuloilman lämpötila-asetus on tällä hetkellä 17°C, jota voisi ehkä hieman pudottaa.  :-/

[Tulistin]

No niin, nyt ilmeisesti selvisi ainakin tuo IV-koneen kennon herkän jäätymisen syy.  Meillä on jäänyt rakennusvaiheesta neljän kattoikkunan tuuletusluukut auki ja niinpä valokuilujen yläpäässä oleviin poistoilmaventtiileihin on kovilla pakkasilla mennyt aikas viileätä ilmaa.  Että silleen .

Edelleen on ongelmia lämpimän käyttöveden riittävyyden kanssa, eli varaajan ylälämpö laskee 10 minuutin suihkuttelulla aina 42 asteeseen mikä tarkoittaa sitä, että lämmin vesi otetaan termostaattisen sekoitusventtiilin kautta lähes suoraan varaajasta eikä sekoittamalla varaajan kuumempaa vettä ja kylmää.

Lämpöässän huoltomies laittoi vuosi sitten asetuksiksi:

Alamin:  46 astetta
Ylämin:  44 astetta

Silloin lämmintä käyttövettä tuli ihan reilusti, mutta onhan nuo asetusarvot nyt olleet jotain ihan muuta kuin mitä tässäkin ketjussa on suositeltu.

Nyt meillä on käytössä:

Alamin: 35 astetta
Ylämin: 55 astetta

eikä lämmin käyttövesi oikein meinaa riittää.  Kannattaisiko nuo alkuperäiset asetukset palauttaa?
 

[sailor]

Edelleen on ongelmia lämpimän käyttöveden riittävyyden kanssa, eli varaajan ylälämpö laskee 10 minuutin suihkuttelulla aina 42 asteeseen mikä tarkoittaa sitä, että lämmin vesi otetaan termostaattisen sekoitusventtiilin kautta lähes suoraan varaajasta eikä sekoittamalla varaajan kuumempaa vettä ja kylmää.

42 asteinen on iholle polttavaa ja 37 asteinenkin (vauvan kylpyvesi) tuntuu käteen turhan kuumalta.

Alamin: 35 astetta
Ylämin: 55 astetta

Tuo tarkoittaa sitä että tulee lukematon määrä yläminimin ohjaamia käynnistyskertoja. kWh-mittari juoksee ja kompura sanoo poks.

trendi trendi.....

EDIT: jos teillä menee 650 litraa/vrk vettä (=237m3/vuosi) niin joko kulutustottumukset ovat erikoiset tai sitten talosta puuttuu paineenalennusventtiili.

[Tulistin]

42 asteinen on iholle polttavaa ja 37 asteinenkin (vauvan kylpyvesi) tuntuu käteen turhan kuumalta.

Juuh, mutta kun aamulla suihkun hanasta alkaa jo 7 minuutin kohdalla pukata viileää niin että joutuu kääntämään selvästi yli rajoittiminen, niin jokin mättää.

Tuo tarkoittaa sitä että tulee lukematon määrä yläminimin ohjaamia käynnistyskertoja. kWh-mittari juoksee ja kompura sanoo poks.

No nämähän onkin vaan ns. tehdasasetukset  .

EDIT: jos teillä menee 650 litraa/vrk vettä (=237m3/vuosi) niin joko kulutustottumukset ovat erikoiset tai sitten talosta puuttuu paineenalennusventtiili.

Erikoiset ja erikoiset... Suomessa veden keskikulutus on 155 l/henkilö, mikä nelihenkisellä perheellä tekee 620l/vrk.  Kahden urheilevan teini-ikäisen kanssa tuo 30l/vrk ylitys on mielestäni suorastaan kohtuullinen.

Paineenalennusventtiili on, ja säädetty 4 bariin.

Nyt on kolmen viimeisen vuorokauden keskimääräinen sähkönkulutus pudonnut  alle 100 kWh:n, kun ulkolämpötilat ovat vaihdelleet -10, -20,- -10 ja 0 asteeseen.  Laitoin Oumaniin nuo huoltomiehen tekemät asetukset, eli

Ylämin 44 astetta
Alamin 46 astetta

Katotaan miten käy.

Täytyy varmaan hommata joku vanha läppärin raato, että pääsee mittailemaan trendillä.

[sailor]

Onkohan teillä sekoitusventtiili LÄ:n perässä? Se voisi sekoittaa jostain syystä kokoajan kylmää vettä kuumaan käyttöveteen?

Tuolla teidän suihkuttelumäärällä ostaisin suihkuihin säästösuuttimet. En ole tosin keksinyt vielä mitä juoksevan suihkun alla 7 minuuttia keksisin tehdä. Onko teillä eniten käytetty suihku suihkukaapissa vai saunaosastolla?

Tehdasasetukset ovat kuten sanoit tehdasasetukset. Niillä saa pumpun toimimaan kohteesta riippumatta. Niillä ei ole mitään tekemistä taloudellisen käynnin kanssa.

Nuo huoltomiehen asetukset ovat yhtälailla varsin oudot. Muistuttavat LÄ:n helleasetuksia.

Mutta pistä trendi toimimaan niin sittenhän sen näkee mihin se sähkö kuluu ja voisiko kulutuksesta nipistää ilman että mukavuus kärsii.

[olavi62]

Minulla on ollut vähän saman suutaisia ongelmia, eli vesi haalenee suhteellisen nopeasti kolmannella suihkussa kävijällä. Alussa vesi on hetken todella kuumaa, sitten normaalia ja lopussa "viileää".
Olen miettiyt juuri tuon sekoitusventtiilin periaatetta, eli kuinka se säädetään oikeaan lähtöarvoon. Siinähän on + ja -suunta. Nyt on ollut lähes +asennon ääripäässä, mutta olen kääntänyt sitä hiljalleen -asentoa kohti, ja tilanne on vähän parantunut.
Eikös tämän sekoitusventtiilin pidä normaali tilanteessa päästää aina vähän kylmää kuuman sekaan? Muutenhan kaikki vesi tulee kierukasta ja kierukan kapaseiteettihan on rajallinen. Jos osa suihkuvedestä tulee kylmältä puolelta, niín luulisi että kierulla pystyisi tuottaamaan lämmintä vettä pidempään. Vai onko aivan väärä ajatus?

Eli tämmonen venttiili on V13:ssa:


Ainakin olen ollut siinä kuvassa, että sisältää termostaatin ja nupista laitetaan perussäätö kohdalleen. Pienempi vääntönuppi on ylivuotoputken venttiili.

[tikma]

Onko noita sekoitusventtiilejä olemassa ilman mekaanista termostaattia? Jos sekoitusventtiilissä ei ole termostaattia, se ei oikein toimi maalämmön kanssa. Jos kuuman varaajan kanssa säätää hanaveten lämpötilan +55:een, niin ilman termostaattia olevan sekoitusventtiilin kanssa kylmän ja kuuman suhde pysyy koko ajan samana. Vaikka varaajasta tulevan veden lämpötila laskisi +55 asteeseen, niin termostaatiton sekoitusventtiili sekoittaa sinne edelleen kylmää vettä samalla vanhalla suhteella.

Termostaatilla varustettu sekoitusventtiili toimii maalämmönkin kanssa OK (mikäli ei ole jumiutunut, jumiutunut käyttäytyy kuten termostaatiton)

[nh1131]

Selvis jo .....

[Tulistin]

Nyt olen vihdoin ja viimein saanut Trendin viriteltyä 2005-mallisen V15-pumppuni kylkeen ja kerännyt dataakin koko kesän.   Kun nyt vaihdoin kesäasetuksilta talviasetuksiin, huomasin että suihkussakäynnin jälkeisen käyttövesijakson aikana alalämpö nousee reilusti ylälämmön yläpuolelle.  Mistä tämä johtuu ja onko käppyrät muuten terveen näköiset?

Tässä käppyrää ajettaessa kesäasetuksilla:

Ylämin = +44
Alamin = +46
Alaero = 7





Seuraavana päivänä talviasetuksiin siirtymisen jälkeen:

Ylämin = +50
Alamin = +30
Alaero = 10

[justus01]

onko käppyrät muuten terveen näköiset?

Pätkäkäyntiä. Paljonko on kertynyt käynnistyksiä?

[W10]

 Mistä tämä johtuu ja onko käppyrät muuten terveen näköiset?

Kokeile laskea alaminimi 25C, jos lattialämpötalo.

Ylavaraaja kylmenee kun vettä menee paljon => Kompura käy ylälämmön ohjaamana => myös alalämpö nousee samalla.

[Tulistin]

Kokeile laskea alaminimi 25C, jos lattialämpötalo.

Ylavaraaja kylmenee kun vettä menee paljon => Kompura käy ylälämmön ohjaamana => myös alalämpö nousee samalla.

Alaminimiä voin kyllä pudottaa, mutta veikkaan, että lämmin käyttövesi loppuu näillä keleillä.  Kokeillaan.

En silti ymmärrä miten varaajan alaosan lämpötila voi nousta 15 astetta yli yläosan lämpötilan, kun tulistin on tietääkseni juurikin siellä yläosassa ja kylmä vesi tulee varaajan alaosaan.  Minun logiikallani yläosan lämpöjen pitäisi nousta tästä syystä alaosaa nopeammin.

Siihen, että kompuran käynti käyttövesijaksossa ennenaikaisesti katkeaa alaosan lämpötilan noustessa yli +55 asteen tuo alaminimin pudottaminen kai auttaa?

[Matias]

Onkohan ylävaraajan/tulistinvaihtimen veden virtaus jostain syystä pienentynyt?
Säätöventtiili liian pienellä tai tulistinpiirin kiertopumppu jumissa.
Trendissä käyntijakson aikana alavaraajan lämpö nousee reippaasti mutta ylävaraajan lämmön nousu varsin olematon.

[seppaant]

Nyt olen vihdoin ja viimein saanut Trendin viriteltyä 2005-mallisen V15-pumppuni kylkeen ja kerännyt dataakin koko kesän.

Vuosiluvusta päätellen kyseessä on vanhempi V-malli.
Siinä ei ole lainkaan lataus eikä tulistuspumppuja.
Välitila, missä on tulistin ja lauhdutin on vesitilavuudeltaan vain 40 l. Tästä pienestä tilavuudesta johtuu lyhyet käyntiajat.
Se, että yläosan lämpötila jää alaosasta jälkeen johtuu hitaasta lämmön siirtymisestä ulko-osan ja sisäosan väliseinän läpi.

ATS

[Roori]

Ai niitä on tuommosia pumputtomiakin malleja...hmmm...

[Matias]

Joo,taisinpa erehtyä mallista.
Melkoisen ylhäällä toi "Varaaja Ala (M10) anturi jos kysessä on sama anturi kuin seppaantin kuvan TE10 anturi.(?)