Huolto ei kerro VS8 asetusarvoja

[aanimeri]

Tällä palstalla raportoin aiemmin ensimmäisen käyttövuoden VS 8 tilastoja ja opin, että sähköä kuluu enemmän kuin pitäisi. Jonkin verran sähkönsyönti väheni, kun huoltomies kävi avaamassa tulistimen säätöruuvia, mikä oli tehtaan jäljiltä kiinni. Laite on omassa sähkömittarissaan:

6.5.        0 kompressori 898 sähkömittari
30.11. 398 kompressori 2662 sähkömittari
31.12. 543 kompressori 3172 sähkömittari
21.5. 1313 kompressori 5893 sähkömittari

Tulistimen säätöventtiilin säätöruuvia väännettiin auki 12.12.

VS 8 esitteen lukemat ovat 2,2/2,7 kWh, eli nämä alkuvuoden lukemat meillä ovat kolmanneksen suurempia.

Lämpöässän huolto on kyselyihini vastannut pikaisesti. Ensimmäinen opastus em. aiheesta kuului näin:

"noilla (ylä 55 astetta) asetusarvoilla saattaa tuota luokkaa ollakkin kulutus. Onko mahdollista että pudotatte varaajan lämpöjä ja seuraatte uudestaan kulutusta. Ylä ja ala asetusarvojen ero n 5 astetta. Esim ylä 50 ja ala 45, jos vaan lämminkäyttövesi piisaa."

Kysyin bakteerivaaraa jos lämmin käyttövesi ei ole tarpeeksi kuumaa ja siihen vastattiin:

"Varaaja on toteutettu käyttövesi kierukalla, eli suurta vesi massaa ei käyttöveden puolella makaa. Veden vaihtuvuus niin tiheää, että ei ole bakteeri riskiä."

Kysyin reilut kaksi viikkoa sitten, miksi VS 8 käyttöohje suosittelee erityisesti kesäaikana pidettäväksi "varaajan yläosan minimilämpötilan asetusarvona +55". Tähän ei ole vastattu, vaikka kyselin toiseenkin kertaan.

Toki ymmärrän sen, että sähkönkulutus pienenee, jos varaajan veden lämpö pidetään matalalla. Olin kuvitellut valmistajalla olevan tuotteestaan niin vankan kokemuksen, ettei asiakasta pitäisi laittaa kokeilemaan. Jos ohjekirja kertoo "ylämin" arvoksi +55 ja kulutuksesi 2,2/2,7 kWh niin pitäisi molempien toteutua yhtä aikaa.

Kun kesällä ei tarvita lämmitystä voiko "alamin" arvon laskea vaikka pariinkymmeneen asteeseen? Paljon olen lukenut listeriavaarasta joten käsitykseni on ollut, että käyttöveden lämpö olisi pidettävä tuolla +55, eli ylävaraajan minimiarvo saisi olla ohjekirjan mukainen +55.

Kun ei valmistaja vastaa, niin mitä neuvotte käytännön kokemuksesta?

[tomppeli]

Lämpöässä Vs kuumavesikierukalla.
Kierukkaan menee sisään kylmä vesijohtovesi kuvan yläosassa näkyvästä sinisestä putkesta ja tulee ulos saman putken toisesta päästä (=punainen).
Tuo putki huuhtoutuu aina jokaisen veden ottamisen seurauksena.

Legionellabakteerikin tarvitsee aikaa lisääntymiseensä.
Koska putkessa vaihtuu vesi monta kertaa päivässä, ei lisääntymistä ehdi tapahtua.
Siis legionellavaaraa ei ole tällaisella rakenteella.
Asia on ihan toinen säliötyyppisellä varaajalla.

[Jnie]

Tällä käynyt hieman yli viikon V9, jolle on ilmoitettu ottotehoksi 2,12/2,78kW (35/50 C). Mittaukset kuitenkin osoittaa pumpun käydessä ottotehoksi yli 4KW! Kysyin lämpöässältä asiaa, mutta eivät he mitenkään huolissaan olleet vaikka tehonkulutus on yli 40% suurempi kuin ilmoitettu. Onkohan hyötysuhde vastaavasti samanverran heikompi?

[Renoo]

Tällä käynyt hieman yli viikon V9, jolle on ilmoitettu ottotehoksi 2,12/2,78kW (35/50 C). Mittaukset kuitenkin osoittaa pumpun käydessä ottotehoksi yli 4KW! Kysyin lämpöässältä asiaa, mutta eivät he mitenkään huolissaan olleet vaikka tehonkulutus on yli 40% suurempi kuin ilmoitettu. Onkohan hyötysuhde vastaavasti samanverran heikompi?

V9 mallissa ilmoitettu teho on pelkkä kompuran teho, tuohon päälle tulee kiertovesi, lataus, tulistin ja maapiirin pumppu päälle, sekä vielä vähän päälle . Silti aika kova jos saat yli 4kWh sähkönkulutukseksi.

Miten mittaat pumpun ottotehon?

[guru]

Pitäisi myös muistaa että nuo sähkönottotehot on ilmoitettu liuoslämpötiloissa 0 /-3 jos liuos on lämpimämpää myös sähköteho nousee tosin tietenkin myös antoteho

[Jnie]

Tyhjäkäyntiteho V9:llä 70w+ maapiiri+latauspumput  yhteensä 290w. Lämpöpumpun käydessä pumpun syöttöjohtoihin kiinteästi kytketty mittari näyttää 4.2 kW, talon mittarikeskus (impulsseista laskettuna ) koko talon kulutukseksi 4.9 kW ja langaton "Clas Ohlson" mittari lämpöpumpun johtoihin kytkettynä 4.2 kW.  

1.kertaa kun käynnistettiin maapiirin lämpötilat olivat noin 10/7 C nyt ei ole niitä mitattu.

[Renoo]

Tyhjäkäyntiteho V9:llä 70w+ maapiiri+latauspumput  yhteensä 290w. Lämpöpumpun käydessä pumpun syöttöjohtoihin kiinteästi kytketty mittari näyttää 4.2 kW, talon mittarikeskus (impulsseista laskettuna ) koko talon kulutukseksi 4.9 kW ja langaton "Clas Ohlson" mittari lämpöpumpun johtoihin kytkettynä 4.2 kW.  

1.kertaa kun käynnistettiin maapiirin lämpötilat olivat noin 10/7 C nyt ei ole niitä mitattu.

Meillä näyttää nyt ottavan noin 3,3 kWh sama V9 kun laite starttaa alamin 39 ja sammuu kun koko pönttö on 47 astetta. Ja kaivosta sen 7-8 asteista litkua.

[Matias]

langaton "Clas Ohlson" mittari lämpöpumpun johtoihin kytkettynä 4.2 kW.  

Jos tuo Claes Ohlsson mittari mittaa vain johtojen päältä mittaklipseillä (virtamuuntajilla) niin se näyttää tarkasti vain vastuskuormalla.
Moottorikuormalla tuollainen mittari näyttää 10-30 % liian suurta kulutusta.

Koska mittaus mittaa vain virtaa mutta ei jännitettä niin se ei osaa erottaa vaihesiirtokulmaa ( cosfii) vaan olettaa että se on 1.

[aanimeri]

Vaan entäpäs tämä varsinainen kysymys, eli mitkä säätöarvot "alamin" ja "ylämin"?

Tuossa ylempänä "tomppeli" todisti, ettei lämpimän käyttöveden kierukan ansiosta tarvitse huolehtia basilleista.

Kun ei tarvitse taloa lämmittää, pitäisikö "ylämin" arvoa laskea kokeilemalla niin alas, että vielä riittää saunassa lämmin vesi? Matalin mahdollinen säätöarvo on 5 astetta. Matalin mahdollinen "alamin" on 30 astetta.

Silti vierastan politiikkaa, että valmistaja jättää vasta-alkajan asiaksi kokeilla sopivia asetusarvoja. Mielestäni valmistajalta pitäisi tulla kuin apteekin hyllyltä ohjeet, kuinka heidän tuotteensa toimii tehokkaimmin.

[Renoo]

Vaan entäpäs tämä varsinainen kysymys, eli mitkä säätöarvot "alamin" ja "ylämin"?

Tuossa ylempänä "tomppeli" todisti, ettei lämpimän käyttöveden kierukan ansiosta tarvitse huolehtia basilleista.

Kun ei tarvitse taloa lämmittää, pitäisikö "ylämin" arvoa laskea kokeilemalla niin alas, että vielä riittää saunassa lämmin vesi? Matalin mahdollinen säätöarvo on 5 astetta. Matalin mahdollinen "alamin" on 30 astetta.

Silti vierastan politiikkaa, että valmistaja jättää vasta-alkajan asiaksi kokeilla sopivia asetusarvoja. Mielestäni valmistajalta pitäisi tulla kuin apteekin hyllyltä ohjeet, kuinka heidän tuotteensa toimii tehokkaimmin.

Laitteen toiminta: mitä alhaisempi lämpötila sen parempi. Nyt kesällä vaan joudutaan tekemään kompromissi, osalla riittää pienet arvot osalle ei, ei valmistaja voi tietää perheen lämpimän veden käyttömäärää.

Kesällä moni V-mallin lässäläinen ajaa laitetta ala-min arvolla, kuten minä. Se tarkoittaa sitä että laitetaan ala_min arvoksi sellainen lukema jolla lämmin vesi riittää, ylä_min arvo asetetaan tätä pienemmäksi että laite ei ota kantaa yläpöntön lämpötiloista, käyntiä ohjaa aina ala_min.

Aloita vaikka ala_min 45 ja alaero 8-10. Ylämin vaikka 40 (tällä ei ole merkitystä kunhan on pienempi). Nyt laite starttaa kun alapötnttö 45 ja sammuu kun 45 +alaero. Jos vesi riittää niin pykälä alaspäin alaminiä tai ylöspäin jos ei riitä. Muutama päivä testiä ennen muutoksia. Trendi auttaisi tässä niin näkisi hyvin.

Tässä täytyy nyt myös muistaa se, että jos ajaa laitetta mahdollisimman lähellä rajaa jossa vettä riittää niin joskus voi tulla eteen se, että rajaa täytyy nostaa jos on tiedossa normaalista poikkeavaa kulutusta.

Mielestäni valmistajan ohjeet rajojen suhteen pyrkivät vain siihen, että kuluttajalla ei missään olosuhteissa lopu lämmin vesi, perustuuhan lässän markkinointi "täystehoon" ja "suureen lämpimän veden kapasiteettiin" jolloin tuskin haluavat vastaanottaa puheluita kun lämmin vesi ei riitä.

Kesällähän ei kuitenkaan tehdä kovin merkittäviä säästöjä kulutuksen suhteen. Meillä käy laite kesäkuukausina noin 1h vuorokaudessa. Jos lasketaan vaikka 4 kesäkuukautta, 120 päivää = 120h. Nyt jos laite ottaa vaikka ihan hilkulla olevalla arvolla 3kWh ja reilulla arvolla 3,5kWh niin eroa tulee 60kWh. Onko se paljon vai vähän on jokaisen itse arvioitava .