Vanhempien V-mallien käyntiajat

[mlverkko23]

Mahtaisiko foorumilla olla vanhempien V-mallien käyttäjiä. Tarkoitan niitä 90-luvulla tehtyjä, joissa on mäntäkompura ja Ouman 80. Itselläni V-15 vuosimallia 98.

Ongelmana käynnistystiheys. Kun säätönuppia kääntää arvosta 45 C arvoon 35 C niin käynnistykset harvenevat ehkä puoleen, mutta sillä on yleensä käyttöveden lämpötilaa alentava vaikutus.

Lähinnä kiinnostaisi nyt tietää millä asetuksilla käytätte pumppuanne ja miten se niillä käy. Seuraavista tiedoista olisi hyötyä (omat lukemat suluissa):
- pumppumalli (V-15-98)
- talon koko (250 m2, 700 m3)
- lämmönjakotapa (lattia)
- Oumanin säätökäyrä (B+)
- ulkolämpötila (suunnilleen missä ulkolämmössä tilanne katsastettu, +6C)
- lämmönjaon menoveden lämpötila (27C)
- käyntitiheys (kahden käyntiinlähdön välinen aika, kertaa tunnissa tai vuorokaudessa, 4 krt/h, 100 krt/vrk)
- käyntiaika (yhtäjaksoisen käynnin aika, n 3-5 min)
- käyttöveden lämpötila (50-60 C)
- vuotuinen LP:n sähkönkulutus (8000 kWh/v, 30 kWh/m2, 11.6 kWh/m3)
- pumppu käytössä (8 v)
- maapiirin paine (1.1 bar alun perin 1.5)
- maapiirin lämpötilat ja ero (tulo +4..5, meno 0...-1, ero 4...5 C)
- minkälaisia huoltotoimia olette viime aikoina tehneet?

Yritän hakea tällä kyselyllä ymmärrystä tähän käyntitiheysongelmaan. Lisäksi yritän arvioida onko mun laitteessa nyt jokin huoltotarve vai alkaako sen ikä tulla tiensä päähän vai mitä.

Laite toimii ja lämmittää normaalisti. Ainoa huoleni on nämä käyntiajat ja se, että pitäisikö niiden perusteella nyt osata tehdä jotain.

Valmistajan kanssakin on jonkin verran käyty keskustelua, mutta vaikuttaisi vähän siltä, ettei siitä suunnasta taida apua tulla. Mulla ei ole sen erityisempää suhdetta mihinkään huoltofirmaan.

Kun pakkaset tästä alkaa niin tilanne saattaa normalisoitua. Mutta erityisesti näillä nollakeleillä tämä pumpun käynti on tällaista.

(Olisin vielä liittänyt mukaan kuvan, mutta ei se näytä tarttuvan tähän viestiin).

[sailor]

Eipä taida olla tuohon "ongelmaasi" oikein ratkaisua pumpun ohjauksen puolesta. Asiaa miettineenä tulee mieleen kiertovesipumppujen laittaminen ajastimen taakse 0-keleillä, jolloin tuosta käynnistysten lukumäärästä saa karsittua puolet pois, tai sitten ei.

Toisaalta kun pumppu on toiminut jo useamman vuoden hyvin niin mitäs siinä sitten. Jos kompuran vaihto tulee joskus eteen niin ainakin LÄ:n asentajan mukaan V15 voi vaihtaa pienemmän kompuran ilman ongelmaa. Pienempiin malleihin erona on ainoastaan että säiliöiden välitilassa on enemmän kupariputkea lauhdutuspinta-alana.

Jani

[mlverkko23]

Onpa vähänlaisesti vastaajia tästä asiasta. Eikö nyt kukaan seuraa vanhempien pumppumallien toimintaa? Vai eikö niitä enää ole käytössä.

Jos ei nyt ole niin tarkkaa numerotietoa käytössä niin sanallisista käyttö- ja huoltokokemuksistakin olisi hyötyä. Olenko ainoa, jolla on tämä ongelma?
Luulisi, että joku, joka ammatikseen näitä huoltaa, osaisi sanoa jotain.

Entä osaako joku sanoa siitä, kun lämmönjaon menoveden lämpötilakäyrästä tunnistaa myös käyntisyklit. Mistä se kertoo? Pitäisikö lämpökäyräasetusten olla suuremmat? Toisaalta jos niitä muuttaa niin alkaa huoneissa lämpötila nousta liikaa. (Toimilaitteet kun ovat jo huitsin nevadassa).

Olisiko kennelläkään vinkkiä siitä minkälaisella lisälaitteella lämmönjaon kiertovesipumppua ja sen nopeuksia voisi ohjata ulkolämpötilan ja kompuran käynnin perusteella. Niin, että kompuran käydessä pyörittäisi suuremmalla nopeudella ja väliajoilla pienemmällä. Tämäkin voisi pidentää käyntijaksoja. Nythän siinä on kolme eri nopeutta, joita voi manuaalisesti muuttaa. Logiikka siinä olis varmaan aika yksinkertainen.

Vielä kun sais myös sellaisen laitteen, joka kompuran käynnistyessä kääntää varaajan säätönuppia maksimiin (+55C) ja pysähtyessä takaisin pienemmäksi.

Tämä on tietysti hyödytöntä, mutta ihmetyttää kyllä, ettei 90-luvulla ole osattu yhtään enempää automatisoida näitä koneita. Toinen ihmetyksen aihe on, ettei valmistajalla ole yhtään ideaa tähän. Seuraakohan ne tekniikan kehitystä ollenkaan?

[sailor]

Noita Ouman-80 ohjattuja V-malleja ei käsittääkseni ole tehty kovin montaa. Seuraavassa mallissa on Ouman 200 sarjan ohjauslaite, jolla saa sitten ohjattua ala- ja ylälämpöjä erikseen jne.

Sinuna en ottaisi stressiä käyntiajoista 0-keleillä, vaan pikemminkin mittaisin käyntiaikaa kovimmilla pakkasilla. Mikäli käyntiajat jäävät tällöinkin lyhyiksi niin sitten harkitsisin joskus pienemmän kompuran vaihtoa kun nykyinen sanoo sopimuksensa irti.

Jani

[mlverkko23]

Ohessa käyntidataa. Miltäs tämä vaikuttaa?

Ylin käyrä varaaja, seuraavat lämmönjako meno/paluu.
Alin syklinen käyrä maapiiri-meno.

[mlverkko23]

Katselin taas pitkästä aikaa tätä pumpun käyntiä. Tässähän tämä käyntitiheys on aina ollut aika tiheä. Nytkin on ollut sellaista 2-4 kertaa tunnissa.

Käynnistykseen vaikuttavaa termostaattia säädetään yleensä välillä 40-55C. Nyt käänsin sen niin alas, että se käynnistää 29C:ssa ja sammuttaa siitä 10Ctä ylempänä. Johan harveni käyntitiheys ihan kunnolla. Nyt kun on pakkaset olleet siinä -15...-20C niin käynnistyksiä tulee joka toinen tunti. Ja pumppu käy jopa tunnin aikoja. Tällä asetuksella käynti alkaisi olla jo ihan niin kuin pitääkin.

LogTemp-käyrästä katselin myös sellaisen kohdan missä oli kokonainen tunti käyntiä. Ja siinä kokonaisen tunnin sähkönkulutus oli 5.3 kWh eli pumpun ottoteho on siten 5.3 kW. Esitteessä on mainittu 6 kW.

Kuvaa tästä ohessa (voi olla epäselvä kun on noita IV-laitteen käyriä sotkemassa eikä tulostu käyrien selitykset):

http://www.mlverkko23.muusi.net/energia/kayntisykleja.jpg

Tällä virityksellä menoveden lämpötila vaihtelee käyntisyklien tahdissa ja on käynnistymisten jälkeen 8 C ylempänä kuin taukojaksoilla. Osaako joku sanoa kuinka vaarallista tämä on lattialämmitysputkille. Voivatko lattialämmityksen lämpötilat sahata noin paljon kun normaalisti niiden pitäisi olla suht koht vakaita.

Tämän virityksen huono puoli on sitten, että käyttöveden lämpötila on hiukan alhaalla.

Sitten on vielä sellainenkin kummallisuus, että LP:ltä kaivolle lämpötilakäyrässä on sellainen outo piikki noin käyntijakson puolessa välissä, välillä pienempi välillä suurempi. Mistähän se johtuu? Yleensä LP:ltä kaivolle lämpötila seuraa kaivolta LP:lle lämpötilaa kuin hai laivaa 5 C:n erolla.

Olen seurannut tätä käyntiä noin 3 vuoden ajan, mutta kai tämä näin on käynyt tämän koko 10 v käytössäoloajan eli ei se käyntitiheys nyt niin kovin fataalia taida olla.

[sailor]

Linkin kuva ei toimi. Itselläni sahaus on samaa luokkaa, tuskin muuta haittaa kuin moottorishuntin moottorit saavat vähän enemmän liikuntaa. Käyntijaksot tasaantuvat kohta ja lyhenevät.

Jos sinulla on sama kompura kuin minulla niin tyhjäkäyntikulutus (2xkv pumppu + ouman-203 + shuntit) on noin 60-110W riippuen KV-pumppujen asennoista. Pumppu aloittaa jostakin 5400W:n lukemista ja käyttövettä tehtäessä kovemmilla paineilla nousee aina vähän yli 6000W:iin.

Trendistä näkee maapiirin tulosta kun ensin on kylmä maaosuus, sitten lämmin kaivon pohja ja taas se kylmempi maaosuus. Tuo paluupiikki tuntuu oudolta.

Mutta kattellaan kun saan kuvan toimimaan.

Jani

[mlverkko23]

http://www.mlverkko23.muusi.net/energia/Kayntisykleja.jpg

Kuvan nimi isolla K:lla. Mahtaisko nyt toimia?

[sailor]

http://www.mlverkko23.muusi.net/energia/Kayntisykleja.jpg

Kuvan nimi isolla K:lla. Mahtaisko nyt toimia?

Toimii. Ihan samanlaista käyrää kuin itsellänikin. Sinulla on kaivon meno/paluu ero suurempi kuin minulla tai parilla muulla uudemman V15 omistajalla. Onko sun MLP:ssä sama 460W:n liuospumppu? Oletko koskaan kurkannut mutasihtiin?

Tuo paluupiikki on kyllä outo. Tulisiko se siinä kohtaa, jossa shuntti on ajettu kiinni ja alkaa pelkän varaajan lämmön kohottaminen. Ainakin ajankohta sopii siihen (pelkkää arvailua tosin).

Minusta tuo näyttää varsin hyvältä ja kaivostakin riittää potku. Mikä sinulla on "virallinen" menoveden lämpö -20 asteessa, eli paljonko tuo menovesi käy käyrän yläpuolella?

Jani

[volkkari]

Mahtaakohan lämmönsiirtyminen kuparilauduttimesta rosteriseinamän läpi olla se perusongelma pätkäkäyntiin, vaippaosan tilavuushan on suhteellisen pieni.

[mlverkko23]

Liuospumppu on sama Grunfoss 460 W.
Mutasihtiä ei taida olla - en ainakaan ole löytänyt. Viime kesänä kierrätin maanestettä ämpärin kautta ja aika puhtaalta näytti.
Totta tosiaan piikki näyttäisi osuvan siihen missä ouman alkaa rajoittaa menoveden lämpötilaa.
Virallisesta menoveden lämpötilasta ei ole numeerista lukemaa, mutta oumanin kyljessä olevassa kuvassa B-käyrä on noin 38 C:n paikkeilla, tosin pienestä kuvasta ei saa tarkkaa lukemaa. Rajoitus näyttää nyt (-16C) olevan 35-36 C:n paikkeilla.

Eli antaa tämän nyt pyöriä tällä asetuksella.

[mlverkko23]

Olen miettinyt tuota lämpötilan nopeaa nousua juuri siinä kohdassa, missä ohjaustermostaatin sensori on (kuvassa violetti käyrä 29 - 39 C). Ohjaustermarin lämpötila nousee pumpun käydessä liian nopeasti, minkä seurauksena on lyhyt käyntiaika ja sen seurauksena taas nopea lämpötilan lasku. 10 C on maksimiero, minkä ohjaustermariin saa. Ohjaustermarin tuntoelin (kuparisen langan päässä oleva paksumpi möltti) on kiinnitetty pienellä peltiläpyskällä varaajan kylkeen. Tein viime kesänä sellaisen virityksen, että ensin lisäsin tuntoelimen viereen lämpötila-anturin (violetti käyrä) ja sitten lisäsin sen peltiläpyskän kiinnityspultteihin sellaiset isot mutterit ja niiden päälle pienen metallisen levyn (5mm x 100 mm x 150 mm). Tämä levy on muttereiden verran (noin 10 mm) irti varaajan seinämästä ja lämpiää ja jäähtyy hitaammin kuin varaajan pinta, koska lämpö siirtyy noiden välissä olevien muttereiden kautta. Sitten laitoin lämpötila-anturin myös siihen metallilevyyn ja aloin seurata miten sen lämpötila kehittyy (sininen käyrä). Samalla kun ohjaustermarin anturi nyt sahaa tuota 10 C:n aluetta niin tämä metalliläpyskän lämpötila sahaa vain noin 6 C:n aluetta.

Ajatus oli, että siirrän sen ohjaustermarin tuntoelimen siihen metallilevyyn, jolloin käyntikomennot tulisivatkin siitä ja sen lämpötilavaihtelu nousisi 10 C:n rajoihin. Tuntoelin tuntisi lämpötilavaihtelut hitaammin kuin alkuperäisessä paikassaan ja pumppu siten kävisi aina pitempään. Ja kun pumppu käy pitempään niin tokihan se sitten huilaakin pitempään. Kaikenlaisten kiireiden takia jäi vaan sitten siirtämättä se sensori enkä nyt talvella viitsi aukoa paikkoja. Mietin vaan että mahtaisiko tähän liittyä riskejä? Tällä lisäyksellä alkuperäisen ohjaustermarin lämpötilan vaihtelualue laajenisikin 10 C:stä jonnekin 15 C:n tuntumaan ja käyntiajat pitenisivät ja syklit harvenisivat. Voi olla, että vaikutus olisi vieläkin suurempi koska violetin käyrän kulmakerroin on suurempi kuin sinisen eli se nousisi jyrkemmin (kun kuvaa oikein tarkkaan katsoo).