Nyt meilläkin

[RAKSARI]

Thermia TWS 6 lämmittää nyt meilläkin ,kodinhoitohuoneessa.Ei kolise,ei rämise.Talvea odotetaan.  

[cecilia]

Onko tehot ja lämmin vesi riittäneet? Mietinnässä maalämpö.

[Kuumaa_kalliosta]

Katsopa nimimerkki RAKSARIn kirjoittamat viestit. Niistä taitaa löytyä vastauksia kysymyksiisi.

[Pertti]

Tänään lähti käyntiin Duo 8 + 300l TWS. Asennus tuli Iisalmesta, Tuomo Laajalahdelta. Asiantuntevaa ja asiallista oli palvelu ja työn jäljessä ei ole moittimista. Suosittelen. Maapiiri kaivettiin jo syksyllä paikallisen kaivurimiehen kanssa. Piirien mitat 325m ja 327m. Maapiireihin asennettiin kysymättä linjasäädöt ja lämpömittarit paluuputkiin. Ja asennus on urakkahinnalla...

Käyntiääni on varsin sievä, odotin äänekkäämpää peliä. Tosin sijoituspaikkana autotalli, josta syöttö taloon 10m kanaalia pitkin (talosta autotalliin 4m ulkoseinistä mitattuna). Painetta tuntuu kiertovesipumpussa olevan, jokaisessa piirissä (7kpl alakerrassa, 5kpl yläkerrassa) virtausta 4l/min säädöt auki vaikka piirien mitat vaihtelevat 20m ja 95m välillä. Varustin jokaisen piirin virtausmittarilla, näyttävät olevan varsin käteviä pelejä. Termostaatit ovat vielä kaupassa, saa nähdä tarviiko niitä.  

[pro]

   Terve Pertti
 
Eikös ne linjasäädöt yleensä asenneta menoputkiin ja lämpömittarit paluuputkiin?

Ideahan on siinä että jos piirit eivät ole paluupuolelta samanlämpöisiä niin kylmempää kuristetaan menopuolelta.

[Malibra]

   Terve Pertti
 
Eikös ne linjasäädöt yleensä asenneta menoputkiin ja lämpömittarit paluuputkiin?

Ideahan on siinä että jos piirit eivät ole paluupuolelta samanlämpöisiä niin kylmempää kuristetaan menopuolelta.

On aivan sama laitatko meno- vai paluuputkiin ne linjasäädöt.

Pertillä on piirit niin samanmittaiset ettei niitä linjasäätöventtiileitä tarvitse.

-Janne-

[Pertti]

Eikös ne linjasäädöt yleensä asenneta menoputkiin ja lämpömittarit paluuputkiin?

Juuri noinhan ne tuonne asennettu. Voipi olla että aika turhat tosiaan on nuo linjasäädöt. Ei näytä olevan juurikaan eroa lämpötiloissa, varsin vakaat +2c on molemmissa sisään tuleva ja pumpulta lähtee -2c maahan. Jää nähtäväksi..

Pumpulle näyttää kertyvän mukavasti käyttötunteja heti kättelyssä, ensimmäinen vuorokausi 17h (joista 2h varaajan lämmitys 4c->55c). Nyt 4vrk aikana on tullut n. 40h käyntiä (3h veden lämmitys). Syynä on tuo kivikasa, joka on ollut n. 12-15c lämmössä. Kosteuttakin tuntuu laatoista irtoavan, vaikka kuivain oli pari viikkoa raksalla tasoitehommin yhteydessä.

Varaajan eristys on yllättänyt positiivisesti, varaajaa ladataan tällä hetkellä n. kerran vuorokaudessa 44c->55c. Lämpimän veden kulutusta ei juurikaan vielä ole ja varaaja on autotallissa, jonka lämpö on n. 5c, kun autotallin piirit ovat vielä kytkemättä.

[volkkari]

Tänään lähti käyntiin Duo 8 + 300l TWS. Asennus tuli Iisalmesta, Tuomo Laajalahdelta. Asiantuntevaa ja asiallista oli palvelu ja työn jäljessä ei ole moittimista. Suosittelen. Maapiiri kaivettiin jo syksyllä paikallisen kaivurimiehen kanssa. Piirien mitat 325m ja 327m. Maapiireihin asennettiin kysymättä linjasäädöt ja lämpömittarit paluuputkiin. Ja asennus on urakkahinnalla...

Käyntiääni on varsin sievä, odotin äänekkäämpää peliä. Tosin sijoituspaikkana autotalli, josta syöttö taloon 10m kanaalia pitkin (talosta autotalliin 4m ulkoseinistä mitattuna). Painetta tuntuu kiertovesipumpussa olevan, jokaisessa piirissä (7kpl alakerrassa, 5kpl yläkerrassa) virtausta 4l/min säädöt auki vaikka piirien mitat vaihtelevat 20m ja 95m välillä. Varustin jokaisen piirin virtausmittarilla, näyttävät olevan varsin käteviä pelejä. Termostaatit ovat vielä kaupassa, saa nähdä tarviiko niitä.  

Tarkistin putkistosi lp-optimalla,eli 700 metriä/40 mm,kaksi lenkkiä lämmitysteho 8 kw.

Liuospumpuksi kuvittelin Wilo 25-7
Käytetty lämpötilaero 2,5 astetta

Ohjelma antoi 0,49 kg/s massavirralla virtausnopeudeksi 0,3040 m/s ja Reynoldsin luvuksi 1525
Reynoldsin luku pitäisi olla vähintään 2400 eli jälleen yksi pieleen mennyt mitoitus.

Nämä ovat sellaisia juttuja että kyllähän laite "toimii mutta joista asiakas ei tiedä mitään mutta lämpökerroin voisi olla 30% parempikin"

Painehäviö putkistolle 0n 16,1 kpa

[volkkari]

Jatkoa edelliseen,jos säästö oikealla lämmönkeruuputkiston mitoituksella on nyt 200 €/vuosi niin mitähän se on tulevaisuudessa kun sähkön hinta nousee ties kuika paljon.
Putkiston käyttöikä maaperässä(jos homma on oikein tehty) on vähintääkin 40 vuotta

[pete]

volkkari, jos aiot saada hyötysuhdetta 30% paremmaksi, pitäisi
keruuliuoksen lämpötilaa saada nostettua lähes 10:llä asteella.
Mitenkä suomen maaperästä lämmityskaudella saiai millään
reynoldsin luvulla n. +10 asteista keruuliuoasta?

[MoRo]

Nythän tuli hyvääkin tietoa, on saatu hyvä palvelu ja asennus maalämpöön.  Tieto vain eteenpäin niin urakoitsijalla riittää töitä maalämmön asennuksissa. Näinhän se pitää ollakin.  Ollaampa aktiivisia noista lmp-pummputoimittajista.
Hyvä näin

[volkkari]

volkkari, jos aiot saada hyötysuhdetta 30% paremmaksi, pitäisi
keruuliuoksen lämpötilaa saada nostettua lähes 10:llä asteella.
Mitenkä suomen maaperästä lämmityskaudella saiai millään
reynoldsin luvulla n. +10 asteista keruuliuoasta?

Ei lämpötila nouse ei todellakaan yhtään astetta kysymymys on"lämmönsitomiskyvystä"mikä tapahtuu höyrystimen ja lämmönkeruuputkiston välillä

[volkkari]

Moka. Se mitä tapahtuu maaperän ja putkiston välillä eli tähän lämmönsiirtyminen (virtausmuoto)vaikuttaa eli voitaisiinko puhua"keräyskyvystä"

[Pertti]

Tarkistin putkistosi lp-optimalla,eli 700 metriä/40 mm,kaksi lenkkiä lämmitysteho 8 kw.

325m + 327m = 652m kahdessa lenkissä, 40mm PN10

Liuospumpuksi kuvittelin Wilo 25-7
Käytetty lämpötilaero 2,5 astetta

Liuospumppu on tuo, lienee täysillä. Käsittääkseni lämpötila ero +2c -> -2c = 4 astetta. Toki desimaalien puuttuminen antaa haarukaksi 3-5 astetta.

Reynoldsin luku pitäisi olla vähintään 2400 eli jälleen yksi pieleen mennyt mitoitus.

Minunhan on helppo tuota mitoitusta muuttaa sulkemalla toinen lenkki kokonaan pois käytöstä. Mitä mitoitusohjelma siihen sanoisi?

Olisipa vielä virtausmittarit noissa piireissä, kuten lattialämmityksessäkin  

[volkkari]

Jouduin muuttamaan lämpötilaeroa 3 asteeseen mutta siitä huolimatta pumpusta loppui potku.
Yhdellä 325 metrin lenkillä ohjelma antoi seuraavat arvot.
Painehäviö 42,8 kpa jos tähän lisätään höyrystimen 35kpa ja osista 10 kpa niin puolenkilon virtauksella lämpötilaero kasvaa.
Reynolds on kyllä yli rajan eli 2541
Ajatuksena vuorottaiskäyttö ei ehkä pahempi vaihdon pitäisi tapahtua tammikuun lopussa ja syyskuun alussa.
Mutta on muistettava että käytettävissä oleva maan pinta-ala jää pienemmäksi.

Olen sitä mieltä että suurinosa lämmönkeruupiirien mitoituksista menee pieleen tavalla tai toisella.

On aivan turha kinastella eri mekkisten lämpöpummpujen lämpökertoimista jollei nämä asiat ole kunnossa

[volkkari]

volkkari, jos aiot saada hyötysuhdetta 30% paremmaksi, pitäisi
keruuliuoksen lämpötilaa saada nostettua lähes 10:llä asteella.
Mitenkä suomen maaperästä lämmityskaudella saiai millään
reynoldsin luvulla n. +10 asteista keruuliuoasta?

Oletko kuulut koskaan puhuttavan lämpösisällöstä
kilojoulea/kilogramma jne.
Lämpötila astetta/celsius tai kelvin ei ole ainoa vaikuttava asia

[SH9]

Minkälainen on lattialämmitypiirin virtausmittari? Toimintaperiaate? Onko netistä nähtävissä kuvia?
Jos oikein ymmärsin niin Pertillä on virtausmittarit lämmityspiireissä.

Joskus olen nähnyt vähän isommissa putkissa virtausantureita, mutta veikkaisin näitä vähän erilaisiksi.

[pete]

Oletko kuulut koskaan puhuttavan lämpösisällöstä
kilojoulea/kilogramma jne.
Lämpötila astetta/celsius tai kelvin ei ole ainoa vaikuttava asia

Kerro ihmeessä mitä tarkoitat. (Lämpösisältö on kyllä tuttu käsite).
Minun käsitykseni on ollut (tähän saakka) että LP-prosessin hyötysuhteen reunaehdot määrää höyrystymislämpötila ja lauhtumislämpötila.
Jos oikein muistan niin kyseessä on käänteinen carnot-prosessi, jossa vain absoluuttiset lämpötilat asettavat
hyötysuhteen teoreettisen maksimiarvon. Reynoldsin luku ei
ole mukana kaavassa.

[Pertti]

Minkälainen on lattialämmitypiirin virtausmittari? Toimintaperiaate? Onko netistä nähtävissä kuvia?  
Jos oikein ymmärsin niin Pertillä on virtausmittarit lämmityspiireissä.  

Jep, minulla on jokaisessa piirissä tuollainen mittari, hinta oli jotain 15e/kpl (14 piiriä/3 jakotukkia). Toimintaperiaateena virtaus reiällisen lätkän läpi jousta vasten. Uponorin hinnastosta löytyy huono kuva (sivu 8 tai "virtausmittari").
http://www.uponor.fi/upload/Documents%20(PDF%20and%20officedocuments)/Finland/IE/PDF%20-%20Pricelists/Hinnasto%202007/Osa_03_lattial%C3%A4mmitys_1801.pdf

Tällä hetkellä virtaus kaikissa piireissä (mitat 20m-95m) on samat 4-4.5l/min. Noiden perusteella on helppo säätää haluttu virtaus jokaiseen piiriin sopivaksi ja näkee heti jos on ilmaa jossain piirissä. Ainut puute ehkä tuo asteikon alapää, kun mittarin näyttämä minimi on 2l/min.

Yhdellä 325 metrin lenkillä ohjelma antoi seuraavat arvot.
Painehäviö 42,8 kpa jos tähän lisätään höyrystimen 35kpa ja osista 10 kpa niin puolenkilon virtauksella lämpötilaero kasvaa.

Testasin tuota kytkemällä toisen piirin kokonaan pois sulkuventtiilistä ja lämpötilaero kasvoi +2c -> -4c. Sama lämpötilaero toistui molemmissa piireissä.