35 asteen maksimilämpö?

[mclaine]

Mietin vielä tuota lattiakierron veden lämpötila-asiaa hullunkiertopumpulla varustetussa Thermiassa.

Eli menoveden lämpötila-anturihan on heti mlp:n oman kiertovesipumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu (lyhennetään nyt tähän hk-pumppu) on putkilinjassa sarjassa mlp:n oman kiertovesipumpun kanssa. Sijainti 30 cm mlp:n kv-pumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu imee lattialämmön paluulinjasta tätä paluuvettä menoveden sekaan, joten menovesi lattiapiiriin on todellisuudessa jotain muuta kuin tuo mlp:n ilmoittama menoveden lämpötila. Eli jos nuo menoveden todelliset lämpötilat antaisi, tulisi ne ottaa esim. jakotukilta lattiapiirin menoputkesta. Paluuveden lämpötila on toki sen mitä pumppu ilmoittaa. Eli tuo tuosta menoveden lämpötilasta ja meno-paluu veden lämpötilaerosta. Ei siis ihan suoraan verrannollinen niihin, joilla ei hk-pumppua ole. Eikös näin?
Säätö olisi yksinkertaisempaa jos tuota hk-pumppua ei olisikaan, mutta pakko se kai on olla kun on tuo käyttöveden kierto tuossa D8:ssa ja muuten vesi pysähtyy tässä vaihtoventtiilikoneessa turhan usein tuonne lattiakiertopiiriin käyttöveden tekovälin ollessa kohtuullisen tiheä (2 krt / 1,5 tuntia), mikä ei ole tietenkään hyvä.
Kun kyselin tuota, että mihin perustuu Thermiassa tuo hyvä hyötysuhde meno-paluuveden lämpötilaerolla 7-8 astetta, niin mikähän siihen on syy (varmaan sen on Thermia tutkinut kuten sami68 sanoi, mutta silti.. jäärä kuin jäärä )? Sen nyt ymmärrän (luultavasti), että tällä hullunkiertopumpulla se voidaan helpommin toteuttaa kuin että mlp:n oma kiertovesipumppu olisi oikein tehokas, koska sillon tuo 7-8 astetta ei helposti toteutuisi / olisi vaikeampi toteuttaa.

Lattiapiirit: Säädöt on tehty Wirsbon suunnitelman mukaan kuristamalla paluupiirit linjakohtaisesti. Balanssi huoneiden välillä on ihan ok, joten en viitsisi niihin koskea tämän vuoksi.


Käyttövedestä ja max. lämpötilasta
Käyttöveden lämpötila nousee sitä tehtäessä vain 50-52 asteeseen, mikä on mielestäni vähän. Olen käyttöveden aloituslämpötilan asettanut 43 asteeseen. Onko mitään tehtävissä tuon käyttöveden ylälämpötilan suhteen? Saisi nousta mielestäni vaikka 56-58 asteeseen, että olisi enemmän varaa laskea tuonne 43 asteeseen. Tuo käyttöveden ylälämpöhän on pressostaattiohjattu ja pressostaateissa on eroja.. Voiko tuota pressostaattia säätää? Tässä topicissa oli kerrottu olla koskemasta pressostaattiin, mutta jos hyvät perusteet olisi Mitä teillä muilla on näissä Thermian koneissa (ei erillistä lämminvesivaraajaa) tuo käyttöveden ylälämpötila?

[kkuukkeli]

menovesi lattiapiiriin on todellisuudessa jotain muuta kuin tuo mlp:n ilmoittama menoveden lämpötila. Eli jos nuo menoveden todelliset lämpötilat antaisi, tulisi ne ottaa esim. jakotukilta lattiapiirin menoputkesta. Paluuveden lämpötila on toki sen mitä pumppu ilmoittaa. Eli tuo tuosta menoveden lämpötilasta ja meno-paluu veden lämpötilaerosta. Ei siis ihan suoraan verrannollinen niihin, joilla ei hk-pumppua ole. Eikös näin?

Eikös paluulinjasta tapahdu samanlainen kierto normaalistikin, eli kun pumppu on lämmityskäytössä. Ainakaan omat arvot eivät muuttuneet kun hullunkierto lisättiin lämmitys puolelle.

Jos käyttöveden lämpötilaa ruvetaan nostamaan pressostaatin avulla yli tuon noin 55 asteen, johon pumppu tehdasasetuksilla pystyy, romahtaa COP. Jos nyt ei romahda, niin ainakin tippuu selvästi.

[mclaine]

Eikös paluulinjasta tapahdu samanlainen kierto normaalistikin, eli kun pumppu on lämmityskäytössä. Ainakaan omat arvot eivät muuttuneet kun hullunkierto lisättiin lämmitys puolelle.

Jos käyttöveden lämpötilaa ruvetaan nostamaan pressostaatin avulla yli tuon noin 55 asteen, johon pumppu tehdasasetuksilla pystyy, romahtaa COP. Jos nyt ei romahda, niin ainakin tippuu selvästi.[/quote]

Paluulinja: Joo paluulinjaan ei varmaan muutoksia, mutta tuo menopuolen lämpötila on pumpulta tuleva lämpötila + paluuveden lämpötila kun hullunkiertopumpulla varustettu systeemi. Eli mlp:n menoveden lämpötilamittari tavallaan ei näytä oikeata.

Pressostaatti: OK, täytyy olla siis tyytyväinen tuohon 50-52 asteeseen, toki siinäkin olisi varaa vielä tohon 55, missä COP vielä ok.

[kkuukkeli]

Paluulinja: Joo paluulinjaan ei varmaan muutoksia, mutta tuo menopuolen lämpötila on pumpulta tuleva lämpötila + paluuveden lämpötila kun hullunkiertopumpulla varustettu systeemi. Eli mlp:n menoveden lämpötilamittari tavallaan ei näytä oikeata.

Jos olen asian oikein ymmärtänyt, hullunkierto ei toimi silloin kun pumppu tunkee lämmityspiiriin vettä. Eli pumpun oma kv-pumppu ohjaa kierron hullunkierron ohi, koska sieltä on tuolloin "liukkain" reitti. Kun vaihtoventtiili taas menee käyttövesiasentoon, kierto estyy ja menee hullunkierron kautta.

Korjatkoon joku jos aihetta. Tuohan olisi kyllä helppo todeta sammuttamalla kv-pumppuja ristiin rastiin ja vertailemalla menoveden lämpötiloja.

[mclaine]

Paluulinja: Joo paluulinjaan ei varmaan muutoksia, mutta tuo menopuolen lämpötila on pumpulta tuleva lämpötila + paluuveden lämpötila kun hullunkiertopumpulla varustettu systeemi. Eli mlp:n menoveden lämpötilamittari tavallaan ei näytä oikeata.

Jos olen asian oikein ymmärtänyt, hullunkierto ei toimi silloin kun pumppu tunkee lämmityspiiriin vettä. Eli pumpun oma kv-pumppu ohjaa kierron hullunkierron ohi, koska sieltä on tuolloin "liukkain" reitti. Kun vaihtoventtiili taas menee käyttövesiasentoon, kierto estyy ja menee hullunkierron kautta.

Korjatkoon joku jos aihetta. Tuohan olisi kyllä helppo todeta sammuttamalla kv-pumppuja ristiin rastiin ja vertailemalla menoveden lämpötiloja.

Ei ole näin. Hullunkierto on sarjassa menovesilinjassa ja pyörii aina riippumatta mitenkään mlp:stä. Hullunkiertopumppu on siis täysin tietämätön maalämpöpumpusta ja sen kiertovesipumpuista.

[kkuukkeli]

Ei ole näin. Hullunkierto on sarjassa menovesilinjassa ja pyörii aina riippumatta mitenkään mlp:stä. Hullunkiertopumppu on siis täysin tietämätön maalämpöpumpusta ja sen kiertovesipumpuista.

Ymmärsit ehkä vastauksen väärin.  Tuo itsenäisyys on selvää varmasti kaikille, mutta eikö nyt mietitty kiertääkö vesi hullunkierron paluuputken kautta myös silloin kun pumppu lämmittää taloa? Tai oikeammin, vaikuttaako hullunkierto Thermian menoveden lämpötilamittauksen arvoon.

[sam68]

"Hullunkierto":
Optimaalinen lämpötilaero lämpöpumpun kannalta on 7-10 astetta. Itse lämmitysverkoston lämpötilaero voidaan tässä
kytkennässä valita vapaasti lattialämmitystoimittajan ohjeiden mukaisesti.
Kiertopumppu P2 tulisi valita vähintään yhtä suureksi kun lämpöpumpussa oleva kiertopumppu P1.
Kiertopumppu P1 kierrosluku valitaan normaalisti 1 tai 2 asentoon kun kiertopumppu P2 kierrosluku
on normaalisti 3 asennossa.

[sam68]

Käyttövedenkierto:
Kaikki alla olevat kohdat pitää ehdottomasti täyttyä!
1. Käytetään käyttöpressostaattia jolla on korkeampi (28,5 bar) kytkentäpaine.
2. Lämminvesituotannon käynnistymislämpötila asetellaan arvoon 51°C
3. Kiertopiiri suunnitellaan, mitoitetaan, asennetaan ja säädetään niin että paluuveden lämpötila ei missään
tapauksessa alita 50°C . (putkenpituus, lämmönerist ys, virtaus, mahdolliset kuivatuspatterit ym. vaikuttavat paluulämpötilaan)
4. Lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliä tulee aina käyttää.
5. Kiertojohdon paluuputki kytketään normaalisti kylmävesi johtoon mikä johtaa varaajan alaosaan..
Kiertojohto varustetaan normaaliin tapaan yksisuunta- sekä linjasäätö-venttiilillä.

[kkuukkeli]

Eli menoveden lämpötila-anturihan on heti mlp:n oman kiertovesipumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu (lyhennetään nyt tähän hk-pumppu) on putkilinjassa sarjassa mlp:n oman kiertovesipumpun kanssa. Sijainti 30 cm mlp:n kv-pumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu imee lattialämmön paluulinjasta tätä paluuvettä menoveden sekaan, joten menovesi lattiapiiriin on todellisuudessa jotain muuta kuin tuo mlp:n ilmoittama menoveden lämpötila. Eli jos nuo menoveden todelliset lämpötilat antaisi, tulisi ne ottaa esim. jakotukilta lattiapiirin menoputkesta. Paluuveden lämpötila on toki sen mitä pumppu ilmoittaa. Eli tuo tuosta menoveden lämpötilasta ja meno-paluu veden lämpötilaerosta. Ei siis ihan suoraan verrannollinen niihin, joilla ei hk-pumppua ole. Eikös näin?

Tästähän me keskustelimme? Olit sitä mieltä että menoveden lämpötila-arvo vääristyy tuon hullunkierron putken vuoksi. Eli oli epäselvää virtaako vesi aina tuon hullunkierron putken kautta, riippumatta tekeekö lämpöpumppu lämmityspuolelle vettä vai ei.

[mclaine]

Käyttövedenkierto:
Kaikki alla olevat kohdat pitää ehdottomasti täyttyä!
1. Käytetään käyttöpressostaattia jolla on korkeampi (28,5 bar) kytkentäpaine.
2. Lämminvesituotannon käynnistymislämpötila asetellaan arvoon 51°C
3. Kiertopiiri suunnitellaan, mitoitetaan, asennetaan ja säädetään niin että paluuveden lämpötila ei missään
tapauksessa alita 50°C . (putkenpituus, lämmönerist ys, virtaus, mahdolliset kuivatuspatterit ym. vaikuttavat paluulämpötilaan)
4. Lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliä tulee aina käyttää.
5. Kiertojohdon paluuputki kytketään normaalisti kylmävesi johtoon mikä johtaa varaajan alaosaan..
Kiertojohto varustetaan normaaliin tapaan yksisuunta- sekä linjasäätö-venttiilillä.

Hyviä asioita ja näin varmasti. Vaikea on tuota paluuveden 50 astetta toteuttaa, koska pumppu juuri ja juuri pystyy tuon lämpötilan kompressorilla tekemään! Eli jos laittaisin lämpimän käyttöveden käynnistyslämpötilan 51 asteeseen, niin pumppu pystyisi tekemään vain lämmintä käyttövettä. Eli ei mahdollista. Käyttöpressostaatin kytkentäpaineesta en tiedä.

[mclaine]

Eli menoveden lämpötila-anturihan on heti mlp:n oman kiertovesipumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu (lyhennetään nyt tähän hk-pumppu) on putkilinjassa sarjassa mlp:n oman kiertovesipumpun kanssa. Sijainti 30 cm mlp:n kv-pumpun jälkeen. Hullunkiertopumppu imee lattialämmön paluulinjasta tätä paluuvettä menoveden sekaan, joten menovesi lattiapiiriin on todellisuudessa jotain muuta kuin tuo mlp:n ilmoittama menoveden lämpötila. Eli jos nuo menoveden todelliset lämpötilat antaisi, tulisi ne ottaa esim. jakotukilta lattiapiirin menoputkesta. Paluuveden lämpötila on toki sen mitä pumppu ilmoittaa. Eli tuo tuosta menoveden lämpötilasta ja meno-paluu veden lämpötilaerosta. Ei siis ihan suoraan verrannollinen niihin, joilla ei hk-pumppua ole. Eikös näin?

Tästähän me keskustelimme? Olit sitä mieltä että menoveden lämpötila-arvo vääristyy tuon hullunkierron putken vuoksi. Eli oli epäselvää virtaako vesi aina tuon hullunkierron putken kautta, riippumatta tekeekö lämpöpumppu lämmityspuolelle vettä vai ei.

Eli pumpun näyttämä menoveden lämpötila on (silloin kun tehdään lämmityspiiriin vettä) se mitä pumppu syöttää systeemiin. Todellinen menoveden lämpötila lämmitysvettä tehtäessa lattiapiiriin = (paluuveden lämpötila + pumpun syöttämän veden lämpötila) / 2, eli esimerkiksi (35+28)/2=31,5 astetta. Sitten taasen kun tehdään käyttövettä, niin meno ja paluulämpötilat ovat koko lailla samat, koska ainoastaan hullunkierto pyörittää vettä piirissä ja lämpimämpää ei pumpun toimesta menopuolelle tyrkätä lisää.
Puhumme varmasti samasta asiasta ja ymmärrys on sama Hullunkierto ei vaikuta mlp:n menoveden anturin näyttämään arvoon eikä siis sekoita anturin näyttämää. Todellisuus vaan menoveden osalta on eri kuin anturin näyttämä, koska vasta anturin jälkeen sekaan sekoitetaan viileämpää paluupiiristä tulevaa vettä.

[kkuukkeli]

Eli pumpun näyttämä menoveden lämpötila on (silloin kun tehdään lämmityspiiriin vettä) se mitä pumppu syöttää systeemiin. Todellinen menoveden lämpötila lämmitysvettä tehtäessa lattiapiiriin = (paluuveden lämpötila + pumpun syöttämän veden lämpötila) / 2, eli esimerkiksi (35+28)/2=31,5 astetta. Sitten taasen kun tehdään käyttövettä, niin meno ja paluulämpötilat ovat koko lailla samat, koska ainoastaan hullunkierto pyörittää vettä piirissä ja lämpimämpää ei pumpun toimesta menopuolelle tyrkätä lisää.
Puhumme varmasti samasta asiasta ja ymmärrys on sama Hullunkierto ei vaikuta mlp:n menoveden anturin näyttämään arvoon eikä siis sekoita anturin näyttämää. Todellisuus vaan menoveden osalta on eri kuin anturin näyttämä, koska vasta anturin jälkeen sekaan sekoitetaan viileämpää paluupiiristä tulevaa vettä.

Nyt keskustellaan samasta asiasta. Tosin en ole ollenkaan varma tuosta laskutoimituksestasi, enkä siitä kiertääkö tuon hullunkierron putken kautta vesi aina. Jos kiertää, miksi pumpun oma kv-pumppu yleensäkään jätetään päälle hullunkierron kv-pumpun lisäksi ja miten se vaikuttaa tuohon kiertoon kun vaihtoventtiili on lämmitysasennossa? Ohjaako se kaiken veden "normaalia" reittiä pitkin, meneekö osa vedestä hullunkierron ohitusputken kautta ja osa normaalia reittiä pitkin, onko hullunkierron ohitusputken virtaama sama koko ajan, kuten sinä olet asian tuumaillut?

Tähän voisi joku muukin mielipiteen omaava ottaa kantaa.

[Matias]

"Hullunkierto":
Optimaalinen lämpötilaero lämpöpumpun kannalta on 7-10 astetta. Itse lämmitysverkoston lämpötilaero voidaan tässä
kytkennässä valita vapaasti lattialämmitystoimittajan ohjeiden mukaisesti.
Kiertopumppu P2 tulisi valita vähintään yhtä suureksi kun lämpöpumpussa oleva kiertopumppu P1.
Kiertopumppu P1 kierrosluku valitaan normaalisti 1 tai 2 asentoon kun kiertopumppu P2 kierrosluku
on normaalisti 3 asennossa.

Suositus pumppujen tehoasetuksiin viittaisi siihen että hullunkierto olisi päällä kokoajan ja suurempitehoinen hullunkiertopumppu P2 ylläpitäisi tilannetta jossa lauhdutinpumpulta P1 ja hullunkiertoputkesta olisi jatkuva virtaus hullunkiertopumpun P2 imupuolelle.  
Jos hullunkiertopumppu P2 pysähtyisi lattialämmityksen aikana niin kierto saattaisi "oikaista" hullunkiertoputken kautta jos ko putkessa ei tätä estetä esim takaiskuventtiillillä.
Tuskinpa tämäkään teoria pitää paikkaansa koska tuossa väkisten hullunkierto shunttaa menovettä ja lauhdutinlämpö pitää olla vastaavasti korkeampi että lattiaan menee riittävän lämmintä vettä.
Tämä taas heikentää turhaan pumpun hyötysuhdetta

[sam68]

"Hullunkierto":
Optimaalinen lämpötilaero lämpöpumpun kannalta on 7-10 astetta. Itse lämmitysverkoston lämpötilaero voidaan tässä
kytkennässä valita vapaasti lattialämmitystoimittajan ohjeiden mukaisesti.
Kiertopumppu P2 tulisi valita vähintään yhtä suureksi kun lämpöpumpussa oleva kiertopumppu P1.
Kiertopumppu P1 kierrosluku valitaan normaalisti 1 tai 2 asentoon kun kiertopumppu P2 kierrosluku
on normaalisti 3 asennossa.

Suositus pumppujen tehoasetuksiin viittaisi siihen että hullunkierto olisi päällä kokoajan ja suurempitehoinen hullunkiertopumppu P2 ylläpitäisi tilannetta jossa lauhdutinpumpulta P1 ja hullunkiertoputkesta olisi jatkuva virtaus hullunkiertopumpun P2 imupuolelle.  
Jos hullunkiertopumppu P2 pysähtyisi lattialämmityksen aikana niin kierto saattaisi "oikaista" hullunkiertoputken kautta jos ko putkessa ei tätä estetä esim takaiskuventtiillillä.
Tuskinpa tämäkään teoria pitää paikkaansa koska tuossa väkisten hullunkierto shunttaa menovettä ja lauhdutinlämpö pitää olla vastaavasti korkeampi että lattiaan menee riittävän lämmintä vettä.
Tämä taas heikentää turhaan pumpun hyötysuhdetta

Tällä kytkennällä haetaan tuota lämpötilaeroa kohdalleen. Takaisku tulee yleensä olla ohitusputkessa.
Itsellä ainakin tulee tuo ero ilman hullunkiertoa, mutta jos se on tehty niin näillä mennään..

[mclaine]

Eli pumpun näyttämä menoveden lämpötila on (silloin kun tehdään lämmityspiiriin vettä) se mitä pumppu syöttää systeemiin. Todellinen menoveden lämpötila lämmitysvettä tehtäessa lattiapiiriin = (paluuveden lämpötila + pumpun syöttämän veden lämpötila) / 2, eli esimerkiksi (35+28)/2=31,5 astetta. Sitten taasen kun tehdään käyttövettä, niin meno ja paluulämpötilat ovat koko lailla samat, koska ainoastaan hullunkierto pyörittää vettä piirissä ja lämpimämpää ei pumpun toimesta menopuolelle tyrkätä lisää.
Puhumme varmasti samasta asiasta ja ymmärrys on sama Hullunkierto ei vaikuta mlp:n menoveden anturin näyttämään arvoon eikä siis sekoita anturin näyttämää. Todellisuus vaan menoveden osalta on eri kuin anturin näyttämä, koska vasta anturin jälkeen sekaan sekoitetaan viileämpää paluupiiristä tulevaa vettä.

Nyt keskustellaan samasta asiasta. Tosin en ole ollenkaan varma tuosta laskutoimituksestasi, enkä siitä kiertääkö tuon hullunkierron putken kautta vesi aina. Jos kiertää, miksi pumpun oma kv-pumppu yleensäkään jätetään päälle hullunkierron kv-pumpun lisäksi ja miten se vaikuttaa tuohon kiertoon kun vaihtoventtiili on lämmitysasennossa? Ohjaako se kaiken veden "normaalia" reittiä pitkin, meneekö osa vedestä hullunkierron ohitusputken kautta ja osa normaalia reittiä pitkin, onko hullunkierron ohitusputken virtaama sama koko ajan, kuten sinä olet asian tuumaillut?

Tähän voisi joku muukin mielipiteen omaava ottaa kantaa.

Laskutoimitus oli vain karkea esimerkki. vesimassat toki vaikuttaa kumpaan suuntaan lämpötila menee.

Hmm, hullunkierron ohitusputki.. Sitä ei ole meillä lainkaan! Pitäisiköhän se olla?? Eli lähinnä tuo ohitusputki on varmaan putki, joka on kytketty ennen hullunkierron pumppua ja toinen pää heti hullunkierron pumpun jälkeen?

Nyt hoksasin; hullunkierron ohitusputkella tarkoitetaan varmasti tässä yhteydessä putkea, joka on yhdistetty lattialämmityksen paluupiiristä PI pumpun jälkeen heti ennen hullunkiertopumppua. Tässä putkessa on toki takaisku, ettei P1 työnnä vettä paluupiiriin.

[kkuukkeli]

Hmm, hullunkierron ohitusputki.. Sitä ei ole meillä lainkaan! Pitäisiköhän se olla?? Eli lähinnä tuo ohitusputki on varmaan putki, joka on kytketty ennen hullunkierron pumppua ja toinen pää heti hullunkierron pumpun jälkeen?

Sama putki, eli kytkee lämmityspiirin meno- ja paluuputket yhteen pumpun päällä. Mikä lienee oikea nimitys  tuolle

[Matias]

Onkohan tuollaisen hullunkierto systeemin tarkoituksena pienentää lattiaan menevän kiertoveden lämpötilavaihteluita?
Vai mikä idea tuossa on.

Optimaalinen lämpötilaero lämpöpumpun kannalta on 7-10 astetta. Itse lämmitysverkoston lämpötilaero voidaan tässä
kytkennässä valita vapaasti lattialämmitystoimittajan ohjeiden mukaisesti.

Todellinen menoveden lämpötila lämmitysvettä tehtäessa lattiapiiriin = (paluuveden lämpötila + pumpun syöttämän veden lämpötila) / 2, eli esimerkiksi (35+28)/2=31,5 astetta

Tässä tapauksessa lauhduttimen lämpötilaero olisi 7 astetta(35meno/28paluu)
Lattiapiiriin menon ja paluun lämpötilaero sensijaan vain  3,5astetta(31,5meno/28paluu)
Jos tosiaan pyritään pienempiin lämpötilavaihteluihin pumpun käyntijakson aikana niin silloin nuo lämpötilat olisi aika kohillaan ja suositusten mukaiset

[jynu]

Hommaa digimittari ja laita se lattiamenoon, hullun pumpun jälkeen. Näin voit verrata, onko lämpötiloissa eroja.

Minulla on patterikierto ja tasaussäiliö. Hullu pumppu kierrättää vettä tasaussäiliön kautta, patterimeno ylhäällä ja paluu alas. Sisäinen pumppu tuuppaa veden säiliön pintaan ja imee alhaalta.

Kun kompura käy, meno-paluuero on 6-7 astetta ja digimittari näyttää parin asteen tarkkuudella samoja lukemia kuin pumpun oma mittari. En ole kalibroinut digimittaria tai mitenkään verrannut pumpun omaan mittariin.

Kun kompura pysähtyy, pumpun omien mittarien näyttämä meno- ja paluulämmöt muuttuvat parissa minuutissa samaksi arvoksi (asia, joka minua vähän ihmetyttää), joka edelleen on parin asteen tarkkuudella sama kuin mitä digimittarikin näyttää.

Hullu pumppu ja sisäinen pumppu ovat identtisiä ja molemmat ovat ykkösellä. Patteripaluussa ennen tasaussäiliötä minulla ei ole mittaria, josta näkisi patteripaluun oiken lämpötilan.

[KimmoK]

Havaintona sellainen että ainakin meillä riitti max 33 asteinen menovesi vaikka ulkona oli pakkasta yli 30 astetta.
Minulla on LÄ:ssä rjoitettu lattiaan menevä lämpö 33 asteeseen, vaikka lämpökäyrä joskus pyytäisikin enemmän.
Sisälämpö tasainen 23.

(ja muistutuksena että LÄ koneethan aina sekoittavat varaajan ja lattiapiirin paluun vettä lattiapiirin menoon. "kuumaa" ei laiteta lämpökoneelta suoraan lattiapiiriin milloinkaan)

[kkuukkeli]

Havaintona sellainen että ainakin meillä riitti max 33 asteinen menovesi vaikka ulkona oli pakkasta yli 30 astetta.
Minulla on LÄ:ssä rjoitettu lattiaan menevä lämpö 33 asteeseen,

Taisi meilläkin olla max meno(menoveden pyynti) talvella 34 astetta ja pakkasta taisi olla tuolloin 32-33 astetta. Kahtena edellistalvena vastaava pyynti on ollut reilusti korkeampi. Erona kahteen edelliseen talveen oli säädöt: jaksoin joulukuun lopussa vihdoin laittaa jakotukkien piirien virtaukset kohdilleen, aukaisin termarit joka paikasta, paitsi 2 mh:sta joissa lämpö noin 21 astetta. Sitten lopuksi käyrän säätö uudelleen. Tallin ja varaston lämpöäkin tuli pudotettua 19-20 asteesta 15-16 asteeseen.

Tuli nuo jakotukit joskus muuton yhteydessäkin säädettyä, mutta kun muutama piiri olikin eri mitä suunnitelmissa merkitty. Jäi homma sitten odottamaan ja odottamaan. Tuli sitten ajettua lattiaan turhan kuumaa vettä ja termareilla vain leikattua liikalämpöä pois. Joskus aikaisemminkin kokeilin pitää termareita auki ja tuolloin jopa vaimo rupesi valittamaan että nyt on liian kuuma   Taisin tuolloin edellisiltana aukaista termarit ja päivällä vaimo soitti että talossa on liian kuuma. Väännätin puhelimessa termarit kiinni. Töistä tullessakin talo tuntui pätsiltä.

Joulukuun ensimmäisen kovan pakkasjaksolla kaivo jäähtyi normaalitalvia enemmän ja siitä innoittamana tuo rästihomma tuli vihdoin tehtyä. Nyt termarit ovat siis auki ja lämpö tasainen 22-23 astetta huoneesta riippuen.

Ensimmäistä kertaa tuli poltettua vähän säännöllisemmin polttopuutakin, eikä tarvinnut talosta evakkoon lähteä. Kuumahan takan polton jälkeen aina on, mutta nyt puuta sentään viitsii polttaa. Aikaisempina vuosina talosta on tullut pätsi kun takkaa on polttanut. Olisko 2-3m3 mennyt koko talvena, käytännössä joulu-helmikuussa.

Sähkökin säästyy. 2009 tammikuussa(ka -7. sähköä(kaikki sähkö) meni 1978 kWh, 2010 tammikuussa(ka -14,4) 1719 kWh. Helmikuussa 2009(ka -8,8) 1630 kWh, 2010 helmikuu(ka -12,1) 1428 kWh. 5 hengen talous, vaimo ja muksut päivät kotona. Pumpussakin on oma mittari, mutta en luota sen lukuihin.

[mclaine]

Kkuukkeli: Onko Wirsbo lattialämmityksenä? Paluupiiristä vissiin säätelit kierroksia auki/kiinni. Mihin perustit nämä säätösi ja mitä ne oli ennen? Tuntuu uskomattomalta, että olisi ollut noin iso vaikutus, jos kerran ne oli suunnitelman mukaan säädetty jo aikaisemmin. Putkien pituudethan nyt ei aivan merkittävästi käytännössä voi erota suunnitelman pituuksista. Lattialämmityssuunnitelmassahan on merkattu paluupiirin kuristukset, jolla saataisiin suunnitelman mukainen virtaus (meno/paluu lämpötilaero) jokaiseen eri pituiseen piiriin jne. Miten paljon siis säätelit tätä paluupiiriä?

MIkä on TWS:ssäsi Huonearvo, käyrä ja mahdolliset korjauset (+5,0,-5)?

[kkuukkeli]

Kkuukkeli: Onko Wirsbo lattialämmityksenä? Paluupiiristä vissiin säätelit kierroksia auki/kiinni. Mihin perustit nämä säätösi ja mitä ne oli ennen? Tuntuu uskomattomalta, että olisi ollut noin iso vaikutus, jos kerran ne oli suunnitelman mukaan säädetty jo aikaisemmin. Putkien pituudethan nyt ei aivan merkittävästi käytännössä voi erota suunnitelman pituuksista. Lattialämmityssuunnitelmassahan on merkattu paluupiirin kuristukset, jolla saataisiin suunnitelman mukainen virtaus (meno/paluu lämpötilaero) jokaiseen eri pituiseen piiriin jne. Miten paljon siis säätelit tätä paluupiiriä?

MIkä on TWS:ssäsi Huonearvo, käyrä ja mahdolliset korjauset (+5,0,-5)?

Säädin virtaukset nyt tammikuussa, vai oliko vielä joulukuun puolta, ensin suunnitelman mukaan, sitten hieman jälkisäätöä joihinkin huoneisiin käyttökokemusten perusteella. Wehofloorin jakotukit virtausmittareilla.

Alkujaankin piirit oli säädetty suunnitelman mukaan, mutta tukeilla nuo piirit eivät sitten olleetkaan samassa järjestyksessä kuin suunnitelmassa->  Esim olohuoneen yhtä piiriä saattoi ohjata makuuhuoneen termari. Tuon tietenkin huomasi äkkiä muuton jälkeen. Piti metsästää piirit ja siirtää termareiden toimilaitteet oikeisiin piireihin. En silloin jaksanut tehdä uudestaan virtauksien säätöä, ajattelin että kohta..

Pumpulla huonearvo on nyt 22, oisko käyrä 24 tai 25, pitäis käydä tarkistamassa. Aika loiva käyrä kuitenkin tuosta tulee. Jos puuta ei polttaisi ihan kovimmilla pakkasilla, käyrää saisi ehkä hieman nostaa.

Vähän noita arvoja on tietenkin joutunut hakemaan kokeilemalla, mutta nuo ne nyt ovat. Vaikuttaisi sopivilta meidän asuntoon ainakin ulkolämpötilan ollessa +1 ja -33 välillä. Muita korjauksia käyrään ei ole. Saa nähdä kun lämmintä on esim tuo +5 ulkona.

edit: eniten tuossa on minusta vaikuttanut tuo käyrän säätö ja termareiden aukaisu. Termareiden aukaisu mahdollistaa matalan menoveden, eikä varmasti huononna hyötysuhdettakaan. Noita kahta edellistä ei taas voinut tehdä ennen kuin lattiapiirit oli säädetty. Ainakin meillä noita lattiapiirien virtauksia sai pääsääntöisesti hieman pudottaa suunnitelmasta.

[kkuukkeli]

Pumpulla huonearvo on nyt 22, oisko käyrä 24 tai 25, pitäis käydä tarkistamassa. Aika loiva käyrä kuitenkin tuosta tulee.

Näkyi käyrä olevan 23.

[mclaine]

Pumpulla huonearvo on nyt 22, oisko käyrä 24 tai 25, pitäis käydä tarkistamassa. Aika loiva käyrä kuitenkin tuosta tulee.

Näkyi käyrä olevan 23.

Aika "jännät" asetukset, kun noin. TOki hyvä kun toimii. Ei kai sillä muuta väliä. Voisi luulla, että voisit laittaa huoneasetuksen 20 ja sitten käyrän 6 astetta korkeammaksi, eli 29. Lopputulos kai pitäisi ainakin Thermian mukaan olla taloudellisempi. Tiedä sitä sitten.
Kiitti tiedoista!

[kkuukkeli]

Aika "jännät" asetukset, kun noin. TOki hyvä kun toimii. Ei kai sillä muuta väliä. Voisi luulla, että voisit laittaa huoneasetuksen 20 ja sitten käyrän 6 astetta korkeammaksi, eli 29. Lopputulos kai pitäisi ainakin Thermian mukaan olla taloudellisempi. Tiedä sitä sitten.
Kiitti tiedoista!

Juu tiedän että osa pyörittelee silmiään noin matalalle käyrälle, tuota käyrää ei tainnut edes saada alemmas kuin 22. Lähtötaso on tuolla 20/29-käyrällä sama kuin 22/23-käyrällä, mutta käyrä on vain minulla selvästi loivempi. Loivempi taas taas tarkoittaa taloudellisempaa, mitä enemmän pakkasta. 20/29 asetuksilla ei ainakaan meillä pysty pakkasilla pitämään termareita auki, vaan lähtö tulisi.

Tuskinpa tosiaan kaikkiin taloihin noin loiva käyrä sopii, enkä vanno vielä että meillekään tämä on se lopullinen. Aika lähellä kuitenkin. Eka talvi tuli ajeltua enimmäkseen 20/30 käyrällä, sitten olen kokeillut eri vaihtoehtoja: 20/27, 20/26, 22/26, 21/23 jne, osaa noista termarit auki, osaa ei.

Esim 20/29 on hyvä lähtötaso lattialämmitystaloihin, mutta suosittelen etsimään niin loivan käyrä kuin vain itsekunkin taloon pystyy. Ja silloin kun haetaan sitä matalaa käyrää, termarit auki. Sitten lopuksi esim makuuhuoneista termarit haluttuun asentoon jos tuntuu liian kuumalta nukkumiseen.