Aikalaskuri <> kWh

[jynu]

TWS 8 on käynyt pari viikkoa tehden vain käyttövettä.
Laskurin mukaan kompura on käynyt 7 tuntia ja tehnyt 7 tuntia käyttövettä eikä vastusta ole käytetty.

Pumppu saa sähkön oman mittarin kautta, jonka takana on vain pumppu, vastus (niillä omat syötöt) ja ulkoinen kiertovesipumppu. Mittariin on kuitenkin kertynyt reilu 30 kWh:ta parin viikon aikana. Pumpun nimellisteo on 2.3 kW.

Juhannuksena meillä oli iso nuorisoporukka saunomassa ja mittariin kertyi 8 kWh:ta, mutta pumpun laskuriin vain kaksi käyttötuntia.

Eikö tässä ole nyt jokin epäsuhta, kun mun järkeni mukaan 7*2.3 kWh = 16.1 kWh?

[nvg]

Keskimääräinen tehonkulutus tasan kahdelle viikolle 90W. Jos vähennetään tuo pumpun kulutus niin muualle on mennyt alle puolet tuosta, reilut 40W. Pyöriikö tuo ulkoinen kv-pumppu koko ajan? Jos, niin vastaus löytyy jo siitä.

EDIT: pumpun käydessä myös liuospumppu käy, joka ainakin minun 12kW koneessa on yli 400W tehoinen..

nvg

[tomppeli]

Pumpun ohjauselektroniikkakin ottaa koko ajan verkosta sen mittarin kautta sähköä.
Koska nyt on ollut paljon odotteluaikaa pumpulla, on tuostakin parin - kolmenkymmen watin ottotehosta tullut merkitsevä osa mittarin lukemaan.

[jynu]

Pumpun ohjauselektroniikkakin ottaa koko ajan verkosta sen mittarin kautta sähköä.
Koska nyt on ollut paljon odotteluaikaa pumpulla, on tuostakin parin - kolmenkymmen watin ottotehosta tullut merkitsevä osa mittarin lukemaan.

Mittarin kiekko jököttää samassa paikassa koko pumpun seisonta-ajan. Tiedän sen siitä, koska kiekko pyörähtää aina samaan kohtaan ja punainen merkki tulee näkyviin, kun pumppu on pysähtynyt.  Merkki on aina samassa kohtaa, kun olen pumpulla käynyt, eikä laskurikaan ole liikkunut.

Maapiirin pumppu on kolmosella. En nyt muista sen tehoa, mutta lienee n. 125W. Pumpun sisäinen kierto on ykkösellä ja vie alle 100W. Liuospumppu käynnistyy aina noin minuutin ennen pumppua ja käy noin minuutin pumpun sammuttua.

Tuli vaan mieleeni, että käyttääkö pumppu vastusta jotenkin salaisesti niin, ettei se näy laskurissa? Joku suomipumpun myyjä muistaakseni väitti tälläistä ruotsipumpuista. Bakteerien tappovälin asentaja laittoi 30:ksi päiväksi, joten sitäkään ei ole vielä käsittääkseni tehty.

[Larux]

Kuullostaapas samalta syndroomalta mitä meilläkin. Kävin hakemassa paikalliselta sähkölaitokselta vanhan Valmetin mittailemaan kulutusta.

Mittari pitää pientä meteliä koko ajan, mutta näyttää mittaavan vain _kulutusta_ eli kiekko pyörii kunhan ajan maapiiriä käsiajolla tai koko kone käy. Automaation virrankulutuksesta mittari ei tunnu välittävän ollenkaan. Ei vissiin nuo vanhat mittarit ymmärrä niin pientä kulutusta  

Nyt kun on innostunut seurantoja rakentelemaan taidan hankkia muutamalla kympillä tuon Valmetin tilalle esim. Finnparttialta pulssiulostulolla varustetun elektronisen mittarin, uskon että ovat herkempiä mittaamaan pienempiäkin kulutuksia. Samaan din-kiskoon laitatan 300ma vikavirtasuojan. Ihan vain varmuuden varalta.

[tomppeli]

Nyt kun on innostunut seurantoja rakentelemaan taidan hankkia muutamalla kympillä tuon Valmetin tilalle esim. Finnparttialta pulssiulostulolla varustetun elektronisen mittarin, uskon että ovat herkempiä mittaamaan pienempiäkin kulutuksia. Samaan din-kiskoon laitatan 300ma vikavirtasuojan. Ihan vain varmuuden varalta.

Tämä menee nyt kyllä pahasti OFFiin, mutta laruxin esille ottama asia on tosi tärkeä.
Tuo 300 mA vikavirtasuoja "palosuoja" on kyllä sellainen, joka pitäisi olla joka talossa.
Katkaisee virrat, jos esimerkiksi jääkaappiin tai pakastearkkuun tulee palon alku.
Palo sammuu yleensä siihen.
Ei kuitenkaan yleensä estä TV -paloja. Saattaa estää silti senkin, jos TV maadoittuu esimerkiksi antenninsa kautta.
30 mA henkilösuojaukseen tarkoitettu vikavirtakytkin on liaan herkkä katkaisemaan, eikä sitä voida käyttää palosuojaustarkoituksessa.

[nvg]

tuli vain mieleen - että testaapas laittaa käyttömodeksi "lämpöpumppu" eikä "auto", onko sillä vaikutusta. Ei pitäisi vastusten lämmetä.

Yksi tapa varmistaa, että vastukset eivät käy päällä on ottaa siltaukset irti kytkentärimalla, tai erillisten syöttöjen tapauksessa napsauttaa sulakkeet auki.

Sitä ihmettelen suuresti, että se kiekko jämähtää samaan kohtaan. Onhan mittari varmasti kunnossa?

83 vanhempieni rakentaessa taloa asuimme vuokralla vanhassa omakotitalossa. Siellä huomasin, että pienellä kuormalla mittarin kiekko pyörii takaperin. Kun sitten uuden talomme mittarointia tultiin tekemään, pyysi isäni, että jos saisimme siihenkin samanlaisen. Energialaitoksen mies kertoi, että niitä saa enää vain firman työntekijät

EDIT: tuo 300mA suoja on oikeasti järkevä - itsellänikin pumppu on 20A sulakkeiden takana, jolloin vikatilanteessa kestää luukuttaa aika ison tehon, ennen kuin sulakkeet katkaisevat. Kysynpäs vielä, että ovatko ihmiset yleensä laittaneet pumpun B- vai C-käyrällisten perään? Itse käytän C:tä yhdistetyssä syötössä.

Ja sitten vielä kommentti: tomppeli on kyllä yksi foorumin niistä aktiiveista, joiden viestejä on aina ilo lukea - en tiedä mistä olet tuon nimmarin keksinyt, mutta ei sille ole perusteita ainakaan kirjoitusten perusteella.

nvg

[tomppeli]

Ja sitten vielä kommentti: tomppeli on kyllä yksi foorumin niistä aktiiveista, joiden viestejä on aina ilo lukea - en tiedä mistä olet tuon nimmarin keksinyt, mutta ei sille ole perusteita ainakaan kirjoitusten perusteella.
nvg

Kiitos kehuista. Punastelen ja ihmettelen tulikohan tämä mainos kalliiksi!
Ei ole vielä tullut laskua.

Totta puhuen, vanha tuntee itsensä toisinaan aika tomppeliksi. Siksi tämä osuva nimimerkki.
Hyvää kesää palstalaisille.!  Lämmitetään.  Mutta ei öljyllä!

[eksile]

No joo,

oman seurannan perusteella syy löytyy kesästä.

Kun kompuran nimellisteho on 2,3 kW on ottoteho jo sinällään jonkin verran suurempi. Lisäksi kesäaikaan kompuran vastapaineet nousevat just ton käyttöveden lämmityksen takia suureksi.

Käytännössä kesäisin voi kompuran ottotehon kertoa 1,5 kertaa nimellisteholla, siihen sitten joku watti logiikasta ja ollaan noissa teidän lukemissa.

1,5x2,3 = 4,05 kW/h kertaa 2 on toi 2 tunnissa kulahtanut 8 kWh.

Tilanne on sulla täysin normaali, talvella kompuran vastapaineet on alempana jolloin ollaan lähempänä nimellislukemia.

Mm. tästä aiheutuu niitä ylioptimistisia COP'eja kun jaetaan kulutusta suoraan kompuran tehon mukaan.

[seppaant]

Pumppu saa sähkön oman mittarin kautta, jonka takana on vain pumppu, vastus (niillä omat syötöt) ja ulkoinen kiertovesipumppu. Mittariin on kuitenkin kertynyt reilu 30 kWh:ta parin viikon aikana. Pumpun nimellisteo on 2.3 kW.  
 
Juhannuksena meillä oli iso nuorisoporukka saunomassa ja mittariin kertyi 8 kWh:ta, mutta pumpun laskuriin vain kaksi käyttötuntia.  
 
Eikö tässä ole nyt jokin epäsuhta, kun mun järkeni mukaan 7*2.3 kWh = 16.1 kWh?

Tätä samaa asiaa olen itsekin ja moni muu ihmetellyt. Eli mitä tarkoittaa pumppuvalmistajien esitteissä oleva nimellisteho.
Minulla on L-Ässä V7.0, joka on parin kymmenesosakilowatin tarkkuudella samantehoinen kuin sinun Thermia.
Vuosi sitten pumpun ollessa tehdasasetuksilla ja ulkoilman lämpötilan ollessa yli 20C useamman päivän ajan teki pumppu ainoastaan käyttövettä. Pumpun keskiteho oli tuolloin 4,2kW eli täsmälleen sama kuin sinulla nyt.
L-Ässä ei esitteissään ilmoita nimellistehoa ainoastaan otto- ja antotehot 0/35 ja 0/50 C lämpötiloissa.
L-Ässä 1,74 ja 2,27 kW
Thermia 1,76 ja 2,26 kW (laskettu COP avulla antotehosta)
Pumpun kyljessä olevassa arvokilvessä ilmoitetaan suurimmaksi ottotehoksi 9,3 kVA. Kun tästä vähennetään vastusten teho 6 kW jää itse lämpöpumpulle 3,3 kVA. kWh-mittarin mittaama teho on tehokertoimen verran pienempi eli n.3,0 kW.
Mikä sinulla on arvokilvessä suurin ottoteho?
Jokin tässä "mättää". Kumpa tietäisi mitä sisältyy tähän nimellis- tai ottotehoon??? Lämmintä vettä tehdessä pumppu toimii n. 55C lämpötilassa, tämä selittänee osan epäsuhdasta.
Minulla on myös Valmetin kiekkomittari mittaamassa lämpöpumpun energiaa. Pienellä kuormituksella, automatiikka + kiertovesipumppu pienimmällä teholla, mittari ei jaksa pyöriä.

Olin juhannuksen aikaan viikon poissa ja täksi ajaksi pysäytin kiertovesipumpun tarkoituksena selvitää lämpöpumpun lämpövuoto silloin kun lämpöä ei käytetä mihinkään.
Varaajan alaosan lämpötila vaihteli välillä 46-53C ja yläosa 48-55C keskimääräisen lämpötilan ollessa 50C ja pannuhuoneen lämpötila oli 21C.
Lämpöpumpun ottama keskimääräinen teho ylläolevilla lämpötiloilla oli 106W, eli lämpövuoto oli n. 300 W.

Thermian 180 l varaajan pinta-ala on n. puolet pienempi kuin L-Ä:ssä. Tällöin lämpövuoto olisi n. 160 W. Tällöin olisi jäänyt lämpimän veden tekoon keskimäärin 100W teho. Tämä tekee 2 vko ajalla 33 kWh. Tällä energiamäärällä olisi saanut n. 1050 l kylpylämmintä vettä. (75 l/vrk)
Kuinka paljon arvelette käyttäneen vettä?
ATS