Dippatyö Lässästä

[tikma]

Oheisessa linkissä mielenkiintoista luettavaa, ittiä kiinnosti lähinnä kesäajan hyöstysuhteen parantaminen. Dippatyön mukaan hyötysuhde paranee, kun alaosankin lämpö nostetaan +55C kesäksi, kun lämmitystä ei tarvita...

http://www.lampoassa.fi/tutkimustuloksia.html

[Tero]

Oheisessa linkissä mielenkiintoista luettavaa, ittiä kiinnosti lähinnä kesäajan hyöstysuhteen parantaminen. Dippatyön mukaan hyötysuhde paranee, kun alaosankin lämpö nostetaan +55C kesäksi, kun lämmitystä ei tarvita...

http://www.lampoassa.fi/tutkimustuloksia.html

Hehehhheehhhh

Omistajan tyttären dippis....tuo tiivistelmä... ihan parasta huumoria!

[tikma]

Omistajan tytär ja firmassa töissä. Anyway, se on virallisesti hyväksytty dippatyö, niin ei se ihan huuhaata voi olla.

[tikma]

Luin tuon tiivistelmänkin oikein ajatuksella. On muuten yllättävän pieni ero sähkönkulutuksessa täystehon ja osatehon välillä. Prosenteissa se on saatu näyttämään hienolta, mutta kun vertaa vuosikulutuseroa kilowattitunneissa sekä hintoja vaihtoventtiilikoneiden ja tulistuskoneiden välillä, niin alkaa olla vaihtoventtiilikone kova sana. Jotenki se sähkövastus kuulostaa kamalalta korvaan, mutta ei se Lapualaisten mainoksenkaan mukaan niin paha ookkaan. Tutkittua tietoa  

[Matias]

On tuossa tutkimuksessä hyötysuhteen osalta oikea näkemys,on meinaan tullut kokeiltua kesäaikana lämmittää käyttövesi vastuksella,10kwh/vrk ja maalämpökoneella nostamalla alavaraajan lämpöä,kulutus 5kwh/vrk.
Lisäksi tuossa tutkimuksessa esitetään asiat pumpun toimintaperiaatteista ja eri asioiden vaikutuksista selkokielellä että isomman osan jopa meikäläinenkin ymmärtää .
Todella hyvä infopaketti  

[Tero]

On tuossa tutkimuksessä hyötysuhteen osalta oikea näkemys,on meinaan tullut kokeiltua kesäaikana lämmittää käyttövesi vastuksella,10kwh/vrk ja maalämpökoneella nostamalla alavaraajan lämpöä,kulutus 5kwh/vrk.

´
Ei mikään lämpöpumppu lämmitä käyttövettä sähkövastuksella on sitten osa- tai täysteho.

Ei kesällä, eikä talvella!


Esim. jos talon max tehontarve on 8kW,

Silloin:
Täysteho on 8kW
osateho 7kW

Yksi suihku kuluttaa 25kW !!!

[Matias]

Joo,tulipas epäselvästi asia ilmaistua ..

Tarkoitin tuolla kulutusvertailulla että kerran kokeilumielessä pumppu seisoi viikon kesäaikana ja käyttövesi lämmitettiin pelkästään sähkövastuksella niin sähköä kului n 10kwh/vrk.

Toisessa tilanteessa vain lämpöpumppu oli käytössä ja nostin alavaraajan (lauhdutus)lämmön +50 asteeseen ja käyttövesi otettiin ko varaajan kierukasta niin sähköä meni n 5kwh/vrk.
Tätä käyttöveden valmistustapaa on sittemmin käytetty kesäisin

Luultavasti tuota korkeamman lauhtumislämmön heikentämää hyötysuhdetta parantaa jonkin verran kesäaikana pintaputkistossa maaliuospiirin korkeampi lämpötila,keskimäärin +8 asteen tienoilla

[tikma]

Tuos dippatyös oli myös testattu maapiiriä eri lämmöillä. Oli melko suuri ero hyötysuhteessa maapiirin ollessa 0C tai 10C.

[KotiEnossa]

LÄ oli saanut Di-työstä sen tuloksen kuin oli halunnut...mitenkäs muutenkaan. Olisko kuitenkin yleisen mielenkiinnon kannalta tälläisessa työssä kannattanut laittaa vertailuksi myös perinteinen ruotsalainen kone jossa legionella toiminto päälle kerran viikossa.... ja sitten investointi ja käyttökustannukset  vaikka 20...30 vuoden takaisinmaksuajalla? Eli maksaako sittenkään tämä suomalainen itseään ikinä takaisin...

Täystehosta ja eri kylmäaineista on kohtuullisen turha kiistellä

[Raid]

Tässä oma vertailu tähän tutkimukseen sovellettuna kun otin aikoinaan talooni maalämmön.

Jos osateho vie vuodessa 2180 kWhta enemmän. eli rahssa pyöreät 220€ per vuosi.

Silloin kun tulivat tarjoukset pumpuista niin hintaerot olivat luokkaa
n 3000 -4000 €  osatehoiset eduksi.
Eli tässä meidän tapauksessa kerkiää tuo IVT pumppu käymään lähes 15-20 vuotta ennenkuin se on menee +-0 tilanteeseen hinnassa esim täystehopumpppuun verrattuna. ja se mitä tänäpäivänä  esim LS:n sivuila tarjotaan tämä kokoiseen taloon V13 pumppu olis varmaankin erot ollet vielä suuremmat.

VAi onko tämä minun "tutkimukseni" ihan hakoteillä?  

[tikma]

LÄ oli saanut Di-työstä sen tuloksen kuin oli halunnut...mitenkäs muutenkaan. Olisko kuitenkin yleisen mielenkiinnon kannalta tälläisessa työssä kannattanut laittaa vertailuksi myös perinteinen ruotsalainen kone jossa legionella toiminto päälle kerran viikossa.... ja sitten investointi ja käyttökustannukset  vaikka 20...30 vuoden takaisinmaksuajalla? Eli maksaako sittenkään tämä suomalainen itseään ikinä takaisin...

Täystehosta ja eri kylmäaineista on kohtuullisen turha kiistellä

Lueppas dippityö tarkemmin, tässähän oli osatehokoneetkin mukana. Ei toki kuvailemallasi tavalla, mutta siten kumminkin että siitä selviää kuinka pieni täystehon ja osatehon kulutusero loppujen lopuksi on.

[tikma]

Tässä oma vertailu tähän tutkimukseen sovellettuna kun otin aikoinaan talooni maalämmön.

Jos osateho vie vuodessa 2180 kWhta enemmän. eli rahssa pyöreät 220€ per vuosi.

Silloin kun tulivat tarjoukset pumpuista niin hintaerot olivat luokkaa
n 3000 -4000 €  osatehoiset eduksi.
Eli tässä meidän tapauksessa kerkiää tuo IVT pumppu käymään lähes 15-20 vuotta ennenkuin se on menee +-0 tilanteeseen hinnassa esim täystehopumpppuun verrattuna. ja se mitä tänäpäivänä  esim LS:n sivuila tarjotaan tämä kokoiseen taloon V13 pumppu olis varmaankin erot ollet vielä suuremmat.

VAi onko tämä minun "tutkimukseni" ihan hakoteillä?  

Juuri tätä tarkoitin. Jos lukee Lämpöässä tiivistelmää, niinkuin Lässä haluaa, niin täysteho on ainut oikea valinta. Mutta kun lukee ajatuksella, niin siitä selviää, että yleensäkin maalämpöpumppu säästää ihan pahissti verrattuna suorasähköön. Prosenteissa täysteho on hieno verrattuna osatehoon, mutta se rahallinen vuosisäästö on "vain" n. 200€. Toisaalta se on paljon rahaa, mutta osateho-täysteho hankintahinnoissa on niin julma ero, että ei sitä joka viidettä vuotta saa täysteholla ilmaiseksi, vaikka mainos niin väittääkin. Ja jos laskee vielä korot, kun pumppu kuitenkin aika usein hankitaan lainarahalla, niin taitaa mennä tuo 200€ vuodessa jo korkoihin...

[Tero]

Edelleen koko juttu on täysin kusetusta!

Kolme vertailukohtaa kopioituna alla tiivistelmästä:

1. LÄMPÖÄSSÄ, Täydellisesti täystehoinen
tulistuksenpoistojärjestelmä
2. Lämmityksen osalta täysteho, mutta
käyttöveden loppukuumennus vastuksella
3. Osateho (60%), lisälämmitys ja käyttöveden
loppukuumennus vastuksella

numero 2 ja 3 tapauksen pumppua ei ole käytännössä olemassakaan!

AINOA pumppu markkinoilla missä loppukuumennus tehdään (tarvittaessa) vastuksella on lämpöässän oma S-malli eli CTC.

MISSÄÄN muussa niin EI tehdä!

Edelleen tarkoituksenhakuista on käyttää noissa pumpuissa mitoitusta 60% eikä 80-90% niinkuin nykyään on käytäntö.

Lisäksi täysin typerää tekstiä "täydellisesti täystehoinen" viljellään joka paikassa, mikä on oikeastaan loppukäyttäjän ali-arviointia!

[tikma]

Edelleen koko juttu on täysin kusetusta!

Kolme vertailukohtaa kopioituna alla tiivistelmästä:

1. LÄMPÖÄSSÄ, Täydellisesti täystehoinen
tulistuksenpoistojärjestelmä
2. Lämmityksen osalta täysteho, mutta
käyttöveden loppukuumennus vastuksella
3. Osateho (60%), lisälämmitys ja käyttöveden
loppukuumennus vastuksella

numero 2 ja 3 tapauksen pumppua ei ole käytännössä olemassakaan!

AINOA pumppu markkinoilla missä loppukuumennus tehdään (tarvittaessa) vastuksella on lämpöässän oma S-malli eli CTC.

MISSÄÄN muussa niin EI tehdä!

Edelleen tarkoituksenhakuista on käyttää noissa pumpuissa mitoitusta 60% eikä 80-90% niinkuin nykyään on käytäntö.

Lisäksi täysin typerää tekstiä "täydellisesti täystehoinen" viljellään joka paikassa, mikä on oikeastaan loppukäyttäjän ali-arviointia!

Mit vit? Jos ruåtsalaisvalmisteinen pumppu kuumentaa kompuralla veten noin +50 asteeseen ja hanasta tulee kumminkin noin +55 asteista vettä, niin  väitätkö että se loppu +5 astetta lämpenee putkiston aiheuttamasta kitkasta?

[Tero]

Ruotsalaiset kuumentaa 58C asteeseen!

Tosin todellinen tarve on n. 50-52C. Mitä useimmat käyttää.



Esim. näissä pumpuissa ei loppukuumennusta tehdä vastuksella:

- Thermia
- Nibe
- IVT
- Geopro
- Karhu
- Viessmann
- Vaillant

Ainoa missä tehdään on:

Lämpöä-ässä S- malli eli CTC

Eli kusetusta!

[tikma]

Ruotsalaiset kuumentaa 58C asteeseen!

Tosin todellinen tarve on n. 50-52C. Mitä useimmat käyttää.



Esim. näissä pumpuissa ei loppukuumennusta tehdä vastuksella:

- Thermia
- Nibe
- IVT
- Geopro
- Karhu
- Viessmann
- Vaillant

Ainoa missä tehdään on:

Lämpöä-ässä S- malli eli CTC

Eli kusetusta!

No mihin ihmeeseen sitä sähkövastusta osatehopumpuissa sitten tarvitaan? Hyppääkö osatehokoneissa se puuttuva lämpö naapurista talon lämmitysverkostoon kylmillä keleilä vai riehuuko legiponellabakteerit sen verran lujaa, että niiden hukkalämmölä lämmitetään loput talosta?

Mikäli oon yhtään oikein näihin pumppuihin tutustunut, niiin osatehoiset lämmittävät niin kauan kopuralla kun pystyvät ja kun ei potku enää piisaa, niin otetaan avuksi sähkövastus. Ja useinmiten legionellakuumennus tehdään vastuksella (mikäli sitä kuumennusta tarvitaan). Monella valmistajalla voi pumpun sääätää siten, että yläosa varaajasta kuumennetaan kompuralla noin 50-asteiseksi ja sitten vähän vielä lisää sähkövastuksella, ettei kompurasta tarvi reipiä ihan kaikkea irti ja saa kumminkin riittävästi riittävän kuumaa vettä. Hyvin pitkälle osatehoisellakin pärjää ilman sähkövastusta, mutta erittäin kylmillä keleillä ja/tai suuren käyttövedenkulutuksen aikana sitä vastusta käytetään, vai oonko ihan väärässä?

[Tero]

Nyt olet jäljillä.

On kaksi eri asiaa: lämmitys ja käyttövesi.

Osatehoisessa niillä kaikista kovimmilla pakkasilla tuetaan kompuran tehoa sähkövastuksella.

Mutta mitään käyttöveden loppu kuumennusta ei ole!

Ja jos mitoitus on 80% max lämmitystehosta on se energiaosuutena luokkaa 99,5%.

Edelleen osa ja täysteholla ei ole käytännössä mitään merkitysta kuuman käyttöveden riittävyyden kanssa vaan varaaja tilavuudella.

Minun pumppu on mitoitettu juurikin tuolla 80% teholla ja viiteen vuoteen vastus on ollut päällä tasan yhden TUNNIN! Varaajani on 500 litrainen.

Edelleen tuo Lämpöässän tiivistelmä on täysin tarkoituksenhakuista loppukäyttäjän  kusetusta!

[commo73]

Nyt olet jäljillä.

On kaksi eri asiaa: lämmitys ja käyttövesi.

Osatehoisessa niillä kaikista kovimmilla pakkasilla tuetaan kompuran tehoa sähkövastuksella.

Mutta mitään käyttöveden loppu kuumennusta ei ole!

Ja jos mitoitus on 80% max lämmitystehosta on se energiaosuutena luokkaa 99,5%.

Edelleen osa ja täysteholla ei ole käytännössä mitään merkitysta kuuman käyttöveden riittävyyden kanssa vaan varaaja tilavuudella.

Minun pumppu on mitoitettu juurikin tuolla 80% teholla ja viiteen vuoteen vastus on ollut päällä tasan yhden TUNNIN! Varaajani on 500 litrainen.

Edelleen tuo Lämpöässän tiivistelmä on täysin tarkoituksenhakuista loppukäyttäjän  kusetusta!

Olen samoilla linjoilla edellisen kommentin kanssa jos tarkastellaan KV-tekoa vaihtoventtiilikoneen toiminnan kannalta ja normi KV-kulutuksella sekä pumpun omalla varaajalla 160L - 180 L.(Nibe, Thermia)

Lisäksi mielestäni OSA/TÄYSI tehon hintaeroksi voidaan laskea max yhteensä n.2200e jos lämpö kerätään porakaivosta. Hinta ero muodostuu ensinnäkin että valittaa pienipumppu esim. nibe 1240-8 ja isopumppu 1240-12, pumppujen hintaeroksi tulee ovh listan mukaan n.1000 e, vastaavat kaivot pohjoisessa 180m ja 220m näiden ero n. 1200e a´30e/m.

Jos teholuokkien ero on vain 1 eli 8 ja 10 silloin kokopotin ero hankinta vaiheessa n.1000e. nämä siis listahintoja.
Käytännön kaupassa tämä ero pienenee entisestään.  

[Raid]

Nii että mitä  :-?  eikös se kaivon koko määritellä lämmitettävän pintalan mukaan eikä pumpun mukaan? Ainkin maapiiri määriteltiin noin.

[niperox]

Luvun 6 tulosten mukaan lämpökerroin huononee, kun lauhtumislämpötilaa nostetaan
ja tällöin sähköenergiankulutus suhteessa tarvittavaan lämpömäärään kasvaa. Toisaalta
menoveden lämpötilassa 35 ºC joudutaan käyttämään kesäaikana apuna vastusta, mikä
suurentaa sähkönkulutusta. Nostettaessa lauhtumislämpötilaa tulistuksen riittävyyden takaamiseksi,
nostetaan tulistusta lämpökertoimen kustannuksella. Samalla kuitenkin vastuksen
osuus pienenee, mikä pienentää kokonaissähkönkulutusta

    Onneksi vaihtoventtiili koneessa ei tarvitse tuota käyttövettä hilata 35 ºC  sähköllä ylöspäin
Jokseenkin koomista luettavaa  

[commo73]

Nii että mitä  :-?  eikös se kaivon koko määritellä lämmitettävän pintalan mukaan eikä pumpun mukaan? Ainkin maapiiri määriteltiin noin.

Kyllä se juuri niin on kuin sanot. Tuo oli karkea esimerkki joka on aika suuntaa antava pumpun ja kaivon suhteesta.

Tarkassa lopullisessa laskelmassa varmaan peilataan kaivon vuosituottoennustetta oletetulla cop-arvolla, tarvittavaan energiamäärään joka talon oletetaan tarvitsevan.

[Roori]

Yksi suihku kuluttaa 25kW !!!

Mikäs tossa oli asiasisältö?

[Tero]

Hahmottelin asiaa täysteho vs. osateho

Monasti täystehosta annetaan mielikuva, kuten tässä lämpöässän "tutkimuksessa", että siitä riittää enemmän lämmintä käyttövettä. Käytännössähän näin ei ole.

Eli jos esim 8kW on täystehoinen on silloin esim 7kW osatehoinen ja jos yksi suihku kuluttaa 25kW:n tehon, niin täystehoisuuden hyöty on marginaalinen eli ainoa mikä auttaa on tarpeeksi iso säiliö.

[tikma]

Luvun 6 tulosten mukaan lämpökerroin huononee, kun lauhtumislämpötilaa nostetaan
ja tällöin sähköenergiankulutus suhteessa tarvittavaan lämpömäärään kasvaa. Toisaalta
menoveden lämpötilassa 35 ºC joudutaan käyttämään kesäaikana apuna vastusta, mikä
suurentaa sähkönkulutusta. Nostettaessa lauhtumislämpötilaa tulistuksen riittävyyden takaamiseksi,
nostetaan tulistusta lämpökertoimen kustannuksella. Samalla kuitenkin vastuksen
osuus pienenee, mikä pienentää kokonaissähkönkulutusta

    Onneksi vaihtoventtiili koneessa ei tarvitse tuota käyttövettä hilata 35 ºC  sähköllä ylöspäin
Jokseenkin koomista luettavaa  

Mitäs koomista tässä on? Sehän on ihan sama, että teetkö varaajan täyteen +35C vettä vaihtoventtiilikoneella vai tulistuspumpulla, niin jos sitä ei pumpulla nosteta korkeammalle, niin siihen on käytettävä sähkövastusta tai jotain muuta lämmönlähdettä, mikäli sen haluaa korkeammaksi. Pumpulla (sekä osa- että täysteho) on mahdollista nostaa lämpötila huomattavsti korkeammallekin, tässä kohdassa on vain tutkittu pumpun lämpökerrointa ja kokonaissähkön kulutusta, mikäli pumpulla nostetaan veden lämpötila vain ja ainoastaan +35 asteeseen ja hoidetaan siitä ylöspäin vastuksella. Kun lukee vähän enemmän, niin selviää, että siellä on testattu kokonaissähkön kulutus myös silloin, kun pumpulla on tuotettu +45 asteista vettä ja vielä kerran, kun pumpulla on tuotettu +55 asteista vettä.

Kun tästä dippatyöstä poimii vain palan sieltä ja toisen täältä, niin saa koko maapumpputouhusta melko koomisen kuvan. Esim alla asiayhteydestään irroitettu lause on vähänkin lämpöpumpputekniikastata tietävän mielestä puppua, mutta kun lukee koko dippatyön, mistä ao. lause on irroitettu, niin ymmärtää että mitä milläkin tarkoitetaan.

Osatehoisessa järjestelmässä vastus
kattaa jo huomattavan osan kokonaissähköenergiankulutuksesta kaikissa lämpötilatasoissa.

Tämän täytyy olla totta, koska se on mainittu hyväksytyssä dippatyössä   Pitää ottaa järki käteen, kun lukee yli 100 sivuista tutkimustulosta ja lainaa sieltä vain pieniä osia. Asioita on melko helppo vääristellä...

[tikma]

Miksi yleensä aina väitetään, että vaihtoventtiilikone on automaattisesti osateho ja tulistuspumppu on automaattisesti täysteho? Voihan se olla toistepäinkin, vaihtoventtiilikoneen voi mitoittaa täystehoiseksi ja tulistuspumpun alitehoiseksi, jolloin sitäkin voidaan avittaa sähkövastuksella tai jollain ihan muulla. Muutenkin tällä osa-täys-vaihto-tulistus-väittelyllä on melko koomisia piirteitä tätä foorumia selatessa

Itte alan olla sillä kannalla, että mitoitan tulistuspumpun hivenen osatehoiseksi, niin siitä saa parahiten kaiken hyödyn irti. Puuttuvaa tehoa en tule kattamaan sähkövastuksella, vaan takalla/puuhellalla/puukiukaalla.

[Roori]

Miksi yleensä aina väitetään, että vaihtoventtiilikone on automaattisesti osateho ja tulistuspumppu on automaattisesti täysteho? Voihan se olla toistepäinkin, vaihtoventtiilikoneen voi mitoittaa täystehoiseksi ja tulistuspumpun alitehoiseksi, jolloin sitäkin voidaan avittaa sähkövastuksella tai jollain ihan muulla. Muutenkin tällä osa-täys-vaihto-tulistus-väittelyllä on melko koomisia piirteitä tätä foorumia selatessa

Itte alan olla sillä kannalla, että mitoitan tulistuspumpun hivenen osatehoiseksi, niin siitä saa parahiten kaiken hyödyn irti. Puuttuvaa tehoa en tule kattamaan sähkövastuksella, vaan takalla/puuhellalla/puukiukaalla.

Tuohon edelliseen viestiisi tässä ketjussa:
On taidettu ottaa oppia Mediasta kun irrotetaan asiayhteydestä, niin saadaan näyttämään vaikka miltä.

Eikös mm Geopro muuten juuri ohjeista omaa SH:taan juuri suunnittelemaan alitehoiseksi, ehkä juuri siksi käyttövesipuoli pysyy kunnossa tulistuksella pidemmän ajan vuodesta ja automaattinen tulistus hoitaa optimoinnin.
Lainattua SH:n vanhasta imuroimastamani esitteestä "Paras tulistusenergiahyöty saadaan, kun SH-mallissa on 60-70 %:n mukainen mitoitus."
Nykyiset sivut ovat muuttuneet ja esitteet myös, enkä tätä sieltä uusilta sivuilta löytänyt, mutta ei se SH miksikään ole muuttunut tuo lienee edelleen heidän "mottonsa". Tämäkin oli nyt irroitettu osasta teksitiä joten ei siitä muuta kannata "vääntää", eli se voidaan myös "täystehollistaa".
Hups taisi melkein mennä markkinoinnin puolelelle

Jos vaihtoventtiilikoneen "täysteho" mitoittaa tai jopa ylimitoittaa niin (olen ollut ymmärtävinäni) lämmityksestä tulee aika heijaava jos piirissä ei ole varaajaa, eli em koneella saa "paremman" lämmityksen alitehoisena, varsinkin pattereilla, lattialämmityksessä on "varaaja" siinä lattiassa.

[Tero]

Asioissa on monta puolta...

Muutamia mietteitä:

- Tulistus EI maksa itseään takaisin?
- Lattilämmityksen varastoima energia määra on paras varaaja?
- Yksinkertainen on parempi?
- Miksi varastoida lämpöä ja shuntata alemmas?
- Iso varaaja ja lähes täysteho ilman tulistusta paras?

......

[tikma]

Asioissa on monta puolta...

Muutamia mietteitä:

- Tulistus EI maksa itseään takaisin?
- Lattilämmityksen varastoima energia määra on paras varaaja?
- Yksinkertainen on parempi?
- Miksi varastoida lämpöä ja shuntata alemmas?
- Iso varaaja ja lähes täysteho ilman tulistusta paras?

......

-Näyttää olevan melko pitkä takaisinmaksuaika verrattuna vaihtoventtiilikoneisiin. Näillä sähkön hinoilla noin 20 vuotta, toki luvassa on korotuksia ainakin sähköveroon, joten eiköhän se takaisinmaksuaika siitä pikkuhiljaa tipahda.
-Lattialämmityksen varastoima energia on tasaisissa oloissa hyvä, mutta keväällä ja syksyllä ulkolämpötilan nopeasti muuttuessa vaikeasti hallittavissa
-Yleensä yksinkertainen on parempi, mutta joskus liian yksinkertainen tulee lopulta kalliimmiksi
-Maaläpöpumpun tuottamaa lämpöä ei todellakaan kannata nostaa tarvittavaa korkeammalle ja shuntata siitä matalammalle, COP kärsii.
-Isossa varaajassa piisaa virtaa, mutta kun se virta loppuu, kestää kauan, ennekuin sitä on taas saatavilla.

[Tero]

Asioissa on monta puolta...

Muutamia mietteitä:

- Tulistus EI maksa itseään takaisin?
- Lattilämmityksen varastoima energia määra on paras varaaja?
- Yksinkertainen on parempi?
- Miksi varastoida lämpöä ja shuntata alemmas?
- Iso varaaja ja lähes täysteho ilman tulistusta paras?

......

-Näyttää olevan melko pitkä takaisinmaksuaika verrattuna vaihtoventtiilikoneisiin. Näillä sähkön hinoilla noin 20 vuotta, toki luvassa on korotuksia ainakin sähköveroon, joten eiköhän se takaisinmaksuaika siitä pikkuhiljaa tipahda.
-Lattialämmityksen varastoima energia on tasaisissa oloissa hyvä, mutta keväällä ja syksyllä ulkolämpötilan nopeasti muuttuessa vaikeasti hallittavissa
-Yleensä yksinkertainen on parempi, mutta joskus liian yksinkertainen tulee lopulta kalliimmiksi
-Maaläpöpumpun tuottamaa lämpöä ei todellakaan kannata nostaa tarvittavaa korkeammalle ja shuntata siitä matalammalle, COP kärsii.
-Isossa varaajassa piisaa virtaa, mutta kun se virta loppuu, kestää kauan, ennekuin sitä on taas saatavilla.

- Lattialämmityksen hallinta on käytännössä ihan sama miten lämpö tehdään.

- Lämpöpupussa yksinkertainen on oikeasti parasta!

Varaajan koko on ihan sama kun se loppuu niin se loppuu

[niperox]

Tarkoitin kyllä tuossa, että menoveden ollessa 35ºC (tai 35-55ºC) voidaan vaihtoventtiilikoneessa käyttöveden lämmitys hoitaa täysin kompressorilla eikä sähkövastukella juuri tuon vaihtoventtilin avulla.
Oli sitten kyseessä osa- tai täysteho mitoitus.

Kyllähän se on koominen tilanne jos lauhduttimen lämpötilassa 35 °C, käyttöveden loppukuumennuksen osuus sähkövastuksella on 52 %.  Itse en kehtaisi tuollaista vaihtoehtoa edes maalämmöksi kutsua.

Tillanehan on aivan toinen 55°C lautimislämpötilassa, jolloin tuon sähkövastuksen osuus on mitätön. Mutta tuolla lauhtumislämpötilalla on jo COP vuositasolla huono.

[Rauski]

Jos nyt olisi suihkussa vaikkapa 15 min, varmaan yhdelle riittää, vettä kuluisi 7 L/min, 7 x 15 = 105 litraa.
Lämmitetään se 105 litraa +5 - 35 asteeseen, taitaa kulua 30 x 4,2 kJ / litra yhteensä 105 litraa 35 asteeseen 13200 kJ,
3,7 kWh. 25 kWh:lla saisi siis olla yli 1,5 tuntia tuollaisessa suihkussa, mutta jos poreammeen.......
Jos meni väärin niin korjatkaa.
Ja toisaalta on sekin edullisempaa tehdä 55 asteista vettä kertoimella n. 2,2 - 2,5 kuin kertoimella yksi minkä vastuksilla saa. Ja tuon tekevät nuo ruåttalaispumput automaattisesti, lisäksi kuumentavat sähköllä esim. kerran kahdessa viikossa 65 asteeseen legionellavaaran välttämiseksi.

[niperox]

Jos hieman tuota tarkennan:
15 min. suihkussa * 12l/min (normivirtaama) =180l
180*4,187*(38-5)=24870,78kJ     ( pidän 38°C suihkusta)
24870,78kJ / 3600 = 6,9kWh    (huom. Energiaa)

P=Q:T eli 6,9kWh/0,25h=27,63kW

Eli tuo teho tarvitaan vedenlämmitykseen !

[Tero]

Jos hieman tuota tarkennan:
15 min. suihkussa * 12l/min (normivirtaama) =180l
180*4,187*(38-5)=24870,78kJ     ( pidän 38°C suihkusta)
24870,78kJ / 3600 = 6,9kWh    (huom. Energiaa)

P=Q:T eli 6,9kWh/0,25h=27,63kW

Eli tuo teho tarvitaan vedenlämmitykseen !

Nimenomaan!

Ja näin ollen on ihan sama onko kompura mitoitettu täydelle teholle 8kW tai osateholle 7kW, jos talon max. lämmitystehontarve on 8kW.

Ei kai muuten kukaan oikeesti tapa "legionellalaisia" kahdesti viikossa, kun niitä oikeesti ei ole laisinkaan tavattu koko pohjoismaissa säiliörakenteessa!

[Roori]

Jos hieman tuota tarkennan:
15 min. suihkussa * 12l/min (normivirtaama) =180l
180*4,187*(38-5)=24870,78kJ     ( pidän 38°C suihkusta)
24870,78kJ / 3600 = 6,9kWh    (huom. Energiaa)

P=Q:T eli 6,9kWh/0,25h=27,63kW

Eli tuo teho tarvitaan vedenlämmitykseen !

Nimenomaan!

Ja näin ollen on ihan sama onko kompura mitoitettu täydelle teholle 8kW tai osateholle 7kW, jos talon max. lämmitystehontarve on 8kW.

Ei kai muuten kukaan oikeesti tapa "legionellalaisia" kahdesti viikossa, kun niitä oikeesti ei ole laisinkaan tavattu koko pohjoismaissa säiliörakenteessa!

Tommonen tieto: 25kW teho tarvitaan suihkuun; on osaston "Hyvä tietää" kamaa, tietääkseni mikään pumppu ei tee LV:tä "online" eli lennossa. Jokaisessa pumpussa se otetaan jostain varastosta.
On tuossa nyt merkittävä ero 7...8kw, 6-7h aikana tehdään toisella yhden suihkun verran enempi lämmintä vettä.

[Tero]

Se on faktatieto. Joka tarkoittaa, että kun se säiliön vesi loppuu niin aivan sama onko pumppu täys- vai osatehoinen.

Sen vesimäärän lämmittämiseen kuluu tasan sama määrä energiaa molemmissa tapauksissa.

6-7 tunnin aikana kuivuu jo shampoo tukkaan  

[sailor]

Sitten kun on tälläinen ylitehopumppu niin 600l/h 35 asteista vettä niin saat seistä suihkussa vaikka 2 viikkoa. Kyllä tässä osatehokeskustelussa unohtuu se että mitä tehokkaampi pumppu tai suurempi säiliö, niin sitä viileämpänä käyttöveden voi pitää (legionella tiettyhuomioiden).

Ihmetellä täytyy ettei Ruotsalaiset ole lanseerannut 300-400 litraisella integroidulla varaajalla varustettua pumppua.

Jos ei ole ammetta tai/ja suurperhettä, niin eihän Niben voittanutta ole panos/tuotossuhteessa. Osatehoiseksi mitoitetulla Nibellä ei paljoa juhlita kun amme on täytetty ja pitäisi päästä vielä lämpimään suihkuun. Miksi ihmeessä siitä ei tehdä esim. 350 litran varaajalla varustettua mallia (vrt. LÄ:n V-malli)? Moni ei innostu erillisvaraajista.

Jani

[Roori]

Se on faktatieto. Joka tarkoittaa, että kun se säiliön vesi loppuu niin aivan sama onko pumppu täys- vai osatehoinen.

Sen vesimäärän lämmittämiseen kuluu tasan sama määrä energiaa molemmissa tapauksissa.

6-7 tunnin aikana kuivuu jo shampoo tukkaan  

Jos se säiliö on tyhjä, niin kumpi saa sinne aikaisemmin lämmintä vettä?

[Tero]

Onko sillä jotain merkitysta tuleeko sitä lämmintä vettä säiliön kerran tyhjettyä tunnin vai tunnin ja 5 minuutin päästä.

Ainoa millä on oikeasti merkitystä on ISO säiliö.

[Tero]

Sitten kun on tälläinen ylitehopumppu niin 600l/h 35 asteista vettä niin saat seistä suihkussa vaikka 2 viikkoa.

Jani

Selitätkö tarkemmin... Tarkoittanet että kompressorin teho on noin 25-30kW, niin se voi tehdä vettä "on-line" kaksi viikkoa. Vai?

[sailor]

Sitten kun on tälläinen ylitehopumppu niin 600l/h 35 asteista vettä niin saat seistä suihkussa vaikka 2 viikkoa.

Jani

Selitätkö tarkemmin... Tarkoittanet että kompressorin teho on noin 25-30kW, niin se voi tehdä vettä "on-line" kaksi viikkoa. Vai?

Tarkoittaa sitä että tämän pumpun teho on 0/35 astetta tuotolla 20kW. Ja sen verran se vie lämmittää 600litraa tunnissa 5 asteista vesijohtovettä 35 asteiseksi. Tosin tuolta kaivosta ole saanut ikinä 0-asteista liuosta, vaan aina lämpimämpää.

Ainoa millä on oikeasti merkitystä on ISO säiliö.

No ei, myös isolla kompuralla pärjää. Ero vielä korostuu kun talon lämmitystarve on suuri, ainakin tulistuspumpuissa. Vaihtoventtiilikone antaa vissiin vaan kämpän "viilentyä".

Käytä laskuria niin ei tarvitse ihmetellä: http://www.pauna.net/Laskentakaavat/veden%20l%e4mmitys.xls

Hyvähän se on olla vähän reserviä ettei tarvitse jännittää  

Jani