Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?

[Matias]

[maajussijussi.]

Bnu kirjoitti: "IV-koneen putket näyttävät menevän kylppärin ja kodinhoitohuoneen lattian lämmitykseen käytettävistä putkista, joihin on erillinen käsisäätö, onkohan tuo nyt se L2-piiri?"

L2 -piiri on juuri tuo, eli oikein on IV-kone kytketty. Sen voit vielä varmistaa sillä että kokeilet kädellä IV-koneelle ja L2-piirin jakotukille meneviä putkia niin ne pitäisi olla saman lämpöisiä. Sen kyllä huomaa heti kädellä jos IV-koneelle menee käyttövettä, n. 55C.

Se mutasihti kannattaisi kyllä tarkistaa pikimmiten. Sitähän et kai vielä ole tarkistanut ?! Se on kuitenkin aika helppo homma tehdä itsekin. Täältä foorumilta löytyy ohjeetkin siihen. Tai pyydä kiireesti se tuttu putkari kylään ! !

Minulla on kuitenkin sellainen käsitys asiasta, että mikäli mutasihti on puhdas ja käyttövedenkiertoonkaan ei ole kytketty mitään, niin syy on sen pumpun toimintapiste (=epäedullinen) jolloin se kuormittuu selvästi nimelliskuormaa enemmän.

Tarkistaisin sinuna kompressorin tarkan tyypin ja selvittäisin sen ottaman tehon eri lauhdutus-/höyrystymislämpötiloissa. Löytyy tod.näk. aikeisemmin lähettämästäni linkistä.

Jos sinun pumppu ottaa tehoa verkosta likimain 5-6kw niin se ei voi olla mahdollista kuin vain tietyssä termodynaamisessa toimintapisteessä joten tuota pistettä täytyis pyrkiä muuttamaan tavalla tai toisella. (käytännössä ei taida olla muita mahdollisuuksia kuin nuo ns. "perusparametrit": YläMin, AlaMin, Yä- ja AlaErot jne.) Toinen mahdollinen syy on että mutasihti on tukossa ja maapiirin pumppu ajaa "seinää päin" --> hirveä virran kulutus ja lämmön siirto olematonta.

Kun mutasihdin puhtaus varmistettu niin kokeile muuttaa asetusarvoja niinkuin sailor on täällä foorumilla neuvonut. Itse muutin niitä ohjeiden mukaan ja sain pitemmät käyntijaksot.

Sinulla taisi olla niin että YläEro oli huoltovalikosta muutettu suuremmaksi ja AlaEro oli tehdasasetuksissa ? Muistelisin että piti olla juuri toisin päin. Toinen juttu oli muistaakseni se että AlaMin ja YläMin mahd. alas.

Mutta varmista nyt kuitenkin tuo aikaisemmista keskusteluista vai voiko "Sailor" kertoa ne uudelleen miten piti olla, Sailor !!

[hoohöö]

Moro,

Palaisin vielä tuohon varaajan alaosan lämpötila-asetukseen;
olen käsittänut että LÄ pyrkii pitämään varaajan lämpötilat asetetuissa arvoissa, esim. alamin 30 astetta. Lämmityspiiriin sitten shunttaamalla säätää pyynninmukaiseksi veden lämpötilan. Eli jos pyynti on 30 astetta ja alamin on 30 astetta niin käytännössä shuntti täysin auki paitsi silloin kun kompurä käy ja alavarajaan lämpö nousee hetkellisesti yli tuon 30 asteen. Lämmityspiiristä taas palaa semmosta +25 asteista vettä mikä pudottaa varaajan alaosan lämpötilaa suth nopeasti.

Minun mielestäni olisi parempi siis pitää alamin korkeammalla kuin +30, esim. +35 mikä on muuten tehdasasetus. silloin alamin pysyyy pidempään käynnistymisrajan yläpuolella, eli ainakin teoriassa kompuran pitäisi käynnistyä harvemmin.
Itse kyllä kokeilisin tuota ja seuraisin tilannetta logeista.

[seppaant]

Minun mielestä marssijärjestys on seuraava:

1) Vastus pitää saada toimintaan
2) Olssonin tarkkuuden määrittäminen
3) Lämmönjakoputkistojen mahdollisimman hyvä ilmaaminen
4) Lämpöpumpun asetusarvojen muuttaminen.
5) Muuta?

Kunkin muutoksen jälkeen riittävän pitkä seurantajakso, jotta nähdään muutoksen vaikutukset.
Jokaiselle muutokselle tulee esittää perustelut miksi ja mitenkä se vaikuttaa esim käyntiaikoihin tai tehonottoon.

ATS

[maajussijussi.]

Eräänlaisesta energiamittarista mallia "Claes Ohlsson" löytyy testattua tietoa:

http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2006/05/virrankulutus/

Tietty mittarit ovat yksilöitä eli en väitä vastaan etteikö mittaria kannata testata (ihan kuin Seppaant neuvoi) mikäli sen hommaat.

Parempi laatuisen mittarin (kalibroitu ammattilaiskäyttöön) voit saada lainaksi sähköyhtiöltäsi niin kuin aiemmin neuvoin. Kannattaa kysyä.

P.S Suosittelen myös laittamaan tiedot tuonne tiedonkeruuketjuun koska sillätavoin kaikki foorumilaiset näkevät millaisesta talosta on kyse ja jää turha arvailu pois.

[sailor]

Moro,

Palaisin vielä tuohon varaajan alaosan lämpötila-asetukseen;
olen käsittänut että LÄ pyrkii pitämään varaajan lämpötilat asetetuissa arvoissa, esim. alamin 30 astetta. Lämmityspiiriin sitten shunttaamalla säätää pyynninmukaiseksi veden lämpötilan. Eli jos pyynti on 30 astetta ja alamin on 30 astetta niin käytännössä shuntti täysin auki paitsi silloin kun kompurä käy ja alavarajaan lämpö nousee hetkellisesti yli tuon 30 asteen. Lämmityspiiristä taas palaa semmosta +25 asteista vettä mikä pudottaa varaajan alaosan lämpötilaa suth nopeasti.

Minun mielestäni olisi parempi siis pitää alamin korkeammalla kuin +30, esim. +35 mikä on muuten tehdasasetus. silloin alamin pysyyy pidempään käynnistymisrajan yläpuolella, eli ainakin teoriassa kompuran pitäisi käynnistyä harvemmin.
Itse kyllä kokeilisin tuota ja seuraisin tilannetta logeista.

Ei näin (siis jos halutaan harventaa käyntijaksoja ja kulutusta). Siis teoriassa kyllä, mutta käytännössä juuri toisin päin

EDIT: Näyttää olevan ohjeet annettu tämän kohteen kulutuksen puolittamiseen jo 4pv tammikuuta. Jos ei niitä asetuksia muuta niin sitten maksaa sähkölaskua  8-)

Ei tuossa kohteessa ole muuta vikaa kuin älyttömät asetukset ja kosteiden tilojen shunttaus ylikorkeasta lämpötilasta. Alkuperäinen rakentaja on "säästänyt" ottamalla Ouman 201:sen ja putkari on viritellyt sinne jotkut hirviö KV-pumput, jotka vievät jo 500 kWh extraa vuositasolla.

[Matias]

1) Vastus pitää saada toimintaan

Lisäisin tähän ´seppaantin` ohjeeseen että kun saat vastuksen päälle niin anna olla 1vrk sitten päällä.
Siis että talo ja käyttövesi lämpiää vain sähkövastuksella.
Sillä saisi rajattua tätä alkuvikaa(iso kulutus) siten että jos lämmitykseen vastuksella menee jotain 100kwh/vrk niin syy suureen kulutukseen ei ole lämpöpumpussa vaan talo kuluttaa lämpöä varsin reippaasti ja sitä ei saa pumpun säädöillä korjattua.
Jos taas vastuksella 1 vrk:n sähkön kulutus on alle 50kwh/vrk niin silloin lämpöpumpussa on jotain pahasti pielessä.

[hoohöö]

Moro,

LÄ:n asetuksista vielä:
MLP:n hyötysuhde varmasti parempi mitä matalammilla lämpötiloilla pelataan mutta etenkin kun kyseessä tällainen ylimitoitettu kompura niin uskon vahvasti että parempi keskittyä käynnistysten määrään ja pituuteen.
Alla otteita LÄ:n manuaalista;
Varaajan alaosan minimi asetusarvo on tehdasasetuksena +35°C ( 20…50 ).
Talvikautena, kun lämmityksen tarve on suuri, on varaajan alaosan
asetusarvo määritettävä suhteessa menoveden lämpötilan kanssa. Kompressorin ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti varaajan alaosan minimin mukaan

Tuolla Bnun logeissa oli selvästi havaittavissa että pumppu käynnistyi huomattavasti tiheämpään kun ulkolämpötila oli nollassa tai vähän alle.
Eli siinä varmaan kävi niin että pyynti oli luokkaa 30 astetta ja alamin samaa luokkaa; käytännössä siis kompura joutuu miltei realiajassa pitämään alaminimin tuossa 30 asteessa mutta koska kyseessä tehokas kompura niin lämpötila varaajassa nousee äkkiä yli sammumisrajan.
Jos alamin olisi vaikka sen +35 astetta niin 30 asteen pyynnillä varaajalla menee hetki pidempään ennen kuin lämpötila laskee alle käynnistymisrajan ja sitten taas toisaalta käyntiaika hieman pidempi jotta tulee taas sammumisraja vastaan.
Näin minä näen asian ja kuten sanoin itse mieluummin yrittäisin minimoida käynnistysten määrää kuin ajatella hyötysuhdetta; joka tapauksessa alamin 35 astetta on vielä matala.

[Bnu]

Onko nuolen osittamassa paikassa ylikuumenemissuojan kuittauspainike?

Minä en tuommoista löydä, onko se pumpun kyljessä, sähkötaulussa vai missä?

uksen pitäisi mennä päälle pakko-ohjauksella alla olevan ohjeen mukaan.

Ruuvailin tuon auki ja otin sulakkeen pois, taas trend näyttää että vastus päällä mutta kulutus vain 0.14KWh eli ei ole päällä. Miten ihmeessä sen saisin päälle?

Näyttää olevan ohjeet annettu tämän kohteen kulutuksen puolittamiseen jo 4pv tammikuuta. Jos ei niitä asetuksia muuta niin sitten maksaa sähkölaskua

VArmasti menisin vaikka solmuun jos asia ratkeaisi. Nyt olen vaan noudattanut ohjetta olla tekemättä muutoksia.
Kiitos taas!

Mutasihdin yritän tarkastaa pikimmiten.

[seppaant]

Minä en tuommoista löydä, onko se pumpun kyljessä, sähkötaulussa vai missä?

En tiedä, mutta minä hakisin sitä pumpun päältä.
Kertokaa vanhemman V-mallin omistajat mistä löytyy.

VArmasti menisin vaikka solmuun jos asia ratkeaisi. Nyt olen vaan noudattanut ohjetta olla tekemättä muutoksia.

Hyvä, asia kerrallaan. Hiljaa hyvä tulee.

ATS

[Matias]

Ruuvailin tuon auki ja otin sulakkeen pois, taas trend näyttää että vastus päällä mutta kulutus vain 0.14KWh eli ei ole päällä. Miten ihmeessä sen saisin päälle?

No sitten on melkoisen varmasti ylikuumenemissuoja lauennut.Laita lasiputkisulake takaisin ja kun termostaatti/ylikuumenemissuoja löytyy niin kuittaa painamalla punaista napukkaa säätöruuvin vieressä.Kun saat tämän tehtyä niin kokeile vastusta uudestaan päälle siten että pumpun ohjauskytkin(Auto-0-Maalämpö) on "Auto"asennossa ja paina kompressorin moottorisuojan punainen painike pohjaan.Tämä sen takia että tässä tilassa kiertovesipumput ja säätöautomatiikka toimii ja pystyt tekemään vrk:n testikäytön pelkäällä vastuksella.

[Matias]

Minä en tuommoista löydä, onko se pumpun kyljessä, sähkötaulussa vai missä?

Manuaalin ja ´seppaantin´ valokuvien mukaan termostaatti ja ylikuumenemissuoja on lämmitysvastuksen kanssa samassa kotelossa.
Minkähän värinen kansi "seppaantin" pumpun vastuskotelossa on.
Usein noissa on punainen suojakansi.
Lämpöpumpun varaajassa se jokatapauksessa on.

[Bnu]

Moi!

Nyt ehkä löysin sen, kun irrotin tuon alaosaa suojaavan metallisysteemin, aika tuskaa oli. Uskallanko avata nuo ruuvit, pitääkö kytkeä ensin sähköt pois pumpusta tai koko torpasta?  

Tämän päivän lukemat

Kokonaispäiväsähkö 42KWh
Kokonaisyösähkö 12KWh

Lämpöpumpun osuus kulutuksesta 34 KWh

Pumppu käynyt 7 tuntia

Ulkolämpötilan keskiarvo -5 astetta.
Kiitos!

[Matias]

Uskallanko avata nuo ruuvit, pitääkö kytkeä ensin sähköt pois pumpusta tai koko torpasta?

Riittää kun katkaiset Lämpöässän pääkytkimestä.Pitää katkaista sähkö ennen kuin avaat kotelon kannen

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7059554.jpg][IMG]http://i10.aijaa.com/b/00696/7059554.jpg[/IMG][/url]
Uudemmassa V-mallissa vastus on varaajan päällä ja on kuvassa näkyvän näköinen

ATS

[sailor]

Moro,

LÄ:n asetuksista vielä:
MLP:n hyötysuhde varmasti parempi mitä matalammilla lämpötiloilla pelataan mutta etenkin kun kyseessä tällainen ylimitoitettu kompura niin uskon vahvasti että parempi keskittyä käynnistysten määrään ja pituuteen.
Alla otteita LÄ:n manuaalista;
Varaajan alaosan minimi asetusarvo on tehdasasetuksena +35°C ( 20…50 ).
Talvikautena, kun lämmityksen tarve on suuri, on varaajan alaosan
asetusarvo määritettävä suhteessa menoveden lämpötilan kanssa. Kompressorin ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti varaajan alaosan minimin mukaan

Tuolla Bnun logeissa oli selvästi havaittavissa että pumppu käynnistyi huomattavasti tiheämpään kun ulkolämpötila oli nollassa tai vähän alle.
Eli siinä varmaan kävi niin että pyynti oli luokkaa 30 astetta ja alamin samaa luokkaa; käytännössä siis kompura joutuu miltei realiajassa pitämään alaminimin tuossa 30 asteessa mutta koska kyseessä tehokas kompura niin lämpötila varaajassa nousee äkkiä yli sammumisrajan.
Jos alamin olisi vaikka sen +35 astetta niin 30 asteen pyynnillä varaajalla menee hetki pidempään ennen kuin lämpötila laskee alle käynnistymisrajan ja sitten taas toisaalta käyntiaika hieman pidempi jotta tulee taas sammumisraja vastaan.
Näin minä näen asian ja kuten sanoin itse mieluummin yrittäisin minimoida käynnistysten määrää kuin ajatella hyötysuhdetta; joka tapauksessa alamin 35 astetta on vielä matala.

Jos haluaa vanhaan V-malliin harvan käynnin, niin se pitää tehdä ajamalla käyrän alittavalla alaminimillä.

Kun katsot tuota mun trendikäppyrää niin huomaat mitä tarkoitan. Nyt puoliltaöin hipsin pumpulle ja nostan alaminimiä yhdellä (1) asteella...katsotaan miten muuttuu  

Jani


P.S En toki väitä ettei alaminimin nostaminen taivaaseen harvenna käyntijaksoja sekin, mutta sivutuotteena on karmea sähkön kulutus ja kompura sanoo  nopeemmin poks  

[sailor]

Jos haluaa vanhaan V-malliin harvan käynnin, niin se pitää tehdä ajamalla käyrän alittavalla alaminimillä.

Kun katsot tuota mun trendikäppyrää niin huomaat mitä tarkoitan. Nyt puoliltaöin hipsin pumpulle ja nostan alaminimiä yhdellä (1) asteella...katsotaan miten muuttuu  

Jani


P.S En toki väitä ettei alaminimin nostaminen taivaaseen harvenna käyntijaksoja sekin, mutta sivutuotteena on karmea sähkön kulutus ja kompura sanoo  nopeemmin poks  

Kas näin: http:// http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14138

Jani

P.S Taitaa olla läppärin kello väärässä

[seppaant]

sailor kirjoitti

Jos haluaa vanhaan V-malliin harvan käynnin, niin se pitää tehdä ajamalla käyrän alittavalla alaminimillä.

Kun katsot tuota mun trendikäppyrää niin huomaat mitä tarkoitan. Nyt puoliltaöin hipsin pumpulle ja nostan alaminimiä yhdellä (1) asteella...katsotaan miten muuttuu  

Jani

Tämä pitää paikkansa

Seuraavassa ”Suomi – Suomi” käännös Oumanin toiminnasta

Pumpun ohjautuessa alaosan (mittaus TE10) mukaan, käytetään käyntiin- ja seisohjaukseen kahta kriteeriä:
--  Ala_min ja
--  Käyrä (säätäjän määrittämä menoveden lämpötila)

Jos ohjaus tapahtuu Ala_min ohjaamana
-- Pumppu käynnistyy lämpötilan laskettua arvoon Ala_min
-- Pumppu pysähtyy lämpötilan noustua 5C eli Ala_min+5C

Jos ohjaus tapahtuu käyrän ohjaamana
-- Pumppu pysähtyy käyrä + 5C
-- Pumppu käynnistyy käyrä + 5 – Ala_ero

Pumppu pysähtyy sen mukaan, kumpi kriteereistä (käyrä tai Ala_min) antaa korkeamman pysähtymislämpötilan.
Pumppu käynnistyy sen mukaan, kumpi kriteereistä (käyrä tai Ala_min) antaa korkeamman käynnistyslämpötilan.

Ala_min’imin ohjatessa pumppua on start/stop välinen lämpötilaero aina 5C
Käyrän ohjatessa pumppua on start/stop välinen lämpötilaero sama kuin Ala_ero

Pitkää käyntiaikaa tavoiteltaessa tulee pumpun ohjautua käyrän ohjaamana.
Eli Ala_min tulee olla pienempi kuin Käyrä + 5C – Ala_ero

Esim
Käyrän arvoilla
-20 -> 34
0    -> 30
+20 -> 20
 Ja Ala_ero = 8C

Ulkoilman lämpötilan ollessa 0C , Käyrä = 30C
Tällöin max. Ala_min = 30+5 - 8 = 27C
Pumppu käy käyrän ohjaamana välillä 27C <-> 35C
ja pumpun start/stop väli on 8C

Lisäksi hommaa sotkee vielä se, että pumppu voi käynnistyä ja pysähtyä myös yläosan (mittaus TE9) ohjaamana tai molempien (TE10 ja TE9) erilaisilla yhdistelmillä.

ATS

[Matias]

Tuosta ylikuumenemissuojan testauksesta,kannattaa ensin tarkistaa kontaktorin K3 toiminta kun avaa lasiputkisulakkeen.Sen pitäisi naksahtaa heti päälle kun sulake avataan.Tapahtuuko näin.Jos kontaktori menee päälle niin ylikuumenemissuoja on normaali tilassa eikä tarvitse kuitata.
Jos taas kontaktorissa ei tapahdu mitään liikettä lasiputkisulaketta avatessa niin sitten on mahdollista että ylikuumenemissuoja on toiminut ja se pitää käsin kuitata vastuskotelosta.
Termostaatin ja ylikuumenemissuojan koskettimet on näköjään sarjassa termostaatin sisällä.
Näkyisi olevan myös vapaa hälytyskosketin (liittimet 2-4) mutta ei ole käytössä..
Mutta testaa ensin ylikuumenemissuoja tuolla tapaa.

edit:Tässä testauksessa ei ole väliä mitä kwh-mittari näyttää,vain se että vetääkö kontaktori K3 vai ei.

[Bnu]

Voi pojat.

Nolasin ensin itseni kun etsin sopivaa ruuvimeisseliä tuohon rautakaupassa. Sitten ähellettyäni katselin tuota namikkaa mutta tukevasti sisällä se näytti olevan. Painoin sitä aika lujasti kuulakärkikynän terällä sisäänpäin mutta en mitään liikettä havainnut, lähinnä alkoi jo namikka kärsiä joten eiköhän tuo sisässä ole´, kun se on selvästi tuon rasian seinää alempana.

Mikään ei kuitenkaan muuttunut. Ei heilahda K3-kontaktori, ei mene vastus päälle vaikka otan sulakkeen irti. Kenet kutsun apuun?

Epätoivoisena mutta kiitollisena

[Matias]

Ei heilahda K3-kontaktori, ei mene vastus päälle vaikka otan sulakkeen irti. Kenet kutsun apuun?

Sähkäri joka osaa mitata yleismittarilla jännitteitä.
Tuossa piirissä on jossain katkos.

[Matias]

Ei heilahda K3-kontaktori, ei mene vastus päälle vaikka otan sulakkeen irti.

Tota noin,olihan sulla lämöpumpun pääkytkimestä virta päällä kun testasit tuota K3 kontaktoria avaamalla lasiputkisulakkeen?.

[Teukka]

Jos haluaa vanhaan V-malliin harvan käynnin, niin se pitää tehdä ajamalla käyrän alittavalla alaminimillä.

Kun katsot tuota mun trendikäppyrää niin huomaat mitä tarkoitan. Nyt puoliltaöin hipsin pumpulle ja nostan alaminimiä yhdellä (1) asteella...katsotaan miten muuttuu  

Jani


P.S En toki väitä ettei alaminimin nostaminen taivaaseen harvenna käyntijaksoja sekin, mutta sivutuotteena on karmea sähkön kulutus ja kompura sanoo  nopeemmin poks  

Kas näin: http:// http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14138

Jani

P.S Taitaa olla läppärin kello väärässä

Mahtaakos toi mun pumppu nyt käydä liiankin usein vai onko tossa mitään järkeä?

Asetukset;
Ylämax 50
Yläero   5
Alamin  28
Alaero  10

L1&L2
-20      30
0         24
+20     20

Pumppu V10/Ouman 203G/L

ja tässä kuvaa käyrästä; http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14227

[seppaant]

Teukka kirjoitti

Mahtaakos toi mun pumppu nyt käydä liiankin usein vai onko tossa mitään järkeä?

Kuvasta mitaten käyntiajat ovat noin 5min ja seis ajat 28min. Eli normaalia vanhan V-mallin käyntiä.
Mielestäni alaosan lämpötilan ei pitäisi käyttäytyä kuten kuvassa.
Tarkistaisitko vielä pumpun asetusarvot. ja
Lisää trendiin myös kuumakaasu

ATS

[Teukka]

Teukka kirjoitti

Mahtaakos toi mun pumppu nyt käydä liiankin usein vai onko tossa mitään järkeä?

Kuvasta mitaten käyntiajat ovat noin 5min ja seis ajat 28min. Eli normaalia vanhan V-mallin käyntiä.
Mielestäni alaosan lämpötilan ei pitäisi käyttäytyä kuten kuvassa.
Tarkistaisitko vielä pumpun asetusarvot. ja
Lisää trendiin myös kuumakaasu

ATS

Jostakin syystä kuumakaasukäyrää Oumanni ei se vaan ammu pihalle, muut törmääneet vastaavaan?

Asetukset on muuten oikein että alamin on 30 astetta.

[sailor]

Mahtaakos toi mun pumppu nyt käydä liiankin usein vai onko tossa mitään järkeä?

Asetukset;
Ylämax 50
Yläero   5
Alamin  28
Alaero  10

L1&L2
-20      30
0         24
+20     20

Pumppu V10/Ouman 203G/L

ja tässä kuvaa käyrästä; http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14227

Ihan OK käyrä. Turhaan pidät yläminimin 50 asteessa. Se vain aiheuttaa suihkuttelun jälkeen TURHAAN epätaloudellisen käyntijakson, kuten kuvastasi näemme.

Noin korkealla alaminimillä tulistus hoitaa ylälämmöt korkealle ilmankin. Jääkiekkojoukkueeen tullessa saunomaan voi yläminimin nostaa väliaikaisesti takaisin 50 asteeseen.

[Bnu]

Moi!

Viime päivien mittaukset ovat olleet samaa luokkaa, kun on hissukseen oltu muuten (ei kauheasti pyykkiä ja sauna pois) niin talon kokonaiskulutus on päivää kohti ollut noin 50 KWh ja tuosta keskimäärin lämpöpumppu on ottanut 35KWh eli sellaiset 70% kaikesta kulutuksesta. Kompura pyörii näin 6 asteen pakkasilla kolmanneksen ajasta.

Soitin sähkömiehelle joka tulee ensi viikolla. Osaisinkohan neuvoa häntä tuossa poistoilman mitteuksessa yms?

Tota noin,olihan sulla lämöpumpun pääkytkimestä virta päällä kun testasit tuota K3 kontaktoria avaamalla lasiputkisulakkeen

Oli kyllä, ihan niin toope en ole minäkään, vaikka varmaan lähes =)

Laittelen ensi viikolla lisää kunhan sähkäri ja putkari on käyneet.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Bnu

[sam68]

Voisko tuota tilannetta parantaa puskurivaraajalla?
Seppant tekee kyllä hienoa työtä asian korjaamisen eteen ja veikkaan että jossain päin Pohojanmaata seurataan ketjua suurella mielenkiinnolla Viikonloppuja..

[seppaant]

Bnu

Sähkö- ja putkimiestä odotellessasi voisit tehdä sähkömittarien vertailun.
Vertaat mittareita tilanteissa, joissa kompressori käy ja seisoo.

Voisitko ottaa "pannuhuoneesta" vielä muutaman kuvan lisää. Sellaiset kuvat, joista näkee LJ1 ja LJ2 putket lämpöpumpun ja jakotukkien väliseltä osuudelta. Lisäksi kanna pois pannuhuoneeseen kuulumattomat tavarat, ainakin kuvien oton ajaksi.

ATS

[Bnu]

Moi!

Kahden viime vuorokauden sähkön kulutus yhteensä 128 KWh, josta maalämpöpumppu ottanut 77KWh ja pumppu pyörinyt 17h kahden vuorokauden aikana.

Katselin noita sähkömittarin ledin välähdyksiä ja kun kompura pyöri oli välähdyksiä minuutissa 77 ja kun ei pyörinyt niin 13.

Tässä näitä kuvia, toivottavasti näistä on jotain apua.

http://www.aijaa.com/v.php?i=7084396.jpg

http://www.aijaa.com/v.php?i=7084397.jpg

http://www.aijaa.com/v.php?i=7084398.jpg

http://www.aijaa.com/v.php?i=7084399.jpg

Sähkömies tulee varmaan ylihuomenna.

Kiitos avustanne jälleen kerran!

[Matias]

Sähkömies tulee varmaan ylihuomenna.

Olisi hyvä jos sähkärilla olis pihtiamppeeri mittari mukana.Saisi mitattua kompressorin vaihevirrat yhdeltä käyntijaksolta.Virta-arvot pitäis olla symmetriset ja ne todennäköisesti kasvaa käyntijakson loppua kohti kun lauhdutuspaine kasvaa.
Sen takia olisi hyvä laittaa virta-arvo vaikka lapulle käyntijakson alussa,puolivälissä ja lopussa niin saisi vastaavan ajan ottotehon helposti laskettua tuollaisella kaavalla.
1,73 X 400(U) X virta (I)X cos =(teho) kw
Jos cos. arvoa ei näy niin kerroin 0,9 saattais olla lähellä.

edit:Jos teille tulee myös putkimies niin pyydäppä tarkistamaan käyttövesivaraajan varoventtiilit etteivät vuoda.Valokuvien mukaan putkiasennukset on niin viimeisen päälle siististi tehty että varmaan varoventtiilitkään ei laske vettä lattialle vaan menee putkessa suoraan viemäriin ja silloin vuotavaa varoventtiiliä voi olla vaikea huomata.Käyttövesivaraajaan tulee kaupungin verkosta kylmää vettä automaattisesti tilalle aina kun kuumaa vettä käytetään.

[maajussijussi.]

Sähkömies tulee varmaan ylihuomenna.

Olisi hyvä jos sähkärilla olis pihtiamppeeri mittari mukana.Saisi mitattua kompressorin vaihevirrat yhdeltä käyntijaksolta.Virta-arvot pitäis olla symmetriset ja ne todennäköisesti kasvaa käyntijakson loppua kohti kun lauhdutuspaine kasvaa.
Sen takia olisi hyvä laittaa virta-arvo vaikka lapulle käyntijakson alussa,puolivälissä ja lopussa niin saisi vastaavan ajan ottotehon helposti laskettua tuollaisella kaavalla.
1,73 X 400(U) X virta (I)X cos =(teho) kw
Jos cos. arvoa ei näy niin kerroin 0,9 saattais olla lähellä.

Hiljattain mittailin virtoja pihtiampeerimittarilla ja jouduin mietiskelemään seuraavaa: jos mittari mittaa tehollisarvoa, niin cosinin arvohan olisi silloin 1 joten kerrointa ei tarvi tietää. Sitä ei edes näe mistään, en edes netistä löytänyt kompressorin valmistajan sivuilta.

Sen merkitys on 5A virralla luokkaa 0,35kW ja 10A virralla jo 0,7kW että hyvähän se olisi tietää kun virta tod.näk. on tuossa haarukassa.

Jos on varma tuon pihtimittarin antamasta lukemasta että se on pätövirtaa niin cosinin voi unohtaa, mutta jos se on pätövirtaa niin pitäisi cosini olla selvillä jos haluaa tietää tarkan tehon. Mittarin ohjeita minulla ei ollut josta asian olisi voinut tarkistaa.

Näin siis mikäli olen ymmärtänyt asian oikein.

[maajussijussi.]

Sähkömies tulee varmaan ylihuomenna.

Sen merkitys on 5A virralla luokkaa 0,35kW ja 10A virralla jo 0,7kW että hyvähän se olisi tietää kun virta tod.näk. on tuossa haarukassa.

Tarkennus: siis tehokertoimen cos merkitys silloin jos arvon olettaa olevan 0,9 kun se mahdollisesti olisikin oikeasti 1.

[maajussijussi.]

Sähkömies tulee varmaan ylihuomenna.

Olisi hyvä jos sähkärilla olis pihtiamppeeri mittari mukana.Saisi mitattua kompressorin vaihevirrat yhdeltä käyntijaksolta.Virta-arvot pitäis olla symmetriset ja ne todennäköisesti kasvaa käyntijakson loppua kohti kun lauhdutuspaine kasvaa.
Sen takia olisi hyvä laittaa virta-arvo vaikka lapulle käyntijakson alussa,puolivälissä ja lopussa niin saisi vastaavan ajan ottotehon helposti laskettua tuollaisella kaavalla.
1,73 X 400(U) X virta (I)X cos =(teho) kw
Jos cos. arvoa ei näy niin kerroin 0,9 saattais olla lähellä.

Hiljattain mittailin virtoja pihtiampeerimittarilla ja jouduin mietiskelemään seuraavaa: jos mittari mittaa tehollisarvoa, niin cosinin arvohan olisi silloin 1 joten kerrointa ei tarvi tietää. Sitä ei edes näe mistään, en edes netistä löytänyt kompressorin valmistajan sivuilta.

Sen merkitys on 5A virralla luokkaa 0,35kW ja 10A virralla jo 0,7kW että hyvähän se olisi tietää kun virta tod.näk. on tuossa haarukassa.

Jos on varma tuon pihtimittarin antamasta lukemasta että se on pätövirtaa niin cosinin voi unohtaa, mutta jos se on pätövirtaa niin pitäisi cosini olla selvillä jos haluaa tietää tarkan tehon. Mittarin ohjeita minulla ei ollut josta asian olisi voinut tarkistaa.

Näin siis mikäli olen ymmärtänyt asian oikein.

Otetaanpas uudelleen: siis jos mittari mittaa näennäisvirtaa niin silloin pitää cosini tietää.

[seppaant]

Hyvistä kuvista huolimatta on vaikea seurata, että mikä mikin putki on.

Paria kuvaa vielä kaipailisin:
Otettu katon rajasta lämpöpumpun päälle, niin että niistä näkee pumpun päällä olevat putket ja laitteet.

Mikä on pumpun päällä näkyvä metallinvärinen säiliö?

Miksi keruun putki (se mikä on paisuntasäiliön viressä, siniraitainen) nousee ylös ja häviää jonnekin pumpun päälle? Vai onko vesijohto?
Onko "pannuhuone" kellarissa?
Onko talo yksi- vai useampikerroksinen?

ATS

[Bnu]

Moi!

Soitin nyt kuitenkin asennuksen tehneeseen putkifirmaan ja sieltä tulee asentaja perjantaina 3.12. Sähkömies tulee varmaan huomenna.

Haluaisin nyt varmistaa mitä pyydän heitä tekemään.

Sähkömies:
- Pihtimittarilla kompressorin vaihevirrat yhdeltä käyntijaksolta
- Vastuksen toiminnan tarkastaminen ja sitten sen sähkönkulutus
- Lisäksi korjaa tuon ouman kaapelin niin saan taas dataa, olen näkäjään onnistunut irroittamaan yhden johdon

Putkimies:
- Mutasihdin putsaus
- Lattiapiirien ilmaaminen
- Käyttövesivaraajan varoventtiilien tarkastus
- Onnistuukohan heiltä tuon Ilton lämpötilojen mittaus, entä sitten se maahan menevän ja sieltä tulevan nesteen lämpötilan mittaaminen?

Tässä lisää kuvia, en tiedä onnistuisiko joku video paremmin mutta ehkä jos yhdistelette noita mielessänne, on niin kapea tila että on vaikea saada kuvia.

http://www.aijaa.com/v.php?i=7087286.jpg

http://www.aijaa.com/v.php?i=7087287.jpg

http://www.aijaa.com/v.php?i=7087289.jpg

http://www.aijaa.com/v.php?i=7087290.jpg

Se metallinen säiliö on vesipumppu, meillä on naapurin kanssa yhteinen kaivo ja pumppu pumppaa heidänkin tarpeisiin, tämä oli perua rakennusajoilta. Se siniraitainen putki on vissiin vesiputki kaivolta joka menee tuolle pumpulle.

Talo on yksikerroksinen, pannuhuone tuossa keittiön ja kylppärin välissä, yläkerta rakentamaton yläkertavalmius ja välissä puhallusvilla.

Toivottavasti tämä putkimiehen myöhäinen tulo ei lannista teitä ja korvaamatonta apuanne! Kiitos siitä

Bnu

[maajussijussi.]

Bnu kirjoitti: "..meillä on naapurin kanssa yhteinen kaivo ja pumppu pumppaa heidänkin tarpeisiin"

Ei kai tuossa nyt käy niin, että naapuri pumppaa kaivoa ajoittain tyhjäksi ?! Sellainen käsitys minulla on että jos on kaivo jossa heikko vedentuotto niin voi pinta tipahtaa hetkellisesti jos siitä otetaan vettä. Kuiva kaivo kun ei hirveästi siirrä lämpöä kalliosta keruupiiriin.

Se selviäisi parhaiten varmaan sillä että mittaa maapiirin meno-/paluulämpötilat koska kaivon lämmöntuotto on verrannollinen noihin lämpötiloihin. Näkisin tässä tapauksesa erityisen tärkeäksi mitata nuo lämpötilat. Se vaatii kuitenkin sopivat anturit. Oumannillahan niitä olisi, samanlaisia kuin lämmityspiirissäkin, l. pinta-antureita. Sitä en osaa sanoa onko Ouman:ssa vapaita AI-tuloja. Pitäisi tutkia manuskaa.

[Matias]

Sähkömies:
- Pihtimittarilla kompressorin vaihevirrat yhdeltä käyntijaksolta
- Vastuksen toiminnan tarkastaminen ja sitten sen sähkönkulutus
- Lisäksi korjaa tuon ouman kaapelin niin saan taas dataa, olen näkäjään onnistunut irroittamaan yhden johdon

Jos saisi selville miksi vastuksen kontaktori K3 ei toimi,eli ohjausvirtapiirissä on katkos.Pitää huomata että toi piirikaavio ei välttämättä ole yhdenmukainen sinun lämpöpumpun kanssa.Jos on originaalikuvat niin olisi varmempaa.
Mä lisäsin tuon F1/21-22 avautuvan koskettimen tunnuksen arvaamalla tuohon piirikaavioon kun siinä ei ollut kojetunnusta.Mutta noi on mittaamalla helppo tarkistaa.
Vastuksesta vielä että päävirtakuvan mukaan lämpöpumpulla ei sille ole sulakkeita vaan vastuksen päävirta tulee suoraan lämpöpumpun pääkytkimeltä.

[sailor]

Mitäs tuo ylimääräinen KV-pumppu tekee? LÄ:ssä on yksi sis.rakennettuna ja kuvassa vielä kaksi (yksi varmaan kosteiden tilojen lämmitykseen). Ovat sähkönkulutuksesta päätellen (130W) vielä kaikki täysillä.

Ja kaikki vain sen vuoksi ettet laita asetuksia kymmnellä napin painalluksella kuntoon  

Mutta elämä on...

[seppaant]

Katselin noita sähkömittarin ledin välähdyksiä ja kun kompura pyöri oli välähdyksiä minuutissa 77 ja kun ei pyörinyt niin 13.

Tämän ja aiemman mukaan on
- Talon perusteho 0,64 kW
- MLP perusteho 0,14 kW (Ohlsson)
- MLP kompressori 3,84 kW

- MLP kokonaisteho 3,98 kW

Tähänastisten päivittäisten kulutuslukemien perusteella on MLP:n keskimääräinen teho ollut 4,8 kW Ohlssonin mukaan

MLP:n teho n. 4,0 kW on suuruusluokaltaan oikea vanhalle V-9:lle.
mutta Ohlsson näyttää 20% enemmän.

Bnu kirjoitti: "..meillä on naapurin kanssa yhteinen kaivo ja pumppu pumppaa heidänkin tarpeisiin"

Onko tuo vesikaivo oma erillinen kaivo vai otetaanko vesi lämpökaivosta?
Mitä muuta yhteistä teillä on?
Kumman sähkömittarin kautta näiden sähkö kulkee?

ATS