V9 säädöt/käyntijakson pituus

[powerage]

V9 ollut nyt tulilla toukokuusta saakka ja nyt lämmityskauden alettua olen alkanut seurata kulutusta ja kompressorin käyntiaikaa.

Säädöt on seuraavat:
L1:
-20C = 31C
   0C = 26C
+20C= 22C
Maks.raja +32C
Varaaja ylä min. +48C
Varaaja ala min. +30C

L2:
-20C = 33C
   0C = 28C
+20C= 23C
Maks.raja +35C
Varaaja ylä min. +48C
Varaaja ala min. +30C

Nyt kun lämpötila on +3C menee L1 piiriin +25C vesi
ja L2 piiriin +27C vesi. Sisälämpötila n.20-21C

Kompressori on pyörinyt kyseisillä keleillä n. 4h/vrk. Käyntiaikaa en ole kellosta katsoen seurannut mutta ne tuntuvat "lyhyiltä" lyhimmät n.5min. ja pisimmät ehkä 10-15min. Tauot ovat kyllä pidempiä. Jos lämmintä vettä ei käytetä ei pumppukaan pyöri kovin tiuhaan.

Millaisia käyntiajat teillä on?

[sailor]

Alakytkentäerotus maksimiin (10astetta), (laitoin priva-viestillä huoltokoodin). Alaminimin laitat asteen-pari alle käyrän antaman lämpötilan.

Ei siitä pumpusta näilläkään asetuksilla mitään osatehokonetta tule, mutta siitä nyt ei kannata olla huolissaan.

Tuota maks rajaa on turha pitää noin pienenä. Sen voit laittaa esim. 40 asteeseen. Tällöin sulla kämppä lämpeää myös kun pakkasta on -25 astetta.

Kerrotko kohteen tiedot, paikkakunnan jne. Nämä kiinnostaa aina

Jani

[mnk]

Kannattaa kertoa aina kyselyissä suorituskyvyistä ja säädöistä:  neliöt, kuutiot, kerrokset , eristyksen taso (matalaenergia/normitalo), vuosimalli  jne  + mitä edellä.

[powerage]

Talo Kuopiossa, valmistunut heinäkuussa -05. Normaali 11/2krs. puutalo jossa lämmitettävää alaa 150m2/540m3. Keruupiiri pintamaassa (savi) n.540m.

Seurasin tänään hieman tarkemmin käyntijaksoja. Säädöt samat mitkä listasin jo edellisessä viestissä. Ulkolämpötila vaihteli -2C - -1C välillä.
Pumppu pyöri seuraamani ajan lähes poikkeuksetta saman kaavan mukaan: käynnissä 3-5min jonka jälkeen tauko 13-15min.  

[sailor]

Sääditkö alaerotusta? Vaikuttiko?

Jani

[Tero]

Talo Kuopiossa, valmistunut heinäkuussa -05. Normaali 11/2krs. puutalo jossa lämmitettävää alaa 150m2/540m3. Keruupiiri pintamaassa (savi) n.540m.

Seurasin tänään hieman tarkemmin käyntijaksoja. Säädöt samat mitkä listasin jo edellisessä viestissä. Ulkolämpötila vaihteli -2C - -1C välillä.
Pumppu pyöri seuraamani ajan lähes poikkeuksetta saman kaavan mukaan: käynnissä 3-5min jonka jälkeen tauko 13-15min.  

Ei kuullosta kovin pitkä-ikäiseltä. Tuo on pätkäkäyntiä jos jokin. Sinuna soittaisin tehtaalle. Jos lämpötila on esim + 2 onko käyntiajat vielä lyhempiä?

[powerage]

Illalla kyttäilin taas käyntiaikoja. Lämpökäyrät ennallaan. Varaajan alamin. laitoin: +28C ja ylämin: +50C. Maks. raja L1:+33C ja L2:+37C. Ulkolämpö -7C. Pumppu kävi 4-5min pätkiä ja lepo aika vaihteli 14-17min. välillä. Yksi tauko oli jopa 37min! Uskaltaako stä huoltotilan alaerotusta peukaloida omin päin? Mikä sen tehdasasetus on?

[sailor]

Illalla kyttäilin taas käyntiaikoja. Lämpökäyrät ennallaan. Varaajan alamin. laitoin: +28C ja ylämin: +50C. Maks. raja L1:+33C ja L2:+37C. Ulkolämpö -7C. Pumppu kävi 4-5min pätkiä ja lepo aika vaihteli 14-17min. välillä. Yksi tauko oli jopa 37min! Uskaltaako stä huoltotilan alaerotusta peukaloida omin päin? Mikä sen tehdasasetus on?

Uskaltaa, tehdaserotus on 6 astetta, saat sen nostettua 10 asteeseen. Kun alaminimisi on pari astetta alle lämpökäyrän ja alaerotus 10 asteessa niin siinä on kaikki mitä voit tehdä.

Tehdasasetusten palautuksesta on "murheena" vain käyttötuntien nollaus.

Pitkäikäisyyspuheet voit ohittaa olankohautuksella, samanlaista "pätkäkäyntiä"  käy jokainen pumppu suomenmaassa tehdessään lämmintä käyttövettä kesällä. Käynnistyskerta vs. käyntitunti kysymys on kysymysmerkki

Jani

[Tero]

Pitkäikäisyyspuheet voit ohittaa olankohautuksella, samanlaista "pätkäkäyntiä"  käy jokainen pumppu suomenmaassa tehdessään lämmintä käyttövettä kesällä. Käynnistyskerta vs. käyntitunti kysymys on kysymysmerkki

Jani

Ei ainakaan minun pumppu käy pätkäkäyntiä kesälläkään. Itseasiassa se käy todella pitkään myös kesällä, tuollaista 30-45 min kerralla ja sen jälkeen on levossa,jos vettä ei käytetä n.  5-7 tuntia . Lämmitettävä vesitila on 500 litraa, joten se takaa pitkän käyntijakson.

Eikö V mallissa ulkovaippa ole aika pieni, josta lämmön tulisi johtua isoon sisä-/käyttövesisäiliöön. Kun kesällä ei ole energia tarvetta ja välitilan tilavuus on pieni, niin täysitehoinen kompura ajaa välitilan hetkessä kuumaksi ja kompura sammuu, vaikka sisäsäiliö ei vielä ole riittävän lämmin. Kun lämpö on johtunut sisäsäiliöön sama toistuu jne...

Eli ongelma on sama kuin ruotsalaistyyppisissä kaksoisvaippavaraajissa.

[sailor]

Ei ainakaan minun pumppu käy pätkäkäyntiä kesälläkään. Itseasiassa se käy todella pitkään myös kesällä, tuollaista 30-45 min kerralla ja sen jälkeen on levossa,jos vettä ei käytetä n.  5-7 tuntia . Lämmitettävä vesitila on 500 litraa, joten se takaa pitkän käyntijakson.

Pumppusi käy tehon ja säiliön tilavuuden suhteen ihan yhtä "pätkäkäyntiä" kuin minunkin pumppuni. Vai sekö lisää pumppusi käyttöikää että se käy kolme kertaa pitempään tuottaakseen saman määrän lämmintä vettä kuin minun pumppuni.

En tiedä ulkovaipan koosta, mutta pumppu nostaa alalämmön lähelle ylälämpöä kun lattialämmitysvettä ei tarvita kesällä. Tämä taas aiheuttaa sen että pumppu käy harvakseltaan.


Jani

P.S "kolme kertaa" on hihasta vedetty, koska geopron sivuilla ei ole sh-mallien tietoja....

[Tero]

Vai sekö lisää pumppusi käyttöikää että se käy kolme kertaa pitempään tuottaakseen saman määrän lämmintä vettä kuin minun pumppuni.

Nimenomaan se!
Kompura on suunniteltu pysymään käynnissä. Se mikä kuluttaa on pätkäkäynti eli lyhyt pyräys...pysähdys jne.... Tässä kysymys ei ole mitoituksesta vaan säiliön rakenteesta ja sen ideasta.

Mainitsemasi "kolmekertaa pidempään" on taas näitä MUTU juttuja.
Ei täystehon ja optimimitoituksen ero niin dramaattinen ole 10 Kw tehontarpeelle 7 kW on optimimitoitettu ja 10 kW täysteho. Huom. yksi suihku vaatii n.22-25 kW tehon.

Vois jopa maalailla näin esimerkkinä. sinun 10 kW lämmittää V mallin n. 70 litran välitilaa aikaa XX ja Minulla 7kW 500 litran vesimäärää aikaa XX. Kumpi käy pidempään.

Pieni tilavuus yhdistettynä huonoon siirtymiseen aiheuttaa ongelmia.

[Malibra]

Meidänpä äiti tekee teidän äidille ruuat  

nimim. ei varmasti pätkäkäyvä pumppu  , ei sitten millään tavalla laskettuna.  

[sailor]

Mainitsemasi "kolmekertaa pidempään" on taas näitä MUTU juttuja.
Ei täystehon ja optimimitoituksen ero niin dramaattinen ole 10 Kw tehontarpeelle 7 kW on optimimitoitettu ja 10 kW täysteho. Huom. yksi suihku vaatii n.22-25 kW tehon.

nips

Siis vertasin sh7 ja v15 keskenään, kuten voit edellisestä viestistäni todeta. Emme taida puhua  samasta aiheesta?

Ehdotan alkulukemisiksi: http://www.maalampo.net/PDF/Vmallin_esite.pdf

Ja mutua asiasta tekee se että geopron sivulla ei ole ilmoitettu lähtöarvoja, millä teho on ilmoitettu. Markkinamiehet tietäen oletan että SH7 tekee käyttövettä 5-6 kW:n teholla.

@ powerage
Miten säätö vaikutti käyntijaksoihin?

Jani

[pölötis]

Sellainen on mullakin käynyt "silmään" että Ässän koneet käyvät tiuhaan mutta vastaavasti käyttötuntien määrä on kyllä  vähäisempää ainakin kun vertaa näihin ruottalaisiin vempeleisiin. Mitoitus näyttää olevan jonkun verran reilumpi, mutta kun kone vie sähköä vain käydessään niin eikös vähän käyvä kone vie myös vähän sähköä, taitaa olla hyvä tuo Ässän tulistin.
Mikä sitten kestää ja mikä ei ,sen aika näyttää,  toivottavasti vasta 30 vuoden päästä.

[powerage]

No niin, kävin tekemässä VaraajaAlaErotukseen muutoksia huoltotilan kautta. Uusi asetus nyt 10 eli max. pykälä minkä pystyy vaihtamaan.

Muut säädöt
L1:
-20=31
   0=26
+20=22
Maks.raja: 35

L2:
-20=33
   0=28
+20=23
Maks.raja:38

VaraajaYläMin: 50
VaraajaYläEro: 6
YläOhjausRaj: 70

Näillä muutoksilla pumpun lähtiessä pyörimään klo.20:21 (Ulkolämpö -2C) oli
VaraajaYlä: 50
VaraajaAla: 27
Kuumakaasu: 32

Pumppu sammui klo.20:27 eli käyntiaika n.6min.
jolloin
VaraajaYlä: 50
VaraajaAla: 37
Kuumakaasu:71
(Sammumisen jälk. VaraajaAla lämpö nousi vielä seur. min. aikana lukemaan 40 ja Kuumakaasu alkoi hitaasti tippua pykälä kerrallaan 70, 69...)

Tauko 17min.30s.

Taas käyntiin klo.20:44, jonka jälk. seis klo.21:02 eli käyntiaika venyi nyt 18minuuttiin! Pumpun pysähtyessä arvot:
VaraajaYlä: 51
VaraajaAla:52
Kuumakaasu:93
L1:+26
L2:+29
Ulkolämpö noussut asteen eli nyt -1C

Sitten joutuikin odottelemaan seuraavaa käynnistystä..
40min. sammumisesta arvot:
VaraajaYlä: 52 (noussut 1C)
VaraajaAla: 33
Kuumakaasu: 40

Taukoa kesti yht.1h13min   kunnes käynnistyi klo.22:15 arvojen ollessa:
VaraajaYlä: 50
VaraajaAla: 27
Kuumakaasu: 32

Vielä loppuun kysymyksiä..
Täytyykö tuota VaraajaAlaMinimiä (nyt 27) muuttaa kelien mukaan? Ja miten VaraajaYläMin (nyt 50) ja YläErotus (6 tehdas asetuksessa) vaikuttaa tähän kokonaisuuteen? Kannattaako niitä muuttaa? Kiertovesipumppu on ollut asennossa: 3 jota muutin asentoon: 2, onko tällä mikä merkitys?

Huh, tulipas tekstiä

[sailor]

Vielä loppuun kysymyksiä..
Täytyykö tuota VaraajaAlaMinimiä (nyt 27) muuttaa kelien mukaan? Ja miten VaraajaYläMin (nyt 50) ja YläErotus (6 tehdas asetuksessa) vaikuttaa tähän kokonaisuuteen? Kannattaako niitä muuttaa? Kiertovesipumppu on ollut asennossa: 3 jota muutin asentoon: 2, onko tällä mikä merkitys?

Huh, tulipas tekstiä

Itse pidän alaminimiä pari astetta käyrän alapuolella. Pitäisin enemmänkin mikäli tuota alaerotusta saisi nostettua enemmän. Kuten huomasit niin tuo sinun yksi käyntijaksosi (joka nosti alalämmöt yli 50 asteen) oli ohjattu yläminimillä. Tämä nosti myös alalämmöt korkealle. Tuota ei tapahdu kovilla pakkasilla, jolloin lämmitysvesi "syö" alalämpöä runsaasti.

Kiertovesipumppu (sulla on niitä kaksi, toinen erillisenä ja toinen siinä pienemmän oven takana kyljittäin) kierrättää lattiavettä halutulla nopeudella. Mikäli sinulla on IV-koneen jälkilämmityspatteri toteutettu vesikiertoisena, niin on "turvallista" pitää sen piirin kierto isolla ainakin kunnon pakkasilla.
Joku sanoo että huoneistoon tulevan ilman lämpö tulisi olla noin 15 astettta, mutta se on mielestäni liian vähän. Tuon homman voi kokeilla helposti työntämällä sisä/ulkolämpötila mittarin anturin makuuhuoneen tuloventtiilin rakoon.

Tuo yläerotus on kaksipiippuinen juttu. Mikäli kasvatat sitä ja lasket yläminimiarvoa niin silloin huonolla säkällä kun alat täyttämään ammetta niin lämmöt ovat justiinsa lähellä yläminimiä ja kylpy jää kylmäksi.
Kovilla pakkasilla pumppu käynnistyy ylälämmön ohjaamana vain kun käyt suihkussa tai kylvyssä,runsas lämmitysveden tarve lämmittää käyttövettä ja pumppu käy pääasiassa alalämmön ohjaamana.


Jani

[Tero]

No niin, kävin tekemässä VaraajaAlaErotukseen muutoksia huoltotilan kautta. Uusi asetus nyt 10 eli max. pykälä minkä pystyy vaihtamaan.
Tauko 17min.30s.

Taas käyntiin klo.20:44, jonka jälk. seis klo.21:02 eli käyntiaika venyi nyt 18minuuttiin! Pumpun pysähtyessä arvot:
VaraajaYlä: 51
VaraajaAla:52
Kuumakaasu:93
L1:+26
L2:+29
Ulkolämpö noussut asteen eli nyt -1C

Vielä loppuun kysymyksiä..
Täytyykö tuota VaraajaAlaMinimiä (nyt 27) muuttaa kelien mukaan? Ja miten VaraajaYläMin (nyt 50) ja YläErotus (6 tehdas asetuksessa) vaikuttaa tähän kokonaisuuteen? Kannattaako niitä muuttaa? Kiertovesipumppu on ollut asennossa: 3 jota muutin asentoon: 2, onko tällä mikä merkitys?

Huh, tulipas tekstiä

Kannattaako kysyä täältä neuvoja?

Käsittääkseni tämä on harrastajien keskustelukanava ja me täällä ollaan tavallisia kuolevaisia, ei todellakaan asiantuntijoita

Jos paluu lämpötila lauhduttimelle on 52 astetta, se ei todellakaan ole hyvä. Sehän on luultavasti hyvin lähellä kompressorin katkaisu lämpötilaa. Tällöin kompura on todella kovilla ja hyötysuhde todella heikko.

Kantsii soittaa tehtaalle ja kysy sieltä oikeat ohjeet / säädöt.

Edit: pyöristelyä

[Jarno]

Jos paluu lämpötila lauhduttimelle on 52 astetta, se ei todellakaan ole hyvä. Sehän on luultavasti hyvin lähellä kompressorin katkaisu lämpötilaa. Tällöin kompura on todella kovilla ja hyötysuhde todella heikko.

Kun käyttövettä on käytetty (suihku/amme) ja yläosan lämpöjä nostetaan voi koko pytty lämmetä tuonne 50 asteeseen. Itse olen pyrkinyt virittämään SH7:n parametrit niin, että myös käyttövedenlämmitystilanteessa lauhdutuslämmöt nousisivat max 40 asteen tienoille.

Mutta siitä ei päässe mihinkään, että kun ammeen laskee täyteen vettä, niin meidän tapauksessa pumppu käy sen jälkeen 2-3 tuntia, josta osa huonohkolla hyötysuhteella.

  Jarno

  Jarno

[Tero]

Jarno:
Näyttää, että et pidä vastusta päällä ?

Minulla yläosan pyyntö 55 astetta, kesälläkään alaosan lämpötila ei ylitä 40 astetta.

Käytin koko kesän pumppua ilman sähkövastusta ja käyntiajat olivat erinomaisen pitkiä.

Nyt olen pitänyt myös sähkövastuksen päällä ja kovankin kulutuksen jälkeen pumppu on käynyt selvästi vähemmän aikaa (onko hyvä lienee, ettei) ja alaosa on pysynyt viileänä. Tosin talokin imee jo energiaa. Mutta ihme, vaikka vastus onkin ajoin apuna, niin se on ollut päällä vain 2 tuntia kahdessa kuukaudessa ja pumppu toimii mielestäni paremmin.

Jatketaan oman merkin (threadin) alla, jos kiinnostaa enemmän.

[Jarno]

Tero:

Täytyy varmaan kokeilla vastuksen käyttöä apuna ja seurata paljonko niitä tunteja siihen tulee.

  Jarno

[sailor]

Jarno:


Nyt olen pitänyt myös sähkövastuksen päällä ...

Jatketaan oman merkin (threadin) alla, jos kiinnostaa enemmän.

Joo, lasten puolelle puhumaan niistä vastuksista
 

Jani

[powerage]

Lämpöässällä ehdottivat VaraajaAlaMinimin lämpötilaksi +35 tai jopa +40? Kerroit että "Itse pidän alaminimiä pari astetta käyrän alapuolella"? Eli mikä tuo lämpötila sinulla on?

[sailor]

Mulla on alalämpö 26 astetta, nostin pakkasten tultua 24 asteesta (3 pv sitten). Tuo taitaa olla tehdasasetuksilla 35 astetta ja ero 6 astetta.

Lattialämmitysvettähän ei kannata ylilämmittää, sillä ehdolla että lämmintä vettä piisaa ja käyntijaksot pidetään kurissa. Laskisin tuon alarajan lähelle huonelämpöä, mikäli tuon erotuksen saisi esim. 15 asteeseen. Tämä pidentäisi lepojaksoa entisestään.

Moottorisuntithan tällä systeemillä tekee töitä enemmän, mutta kuluuko se siitä kuinka paljon...en tiedä.

Lämpöässän ehdottamat alaminimirajat takaavat ainakin lämpimän veden saannin.

Ei muuta kuin kellotat eri asetukset. Nythän se on hyvä tehdä kun näyttää olevan tasaiset lämpötilat tulossa.

Jani

P.S Pumppuun pitäisi "virittää" sellainen automatiikka, joka syöttäisi pumpun käydessä 5 astetta lämpimämpää vettä kiertoon. vrt. IVT.

[powerage]

OK, mutta riittääkö alhaisempi varaajan alaosan lämpö huolehtimaan iv-koneen vesipatterin lämmityksestäkin? Mitä suosittelette Varaajan Ylä minimiksi? Kuinka usein yläosan lämpö tulee nostaa yli+55C Legionellan tappamiseksi ja kuinka se on kätevin toteuttaa? :-/

[sailor]

HOX! Korjasin nuo luvut edelliseen viestiin 28->26.

Itsekin pohdin tuota jälkilämmityspatteria. Se on meillä toteutettuna yksinkertaisella "patteritermostaatilla", jonka anturi on viety iv-koneen sisään ennen vesipatteria. Se aikaisemmin täysin auki, jolloin mittasin pakkasten tultua makuuhuoneen tuloventtiilistä (digit. sisä-ulkolämpötilamittari) 22,7 asteen lämpötilaa. Väänsin termostaatin asentoon, jossa tuleva ilma on 18,5-19 asteen välissä. Tämä siksi että tiloja lämmitetään lattian, eikä katon kautta

IV-patterin jäätyminen lienee aika epätodennäköistä, koska kiertovesipumppu L2 piirissä on kolmosella. Meillä pääsee aika näppärästi noihin patterin lämpöputkiin kiinni. Palaava vesi on selvästi viileämpää, mutta ei kylmää. Kysymys on aika pienestä hetkestä kun patteriin menee käyrän alapuolista vettä. Lisäksi koneessa on sulatusautomatiikka, joka katkaisee tuloilmapuhaltimen mikäli meinaa mennä pakkasen puolelle. Eli tuskin vesi jäätyy, vaikka vesikierron sulkisi kokonaan.

Mulla on yläminimi 52 astetta ja erotus kuusi. Tällöin ylälämmöt nousee 54-55 joka kerran kun kone käynnistyy ylälämmön ohjaamana. Kone pysähtyessä alalämpö jää 45 (tätä pitää vielä seurata) näillä "pakkasilla" -9. Oumanin ohjausmetodihan on lähes käsittämätön siksi mlp ei käy 52+6=58 astetta.

Jani

[V9]

Niin eihän tuo yläerotus vaikuta ylälämpötilojen ajoon mitenkään!

Eli yläerotus vaikuttaa vain alalämpöjen kautta päälle tai pois ajoon. Näyttäisi toimivan just niin kun pitää.

Linkissä taulukko päälle / pois,  ylä- /alalämpötilojen mukaan.
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=id_lampoassa;action=display;num=1108571887

Saatan kokeilla sellaisia arvoja, joilla päälle / pois tapahtuu vain alalämpötilojen mukaan, saapa nähdä mihin ylälämmöt asettuu.

Sailorin pumppu näköjään säätyy ylälämmön mukaan! Eikö, jos ulkona on -9 pakkasta niin säädön pitäisi tapahtua alalämmön mukaan, kun talo pyytää lisää lämpöä?

[sailor]

@V9

Juu ei se säädy alalämpöjen mukaan, kyllä me ihan samasta asiasta puhutaan eli nouseva alalämpö sammuttaa pumpun, kun ylälämpö on yli yläminimin.

Talon lämmitystarvei riippuu tietty pakkasesta. Alakerran lammirakenne tasaa lämmöntarvetta niin että kuluu tovi ennenkuin tapahtuu mitään.

Eikä sekään tietysti auta että yritän epätoivon vimmalla saada tuhottua terassilla lojuvaa puukasaa uunissa, ennen kuin siinä on metri lunta päällä. Pitäisi varmaan lahjoittaa ne puut että pumppu toimisi niinkuin on tarkoitettu

Jani

Edit: Mainitsinko että epäilen pumppumitoitukseni menneen vähän ylikanttiin (arvio 180%)

[V9]

No, nyt on testattu se että kun pumppu käy vaan alalämpöjen mukaan

Heitin ylälämmön arvoksi 37 astetta, joka on optimi sille, että kone käynnistyy vain alalämpörajojen mukaan.

No, vettä on riittänyt hyvin viikon ajan jokaisena suihkuiltana. No, eilen saunassa, kun tyttö heitti pulikointialtaansa täyteen lämmintä vettä, rupes emäntä huikkimaan suihkussa, että ihan kun potku loppuisi lämpimästä vedestä, ylälämpö oli laskenut 34 asteeseen, pumppu kävi hetken ja taas oli kohta lämmintä vettä.
Seurailin ylälämpöjä viikolla ja ne heilui n. 42 -51 asteen välillä. Eli ihan kohtuullisesti pärjää viikon pesujen suhteen, mutta saunailtana olisi hyvä olla yläraja hieman korkeammalla, ehkä n. 45.

Mitä hyötyä: pumppua ajetaan vain lämmitys tarpeen mukaan. Testi jatkuu ja tsekkaan miten kulutukset pidemmällä aikajaksolla kehittyy.

[IPA]

powerage:
...Mitä suosittelette Varaajan Ylä minimiksi? Kuinka usein yläosan lämpö tulee nostaa yli+55C Legionellan tappamiseksi ja kuinka se on kätevin toteuttaa? :-/
---

Tästä yläminimistä joskus reklamoin LämpöÄssälle, kun vanha softa ei hyväksynyt yläminimiksi 55 astetta ->pressostaatti laukesi (tai sitte se toinen niistä vihreistä pikkunappuloista). LÄ:n vastaus "Ei hätää, Oumannissa on automatiikka joka nostaa ajoittain käyttöveeden lämpötilan 55 asteeseen automaattisesti". Joten yläminimi voi olla 50.

-Siistii, toivottavasti näin käy  

[evt752]

LÄ:n vastaus "Ei hätää, Oumannissa on automatiikka joka nostaa ajoittain käyttöveeden lämpötilan 55 asteeseen automaattisesti"

Hehe... 1) Kannattaisi varmistaa tuo "ajoittain" (siis kuinka usein, kerran vuodessa ei paljoa lohduta) ja lisäksi 2) on tiedossa, että 55 astetta ei legionellaa vielä tapa ja 3) siellä varaajan alaosassa on paljon viileämpää ... kuka tietää kuoleeko legionella matkallaan suihkuun mummon suuhun...
? Lässän käyttäjien kannattaa käyttää paljon vettä. Entäs kun tullaan etelänmatkalta, kahteen viikkoon ei ole vesi vaihtunut säiliöissä, kuka uskaltaa mennä suihkuun ensimmäiseksi?

[Jarno]

Onko muuten tíetoa viihtyykö legionella varaajan lisäksi myös putkistoissa? Joitakin vesipisteitä kun käytetään harvahkosti, ehtii vesi putkissa jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja voi mennä viikko ennenkuin seuraavan kerran vettä ko. pisteessä käytetään.

Muistanko nyt väärin, mutta säilöttiinkö LÄ V-mallissa käyttövettä?

  Jarno

[MPa]

viileämpää ... kuka tietää kuoleeko legionella matkallaan suihkuun mummon suuhun...
Entäs kun tullaan etelänmatkalta, kahteen viikkoon ei ole vesi vaihtunut säiliöissä, kuka uskaltaa mennä suihkuun ensimmäiseksi?

En ole kuullut että joku olis henkiin tänne jäänyt....

mitäs vettä siellä eteläs käytetään....

[sailor]

Eikös ruotsalaispumpuissa tuo legionellatappo tehty kerta kuukauteen? Vai muistanko väärin.

Voi sen legionellatapon tehdä manuaalisesti jos haluaa. Se ei kyllä auta tuohon Jarnon mainitsemaan putkien "hoonaukseen". LÄ:n omistajat ovat ainoita jotka saavat juosta kerran päivässä kaikki vesipisteet läpi ja valuttaa 100 asteista vettä 10 minuuttia/hana.

@V9 Olin huomaavinani että käyntijakso piteni kun kiertovesipumput on kolmosella. Tällöin koneen käynnistyessä (26 astetta) alalämpö nousee hitaammin (lue: ylälämpö nousee nopeammin). Samalla kiertoon ajetaan pari astetta lämpimämpää vettä kuin käyrä määrää. Millä nopeudella sulla hyrrää pumppu/pumput ja käykö sulle samalla lailla tuon menoveden lämpötilan kanssa pumpun käydessä?

Jani

[IAP]

Onko muuten tíetoa viihtyykö legionella varaajan lisäksi myös putkistoissa? Joitakin vesipisteitä kun käytetään harvahkosti, ehtii vesi putkissa jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja voi mennä viikko ennenkuin seuraavan kerran vettä ko. pisteessä käytetään.
  Jarno

Tuollaista ongelmaa ei pitäisi olla, jos legionella tapetaan ennen putkistoon päästämistä. Se tulee, jos on tullakseen, kylmän veden mukana, lisääntyy lämpimässä ja kuolee ennen varaajasta poispääsyä, kunhan lämmöt vain ovat tarpeeksi korkealla.

- I

[V9]

Legionellasta: Tuossa haastattelin lääk.dosentti kaveria, joka totesi seuraavaa.
1. Legionellan pitää ensin tulla jostain vesivaraajaan, jossa se alkaisi "kasvaa"
2. Kunnan vesijohtovesi, ei ongelmaa.  no, itse olen kunnan vesijohdossa, jota kunta flooraa ja tutkii, epätodennäköistä että kunnan vesi saastuu jne. jos saastuu se on sitten jo eri juttu. Totesi myös että: porakaivo talousveden lähteenä on huomattavasti riskialttiimpi kohde, kun kunnan vesijohto kohde.
3. Legionellaa löytyy lajeja, jotka kuolee vasta >80 asteessa

Miksi korottaa lämpöjä turhaan, jos riski on olematon?

@sailor Mulla kaksi piiriä ja molemmissa omat pumput(UPS 25-60), nopeus molemmissa nyt 2.
Kyllähän käyntijakso varmaan pitenee, mutta eikö myös varaajan lämmitysvesi jäähdykkin nopeammin(kun nopeus 3), eli lepoaika saattaa vähän lyhentyä. Pitääpä testata!
Eikö sekin vaikuttaa mikä on tulo- ja menoveden lämpötilaero! eli jos ero on pieni esim. 1 aste niin huomattavaa eroa käyntiin ei kai tule, koska ero ei voi pienentyä kuin hieman. Jos tulo/menoero on iso niin silloin vesi jäähtyy nopeemmin ja se vaikuttaa käyntiin. Millaiset lämpötilaerot sulla on meno-/paluuvesi?

Eihän sinne kiertoon mene kokoajan paria astetta lämpimämpää vettä kuin käyrä määrää!? Miksi sulla toimii näin?  Mulla ainakin koneen lähdettyä käyntiin shuntti alkaa naputtaa sekottaajaa pienemmälle eikä lämpimämpää vettä mene kovinkaan kauan koneen käynnistyksen jälkeen. Mulla alaminimi 30 astet. Sulla alaraja on alempana (26) ja piirin pyyntö on samalla hehtaarilla niin sullahan shuntti on 100% auki kun kone lähtee käyntiin, vai kuinka?

[sailor]

Legionellasta:
@sailor Mulla kaksi piiriä ja molemmissa omat pumput(UPS 25-60), nopeus molemmissa nyt 2.
Kyllähän käyntijakso varmaan pitenee, mutta eikö myös varaajan lämmitysvesi jäähdykkin nopeammin(kun nopeus 3), eli lepoaika saattaa vähän lyhentyä. Pitääpä testata!
Eikö sekin vaikuttaa mikä on tulo- ja menoveden lämpötilaero! eli jos ero on pieni esim. 1 aste niin huomattavaa eroa käyntiin ei kai tule, koska ero ei voi pienentyä kuin hieman. Jos tulo/menoero on iso niin silloin vesi jäähtyy nopeemmin ja se vaikuttaa käyntiin. Millaiset lämpötilaerot sulla on meno-/paluuvesi?

Eihän sinne kiertoon mene kokoajan paria astetta lämpimämpää vettä kuin käyrä määrää!? Miksi sulla toimii näin?  Mulla ainakin koneen lähdettyä käyntiin shuntti alkaa naputtaa sekottaajaa pienemmälle eikä lämpimämpää vettä mene kovinkaan kauan koneen käynnistyksen jälkeen. Mulla alaminimi 30 astet. Sulla alaraja on alempana (26) ja piirin pyyntö on samalla hehtaarilla niin sullahan shuntti on 100% auki kun kone lähtee käyntiin, vai kuinka?

Koneen käydessä mulla tosiaan menee aina vähän lämpimämpää vettä kiertoon kuin menovesi-info määrää. Toki shuntti naputtaa itsensä kiinni ja alussa saattaa menoveden lämpötila olla hetkellisesti 4 astetta korkeampi.

Kiertovesipumpun pitämisen näin pakkasten aikana asennossa 3 olen järkeillyt seuraavasti:
1. lämmitysveden meno ja paluu pysyvät mahdollisimman samanlämpöisinä (ero pienenä), jolloin varaajan alaminimi laskee tasaisesti ja hitaasti kohti käyrän alapuolista (26 astetta)
2. Koneen käynnistyessä tuo parin asteen käyrän ylitys "ladataan" lattiaan eli lattiakierron jäähtynyt vesi (huomioi se minun 26 asteinen alaminimi) "jäähdyttää" pumppua mahdollisimman pitkän käyntijakson saavuttamiseksi, eli pienimuotoinen lattiaan varaus.
3. L2-kierron pidän varmuuden vuoksi suurella, koska siihen on liitety IV-koneen jälkilämmityspatteri. Tällöin kierrossa oleva ilmakupla tai yöllä laskeva pakkanen ei murehdituta. Mittaillessani käsituntumalla noita IV-koneen vesipatterin ja huoneisiin tulevan ilman lämpötiloja niin pienempikin kiertonopeusi riittäisi. Ainakaan 15 asteen pakkanen ei jäädyttänyt patteria, vaikka väänsi termostaatin kiinni.

Nämä kaikki säädöt riippuvat tietysti koneen mitoituksesta.


Jani

P.S Tulossa: köyhän miehen käyntiaikamonitorointi

[mlverkko23]

Nyt kun on ollut noita sopivia pakkasia olen tutkaillut LP:n käyntiaikoja. Ensin -20 C tuotti 20 min jaksoja ja 7-10 min käyntiaikoja.

Sitten käänsin yhtä lämpötilasäädintä alaspäin. Nyt jaksot noin tunnin ja käyntiajat noin 23 min. Käynnistytiheys pieneni kolmasosaan aiemmasta.

Minkäköhän takia valmistaja ei ole ohjeistanut näitä säätöasioita yhtään paremmin. Tosin ei tässä vanhassa mallissa niitä mahdollisuuksia paljon olekaan. Kone on raksuttanut jo yli 5 v enemmän tai vähemmän lyhyitä jaksoja.

Talon lämpötiloihin ei tehdyllä muutoksella ollut mitään vaikutusta.

t:Pertti

[sailor]

Sitten käänsin yhtä lämpötilasäädintä alaspäin. Nyt jaksot noin tunnin ja käyntiajat noin 23 min. Käynnistytiheys pieneni kolmasosaan aiemmasta.

Siis säädit alaminimiä alaspäin?

Jani

[mlverkko23]

Ilmeisesti juuri sitä. Varaajan lämpötilaa näyttävän mittarin lukemat jonkin verran laskivat, mutta se ei ole tuntunut toistaiseksi lämpimän käyttöveden käytössä millään tavalla.

Olisiko homma nyt kunnossa vai vieläkö pitäisi laskea?

t: Pertti

[evt752]

Olisiko homma nyt kunnossa vai vieläkö pitäisi laskea?

Ekowellissä on erillinen termostaatti, joka on ohjausyksiköstä riippumaton, varmistamassa, että vikatilanteessa (esim. juuri sen ohjausyksikön) alasäiliön lämpötila ei laske kovin alas.

Varmista, että lässässä ei toimi samalla tavalla, jos meinaat alasäiliön lämpötilan kovin alas viedä.