Varaajakierron pumpun tehon pudotus

[p-10]

Mahtaako olla riski kompuralle, jos pudottaisi lämpöpumpulta varaajalla vettä kierrättävän pumpun tehot kolmoselta vaikka ykköselle. Tavoite olisi se, että pumppu ei hetkessä sotkisi koko varaajan vettä, vaan pumpulle tulisi mahdollisimman pitkään viileämpää vettä ja näin jossain määrin säilyisi tuo kerrostuminen.  Antureista näen, että muutamassa minuutissa koko varaajan vesi sekoittuu nopeasti, vaikka varaajan tulo ja menoputkien välisellä alueella on vettä noin 500 litraa. Melko tehokas kiertopumppu Lämpöässässä tuntuu olevan.  Putket varaajan ja pumpun välillä on todella lyhyet.

Olen erillisestä kulutusmittarista katsellut että P10 pumppu ottaa sähkötehoa  pumppauksen alussa 3.1 kW (vesi noin 30 astetta) ja kun pumpulle tulee pumppauksen loppuvaiheessa noin 40 asteista vettä, ottaa pumppu tehoa 4 kW.  Jos nostaisi pyynnön vaikka 55 asteeseen (nyt 44), tehoa menisi lopussa  jo  noin 5 kW. Eli sattumalta: otettu sähköteho kilowateissa saadaan karkeasti jakamalla pumpulle tulevan  veden lämpötila kymmenellä. Olen karkeasti arvioinut, että lämmityskaudella hyötysuhde mulla olisi noin 2.8  , jos pumpun antoteho on suurinpiirtein luvattu. Varaajan lämpenemisen nopeuden  perusteella tuo saattaisi ollakin sinnnepäin.

Kysynpä vielä, että kertooko kuumakaasun lämpötila mitenkään kompressorin toiminnan "turvallisuudesta". Jos laitan pyynnön esim. 55 asteeseen, nousee kuumakaasu lopussa jonnekin 110 asteeseen. Nykyisellä pyynnillä noustaan vain 90 asteen pintaan. Ennustaakohan  tuo mittausarvo mitenkään kompressorin käyttövuosien määrää ? "Katkokäyntiä" ei  tässä tapauksessa esiinny kompessorin iän lyhentäjänä.

M

[JariA]

Mahtaako olla riski kompuralle, jos pudottaisi lämpöpumpulta varaajalla vettä kierrättävän pumpun tehot kolmoselta vaikka ykköselle. Tavoite olisi se, että pumppu ei hetkessä sotkisi koko varaajan vettä, vaan pumpulle tulisi mahdollisimman pitkään viileämpää vettä ja näin jossain määrin säilyisi tuo kerrostuminen.  Antureista näen, että muutamassa minuutissa koko varaajan vesi sekoittuu nopeasti, vaikka varaajan tulo ja menoputkien välisellä alueella on vettä noin 500 litraa.

Itselläni on toisen merkkinen laite (Geopro SH13 + 500 litrainen varaaja), mutta samanlainen tilanne. Kun latauspumppu toimii suurimmalla nopeudella se sekoittaa varaajan veden täydellisesti. Kun latauspumppu toimii pienimmällä teholla varaajassa lämpötilojen kerrostuminen säilyy hyvin.

Kokemukseni oli, että latauspumpun nopeuden pienentäminen lyhensi pumpun käyntijaksoja (tyypillinen käyntijakson pituus noin 30 minuuttia) ja lisäsi niiden lukumäärää vuorokaudessa (ulkolämpötilan ollessa 0 astetta käyntijaksoja 22 - 24 kappaletta vuorokaudessa; pumpun suuremmalla nopeudella käyntijaksojen määrä vuorokaudessa 10 - 12 kappaletta). Latauspumpun nopeuden pienentäminen paransi koko lämmityslaitteiston energiatehokkuutta jonkin verran, mutta ei erityisen dramaattisesti.

Näiden omien kokemusteni perusteella sanoisin, että ainakin voi kokeilla latauspumpun nopeuden laskemista ja samalla mitata käyntijaksojen pituuksien muuttumista ja jos mahdollista myös niiden lukumäärien muuttumista vuorokaudessa.

Sitä on vaikea yksiselitteisesti arvioida, onko muutoksesta jotain erityistä haittaa kompuralle ja/tai onko muutoksesta jotain erityistä hyötyä.

[seppaant]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2801.msg30269#msg30269

Oheisessa tutkimuksessa olen selvitellyt lauhduttimen ja höyrystimen virtausten = lämpötilaeron vaikutusta lämpöpumpun suoritusarvoihin.
Koestusten perusteella, jos katsotaan puhtaasti lauhduttimen toimintaa, näyttää, että paras hyötysuhde saavutetaan mahdollisimman suurella virtauksella = pienellä lämpötilaerolla.

Ainakin varaajallisissa lämpöpumpuissa (Suomi-pumpuissa) suuri virtaus särkee varaajan lämpötilakerrostumat ja tästä taas on haittaa laitteistokokonaisuuden hyötysuhteelle.

Minulla näyttäisi paras kokonaishyötysuhde olevan latauspumpun pienimmällä virtauksella, Dt = 6C, tällä virtauksella varaajan lämpötilat ovat hyvin kerrostuneina.

"p-10" mittaa latauspiirin lämpötilaero ja säädä n. 6C:een.
Tämän jälkeen lisäämällä/pienentämällä virtausta etsi kokonaisuuden kannalta paras kohta.

ATS