LÄ:n T mallien tulistuksen periaate.

[@ntti]

@antti

1) tehtaan jäljiltä kolmosella. Tipautin ykköselle (25W) ja ainakin T8:ssa en havainnut mitään negatiivista efektiä. Päinvastoin varaajan kerrostumien sekoittuminen loppui. (omista kinkkumittareista todettuna)  Isommat T koneet voi tarvia enemmän kiertoa.

2) kun alaminimi on 20 (ylämin 30) on yläsosa 47 asteen tienoilla 0 keleillä ja kun alaminimi on 25 on yläosa 51...52 asteen tienoilla 0 keleillä. Alaero 10 molemmissa.

Kiitos KimmoK!

ja sitten se tärkein kysymys:

Päätyykö YLÄosan lämpötila kelluessaan samalle tasolle riippumatta lauhdutinkierron pumpun nopeudesta (kierrättää ALAosaa)?

@ntti

[volkkari]

Kiitos KimmoK!

ja sitten se tärkein kysymys:

Päätyykö YLÄosan lämpötila kelluessaan samalle tasolle riippumatta lauhdutinkierron pumpun lnopeudesta (kierrättää ALAosaa)?

@ntti

Lämmön siirtyminen välipohjan läpi ei ole merkittävää johtuen kerrostumista eli lämpötila on
lähes sama välipojan välittömässä läheisyydessä molemmin puolin.
Suurempi virtaus alavaraajassa pudottaa lauhtumislämpötilaa jonkin verran ja sitämyötä myös myös yläsäiliön lämpötilaa.
Suurentamalla tulistuksen paluuputkea varaajalta
LP:lle parannetaan kiertoa huomattavasti

[Tero]

Lämmön siirtyminen välipohjan läpi ei ole merkittävää johtuen kerrostumista eli lämpötila on
lähes sama välipojan välittömässä läheisyydessä molemmin puolin.
Suurempi virtaus alavaraajassa pudottaa lauhtumislämpötilaa jonkin verran ja sitämyötä myös myös yläsäiliön lämpötilaa.
Suurentamalla tulistuksen paluuputkea varaajalta
LP:lle parannetaan kiertoa huomattavasti

Juuri näin. Pienempi massavirta lauhduttimen yli heikentää COP:tä.

Eikö olisi helpompi auttaa tulistuksenpoistoa tarpeen tullen avaamalla shunttia, kuten Geoprossa.

[KimmoK]

Juuri näin. Pienempi massavirta lauhduttimen yli heikentää COP:tä.

Eikö olisi helpompi auttaa tulistuksenpoistoa tarpeen tullen avaamalla shunttia, kuten Geoprossa.

1) ei kait se noin yksiselitteistä ole
- havainnoin että T8 pumpulta varaajaan menevä putki oli kädellä kokeiltuna saman lämpöinen latauspumpun asennolla 1 ja 3
- kun pumppu oli 3:lla ei kerrostumaa ollut varaajassa OLLENKAAN vaan siis varaajan vesi oli aivan sekaisin eli siis pumpulle EI MENNYT lattiapiiristä palaavaa viileätä vettä vaan melkein samaa vettä joka juuri tuli lauhduttimelta.
(ja minulla siis on mittarit varaajan alaosan pohjalla ja yläosassa sekä se oumanin anturi)

Eli väitänpä että T8 pumpun COP on parempi latauspumpun asennolla 1 kuin asennolla 3. Asia lienee eri jos varaaja on reilusti isompi tai pumpun teho on isompi.

2) Toki. Mutta siinäpä sitten ois yksi vikaantuva ja lisää maksava osa enemmän. Se raha lienee parempi käyttää siihen "imukaasulämönsiirtimeen". ;-)


UPDATE:
nyt on ylälämpö 47 vaikka alalämpö on edelleen 25:ssä. elikkäs nollakeleillä jos ei käytetä kuumaa vettä näyttäisi tulistinosan lämpö hiippailevan 50 asteen yli mutta jos kuumaa käyttövettä menee niin silloin tulistinlämpö riittää 47 asti.  (ei puhdasta kelluntaa sillä yläosan pyynti on nyt 46 . silloin tällöin (esim suihkun jälkeen) pumppu nostauttaa alaosan lämmön yläeron päähän tuosta 46 asteesta eli 40 asteeseen)

Pienen lämpöpumpun "huonous" tulee esille siinä että varaajan koko ja lämmöt pitää olla tarkasti mietitty että käyttövesi riittää, turhaa lämpöhukkaa ei tulisi jne... Jos ois isompi pumppu, se kerkiäisi esim 15 minuutin saunassa käynnin aikana ladata varaajan. Samaten kun on pieni pumppu niin lisä-älystä ohjauksessa ois apua. Eli heti kun on vihiä siitä että vaimo meni suihkuun tai sauna laitettiin päälle tai että talo on täynnä saunavieraita, voisi/pitäisi lämpöpumpun alkaa hilata sitä varaajan lämpöä jo valmiiksi ylöspäin.

[JJA]

T9 500 litraisella ollut nyt käynnissä viime perjantaista alkaen. Vähäisten kokemusten perusteella tuo tulistin tuntuu todella alatehoiselta varaajan yläosan lämmitykseen.
Tulistinkierto kulkee noin matalaan varaajaan väkisinkin ns. yläkautta, mutta kierto on ilmattu ja tehtaan mukaan toimii näinkin.

Sisällä on pidetty työskentelylämpötilaa 17 astetta, menoveden pyynti ollut 22-23 asteen paikkeilla. Alaminiminä olen viime päivät pitänyt 25 ja alaero 8, yläminimiä olen sitten muutellut. Kun ohjaus tapahtuu alaosan mukaan, lepoaika on ollut 1,5-2 tunnin välillä.
Käyntijakso tällöin on vain(?) 12-15 minuuttia jona aikana alalämpö nousee alaeron verran ja kompuran sammuttua vielä asteen-pari ylikin. Mutta, varaajan yläosa ei tänä aikana lämpeä vielä astettakaan, ainakaan ollessaan lähtötilanteessa 45 astetta tai yli. Kun taas asetan yläminimin ylemmäs, esim. 48 asteeseen, tämän alituttua kompressori käy pidempään yläosan ohjaamana (arviolta reilun puoli tuntia), jona aikana ylälämpö nousee 50 asteeseen mutta alasäiliöstä tulee tällöin saman lämpöinen tai jopa asteen ylikin. Normaalia pumpun toimintaa?

Eilen pannuhuoneessa pälyillessäni huomasin tulistinkierron olevan kytketty eri tietä kuin kaaviot näyttävät, kierto siis tulee pumpulta varaajan yläosan alaosaan ja lähtee varaajan yläosasta. Vaikuttaneeko asiaan jotenkin. Lauhduttimen kiertopumppu muuten tehtaan jäljiltä asennossa 1.

[KimmoK]

@JJA

Mielestäni vaikuttaa paljon jos putket on väärinpäin!!!!

Sun ois itse pitänyt olla putkimiehelle kartanlukijana. (niin minäkin poistin yhden virheen)

[JJA]

Tulistinkierto käännetty nyt oikeinpäin, mutta tilanne säilyi suunnilleen samanlaisena.  Varaajan alaosan lämpö nousee vauhdilla, mutta yläosan ei sitten kirveelläkään. Tuntuu, että tulistin on liian tehoton ja/tai säiliön yläosan tilavuus liian iso alaosaan verrattuna.

[KimmoK]

@JJA

Meillä näyttäisi jotensakin lämmöt muuttuvan siten että päättelisin tehosta 5...10% menevän yläosaan ja loput alaosaan.

Eli meillä kun yläosan 200L on lämmennyt asteella (tai kahdella)on alaosan 500L lämmennyt 10 asteella.

Ja kun kirjasin lämmöt käsipelillä ylös 2 minuutin välein ... olin havaitsevinani että 25 minuutin käynnin jälkeen nousi kuumakaasun lämpö 64:sta 68:aan aika nopeaan (alaosa tais samoilla hetkillä nousta 33:sta 34:n. Edellisenä 20 minuuttina kuumakaasu oli köllötellyt 63...64 asteessa ja alaosa 31...33 asteessa.  (Yläosa lämpesi 44 asteesta 45:n, 7 asteen alaerolla, alaminimi 28)

Aika hengetön tuo tulistin on näillä keleillä

[@ntti]

Tulistinkierto käännetty nyt oikeinpäin, mutta tilanne säilyi suunnilleen samanlaisena.  Varaajan alaosan lämpö nousee vauhdilla, mutta yläosan ei sitten kirveelläkään. Tuntuu, että tulistin on liian tehoton ja/tai säiliön yläosan tilavuus liian iso alaosaan verrattuna.

Ajaako alaosan lämpötila yläosan lämpötilasta ohitse, kun yläosan ehto on lauennut? Esim. Kun ylämin on 50 astetta, niin yläosa päätyy 51.4 asteeseen ja alaosa samoille tasoille?

[Tero]

Onko korkeus suhteet oikein, että painovoimainen kierto voi syntyä?

Tai tekeekö varaajan yläosaan menevät putket mutkan tms.?

[JJA]

Silmäilin tuota varaajaa, ja käyttövesikierukoiden sijainnin sekä tulistinkierron paluuputken lähtökorkeuden perusteella arvioisin välilevyn olevan noin puolessa välissä varaajaa. Yläosa lienee hieman alaosaa pienempi, mutta tilanne on selkeästi huonompi verrattuna esim. KimmoK:n 200L/500L tilavuuksien suhteeseen.

@ntti:

Juurikin näin on asiat. Yläminiminä on nyt 46, ja yläosan ehdon käynnistäessä kompuran ehtii alaosa 50 asteiseksi ennenkuin yläosan lämpö nousee vaaditut 1,8 astetta. Lämpöä johtuu sitten koneen sammuttua yläosaan niin, että ylälämpö käväisee parhaimmillaan 49 asteessa.

Tero:

Noin matalaan varaajaan ei putkia saa vedettyä kuin yläkautta kiertämällä. Ässältä sanottiin että kierto toimii näin kunhan on ilmattu. En hommannut KimmoK:n mainitsemia automaatti-ilmaimia mutta ilmausruuvit kierrossa on meno- ja paluupuolella, eikä ilmaa tule. Koneen käydessä tulistimelta varaajaan menevä putki ainakin kuumenee koko matkaltaan varaajalle asti, eri asia onko se tae riittävästä kierrosta.

[KimmoK]

omia tutkailuita ....

Ylämin46
yläero6
alamin28
alaero7

Toimii toistaiseksi hyvin.
Kahden ihmisen suihkutteluun tuntuu vesi riittävän ja lämpöpumppu tekee maratoonin joka päättyy siihen että yläosa on 47...49 astetta (ouman),  alaosa 40 astetta (ouman), varaajan pohjalla noin 36 astetta ("kinkkumittari").

Funtsin että jos tuntuu että tarttee enämpi kuumaa vettä, nostan alaminimiä hieman mieluummin kuin yläminimiä. Eipähän tule semmosta tilannetta että pumppeni nostaa alaosan hemmetin korkealle jotta yläosan yläminimi toteutuu.

Vaikka alaminimiä nostaa on varaajan pohjalla aina tarjolla viileämpää vettä & hyötysuhde on vielä hyvä.

Samaten  tuossa funtsistutti että käyttöveden lisäämiseksi voisi kyllä myös kytkeä lämmityksen lähdön siihen lisälämmönlähteen paluuliittimeen. Silloin ei alaosan kierukan kohdalta otettaisi lämpöä lämmitykseen vaan vain sen alapuolelta.... myös oumanin alaosa anturi on kierukan alapuolella

[Tero]

Oletko kysynyt tehtaalta. että onko varaajan sisällä ohjauspeltejä/rakenteita?

[KimmoK]

@Tero

Jos rakennekuvat pitävät paikkansa niin alaosan alimmissa yhteissä (MLP:lle lähtö ja lattiapiirin paluu) on jatkeet/ohjaimet jotka ohjaa virtauksen aivan varaajan pohjalle. (kinkkumittarini on noin 20-30cm siitä ylöspäin)

Samoin ylimpien liitäntöjen (MLP->tulistin + ylimääräinen tyhjä liitin) persiissä on ohjaimet jotka ohjaa virtaukset tulistinosan yläosaan.

Muutoin ei ohjaimia pitäisi olla. Enkä niitä huomannutkaan kun sisään aikoinaan kurkistelin. Välipohja siellä varaajassa on & kunnolla kiinni & reikiä siinä sen keskellä. (meillä ei siis ilmeisimmin valmistusvirhettä akvatermiltä)

[volkkari]

T9 500 litraisella ollut nyt käynnissä viime perjantaista alkaen. Vähäisten kokemusten perusteella tuo tulistin tuntuu todella alatehoiselta varaajan yläosan lämmitykseen.
Tulistinkierto kulkee noin matalaan varaajaan väkisinkin ns. yläkautta, mutta kierto on ilmattu ja tehtaan mukaan toimii näinkin.

Sisällä on pidetty työskentelylämpötilaa 17 astetta, menoveden pyynti ollut 22-23 asteen paikkeilla. Alaminiminä olen viime päivät pitänyt 25 ja alaero 8, yläminimiä olen sitten muutellut. Kun ohjaus tapahtuu alaosan mukaan, lepoaika on ollut 1,5-2 tunnin välillä.
Käyntijakso tällöin on vain(?) 12-15 minuuttia jona aikana alalämpö nousee alaeron verran ja kompuran sammuttua vielä asteen-pari ylikin. Mutta, varaajan yläosa ei tänä aikana lämpeä vielä astettakaan, ainakaan ollessaan lähtötilanteessa 45 astetta tai yli. Kun taas asetan yläminimin ylemmäs, esim. 48 asteeseen, tämän alituttua kompressori käy pidempään yläosan ohjaamana (arviolta reilun puoli tuntia), jona aikana ylälämpö nousee 50 asteeseen mutta alasäiliöstä tulee tällöin saman lämpöinen tai jopa asteen ylikin. Normaalia pumpun toimintaa?

Eilen pannuhuoneessa pälyillessäni huomasin tulistinkierron olevan kytketty eri tietä kuin kaaviot näyttävät, kierto siis tulee pumpulta varaajan yläosan alaosaan ja lähtee varaajan yläosasta. Vaikuttaneeko asiaan jotenkin. Lauhduttimen kiertopumppu muuten tehtaan jäljiltä asennossa 1.

Onko paisuntaventtiili säädetty oikein, jos höyrystimessä ei tapahdu tulistusta ei sitä liikene
poistettavaksikaan

[@ntti]

Terve!

Nyt ainakin Pirkanmaallakin on kylmää ja puheet lauhasta kelistä ja siitä johtuva tulistunlämmönvaihtimen tehottomuus on mennen kesän selityksiä.

Millaisia yläosan lämpöjä T-mallin omistajat ovat saaneet aikaiseksi kelluttamalla (yläosan ehto ei ole ajanut lämpöä ylös) ? Jos samalla vielä mainitsette, että mikä on alaminimi ja alaeron suuruus, pumpun teholuokka ja saavutettu kuumakaasun lämpötila.

Kiitollisena tiedoista... referenssitiedolle on käyttöä  :-/

[JJA]

volkkari:
Pystyykö tuon paisuntaventtiilin säädön maallikko tarkistamaan?

@ntti:
Tulistimen tehottomuus on tosiaankin nyt taaksejäänyt murhe käyntijaksojen pidennyttyä. Minulla yläminiminä 46, alamin 30 ja alaero 10. Yläosa noussut pakkasten alettua 54 asteeseen,  kuumaa vettä on otettu vain pari ämpäriä illassa suoraan kierukan perästä.
Pumppu siis T9, noita kuumakaasun lämpötiloja ei ole tullut nyt tsekattua.

[KimmoK]

En ole kerinnyt pumpun äärellä päivystämään/ loggeria laittamaan / testaileen lisää eri latauspumpun nopeuksilla mutta...

>Millaisia yläosan lämpöjä T-mallin omistajat ovat saaneet aikaiseksi kelluttamalla (yläosan ehto ei ole ajanut lämpöä ylös) ?

56 astetta on tulistinosassa. Putket ja liitokset ei ole vielä kamalan hyvin eristettyjä.
Käyntijakson aikana tulistimen lämpö ei edelleenkään heilahtele, se korkeintaan nousee hitaasti, max asteella käyntijakson aikana.

Eilen laitoin jousikiinnitteisen mittarin tulistinvaraajalta T8:lle palaavaan putkeen. Käyntijakson lopulla tulistimeen (tulistuksen poistoon) menee jotain 48..50 asteista vettä.

Talossa asustaa Kaksi aikuista, 6kk lapsi ja koira. APK on kytketty kuumaan veteen. Varaajassa kaksi sekoitusventtiiliä. Tiskialtaalle noin max 50 astetta ja APK:lle ja muualle vähemmän.

>Jos samalla vielä mainitsette, että mikä on alaminimi

Oli 28 ja nostin nyt 30:n.  Menovesi oli 21 asteen pakkasessa 30 eli alaminimi ei näissä keleissä juuri vaikuttanut toimintaan.
(olen tutkaillut  että varaajan pohjalla on aina sen verran viileätä vettä lauhdutukseen että alaminimiä kestää hieman hilata ylöspäin käyttöveden riittävyyden vuoksi, ilman että hyötysuhde alkaa kärsiä)

> ja alaeron suuruus,

7

(starttailee kun alaosan on 30 tienoissa, lämpö pomppaa alaosassa nopeaan 4 astetta ja sitten hissukseen 37 asteeseen jolloin pumppu pysähtyy)

> pumpun teholuokka

LÄ T8  (230m2 659m3 talo Oulussa, laskennallinen eristävyys 30% normeja parempi, pumppu mitoitettu "nippa nappa liian pieneksi" tai sopivaksi, kellarissa 115m2 20 astetta lämmintä, yläkerrassa noin 23, jos leivinuuni lämpiää on sisälämpö 24, kivitalo valubetoniharkoista, yksi lämmönjakopiiri)

>ja saavutettu kuumakaasun lämpötila.

70...73


(LÄ->varaaja latauspumppu on 1:llä, yläosan pyynti oli 46, nyt 47, yläero 6, yläosan ohjauksen rajoitus 55, softaversio v1.16, lämpimänveden kiertoa ei ole (eikä tule!))

[volkkari]

volkkari:
Pystyykö tuon paisuntaventtiilin säädön maallikko tarkistamaan?

@ntti:
Tulistimen tehottomuus on tosiaankin nyt taaksejäänyt murhe käyntijaksojen pidennyttyä. Minulla yläminiminä 46, alamin 30 ja alaero 10. Yläosa noussut pakkasten alettua 54 asteeseen,  kuumaa vettä on otettu vain pari ämpäriä illassa suoraan kierukan perästä.
Pumppu siis T9, noita kuumakaasun lämpötiloja ei ole tullut nyt tsekattua.

Pystyy ainakin jos on pahasti pielessä

Scrollin pitää olla yläpäästään läheskuumakaasun lämpöinen,puolivälin paikkeilta ja alapuollelta
reilusti kädenlämpöinen, kondessia ei saa näkyä
kuin ehkä ihan imuputken juuressa(puhumattakaan huurteesta)

[eksile]

Vertailun vuoksi Ekowellin arvoja.

Meillä EVT1002, jossa 360 litran varaaja kaapin sisällä.

Pakkasta ollut pari päivää 10-12 astetta, pumppu laulaa alasäiliön ja menoveden lämpöjen ohjaamana välillä 34-41 astetta (menovesi 32+2  differenssi 7, menoveden max. lämpö rajoitettu tohon, huonelämpötilat 21,5 -22,5), säiliön yläosassa nyt 82 astetta. Käyntiaika 10-12 tuntia/vrk.

Saunomisen/suihkuttelun jälkeen yläosa laskee 60-65 asteeseen. Yläminimi (56 astetta) ei osallistu lämmityskaudella pumpun ohjaukseen. Muutaman käyntikerran jälkeen tarjolla taas yli 70 asteen lämpö varaajan yläosassa.
Kuumakaasu joka käyntikerralla yli 90 astetta, imukaasu = kaivon paluu +1.5-2 astetta.

Käyntialueen lopussa kaivon meno +0.8, paluu +2.8

[KimmoK]

Vertailun vuoksi Ekowellin arvoja.

Meillä EVT1002, jossa 360 litran varaaja kaapin sisällä.
...
Kuumakaasu joka käyntikerralla yli 90 astetta,

Kertookos nuo korkeat kuumakaasun lämpötilat siitä että lauhduttimelle menee myös aika hottia tavaraa varaajan alaosasta?

Meillä T8:n kanssa kikkaillessa ole hoxinut että varaajan alaosan lämmöllä on suuri merkitys siihen kuinka kuumaksi kuumakaasu lämpenee. Eli jos alaosan alaminimi on 25 (tai alle) ja on 0 kelit niin kuumakaasu on max 68 asteista. (sillä ei juuri tulistella mitään mutta hyötysuhteen luulis olevan >=4 tjsp)

[Jerkku]

Onkohan tolla mitään tekemistä hyötysuhteen kanssa, jos ei tiedä mm. virtausnopeutta.

Ihan vaan kouluajoilta muistelen

[KimmoK]

Minkä/monkä virtausnopeus?

Eikös nuo kompurat pumppaa kaikki samalla nopeudella kun ne on ihan samoja kompuroita kaikki?
Vai mikä kylmäainekierron virtausnopeuden määrää?

Vai minkä virtausnopeutta tarkoitit?

[Jerkku]

Toisiopuolen.

[eksile]

Jeps, eli lauhdutuslämmöt, tänään lauhempaa, vain -5 "varjossa".

Päivystin pari käyntiaikaa pumpun tuntumassa:

Meno kaivoon +1,3
Paluu   "         +3,5

Käyntialue alasäiliön lämmöillä 33-40, lauhdutuslämpö alussa 40, kierron lopussa 43. Ekowellissa anturi on lauhdutuslämmönvaihtimen yläosassa.

Imukaasu kaivon paluu + 1 = +4,5 astetta

Kuumakaasu alussa 65 (noin minuutin käynnin jälkeen), lopussa 92 (Käyntiaika keskimäärin 10-12 min, taukoa 20 min)

Yläsäiliö 78,5 astetta

[KimmoK]

Meillä T8:n toiminnassa en juuri havainnut eroa kun lauhdutuskierron vesipumpun laitoin minimille (25W).

Eli kuumakaasun lämpötila ei noussut lauhalla kelillä yli 70 vaikka lauhdutuspuolen kiertoa pienensi.

Varaajassa sen sijaan huomasin että sen vesi ei mene sekaisin 1 nopeudella eli näyttäisi että lauhduttimelle menee viileänpi vesi pumpun nopeudella 1 kuin pumpun nopeudella 3.

Ja siis lauhduttimelle menee luultavimmin 26..30 asteista vettä riippuen pakkasista yms.  (mittari on varaajassa lauhduttimelle lähtevien putkien yläpuolella, kun kone toimi yläosan ohjaamana nostaen alaosan 40 asteeseen, huomasin alaosan mittarin käyvän noin 35 asteessa)

UPDATE 31.01.2006:
Nyt on saanut maistella 21 asteen pakkasia ja pari päivää jo 26 asteen pakkasia.
Laskeskelin että 26 asteen jälkeen aletaan lähestyä sitä rajaa jolloin T8 pumppu alkaisi käydä miltei koko ajan. Ja siltä se tuntuu. Käyntiajat on sikapitkiä, varaajan tulistinosa on 56 asteinen (sen pohjallakin nyt noin 52 astetta, eli tulistinosasta tulistimelle menee 52 asteinen vesi, keskiosan lämpö ei yli 56 nousse), varaajalta meni aamulla (käyntijakso ehkä puolivälissä) lämpöpumpun lauhduttimeen noin 28 asteinen vesi ja lauhduttimelta varaajaan noin 33 asteinen vesi (korvakuumemittarilla putkieristeen reunan alta mitattuna) ,  kuumakaasu oli 68 astetta, menovesi 31 astetta (paluu noin 28 ), ouman sanoi varaajan olevan 35 asteinen? jne...  Sisälämpö on reilut 24 astetta mutta se johtuu osittain siitä että eilen poltettiin sylillinen puuta leivinuunissa, ilman leivinuunia sisälämpö on 23 +- 0.5 astetta (kellarissa 20, yläkerta 115m2, samoin kellari)).

((Ruokailutilojen isojen superlasien vieressä ei tee mieli olla. Lasin pinta on +16.x astetta, lattia 27.x astetta, huoneilman kostaus% on 40, akkuna itkee sisäpinnaltaan vettä reunoissaan.))

((nykysäädöistä seuraa että varaajan alaosan lämpö tippunee hieman alle menoveden määrätyn lämpötilan, se pidentää käyntijaksoa entisestään aj hyötysuhde lienee vähintään liukuvalauhdutteisen ruotsalaisen tasolla vaikka lattialämmöt ei huoju))

*****vertailumulkaisua saman kokoluokan mökistä*********
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=1&H=&View=Rapport
31.01.2007

Ei kait ole tolkullista että kuumaa käyttövettä tehdään aina vähän väliä ympäri vuorokauden kovilla kompressoripaineilla?
22 kertaa vuorokaudessa vaihtoventtiili vaihtaa käyttövedelle, kellonajasta viis ! ? Hullua!
Ja lisävastukset käryää.

(miksiköhän mökissä on vain 20.5 astetta lämmintä ... tykkää viileästä? ... pihtaa suorasähköä?)
**********
Jåå.
Tuolla taitaa olla lattialämmitysversio:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=177&H=&View=Rapport
Se ei sentäs tee käyttövettä aina vähänpäästä.
Patteritalossa on kuumakaasut rajusti lattialämmitystaloa korkeampia. Tulistin toimis rivakasti patterilämmitystalossa. Lattialämmitystaloon siis kait aina hieman tehottomanpi kampe lauhoilla keleillä...
(aika rajut on paluu?menoveden lämpöerot ... ero heittää nakkelee 10 astetta ...  eli meno pitänee olla aivan j*malattoman kuumaa että noin paljon paluun lämpö heilahtaa?? ei voi olla hyvä hyötysuhde jos joutuu niin kuumaa vettä tekemään myös lattiaan??? )
***********
Tuolla on lattiakiertokin ihan väärinpäin:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=63&H=&View=Pulse
 

*************
Update 1.2.2007:
Lisäsin jousikiristeiset analogiamittarit varaajan ja lauhduttimen välisiin putkiin. Niiden perusteella varaajalta menee lauhduttimeen käyntijaksonlla 28-30 asteista vettä ja varaajaan palaa 35-37 asteista vettä. Latauspumppu asennossa 1.
************
Update 4.2.2007:
Kun ulkona pakkanen lauhtui alimmillaan -8:n. Ja kun silloin pumppu oli käynyt 10 minuuttua tuli varaajalta noin 23 asteista vettä lämpöpumpulle ja noin 30 asteista lämpöpumpulta varaajaan.  Aivan kuin tuosta lämpöerosta näkisisi suoraan COP:n parantumisen kun lattiat on viileämmät....
**************
Update 5.2.2007
Pakkanen pomssahti -28:n.
Tulistinosa oli aamulla +58 asteinen.
Enpä olisi uskonut että erillisvaraajakonekin tekee noin alhaisella lämmöllä (=hyvällä hyötysuhteella) lämmitysvettä. Eli koneen käydessä varaajasta meni maalämpökoneelle aamulla +28 asteista ja varaajaan noin 34 asteista. Kuumakaasu vain 64 astetta.

[KimmoK]

pomps

Toimii vieläki! Joskus näinkinpäin 8-)

[KimmoK]

Vanhaan ketjuun sopivia terkkuja...

Nyt alkaa olla jo mukevasti käyttövuosia takana.

Varaajan alaminimin on kestänyt antaa köllötellä about 30:ssä ja tulistinosan minimin noin 46(48?) asteessa. Tällöin on 700L varaajasta riittänyt suihkutteluvedet neljälle.

Nyt on otettu "kylpylä" käyttöön ja jos kahdella suihkulla samanaikaisesti kyykytetään varaajaa, on alaminimi oltava noin 37 asteessa että käyttövesikierukat kerkiävät tekemään kyllin paljon kuumaa käyttövettä.
(varaajan pohjalta pumpun lauhduttimelle edelleen kuiten mukevan viileetä & kuumakaasun lämmöt yllättävän alhaiset -> koaksiaalitulistin tuottaa erittäin vähän, mutta kuitenkin riittävästi kuumaa yläsosaan)

Kun joskus on varaa laittaa poreamme, tarttis "kylpykytkin" laittaa. Moisella sitten nostettaisiin alaminimi 40...45 asteeseen jotta saadaan amme täyteen kuumaa kylpyvettä.

[Vonsaku]

Vaihteeksi vanhan nostoa, aihe tosin sopiva.

Miten tämmöisen vanhemman T18 (vuodelta 2003) tulistin tulisi putsata?

Kone asennettiin helmikuussa ja on tähän saakka toiminut moitteetta, varaaja on kaksiosainen 700litrainen. Alkuun ylälämmöt meni nopeasti sinne 62asteen tietämille ja nousi huomattavasti varaajan alalämpöjä nopeammin, nyt huomasin että ylälämmmöt jäävät varaajan alalämmöistä ja tasaantuvat sitten parikymmentä minuuttia käyntijakson jälkeen. Myöskään tulistimen putket ei ole "tulikuumat" mitä ne on tähän saakka olleet hetkeä käynnistämisen jälkeen.
Otin vähän liitoksia irti ja totesin että tulistinputkien läpi ei vain saa menemään vettä kumpaakaan suuntaan, tai jos menee niin ihan ohut liraus, eli selkeästi jossain tukos, vs. alavaraajan putket joista vesi tulee läpi täydellä paineella.
Tulistinosa sijaitsee koneessa lähes luoksepääsemättömässä paikassa.

Nopea tukkeutuminen ei tullut yllätyksenä koneen +10vuoden seisonnasta ja 60-vuotta vanhaan putkistoon asennuksesta johtuen, vaikka putkisto huuhdeltiin niin varmasti on mutaa liikkeellä, ehkä pienenä virheenä ei tullut laitettua tulistinpuolelle erillistä mutasihtiä.

[Matias]

Miten tämmöisen vanhemman T18 (vuodelta 2003) tulistin tulisi putsata?

Helpoin konsti taitaa olla vastavirtahuuhtelu,eli jollain konstilla kierrätetään vettä tulistinvaihtimen normaalin virtaussuunnan vastaisesti.
Varmaankin kannattaa tehdä tilapäisputkitus siten että käytetty huuhteluvesi menee viemäriin tms.
Huuhteluveden mukana todennäköisesti tulee sen luontoista mönjää ettei kannata päästää takaisin lämpöpumpun putkiin.

Itse tein vanhan Ekowellin koaksiaalitulistimeen tuollaisen vastavirtahuuhtelun siten että liitin painepesurin letkun tulistinvaihtimelta tulevaan putkeen ja tulistinvaihtimen toisesta putkesta tilapäisputki viemäriin.
Kyllä sieltä mustaa lietettä tuli varsin runsaasti.

Samalla kertaa huuhtelin myös lauhduttimen.

[seppaant]

Miten tämmöisen vanhemman T18 (vuodelta 2003) tulistin tulisi putsata?

Itse tein vanhan Ekowellin koaksiaalitulistimeen tuollaisen vastavirtahuuhtelun siten että liitin painepesurin letkun tulistinvaihtimelta tulevaan putkeen ja tulistinvaihtimen toisesta putkesta tilapäisputki viemäriin.

Älä nyt ainakaan painepesurin painetta päästä tulistimeen.....saattaapi vaikka haljeta.
Vesijohtoverkon paine lienee sopiva.

ATS

[Lämäri]

Vanhaan ketjuun sopivia terkkuja...

Nyt alkaa olla jo mukevasti käyttövuosia takana.

Varaajan alaminimin on kestänyt antaa köllötellä about 30:ssä ja tulistinosan minimin noin 46(48?) asteessa. Tällöin on 700L varaajasta riittänyt suihkutteluvedet neljälle.

Nyt on otettu "kylpylä" käyttöön ja jos kahdella suihkulla samanaikaisesti kyykytetään varaajaa, on alaminimi oltava noin 37 asteessa että käyttövesikierukat kerkiävät tekemään kyllin paljon kuumaa käyttövettä.
(varaajan pohjalta pumpun lauhduttimelle edelleen kuiten mukevan viileetä & kuumakaasun lämmöt yllättävän alhaiset -> koaksiaalitulistin tuottaa erittäin vähän, mutta kuitenkin riittävästi kuumaa yläsosaan)

Kun joskus on varaa laittaa poreamme, tarttis "kylpykytkin" laittaa. Moisella sitten nostettaisiin alaminimi 40...45 asteeseen jotta saadaan amme täyteen kuumaa kylpyvettä.

Tämä olikin uusi tieto, että nimenomaan alaminimin nostolla saadaan noin välitön vaikutus käyttöveden riittävyyteen. Olin aina kuvitellut, että nimenomaan yläminimillä pelaamalla saadaan käyttöveden riittävyys ja alaminimillä vaikutus kohdistuu lähinnä lämmityspuoleen, vaikka tiedossa oli se, että kuuma käyttövesi kiertää alaosan kautta.

Meillä on kaksi suihkua ja poreamme. Yläminimi on meillä nyt 46 (ero 3) ja alamin 32 (ero ja näillä saadaan poreamme täyteen lämmintä vettä (ammevalmistajan suositus on 30 - 38 astetta). Tuplasuihkuttelu pitkän kaavan mukaan antaa lopussa vähän haaleaa vettä, jota tilannetta tuo alaminimin nosto voisi auttaa.

Yläminimiä voisi kai jopa laskea, koska aika tulikuumaa vettä hanoista tuntuu tulevan alkuun?

Mitenköhän tuon alaminimin kasvattaminen vaikuttaa sähkönkulutukseen?

[Renoo]

Mitenköhän tuon alaminimin kasvattaminen vaikuttaa sähkönkulutukseen?

Talvella nostaa sähkönkulutusta.

Kesällä ei ole niin merkitystä.

[KimmoK]

Tämä olikin uusi tieto, että nimenomaan alaminimin nostolla saadaan noin välitön vaikutus käyttöveden riittävyyteen. Olin aina kuvitellut, että nimenomaan yläminimillä pelaamalla saadaan käyttöveden riittävyys ja alaminimillä vaikutus kohdistuu lähinnä lämmityspuoleen, vaikka tiedossa oli se, että kuuma käyttövesi kiertää alaosan kautta.
...

Mun nähdäkseni vanhoissa T malleissa tulistin tuottaa niin vähän (etenkin) mikäli lämmitystarve on pieni, ettei ylälämmön nostolla ole erillisvaraajan tapauksessa juuri mitään merkitystä. siitä aiheutuu "vain" lisääntyvät käynnistykset jolloin koko pata puskeutuu täyteen about 45 asteista vettä ja lämpö karkaa lipakkaan kun eristettä on vain 50mm tuossa 700L varaajassa.

(nyt vuosi täynnä ainavalmista kiuasta aina päällä + IVK, itkettää alkaa laskemaan mikä on sähkönkulutuksen toteutuma. seuraava harraste ois tuunata pörssisähkön ostoa mahdollisimman paljon edullisille tunneille, siinäkin kylpykytkin ois avuksi... ja ainavalmis pitäisi saada muhimaan vain edullisen sähkön aikana ... ja siihen ois mukeva saada aurinkosähkö (50-100W) kaveriksi...  joskus ois kätevää saada aurinkosähkö myös tulistinvaraajan yläosaan(100W))

[Lämäri]

Paljon sulla on ylämin + ero ja alamin + ero?

Mulla oli lähtöarvot pumpun käyttöönotossa alavaraaja mahdollisimman pienelle (30) ja alaero isolle (.  Yläminimi 46 ja ero 3.

Ei tuollakaan paljoa sähköä mennyt viime vuonna = 10 200 kwh (442 m3). Tietysti olisi mukava alittaa tuo maaginen kymppitonin raja, jos se arvoja muuttamalla onnistuisi.