Diplomat optimum asiantuntijoille?

[Roori]

Hei asiantuntijat, perustelkaa alla olevat väitteet:

Lainaksi väittämä:
^{Thermia Diplomat Optimumin toiminta
perustuu siihen, että keruupiirin ja lämmityspiirin
kiertovesipumput on varustettu
taajuusmuuttajalla ja toimintaa valvoo
lämpöpumpun säätölaite. Lämpöä kerätään
aina oikealla 3 asteen lämpötilaerolla
ja lämpöä voidaan jakaa aina oikealla
vähintään 8 asteen lämpötilaerolla.}


Tuo 3 astetta on varmaan noin ja Thermia varmistaa sen pysyvyyden kierrosohjatulla pumpulla, mutta tuossa 8 asteessa on sitten jo pelivaraa?

Mihin tuo 8 astetta perustuu?
Onko se 8 optimi?
Onko parempi jos se 8 onkin 10 tai 15, vai onko se haitaksi?
Mitä painuntaventtiili tuumaa esim 12C erosta, oletetaan että lämpötila pysyy toisessa päässä lauhdutinta samana?
Eikös se tykkää vaan hyvää?

[santeri1]

Lämpötilaeron tulee olla 5-10 astetta muistaakseni, että kylmäaine toimii oikein.

-Santeri-

[Roori]

Onko tuosta jotain teoriaa jossain, lyhyesti ja tietysti niin että tyhmempikin ymmärtäis.../

[Peca]

Teoriaa on varmasti jossain, itsekkään en sitä ole kansantajuisesti löytänyt. Käsittääkseni perustuu R407- kylmäaineen ominaisuuksiin, jolloin paras hyötysuhde saadaan 7-asteen tai hieman yli lauhtumisesta (ns. 7-asteen liukuma). 3-asteen höyrystymisestä en osaa sanoa mitään...viisammaat kertokoot enemmän.

-Peca-

[krosing]

Onko raatilaisilla noin "isoja" lämpötilaeroja meno ja paluupuolella, oletteko tarkistaneet?

Itselläni on öljypannu tällä hetkellä (vaihtamassa maalämpöön) ja olen tehnyt 1-wire systeemillä lämpötilaloggauksia ja minun meno/paluu DeltaT on vain luokkaa 2-3astetta!

Tulee mieleen että jos deltaT haluaa isommaksi pitää kiertopumpun nopeutta hidastaa = veden kierto kestää kauemmin. Jos taas on iso systeemi niin pysyykö sitten "systeemi hanskassa" vai onko viimeisessä lattiakierrossa vain 26C vesi kun alussa on tuo 32C. Tuntuu hassulta noin iso deltaT.

[Peca]

Ei se ero 7-10 astetta ole talon meno- ja paluuputkien välillä, vaan lämpöpumpun lämmönvaihtimen yli. Eli kylmäaine lauhtuu sen 7 astetta tai vähän enemmän. Minullakin taloon menevän ja palaavan deltaT on 3 asteen luokkaa. Vaihtoventtiilikoneissa se toteutetaan ns. hullun kierron avulla, jolla paluuputkesta sekoitetaan viileämpää vettä menoputkeen.
Katso:
http://www.kolumbus.fi/pecamail/last.htm

silloin kun kompressori käy, taloon menevän ja palaavan ero löytyy anturien T1-GT01 väliltä.

-Peca-

[krosing]

Hyvä! Kiitokset selventävästä vastauksesta!

Yritän tässä repiä päätäni ja päättää että maksaako 800egee lisää Optimum mallista vai riittäisikö tavallinen.. nythän ruotsin thermia sivut on päivitetty ja niistä käy paremmin selvillä pumppujen erot COP arvoissa.

Ei siinä kyllä montaa kymppiä säästä vuodessa mutta pumppu hoitaisi itse nämä DeltaT säädöt. Kai säästö on isompi jos "ei-optimum-versio" sattuisi käymään "väärällä DeltaT:llä".

[juhaniho]

Hyvä! Kiitokset selventävästä vastauksesta!

Yritän tässä repiä päätäni ja päättää että maksaako 800egee lisää Optimum mallista vai riittäisikö tavallinen.. nythän ruotsin thermia sivut on päivitetty ja niistä käy paremmin selvillä pumppujen erot COP arvoissa.

Ei siinä kyllä montaa kymppiä säästä vuodessa mutta pumppu hoitaisi itse nämä DeltaT säädöt. Kai säästö on isompi jos "ei-optimum-versio" sattuisi käymään "väärällä DeltaT:llä".

Samaa olen itsekin funtsinut. Esitteiden mukaan cop arvot ovat molemmissa samat ( 8 kW:n malli ).

Liekö optimum mallissa enemmän vaan hajoavaa tekniikkaa ja härpäkkeitä, vai onko oikeesti kannattava sijoitus  

[krosing]

Katso esitteet Ruotsin thermia.se sivuilta, ne on äskettäin päivitetty. Niiden mukaan 8kW Optimum COP 3,27 ja 8kW ei-optimum COP 3,08. Näissä arvoissa mukana kiertopumput.

Ainakin sen olen kuullu että Optimum:ista on enemmän hyötyä jos on patterikierto, lattiakierrossa vähemmän hyötyä.

Pumppujen kuoretkin päivitetty, nyt samannäköiset kuin tuo kiinteistömalli (Robust). Milloinkohan Suomeenkin tulee "uudet" mallit.

[Rauski]

Optimum on, malli 6. Otettu käyttöön 5.5 ja tuottanut siitä asti meille tarvittavan lämmityksen ja lämpimän veden.
Sähköä on kulunut kWh-mittarin mukaan 1670 kWh käyttöönottopäivämäärästä lukien. Tuo Optimum on tuottanut, laskien aiemmista öljypannun aikaisista vuosikulutuksista lisäystä 463 kWh. Tuosta taas näyttäisi kuluneen käyttöveden lämmitykseen (COP 2,54, 55°C) 261 kWh, ja lopun 202 kWh (COP 4) lämmitykseen, laskien öljypannun oletetusta 0,74 hyötysuhteesta, kun kiertovesipumppujen osuudeksi on laskettu 150 w / käyttötunti.
Kokonaishyötysuhteeksi näyttäisi muodostuvan nykyistä ja vanhaa öljypannun aikaista kulutusta verrattaessa, ihan kWh mittarin mukaan 3,18. Mutta se ei kuitenkaan mitenkään sovi niihin arvioihin mitä täällä on esitetty kesäkäyttöön (COP 1,7).
Kysyisinkin, mikä mielestänne tuossa nyt mättää, olenko täysin hakoteillä excel taulukoineni ja missä, vai muut vain pessimistisiä?

[seppaant]

Öljypannun kesäaikainen hyötysuhde on huomattavasti pienempi kuin arvioimasi 0,74. Minulla kului  kesäaikaan n.3 l öljyä päivässä, kun taas yhden litran energia olisi hyvin riittänyt lämpimän veden tekoon.
ATS

[Rauski]

Tuo, 0,74 on kuitenkin kokonaishyötysuhde 30 v ajalta öljynkulutukseen perustuvana, vanha Junior K oli pannuna (1976). Kesäajan hyötysuhde on varmaan ollutkin pajonkin tuon alle, mutta miksi nyt lämpöpumpulla yli 3 mittaria lukien?

[JariA]

Jos tulkitsin oikein, et ole ottanut laskelmissasi huomioon sitä, kuinka paljon vanha öljypolttimesi kulutti sähköä. Sen kulutusosuus pitäisi lisätä laskemaasi lämpöpumpun sähkön kulutukseen.

Edelleen on hankalaa verrata 30 vuoden keskimääräistä kulutusta yhden kesän kulutukseen suoraan. Sellainen vertailu on väistämättä likimääräinen ja koska kesän kulutus muutenkin on pientä, aiheuttavat pienetkin lähtöarvojen erot suuren virheen lasketussa hyötysuhteessa. Esimerkiksi kuluneen kesän lämmitystarve pitäisi  normittaa vertailuajanjakson keskimääräiseen kulutukseen. Entä onko talon muussa sähkönkulutuksessa tapahtunut jotain muutoksia vertailuajan kuluessa? Ja onko lämpimän käyttöveden kulutus tänä kesänä ollut yhtä suurta kuin vertailujakson aikana keskimäärin? Ehkä akkuraatimman arvon saisi vertailemalla vaikka viiden viimeisen vuoden vastaavien kuukausien kulutusta kuluvan vuoden jaksoon.

Arvio siitä, että kokonaishyötysuhde olisi alle 2 on minun mielestäni turhan pessimistinen. Itse laskeskelin arvoksi jotain välillä 2,2 - 2,6 (Geopron osastossa  "SH13 pumpun mitattu ottoteho").

Lämpöpumpun hyötysuhteen laskeminen kotioloissa on kohtuullisen hankalaa siksi, että pumpun antaman energiamäärän mittaaminen on vaikeaa.

[Rauski]

Siinäpä se, vaikeaa se on!
Muutokset mitkä ovat mahdollisia ovat enemmän teoreettiasia; kun ainoa muuttuja taitaa olla itse öljypollttimen kuluttama sähkö, muu on faktaa, 70 w puhallin ja samantehoinen taisi olla lämmitysvastuskin, eivätkä ne 1/2 gallonan n. 15 kW hyötyteholla paljon merkitse, "pilkkuvirheitä eivät ainakaan".
Siksi olenkin lähtenyt tuohon mahdottomalta tuntuvaan systeemiin, ja laskeskellut lämmitystarvelukujen avulla keskilämpötiloja että niiden kautta tarvittavia lämmitystehoja, ja vanhojen perusteella tarvittavaa lämminvesienergiaa n.16% kaikesta, l. 2350  kWh/a (Ottovirta n. 3,9 A cosFii ,8 COP 2,54)=925 kWh/a+, ja talouss. n. 4300 kWh/a+ ,  lämmitys 12500 (COP 3,2)=3900 (+19 vesi 25°C (COP 4,9), -26 +55°C (COP 2,54). Yhteensä n.9150 kWh/a, siis normivuonna. Sisältäen kaiken kulutuksen, paljon kahdelle? (ehkä?) Siinä se varmaan onkin se yhtälön avain, ehkä en osaakkaan vain vääntää sitä oikeaan suuntaan? Eli kuinka selittää ero 1,7 ja 3,2 välillä?

[JariA]

Eli kuinka selittää ero 1,7 ja 3,2 välillä?

Luontevasti mieleen tuleva selitys on vaikkapa se, että pienempi arvo on arvio. Ei siis mittauksiin tai laskelmiin perustuva väite.

Varmaankin hieman pitemmän ajan jälkeen, esimerkiksi seuraavan lämmityskauden päätyttyä, saat tuolla laskentamenetelmällä vielä tarkemmin selville oman järjestelmäsi kokonaishyötysuhteen.