Kiertovesipumput

[karair]

Moi. Vs 8 pörrää kolmatta päivää pannuhuoneessa. Talo on rinteeseen rakennettu -70 luvulla, patterilämmitys ja neliöitä noin 200. Muutama asia alkoi askarruttaa enkä löytänyt vastausta mukana tulleista oppaista, enkä hakutoiminnolla foorumiltakaan.
Elikä asentaja jätti lämmitysveden kiertopumpun 3:lle, onko siihen joku syy näin alussa, vai kuuluuko olla kokoajan?
Olisiko alpha2:sta hyötyä (jäi vanhasta systeemistä) ?
Onko tässä mallissa lämpimän käyttöveden kiertopumppua ja jos on, niin missä se fyysisesti sijaitsee ja saako sen pois päältä?
Saan kyllä vastaukset tiistaina, mutta jos joku ehtii vastaamaan, niin olisin kiitollinen ja voi olla, että joku muukin hyötyy jatkossa.
T:KJA  

[Olav]

Minulla on VS10:ä Alpha2 molemmissa linjoissa, talo kolmessa kerroksessa yht. 190m2. Jos haluaa ylimpään kerrokseenkin lämmintä, ei voi ajaa Alpha2:a automaattiasennossa, on laitettava "pakkokierrolle" ja aika isollekin vielä. Kesällä Alpha2 lienee paikallaan.
Laittoivatko asentajat sinulle erilliset katkaisijat kiertovesipumpuille josta saat ne pois päältä halutessasi? Itse laitatin ne jälkikäteen kun huomasin, ettei niitä saa pois muuta kuin lämpöpumpun pääkatkaisijasta. Ihan idioottien keksintöä tuollainen puute. Huomaa ettei tehtaalla ole ajateltu juuri mitään edes peruskytkentöjen osalta. Lisäksi koko härveli Ouman -ohjauksineen on kuin 70-luvun teekkarinörtin suunnittelema, jossa juuri mikään ei toimi niin kuin manuaalissa kerrotaan. Palstaa lukemalla saa sen kuvan, että pitäisi muuttaa pannuhuoneeseen asumaan ja säätämään laitetta jotta saisi siitä edes sinne päin kelvollisen. Tehtaan jäljiltä laitteen säädöt ovat näköjään enemmän tai vähemmän metsässä ja lämpökäyrät nousevat pumpun käydessä miten sattuu.
Ugh, olen puhunut.    

[karair]

Mulla on kahdessa tasossa ja vedot on aika lyhyitä, talo on aika kompakti paketti, joten voisi kuvitella, että alphasta olisi hyötyä?

Otin tänään etupaneelin pois ja ja kurkin mitä alaosastosta löytyy. Sielllä on vasemmalla kaksi pumppua, molemmat ykkösellä, oikealla yksi isompi kuin muut ja se on kolmosasennossa. Minkähän takia?

Yläosasta en löytänyt kuin yhden pumpun, joka kierrättää patterivettä, väänsin sen ykköselle, eikä talo ole ainakaan vielä jäähtynyt ja patteritkin ovat tasaisen lämpimiä, joten voinko tehdä sen olettaman, että hullunkiertoa ei tässä mallissa ole ja pumpun voi pitää ykkösellä.
T:KJA

[tomppeli]

Otin tänään etupaneelin pois ja ja kurkin mitä alaosastosta löytyy. Sielllä on vasemmalla kaksi pumppua, molemmat ykkösellä, oikealla yksi isompi kuin muut ja se on kolmosasennossa. Minkähän takia?

Se isompi pumppu on maanesteen kiertopumppu, ja sen pitää olla kolmosella yleensä aina.

[karair]

Laittoivatko asentajat sinulle erilliset katkaisijat kiertovesipumpuille josta saat ne pois päältä halutessasi? Itse laitatin ne jälkikäteen kun huomasin, ettei niitä saa pois muuta kuin lämpöpumpun pääkatkaisijasta.

Tutkin tänään asiaa tarkemmin ja huomasin, että kiertovesipumpulta lähtevä sähköjohto meni etupaneelin taakse, sieltä löysin liittimen jonka voi irroittaa ja voila, pumppu hiljeni, joten saan sen pois päältä mikäli haluan. Sopimuksessa kyllä lukee, että vaihdetaan kaikki vanhat hanat sekä katkaisijat uusiin, joten täytyypä ottaa myyjää pillistä kiinni ja tivata miksei kyseiselle pumpulle ei ole katkaisijaa

T:KJA

[karair]

Moi.
Nyt on laite pörissyt puoli vuotta ja en ottanut kiertovesipumppua pois päältä kesälläkään pesutilojen ja takkahuoneen lattialämmityksen takia.

Kesäksi pienentelin ylä/alamin-arvoja palstan ohjeiden mukaan, nyt avasin pari viikkoa sitten taas yläkerran patterikierron ja asensin pattereihin nämä uudet living eco-termostaatit. Alkukokemukset ovat olleet positiiviset ja varsinkin makuuhuoneiden yö- ja päiväalennukset toimii automaattisesti ja samalla voin pitää alakerrassa tasaisesti 20 astetta.

Mulla ei ole erillistä kulutusmittaria lässälle, mutta koko talon sähkönkulutus on ollut 3/4-3/10 välisenä aikana 3373 kw ja kompuran käyntiaika 349 tuntia.

Miltä nää luvut teidän mielestä näyttää, 70-luvun talo sijaitsee eteläsuomessa, neliöitä noin 200, josta 140 lämmintä, lopuissa +14 (autotalli+varasto), ruokaa tehdään ja leivotaankin usein, voinko olettaa, että kulutus olisi noin puolet ja puolet? Jos talvesta tulee suhtkoht normaali mikä voisi olla mielestänne lämmityksen kokonaikulutus vuositasolla ja vaikuttaako laite teidän mielestänne toimivan optimaalisesti?

Paljon kysymyksiä, toivottavasti joku viitsii vastata.
T:Kari

[justus01]

Kulutus 9,66 kWh per kompressoritunti. (3373/349)
Tuo on mielestäni aika iso lukema. Onkohan liuospumppu jatkuvasti päällä?

Valikovan kuulon lisäksi näköjään meinaa vaivata myös valikoiva näkö  

[Renoo]

Kulutus 9,66 kWh per kompressoritunti. (3373/349)
Tuo on mielestäni aika iso lukema. Onkohan liuospumppu jatkuvasti päällä?

Tuo 3373 oli talon kaikki sähköt.

[Matias]

Mulla ei ole erillistä kulutusmittaria lässälle, mutta koko talon sähkönkulutus on ollut 3/4-3/10 välisenä aikana 3373 kw ja kompuran käyntiaika 349 tuntia.

Miltä nää luvut teidän mielestä näyttää, 70-luvun talo sijaitsee eteläsuomessa, neliöitä noin 200, josta 140 lämmintä, lopuissa +14 (autotalli+varasto), ruokaa tehdään ja leivotaankin usein, voinko olettaa, että kulutus olisi noin puolet ja puolet? Jos talvesta tulee suhtkoht normaali mikä voisi olla mielestänne lämmityksen kokonaikulutus vuositasolla ja vaikuttaako laite teidän mielestänne toimivan optimaalisesti?

Kyllähän nuo lukemat on todella pienet.

Meillä on 175m2 vm 87 talo josta vastaavat lukemat:

3.4--3.10.2012 kaikki sähkö 3738kwh
 
3.4--3.10.2012 maalämpökone 951kwh


Näillä päästään vajaan 10000kwh:n kokonaisvuosikulutukseen josta maalämpökone ottaa n 4500kwh

[sailor]

Laittoivatko asentajat sinulle erilliset katkaisijat kiertovesipumpuille josta saat ne pois päältä halutessasi? Itse laitatin ne jälkikäteen kun huomasin, ettei niitä saa pois muuta kuin lämpöpumpun pääkatkaisijasta.     

Minulla talo on rinteessä ja ei tulisi mieleenikään sammuttaa kiertovesipumppuja kesäksi. Tasaa lämpötilaeroja ja mittausteni mukaan pumput vievät ykkösellä yhteensä 30W. Eli 3kk käyttö n.5 euroa  

Enemmän säästäisi jos ottaisi TREND:ä loggaavan läppärin pois ja muuttaisi sinne pumpun viereen kyttäämään pumppua. Eli suosittelen vanhan läppärin valjastamista TRENDin ajamiseen. Säätöjen saaminen optimiksi säästää paljon enemmän sähköä kuin läppäri vie.

Itse pidän Oumanin logiikasta (tai sen puutteesta). Tavatessani kaverin Niben ohjekirjaa, niin meinasi tulla äitiä ikävä.

[karair]

Kyllähän nuo lukemat on todella pienet.

Meillä on 175m2 vm 87 talo josta vastaavat lukemat:

3.4--3.10.2012 kaikki sähkö 3738kwh
 
3.4--3.10.2012 maalämpökone 951kwh


Näillä päästään vajaan 10000kwh:n kokonaisvuosikulutukseen josta maalämpökone ottaa n 4500kwh[/quote]


Joo, unohtu mainita että meillä puukiuas joka lämpenee kaksi kertaa viikossa, sekä alakerran takkahuoneessa entinen avotakka, joka lisämuurauksella ja luukulla on saatu "varaavaksi". Näihin menee luultavasti (talo ostettu 12/2011) noin 3 pinokuutiota puuta vuodessa.

Entisissä taloissa on ollut öljylämmitys ja sähkönkulutus on ollut vuositasolla 5000-7000 kw. riippuen kuinka paljon on tehty remonttia, tai korjailtu autoja.

Edellisen omistajan kirjanpidon mukaan öljyä on kulunut noin 2200l/vuosi, joten aion kyllä heitellä täällä ilosta kärrynpyöriä, mikäli lämmityksen osuudeksi jäisi esim. 6000kw./vuosi.
T:Kari

[Seagear]

Mulla ei ole erillistä kulutusmittaria lässälle, mutta koko talon sähkönkulutus on ollut 3/4-3/10 välisenä aikana 3373 kw ja kompuran käyntiaika 349 tuntia.

Miltä nää luvut teidän mielestä näyttää, 70-luvun talo sijaitsee eteläsuomessa, neliöitä noin 200, josta 140 lämmintä, lopuissa +14 (autotalli+varasto), ruokaa tehdään ja leivotaankin usein, voinko olettaa, että kulutus olisi noin puolet ja puolet? Jos talvesta tulee suhtkoht normaali mikä voisi olla mielestänne lämmityksen kokonaikulutus vuositasolla ja vaikuttaako laite teidän mielestänne toimivan optimaalisesti?

Paljon kysymyksiä, toivottavasti joku viitsii vastata.
T:Kari

Aika sama kuin meillä. Täällä vastaava talo ja kompuran kulutus 6.4. - 6.10. 1330 kWh. , kokonaiskulutus n. 3600 kWh. Kompuran käyntiaika 527 h. Vuosi tulee täyteen reilun kuukauden päästä ja pumpun kokonaiskulutus jäänee 7000 kWh tasolle (käyttösähkö n. 5700 kWh).

[juippi]

Mulla ei ole erillistä kulutusmittaria lässälle, mutta koko talon sähkönkulutus on ollut 3/4-3/10 välisenä aikana 3373 kw ja kompuran käyntiaika 349 tuntia.

Miltä nää luvut teidän mielestä näyttää, 70-luvun talo sijaitsee eteläsuomessa, neliöitä noin 200, josta 140 lämmintä, lopuissa +14 (autotalli+varasto), ruokaa tehdään ja leivotaankin usein, voinko olettaa, että kulutus olisi noin puolet ja puolet? Jos talvesta tulee suhtkoht normaali mikä voisi olla mielestänne lämmityksen kokonaikulutus vuositasolla ja vaikuttaako laite teidän mielestänne toimivan optimaalisesti?

Paljon kysymyksiä, toivottavasti joku viitsii vastata.
T:Kari

Aika sama kuin meillä. Täällä vastaava talo ja kompuran kulutus 6.4. - 6.10. 1330 kWh. , kokonaiskulutus n. 3600 kWh. Kompuran käyntiaika 527 h. Vuosi tulee täyteen reilun kuukauden päästä ja pumpun kokonaiskulutus jäänee 7000 kWh tasolle (käyttösähkö n. 5700 kWh).

Meillä on samalla jaksolla kulunut 1700 kWh (sis. kv-pumput n. 500 kWh). Käyntiajan ollessa 525h + 1h legionellakuumennusta. Aikalailla samoissa mennään, jos sulla oli tuo 1330 pelkkä kompura.

Melko suuri osa muuten kesäajan kulutuksesta menee kiertovesipumppuihin, joita meillä 3kpl+ keruupiirin pumppu.

[Seagear]

Meillä on samalla jaksolla kulunut 1700 kWh (sis. kv-pumput n. 500 kWh). Käyntiajan ollessa 525h + 1h legionellakuumennusta. Aikalailla samoissa mennään, jos sulla oli tuo 1330 pelkkä kompura.

Melko suuri osa muuten kesäajan kulutuksesta menee kiertovesipumppuihin, joita meillä 3kpl+ keruupiirin pumppu.

Joo, pelkän pumpun kulutus. Tai siis itse asiassa en tiedä että montako niitä kiertopumppuja edes on. Öljyaikana oli kaksi, toinen patteripiirille ja toinen lämpimälle käyttövedelle. Samat pumput käytössä edelleen + MLP:n mukana tullut liuospumppu.

Ensinmainittu käy II-nopeudella koko ajan (vuosikulutus 400 kWh). Jälkimmäisen tehosta en tiedä mutta se pyörii ajastetusti vain 4 x 15 min päivässä. Minkäs kokoinen se liuospumppu on? Ja kyllä kai tuo erillinen kWh-mittari kaikki sen kulutuksen mittaa mitä maalämpöpumppu sisäisine laitteineen haukkaa verkosta. Eli siihen mittarin mittaamaan päälle noiden kahden kiertopumpun vuosikulutus n. 500 kWh.

[juippi]

Tämä nyt tulee väärään osioon, mutta Danfossin sisäinen keruuliospumppu on muistaakseni n.100W kolmosnopeudella, mutta sehän pyörii vain pumpun käydessä. Tämän lisäksi koneen sisällä on menoveden kiertopumppu, joka pysähtyy vain kun lämmityksen pysäytyslämpötila saavutetaan eli kesälämpimillä. Itselläni näiden lisäksi on pumpun sähkönsyötöstä otettu patteripiirin- sekä lattiapiirin pumput. Nämä kaikki ovat kWh-mittauksen piirissä. Uskoisin että sullakin on koneen sisäinen menoveden pumppu myöskin kWh-mittauksessa mukana.

[karair]

Mulla ei ole erillistä kulutusmittaria lässälle, mutta koko talon sähkönkulutus on ollut 3/4-3/10 välisenä aikana 3373 kw ja kompuran käyntiaika 349 tuntia.

Miltä nää luvut teidän mielestä näyttää, 70-luvun talo sijaitsee eteläsuomessa, neliöitä noin 200, josta 140 lämmintä, lopuissa +14 (autotalli+varasto), ruokaa tehdään ja leivotaankin usein, voinko olettaa, että kulutus olisi noin puolet ja puolet? Jos talvesta tulee suhtkoht normaali mikä voisi olla mielestänne lämmityksen kokonaikulutus vuositasolla ja vaikuttaako laite teidän mielestänne toimivan optimaalisesti?

Kyllähän nuo lukemat on todella pienet.

Meillä on 175m2 vm 87 talo josta vastaavat lukemat:

3.4--3.10.2012 kaikki sähkö 3738kwh
 
3.4--3.10.2012 maalämpökone 951kwh


Näillä päästään vajaan 10000kwh:n kokonaisvuosikulutukseen josta maalämpökone ottaa n 4500kwh

Moi.
Mulla oli kesän ajan seuraavat asetukset: ylämin 36, yläero 6, alamin 39, alaero 6.
Säätökäyrä -20= 47, 0= 32 ja +20= 20 ja kiertovesipumppu suljettu yläkerran osalta.
Lämpö riitti alakerran lattiaan ja saunailtojen porukkasuihkutteluihin.

Nyt kun tänne eteläänkin saatiin pakkaskelejä ja talvi taas "yllätti" autoilijat, kysyisin palstan tietäjiltä ehdotuksia säätöarvoiksi kun siirrytään pakkasen puolelle.

Tänä aamuna oli täällä pakkasta noin -3 astetta ja pumppu kävi suurinpiirtein tunnin välein.
Arvoja pitäisi varmaan muuttaa, luin palstan kaikki ohjeet ja keskustelut läpi ja ainoa tulos oli että pää meni sekaisin
Miten arvoja pitäisi teidän mielestänne muuttaa, jotta tämä "hyötysuhdetrendi" jatkaisi tällä  mielestäni (ainakin verrattaessa edelliseen lämmitysmuotoon) hyvällä tasolla?
T:Kari

[Matias]

Mulla oli kesän ajan seuraavat asetukset: ylämin 36, yläero 6, alamin 39, alaero 6.

Onkohan Karille tullut kirjoitus tms virhe noista ylä- ja alamin arvoista?

Periaatteessahan LÄ:n ohjaus toimii siten että ylämin asetus pitää ylävaraajan lämpötilan vähintään siihen säädetyssä arvossa.

Kesäaikaan kun alavaraajalla ei oikein muuta käyttöä ole kuin käyttöveden esilämmitys niin pumppu käy tuon ylämin asetuksen ohjaamana ja alavaraajan lämpö nousee mihin nousee,saattaa nousta samoihin mitä tuo ylämin asetus on.

Talviaikaan on tilanne sitten toinen kun talon lämmitykseen käytetään alavaraajan lämpöä.
Silloin lämpöpumpun ohjaus siirtyy lämpökäyrän komentoon ja ylä- ja alamin asetukset jää taustalle kun ylä- ja alavaraajan lämpötilat on niiden asetusarvojen yläpuolella.

Eli lämpökäyrä ohjaa pumpun käyntiä ja pitää alavaraajan lämpötilan niissä lukemissa mitä kulloinenkin ulkolämpötila edellyttää.

Esim jos ulkona on -20 astetta pakkasta niin alavaraajan veden lämpö nousee +47 asteeseen sinun nykyisillä asetuksilla.
Nollakelillä alavaraajan lämpö on +32 astetta.
Kun ulkona on -10 astetta pakkasta niin alavaraajan lämpö on +37 tienoilla jne.

Talviaikaan kompressorille tulee käyntitunteja ainakin pakkasilla niin paljon että ylävaraajan lämpötila pysyy reilusti ylämin asetuksen yläpuolella,kuitenkin jos ylävaraajan lämpötila laskee suuren vedenkulutuksen tms takia alle ylämin asetuksen niin lämpöpumppu käynnistyy sen ohjaamana ja käy niinkauan kunnes ylävaraajan lämpö on noussut ylämin asetukseen.

Uskoisin että likimain oikeat asetukset olisi noin:

-ylämin 45 ,tämä on siis alin lämpimän käyttöveden lämpötila ylävaraajassa.

-alamin 25-30,tämä on alavaraajan alin lämpötila mihin alavaraajan lämpö voi laskea jos esim ulkolämpötila nousee niinpaljon että lämpökäyrän pyynti jää alamin asetuksen alapuolelle.

Lämpökäyrän asetus on kokeilemalla haettava,eli jos huonelämpö on liian korkea niin käyrää säädetään alaspäin ja jos huonelämpö on liian alhainen niin sitten käyrää ylöspäin.
Jossain vaiheessa löytyy sitten lämpökäyrästä kohta jossa huonelämpötila pysyy tasaisena ulkolämpötilasta riippumatta.

[karair]

Joo, tais mennä numerot väärinpäin, mutta nyt laitoin 45/40 ja eroksi 7 astetta.
Mullahan käyrä ohjaa ainoastaan alakertaa, yläkerrassa on danfossin "living eco" termarit, jotka säätää pattereita kuristamalla yö- ja päiväalennukset, huomioi ruuanlaitot, tuuletukset ym.ym.

Onko jollain toisella kokemusta moisista vehkeistä?, mulla ainakin pelittää ne tosi hyvin, varsinkin kun olen tottunut nukkumaan viileässä, niin säädin yöalennuksen 16 asteeseen ja kun herätyskello soi 06,30, ohjelma on nostanut sopivasti lämmöt 20 asteeseen ettei tarvi palella, kun kömpii vällyjen välistä.

Matias kirjoitti:
"Uskoisin että likimain oikeat asetukset olisi noin:

-ylämin 45 ,tämä on siis alin lämpimän käyttöveden lämpötila ylävaraajassa.

-alamin 25-30,tämä on alavaraajan alin lämpötila mihin alavaraajan lämpö voi laskea jos esim ulkolämpötila nousee niinpaljon että lämpökäyrän pyynti jää alamin asetuksen alapuolelle."

Tehdasasetukset on 50/45 6 asteen erolla, voitko perustella kansantajuisesti miksi pitäisi pudottaa alamin-arvoa 25-30 asteeseen. onhan se kuitenkin aika kaukana perusasetuksista, jotka varmaankin ovat jotain keskiarvoasetuksia?
T:Kari

[Matias]

Tehdasasetukset on 50/45 6 asteen erolla, voitko perustella kansantajuisesti miksi pitäisi pudottaa alamin-arvoa 25-30 asteeseen

Tuo 45 astetta on alavaraajan minimilämpötila jos käytetään tehdasasetuksia.

Eli lämpöpumppu ei laske alavaraajan lämpötilaa sen alle.

Alavaraajan lämpöä käytetään talon lämmitykseen.

Talon lämmöntarve vaihtelee ulkolämpötilan mukaan ja lämpökäyrä pitää menoveden lämpötilan sopivaisena lämmöntarpeeseen.

Säätökäyrä -20= 47, 0= 32 ja +20= 20

Onko tämä lämpökäyrä sinulla nyt käytössä?
Jos on niin esim nollakelillä riittää menoveden lämpötilaksi 32 astetta (0=32) mutta jos alavaraajan alamin asetus on 45 astetta niin kompressori nostaa ja pitää alavaraajan lämpötilan tuossa 45 asteessa vaikka talon lämmitykseen riittäisi 32 astetta nollakelillä.

Eli alavaraajan lämpötila pidetään lauhemmilla keleillä liian korkeana jos alamin on 45 astetta.

Lämpöpumpulle on ominaista että mitä alhaisemmalla lämpötilalla pärjätään niin hyötysuhde on parempi ja sähkönkulutus on pienempi.

Eli sinun talossa tehdasasetuksilla alavaraajan lämpö on sitäluokkaa kuin suunnilleen -12 asteen pakkasilla tarvitaan.

Kuitenkin normaalitalven ulkolämpötilat on melko usein korkeammat kuin -12 joten 45 asteen alamin asetuksella alavaraajan lämpö on lauhemmilla keleillä turhan kuuma.

Teknisestihän tuosta ei ole mitään haittaa vaikka pitää nuo tehdasasetukset,sähkölasku vaan on suurempi koska hyötysuhde huononee.

Talon lämmityksen kannalta ei myöskään ole merkitystä onko alavaraajan alamin asetus 45 vai 30 astetta koska lämpökäyrä pitää talon (ja menoveden) lämpötilan sopivana kulloiseenkin lämmöntarpeeseen.

Näin minä tämän alamin/lämpökäyrä toiminnan ymmärtäisin.
Ei kyllä haittaisi vaikka varsinaiset Lämpöässän käyttäjät kommentoisi miten tämä käytännössä menee ja myös kokemusperäistä tietoa olisi hyvä saada.
Itse kun olen ainoastaan tietyistä syistä opiskellut lämpöässän toimintaperiaatteita.

[Renoo]

Näin minä tämän alamin/lämpökäyrä toiminnan ymmärtäisin.
Ei kyllä haittaisi vaikka varsinaiset Lämpöässän käyttäjät kommentoisi miten tämä käytännössä menee ja myös kokemusperäistä tietoa olisi hyvä saada.
Itse kun olen ainoastaan tietyistä syistä opiskellut lämpöässän toimintaperiaatteita.
 

Ugh, tämä on juuri näin kuin Matias sen kertoi ja toimii patteritalossa varsinkin juuri näin.

[karair]

Tehdasasetukset on 50/45 6 asteen erolla, voitko perustella kansantajuisesti miksi pitäisi pudottaa alamin-arvoa 25-30 asteeseen

Tuo 45 astetta on alavaraajan minimilämpötila jos käytetään tehdasasetuksia.

Eli lämpöpumppu ei laske alavaraajan lämpötilaa sen alle.

Alavaraajan lämpöä käytetään talon lämmitykseen.

Talon lämmöntarve vaihtelee ulkolämpötilan mukaan ja lämpökäyrä pitää menoveden lämpötilan sopivaisena lämmöntarpeeseen.

Säätökäyrä -20= 47, 0= 32 ja +20= 20

Onko tämä lämpökäyrä sinulla nyt käytössä?
Jos on niin esim nollakelillä riittää menoveden lämpötilaksi 32 astetta (0=32) mutta jos alavaraajan alamin asetus on 45 astetta niin kompressori nostaa ja pitää alavaraajan lämpötilan tuossa 45 asteessa vaikka talon lämmitykseen riittäisi 32 astetta nollakelillä.

Eli alavaraajan lämpötila pidetään lauhemmilla keleillä liian korkeana jos alamin on 45 astetta.

Lämpöpumpulle on ominaista että mitä alhaisemmalla lämpötilalla pärjätään niin hyötysuhde on parempi ja sähkönkulutus on pienempi.

Eli sinun talossa tehdasasetuksilla alavaraajan lämpö on sitäluokkaa kuin suunnilleen -12 asteen pakkasilla tarvitaan.

Kuitenkin normaalitalven ulkolämpötilat on melko usein korkeammat kuin -12 joten 45 asteen alamin asetuksella alavaraajan lämpö on lauhemmilla keleillä turhan kuuma.

Teknisestihän tuosta ei ole mitään haittaa vaikka pitää nuo tehdasasetukset,sähkölasku vaan on suurempi koska hyötysuhde huononee.

Talon lämmityksen kannalta ei myöskään ole merkitystä onko alavaraajan alamin asetus 45 vai 30 astetta koska lämpökäyrä pitää talon (ja menoveden) lämpötilan sopivana kulloiseenkin lämmöntarpeeseen.

Näin minä tämän alamin/lämpökäyrä toiminnan ymmärtäisin.
Ei kyllä haittaisi vaikka varsinaiset Lämpöässän käyttäjät kommentoisi miten tämä käytännössä menee ja myös kokemusperäistä tietoa olisi hyvä saada.
Itse kun olen ainoastaan tietyistä syistä opiskellut lämpöässän toimintaperiaatteita.

 

Kiitos vastauksestasi.
Okei, perustelusi tuntuvat järkeviltä ja varmasti ovatkin, pudotan alaminin 35 ja katotaan mitä tapahtuu. Emäntä ja tytär ovat menossa tunnin päästä saunaan ja voin vakuuttaa että kuulet asuinpaikastasi riippumatta, jos esim. lämmin vesi loppuu kesken Meinaan sen verran ääntä lähtee siitä kaksikosta, että ei ole tarvinnut vaihtaa kuulokojeen patteria moneen vuoteen
T:Kari

[W10]

Mulla oli kesän ajan seuraavat asetukset: ylämin 36, yläero 6, alamin 39, alaero 6.

Onkohan Karille tullut kirjoitus tms virhe noista ylä- ja alamin arvoista?

Lämpöässän helleasetukset, tosin melko pienellä erolla. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2201.0

[sailor]

VS-mallit, käyttöohje: "Mikäli varaajan lämpötilat asetetaan alle säätökäyrän pyytämän lämpötilan, varaajan lämpötila asettuu +5°C korkeammalle kuin käyrän senhetkinen pyynti."

Suomeksi: alaminimin voi laittaa niin alas kuin asetukset antavat myöten, koska alaminimi jää automaattisesti 5 astetta lämpökäyrän senhetkisen pyynnin yläpuolelle ja yläminimi niin alas kuin vain lämmintä vettä riittää.

[Renoo]

Tämän Vs-malliston ideologia on kyllä hieman erikoinen, taitaa olla pumppu vain tehty taistelemaan hintasodassa vaihtovenoja vastaan. Mielestäni tuossa, että alavaraaja on aina vähintään +5 menoveteen nähden ei ole hyötysuhteen näkökulmasta mitään järkeä.

Mielestäni näissä vs-malleissa ja muös ehkä muissakin lässissä asentajat jättävät asetukset turhan isoiksi ihan siitä syystä että asiakkaat eivät missään olosuhteissa soittele että lämmin vesi ei riitä, menisihän siinä lässän rummuttama mainos pilalle, täystehoa ja isoja varaajia.