Keruuliuoksen lämpötilat

[Ihanpihalla]

Keruu, tulopuoli +3 astetta
Paluu, menopuoli +0,8 astetta

135m syvä kaivo, Nibe 1226-6, Etelä-Suomi ja uusi n. 140 neliöinen talo.

[Poppis]

Laitetaanpa nyt jotain tietoa miten tilanne on kehittynyt: nyt keruupuolella näkyy jo plusasteita levossa ja käynnin aikana on pari astetta tippunut lämpötilat. Tosin nyt on kelitkin paljon lämpöisemmät kuin viikko sitten, mutta toisaalta onpahan nyt toiveita kaivon sulamisestakin. En tiedä paljonko kelien lämpeneminen vaikuttaa ja paljonko tuo jatkuva kierto vaikuttaa. Pääasia, että suunta on oikea, vaikkakin hitaampi kuin odotin.

Vuorokauden kok.sähkönkulutus on tippunut 88kWh->38kWh.

Asteminuuttiasetus -150 ja sillä tulee 12 käynnistystä vuorokauteen. 10h lepoa ja 14h käyntiä. Eikö käynnistyksiä voisi olla hieman vähemmänkin? (vai odottelenko ensi talveen ja alan sitten vasta säästämään oikeasti tuota pumppua ja sähköä, kun kaivon todennäköisesti ehtii kesän aikana sulamaan?

-------

Olikohan tuossa edellisen sivun lopulla kirjoitetussa kysymyksessäni (lask.menoveden l-tila) puutteita / muuten sekavaa? (/muuten turha?). Kysykää jos tarvitsette lisätietoa...

[rayb]

Poppis...Kompressorin tiheämpi käyntiväli on käytännössä todettu elvyttävän kaivoa . ( normaaliarvo max 20-25 kertaa vuorokaudessa)

Max lasketun menoveden lämpötilaa asetetaan/rajoitetaan menussa 5.1.2
Tämä asetus taittaa lasketun lämpökäyrän vaakasuoraksi asetetussa lämpötilassa.

Menoveden ylin lämpötilaa suhteessa laskettuun lämpötilaan määräytyy talon lämpöjärjestelmän senhetkisestä lämmönottotehosta ja lämpöpumpun antotehosta sekä asteminuuttiarvon säädöstä.

Menoveden max lämpötilaa rajoittaa myös max poikkeama-asetukset 5.1.3

[Poppis]

Kiitos rayb! Max menovesiasetus oli tosiaan 30-astetta. Ilmankos ei meinannut lämmöt riittää silloin -27-asteen keleillä

[Ihanpihalla]

Moi,

Meillä siis on 1226-6kW, lämpökaivoa 130m aktiivista syvyyttä. Talo on puurakenteinen 2010 määräyksillä ja tässä on 137m2 kahdessa kerroksessa. Lämmönjako on lattialämmityksen kautta. Lisäksi on huonekohtaisia termostaatteja.

Laitoin tiedonkeruun pyörimään yön yli ja sain oheisen näköisiä käyriä.

http://aijaa.com/005499588415

BT1=ulkol. BT2=meno, BT3=paluu, BT10=keruu tulo, BT11=keruu paluu ja BT6=LKV

Vähän ihmettelen tuota käyntijakson jälkeistä keruuliuoksen tulo/menolämpötilaa; näyttäisi siltä, että kaivoon menisi lämmintä keruuliuosta ja tulo olisi kylmempää... ikäänkuin pumppu lämmittäisi kaivoa. Keruun pumpun asetus on asennossa "ajoittainen" eli keruupumppu käynnistyy 20sek ennen käyntijakson alkua ja pysähtyy jakson lopussa. Liuoksen ei siis pitäisi edes liikkua keruuputkessa lepojakson aikana? Onkohan nuo lukemat todellisia vai liekö tässä jokin muu ilmiö joka aiheuttaa tällaista "harhaa"? Onko muilla ollut samanlaista havaittavissa ja tulisiko asialle tehdä jotain?

Miltä nuo käyrät muuten näyttävät, tuleeko palstalaisilla muuta kommentoitavaa mieleen? Kaikki vinkit ovat erittäin tervetulleita.

[hoohöö]

Moi,

Meillä siis on 1226-6kW, lämpökaivoa 130m aktiivista syvyyttä. Talo on puurakenteinen 2010 määräyksillä ja tässä on 137m2 kahdessa kerroksessa. Lämmönjako on lattialämmityksen kautta. Lisäksi on huonekohtaisia termostaatteja.

Laitoin tiedonkeruun pyörimään yön yli ja sain oheisen näköisiä käyriä.

http://aijaa.com/005499588415

BT1=ulkol. BT2=meno, BT3=paluu, BT10=keruu tulo, BT11=keruu paluu ja BT6=LKV

Vähän ihmettelen tuota käyntijakson jälkeistä keruuliuoksen tulo/menolämpötilaa; näyttäisi siltä, että kaivoon menisi lämmintä keruuliuosta ja tulo olisi kylmempää... ikäänkuin pumppu lämmittäisi kaivoa. Keruun pumpun asetus on asennossa "ajoittainen" eli keruupumppu käynnistyy 20sek ennen käyntijakson alkua ja pysähtyy jakson lopussa. Liuoksen ei siis pitäisi edes liikkua keruuputkessa lepojakson aikana? Onkohan nuo lukemat todellisia vai liekö tässä jokin muu ilmiö joka aiheuttaa tällaista "harhaa"? Onko muilla ollut samanlaista havaittavissa ja tulisiko asialle tehdä jotain?

Miltä nuo käyrät muuten näyttävät, tuleeko palstalaisilla muuta kommentoitavaa mieleen? Kaikki vinkit ovat erittäin tervetulleita.

täällä on muutamia logeja, itse kullakin näyttää vähän hassusti käyttäytyvän keruuliuoksen lämpötila lepojakson aikana, liekkö anturit  sellaisissa paikoissa että liuosksen seistessä menopuolen anturi lämpenee ympäristön ym. vaikutuksesta nopeampaa kuin paluu, tai sitten anturit ei ole ihan tarkalleen kalibroitu keskenään ym,  asiaa voisi tutkia pyörittällä keruupumppua tauotta ja katsomalla logia lepojaksojen osalta

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1546.msg14706#msg14706

[seppaant]

Vähän ihmettelen tuota käyntijakson jälkeistä keruuliuoksen tulo/menolämpötilaa; näyttäisi siltä, että kaivoon menisi lämmintä keruuliuosta ja tulo olisi kylmempää... ikäänkuin pumppu lämmittäisi kaivoa. Keruun pumpun asetus on asennossa "ajoittainen" eli keruupumppu käynnistyy 20sek ennen käyntijakson alkua ja pysähtyy jakson lopussa. Liuoksen ei siis pitäisi edes liikkua keruuputkessa lepojakson aikana? Onkohan nuo lukemat todellisia vai liekö tässä jokin muu ilmiö joka aiheuttaa tällaista "harhaa"? Onko muilla ollut samanlaista havaittavissa ja tulisiko asialle tehdä jotain?

Olen itse havainnut saman ilmiön ja useissa kaivokeruupiirien trendeissä täällä foorumilla on nähtävissä sama ilmiö.

Selittäisin ilmiön näin:

Pumpun pysähtyessä kaivoon menevä liuos on kolmisen astetta kylmempi kuin kaivosta tuleva.
Puhtaan veden ominaisuuksista poiketen maaviinan tiheys kasvaa lähes lineaarisesti lämpötilan laskiessa. Ei paljon mutta kuitenkin.
Tämä pieni tiheysero kierrättää keruunestettä vielä useita minuutteja pumpun pysähtymisen jälkeen. Tämä on nähtävissä jopa minun keruupiirissä olevan energiamittarin virtausmittauksessa.

Lämpenemisen selittänee se, että höyrystimeen ja keruuputkistoon vuotaa lämpöä joko ympäristöstä tai kylmäaineesta.

En ole keksinyt ilmiöllä olevan mitään haittaa eikä asialle varmaankaan voi tehdä mitään.

ATS

[Ipe]

Kummasti on keruun lämmöt noussu kun ilmat lauhtui. Kovilla pakkasilla kaivolta +0,2, paluu -2,7. Nyt +2,7 paluu -0,1.

Ipe

[Timppa26]

Moi,

Meillä siis on 1226-6kW, lämpökaivoa 130m aktiivista syvyyttä. Talo on puurakenteinen 2010 määräyksillä ja tässä on 137m2 kahdessa kerroksessa. Lämmönjako on lattialämmityksen kautta. Lisäksi on huonekohtaisia termostaatteja.

Laitoin tiedonkeruun pyörimään yön yli ja sain oheisen näköisiä käyriä.

http://aijaa.com/005499588415

BT1=ulkol. BT2=meno, BT3=paluu, BT10=keruu tulo, BT11=keruu paluu ja BT6=LKV

Miltä nuo käyrät muuten näyttävät, tuleeko palstalaisilla muuta kommentoitavaa mieleen? Kaikki vinkit ovat erittäin tervetulleita.

Tota noin, siis uudehko lattialämmitystalo ja lämpöjohdon menolämpö lämmityssyklissä lähes 40 astetta?
Mulla on vastaava pumppu, vähän enemmän neliöitä, ja menolämpö käynyt maksimissaan tänä talvena 32.5 asteessa 30 asteen pakkasessa.
Sisällä silloin noin 21 astetta.

[Ihanpihalla]

Tota noin, siis uudehko lattialämmitystalo ja lämpöjohdon menolämpö lämmityssyklissä lähes 40 astetta?
Mulla on vastaava pumppu, vähän enemmän neliöitä, ja menolämpö käynyt maksimissaan tänä talvena 32.5 asteessa 30 asteen pakkasessa.
Sisällä silloin noin 21 astetta.

Muutin tuon jälkeen lämpökäyräksi 2 ja avasin kaikki huonetermarit ja jakotukkien käsiventtiilit täysin auki. Oheista linkistä huomaat, että tilanne muutuu n. 11.30 jälkeen. Menolämpötila on alempi.
Mitä muuta asialle voisi tehdä, että saisi tuon menolämmön vieläkin alhaisemmaksi?

http://aijaa.com/007349594888

[peki]

Sulla on kaivon lämmöt ihan päin peetä.

[Poppis]

Kummasti on keruun lämmöt noussu kun ilmat lauhtui. Kovilla pakkasilla kaivolta +0,2, paluu -2,7. Nyt +2,7 paluu -0,1.

Ipe

Mulla on vieläkin -4,5/-2,5. Noh, onhan tuo jo kolme astetta vähemmän kuin pahimmillaan, että eiköhän se kesä tästä vielä koita.

[Timppa26]

Muutin tuon jälkeen lämpökäyräksi 2 ja avasin kaikki huonetermarit ja jakotukkien käsiventtiilit täysin auki. Oheista linkistä huomaat, että tilanne muutuu n. 11.30 jälkeen. Menolämpötila on alempi.
Mitä muuta asialle voisi tehdä, että saisi tuon menolämmön vieläkin alhaisemmaksi?

http://aijaa.com/007349594888

Paljonko sulla oli käyrä ennen tuota muutosta kakkoseen? Entä missä liikkui pyynti ennen muutosta ja muutoksen jälkeen, tuollaisella parin asteen pakkasella?
Vois päätellä että käyrä oli turhan korkea ja puskit turhan lämmintä vettä ja termarit katkoi lämpöä...

Tuliko huonelämpötilaan laskua tuon klo 11:30 muutoksen jälkeen?

[Ihanpihalla]

Muutin tuon jälkeen lämpökäyräksi 2 ja avasin kaikki huonetermarit ja jakotukkien käsiventtiilit täysin auki. Oheista linkistä huomaat, että tilanne muutuu n. 11.30 jälkeen. Menolämpötila on alempi.
Mitä muuta asialle voisi tehdä, että saisi tuon menolämmön vieläkin alhaisemmaksi?

http://aijaa.com/007349594888

Paljonko sulla oli käyrä ennen tuota muutosta kakkoseen? Entä missä liikkui pyynti ennen muutosta ja muutoksen jälkeen, tuollaisella parin asteen pakkasella?
Vois päätellä että käyrä oli turhan korkea ja puskit turhan lämmintä vettä ja termarit katkoi lämpöä...

Tuliko huonelämpötilaan laskua tuon klo 11:30 muutoksen jälkeen?

Aiempi käyrä oli 3, korotuksella +1. Jos tarkoitat huonetermarin pyyntiä, se oli 20 asteessa. Nyt kun termostaatit on täysillä, on huonelämpötila 20... 21 asteessa eli on pysynyt samoissa kuin ennen muutosta.

Mitä arvelet, onko sinusta minun liuospiirin lämpötiloissa jotain pielessä?

[seppaant]

Ihanpihalla

Mitä arvelet, onko sinusta minun liuospiirin lämpötiloissa jotain pielessä?

Trendistä luettuna käyntijakson ajalta

-Tulo   5 --> 3 C
-Paluu 2 --> 0 C
-Dt 3 C
Arvot ovat kuin "oppikirjasta"  

ATS

[Timppa26]

Aiempi käyrä oli 3, korotuksella +1. Jos tarkoitat huonetermarin pyyntiä, se oli 20 asteessa. Nyt kun termostaatit on täysillä, on huonelämpötila 20... 21 asteessa eli on pysynyt samoissa kuin ennen muutosta.

En tarkoittanut huonetermarin pyyntiä vaan pumpun sisäistä, joka laskeutuu käyrän mukaan.
Anyway, minua kiinnostaa millä arvoilla pääset noin korkeisiin menolämpötiloihin (35-40 astetta). Kyseessä sama pumppu kuin mulla, ainoa erotus on että sulla on huonetermari käytössä ja kaivosta tulee noin 3 astetta lämpimämpää litkua. Ilmeisesti tämä jälkimmäinen tekee tuon korkean menolämmön mahdolliseksi.
Ei silti, eihän se mikään hyvä tavoitearvo ole noin korkea meno, mutta kyselen silti miten tuo onnistuu.
Mulla ei tahdo nousta juuri 32 astetta korkeammalle vaikka pyyntiä kasvattaisi.

[juntti]

mutta kyselen silti miten tuo onnistuu.
Mulla ei tahdo nousta juuri 32 astetta korkeammalle vaikka pyyntiä kasvattaisi.

No sillähän se meno nousee korkeaksi kun tiputtaa kiertovesipumpun nopeutta. Vesi kerkiää lämmetä enemmän lauhduttimessa, dT kasvaa ja COP huononee.

[justus01]

Ei silti, eihän se mikään hyvä tavoitearvo ole noin korkea meno, mutta kyselen silti miten tuo onnistuu.
Mulla ei tahdo nousta juuri 32 astetta korkeammalle vaikka pyyntiä kasvattaisi.

Käännät lämmönjakopumpun pienelle tai suljet suuriimman osan kierroista kiinni tai tukit lämmönjaon rikkasihdin. Tuolla tavalla käyrällä 3 voi saada lämmönjakoon menemään  +40c vettä dT 10c:llä.

"Ihanpihalla" tapauksessa kyse oli ilmeisesti siitä, että jakotukin termarit oli sulkenut monta kiertoa kiinni ja virtaus lämmönjaossa oli "liian" hidas.

Muutosten jälkeenhän noi lämmöt tippui ihan asiallisiin lukemiin.

[Timppa26]

No sillähän se meno nousee korkeaksi kun tiputtaa kiertovesipumpun nopeutta.

Kyseisessä pumppumallissa (1226) on 3-portainen nopeussäätö.
Pienemmälläkään nopeudella ei nouse dT kuin viiden ja puolen pintaan.
Eli tuollainen lähes 40 asteen meno tuntuu aivan utopistiselta  :exclamation

[juntti]

Kyseisessä pumppumallissa (1226) on 3-portainen nopeussäätö.
Pienemmälläkään nopeudella ei nouse dT kuin viiden ja puolen pintaan.
Eli tuollainen lähes 40 asteen meno tuntuu aivan utopistiselta  :exclamation

No se on sitten lämmityspiiristä kiinni, vastusta enemmän niin vesi virtaa heikommin ja dT on isompi. Ei tässä mitään ihmeellistä ole.

[jhh]

Aamulla kun vilkaisin pumppua, niin keruupiirin meno oli -3 ja paluu pumpulle 0. Vaakatasossa putkea kosteassa jokirannassa 2x300m. Ja kohde Etelä-pohjanmaalla.

[voiettä]

käynnin alussa tulo 4.5 ja paluu 2  melkein kesän arvoissa jo

[Make_K]

Olipas sitten ilmaa lämmönkeruun puolella. Talvella maasta nousi -2,0 asteista. Nyt kun on ilmat saatu pois tulo käynnin lopussa 0,2 ja meno -2,6.

[Poppis]

Kiitos rayb! Max menovesiasetus oli tosiaan 30-astetta. Ilmankos ei meinannut lämmöt riittää silloin -27-asteen keleillä

Toista keskustelua lukiessa tuli mieleen taas tämä oma tapaus... Tosiaan kun menovesi oli rajoitettu +30-asteeseen ja lattiakierron dT oli koko ajan 5K, niin miten se voi olla mahdollista, että kaivo meni jäähän? Eihän pumpun pitäisi tarvita ottaa mitään huimia määriä energiaa kaivosta, jos sen ei tarvitse tehdä tuon lämpöisempää vettä tuon dT:n määrää enempää. Eli lattiaan ei mitenkään älyttömästi sitä lämpöä ole puskettu. Eli 30-asteinen vesi, lattian dt 5 ja pumppujen nopeudet myös ihan normaaleissa arvoissa. Eikö kaivon kuuluisi tätä kestää, vai mikä parametri tästä päättelystä vielä puuttuu?

[Xargo]

Toista keskustelua lukiessa tuli mieleen taas tämä oma tapaus... Tosiaan kun menovesi oli rajoitettu +30-asteeseen ja lattiakierron dT oli koko ajan 5K, niin miten se voi olla mahdollista, että kaivo meni jäähän? Eihän pumpun pitäisi tarvita ottaa mitään huimia määriä energiaa kaivosta, jos sen ei tarvitse tehdä tuon lämpöisempää vettä tuon dT:n määrää enempää. Eli lattiaan ei mitenkään älyttömästi sitä lämpöä ole puskettu. Eli 30-asteinen vesi, lattian dt 5 ja pumppujen nopeudet myös ihan normaaleissa arvoissa. Eikö kaivon kuuluisi tätä kestää, vai mikä parametri tästä päättelystä vielä puuttuu?

Kyllä se pumppu vaan tuuppaa aina täysillä lämpöä veteen riippumatta veden lämpötilasta tai dT:sta. Pikemminkin niin päin, että matalammalla menoveden lämpötilalla kompuran antoteho kasvaa ja ottoteho pienenee. Eli kaivosta otetaan suurempi teho. Tässä vähän haarukointia Copelandin mitoitusohjelmalla:

Alkutilanne (hatusta):
Kaivosta: +4C
Menovesi: +30C
Ottoteho: 1,57kW
Antoteho: 9,27kW

Kaivo jäähtynyt:
Kaivosta: -5C
Menovesi: +30C
Ottoteho: 1,46kW
Antoteho: 6,71kW

Eli samalla menoveden lämpötilalla jäähtynyt kaivo laskee sekä antotehoa että ottotehoa selvästi. Antotehoa kuitenkin enemmän eli hyötysuhde laskee. Laskenut antoteho tarkoittaa, että käyntiaikasuhde kasvaa ja pumppu käy entistä pidempiä käyntijaksoja, jotta lämpöä siirtyy sama määrä.

Heitetääs sitten hatusta vielä mitä kävisi jos jäähtyneestä kaivosta tehtäisiin vaikka +45C menovettä:

Kaivosta: -5C
Menovesi: +45C
Ottoteho: 1,96kW
Antoteho: 6,31kW

Eli ottoteho kasvaa selvästi ja antoteho laskee. Kaivosta siis otetaan tässä tapauksessa 900W pienempi teho kuin +30C menovettä tehtäessä.

Sehän näissä hommissa onkin vähän hämmentävää, että korkea lämpötila ei mitenkään automaattisesti tarkoita suurta tehoa. Pikemminkin päinvastoin. Nuo laskelmat oli siis oman 8kW pumpun kompuralla.

[Matias]

Tosiaan kun menovesi oli rajoitettu +30-asteeseen ja lattiakierron dT oli koko ajan 5K, niin miten se voi olla mahdollista, että kaivo meni jäähän? Eihän pumpun pitäisi tarvita ottaa mitään huimia määriä energiaa kaivosta, jos sen ei tarvitse tehdä tuon lämpöisempää vettä tuon dT:n määrää enempää. Eli lattiaan ei mitenkään älyttömästi sitä lämpöä ole puskettu.

Kun lauhtumis(menoveden)lämpötila on tuossa +30 paikkeilla niin lämpöpumpun hyötysuhde on luultavasti korkein mahdollinen.
Jos oletetaan COP arvoksi 4 niin sähköverkosta 8kw:n lämpöpumppu ottaa n 2kw ja lämpökaivosta 6kw ja antoteho on 8kw.

Jos lauhtumislämpötila on +50 astetta niin hyötysuhde huononee.
Esim COP arvolla 3 samainen 8 kw:n lämpöpumppu ottaa sähköverkosta 2,5kw ja lämpökaivosta 5kw ja antoteho on 7,5kw.

Eli mitä korkeampi hyötysuhde on niin sitä enemmän lämpöpumppu siirtää ilmaista lämpötehoa kaivosta ja ottaa vähemmän kallista sähkötehoa verkosta.

http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1145/   tekniset tiedot

Tuosssa Niben valmistajan ilmoittamat antotehot +35 ja +50 asteisella lauhtumislämpötilalla kun kaivosta tulevan liuoksen lämpötila on 0 astetta.

NIBE F1145- ------------ 6kw ---- 8kw
Antoteho (B 0 / W 35) * 6,3 kW 8,3 kW
Antoteho (B 0 / W 50) ** 5,1 kW 6,9 kW

[Poppis]

Kiitos teille! Taitaa siis se "puuttuva parametri" olla käyntiaika...

Jos unohdetaan tuo pumpun pää ja mietitään pelkkää lattiaa, niin kuinka pitäisi näkyä se, että talo kuluttaisi paljon? Eli jos sisälämpötila pysyy vakiona, niin eikö silloin pitäisi lattiakierron dT kasvaa tai kierron lämpötila olla suurempi sellaisessa talossa mikä kuluttaa enemmän?

EDIT:

Sehän näissä hommissa onkin vähän hämmentävää, että korkea lämpötila ei mitenkään automaattisesti tarkoita suurta tehoa. Pikemminkin päinvastoin.

Kieltämättä on hämmentävää (mutta mielenkiintoista). Mihinhän se perustuu ettei sitten lattiaan ajeta niin paljon kuin lattiakierron pumpusta lähtee eli saataisiin mahdollisimman pieni dT jolloin kai voitaisiin käyttää suurempaa menoveden lämpötilaa?

[Xargo]

Sehän näissä hommissa onkin vähän hämmentävää, että korkea lämpötila ei mitenkään automaattisesti tarkoita suurta tehoa. Pikemminkin päinvastoin.

Kieltämättä on hämmentävää (mutta mielenkiintoista). Mihinhän se perustuu ettei sitten lattiaan ajeta niin paljon kuin lattiakierron pumpusta lähtee eli saataisiin mahdollisimman pieni dT jolloin kai voitaisiin käyttää suurempaa menoveden lämpötilaa?

No sepä siinä, että kierto kannattaakin pitää nopeana. Rajan asettaa lähinnä se, milloin nopeampaan kiertoon tarvittava suurempi sähkönkulutus syö kannattavuuden parantuneesta MLP:n hyötysuhteesta. Menoveden lämpötilaa tuo ei kyllä suurenna. Päinvastoin. Eli nopeammalla kierrolla saadaan siirrettyä sama määrä energiaa pienemmällä lämpötilalla, jolloin kompuran hyötysuhde on parempi.

Jos unohdetaan tuo pumpun pää ja mietitään pelkkää lattiaa, niin kuinka pitäisi näkyä se, että talo kuluttaisi paljon? Eli jos sisälämpötila pysyy vakiona, niin eikö silloin pitäisi lattiakierron dT kasvaa tai kierron lämpötila olla suurempi sellaisessa talossa mikä kuluttaa enemmän?

Jos talo kuluttaa paljon per pinta-alayksikkö niin tarvitaan korkeampi menoveden lämpötila/nopeampi kierto. Hitaalla kierrolla dT kasvaa ja nopealla pienenee. Eli oikein oli tuo sun pohdinta.

Tärkeä juttu tossa on tuo pinta-ala. Samasta syystä pattereilla lämmitettäessä tarvitaan korkeampi menoveden lämpötila kun pattereiden luovuttava pinta-ala suhteessa talon ulkovaipan pinta-alaan on pienempi kuin (yleensä) lattialämmitystalossa.

[Matias]

Tärkeä juttu tossa on tuo pinta-ala. Samasta syystä pattereilla lämmitettäessä tarvitaan korkeampi menoveden lämpötila kun pattereiden luovuttava pinta-ala suhteessa talon ulkovaipan pinta-alaan on pienempi kuin (yleensä) lattialämmitystalossa.

Olen samaa mieltä.Jos pattereiden lämmönluovutuspinta-alaa lisättäisiin rakenteellisesti niin näissäkin pärjäisi matalammalla kiertoveden lämpötiloilla.

[Poppis]

No sepä siinä, että kierto kannattaakin pitää nopeana. Rajan asettaa lähinnä se, milloin nopeampaan kiertoon tarvittava suurempi sähkönkulutus syö kannattavuuden parantuneesta MLP:n hyötysuhteesta. Menoveden lämpötilaa tuo ei kyllä suurenna. Päinvastoin. Eli nopeammalla kierrolla saadaan siirrettyä sama määrä energiaa pienemmällä lämpötilalla, jolloin kompuran hyötysuhde on parempi.

Jos nyt menen nopeuttamaan kiertoa, niin silloinhan dT pienenee, joten se kai olisi saatava takaisin sinne 5K:n ohjeistuksen mukaan. Tarkoittaako tämä sitä, että sitten säädän lämpökäyrän rinnakkaissiirtoa oikealle eli ylemmäksi eli menovettä lämpöisemmäksi, jolloin kenties päästäisiin takaisin isompaan dT-lukuun?

EDIT: ei kun eikös se dT pienene edelleen, jos nostan käppyrää? Mutta ei kai sitä laskeakkaan voi, ettei kämppä mene kylmäksi?

[Xargo]

Jos nyt menen nopeuttamaan kiertoa, niin silloinhan dT pienenee, joten se kai olisi saatava takaisin sinne 5K:n ohjeistuksen mukaan.

Miksi?

Heitetääs vielä täysin käytännön elämästä vieraantunut laskuesimerkki:

Tapaus 1: (virtaama 0,2l/s dT 10K):
0,2l/s * 10K * 4,19J/(K·kg) = 8,38kW

Tapaus 2: (virtaama 2,0l/s dT 1K):
2,0l/s * 1K * 4,19J/(K·kg) = 8,38kW

Eli yhden asteen dT:lla saadaan sama teho kuin kymmenen asteen dT:lla kun virtausnopeus kasvatetaan kymmenkertaiseksi. Käytännössä 2,0l/s virtaama ei kuitenkaan ole hirveän realistinen.

Enemminkin nään nuo valmistajan suositukset niin, että jos dT on vaikka 20K niin täytyisi tehdä jotain, että sitä saisi alemmas. Jos dT taas on vaikka 3K niin kannattaa toki selvittää siihen syy. Jos käy ilmi, että dT on pieni koska virtaama on suuri niin ei mielestäni vaadi mitään "korjausta".

[Poppis]

Jos nyt menen nopeuttamaan kiertoa, niin silloinhan dT pienenee, joten se kai olisi saatava takaisin sinne 5K:n ohjeistuksen mukaan.

Miksi?

Heitetääs vielä täysin käytännön elämästä vieraantunut laskuesimerkki:

Tapaus 1: (virtaama 0,2l/s dT 10K):
0,2l/s * 10K * 4,19J/(K·kg) = 8,38kW

Tapaus 2: (virtaama 2,0l/s dT 1K):
2,0l/s * 1K * 4,19J/(K·kg) = 8,38kW

Eli yhden asteen dT:lla saadaan sama teho kuin kymmenen asteen dT:lla kun virtausnopeus kasvatetaan kymmenkertaiseksi. Käytännössä 2,0l/s virtaama ei kuitenkaan ole hirveän realistinen.

Enemminkin nään nuo valmistajan suositukset niin, että jos dT on vaikka 20K niin täytyisi tehdä jotain, että sitä saisi alemmas. Jos dT taas on vaikka 3K niin kannattaa toki selvittää siihen syy. Jos käy ilmi, että dT on pieni koska virtaama on suuri niin ei mielestäni vaadi mitään "korjausta".

No hyvä! Tähän olisinkin tullut seuraavaksi, eli ei nuo suositukset mitenkään välttämättömiä ole, tai ei ne automaattisesti kerro parasta mahdollista toimintaa...  nuo suositukset taitaa olla siis vähän sama asia kuin tehdasasetukset eli kun niillä mennään, niin keskimäärin mikään talo ei ole hirveän pahasti pielessä.

[Poppis]

No sepä siinä, että kierto kannattaakin pitää nopeana. Rajan asettaa lähinnä se, milloin nopeampaan kiertoon tarvittava suurempi sähkönkulutus syö kannattavuuden parantuneesta MLP:n hyötysuhteesta.

Kysytääs nyt vielä sen verran, että onko tuohon mitään käytännön menetelmää millä tuon voi testata tai onko joku hihavakio olemassa? Kelit vaihtelee sen verran nopeasti, että mittaamalla ei varmasti huomaa mitään eroja. Pitäis olla labraolosuhteet. Kuulostaa tosin niin pieniltä nuo erot mitä pumppu voi viedä, joten tuntuu, että tällä asialla ei käytännössä ole merkitystä, vai olenko väärässä?

[peki]

On siihen ihan pätevä ja kivuton konsti. Seuraa lauhduttimen lämpötilaeroa kaivon eri nopeuksilla. Pitäisi jonniin verran lukema "elää"

[Xargo]

Pollucom heti lauhduttimen jälkeen on varmaankin varmin normikuluttajan saatavilla oleva tapa. Vaatii sekin tosin putkarihommia, mutta noita Polluja saa Saksanmaalta halvalla.

... ja sekin on varmaankin ihan totta, että tuskin noilla säädöillä suurta säästöä kunhan höyrystimen dT on luokkaa 2-4K ja lauhduttimella 4-10K. Hienosäätö on sitten enemmän harrastetoimintaa, eikä siihen kannata varmaan lähteä säästömielessä ellei sitten asia kiinnosta ihan mielenkiinnosta.

[Sam84]

Käynnin lopussa Tulo -0,8 Meno -2,6

[3700m3]

Tänään kävi Niben huoltoja/asennuksia tekevä kaverini mittaamassa koneeni lämpöantureiden paikkaansapitävyyden.

A-kompura:

Tulo maapiiriltä alussa +3,5C, parin tunnin käynnin jälkeen +3,2C
Meno +1,5C (delta lämpöpiiri 1,7C ja näyttää entisestään pienenevän pitkään käydessä)
Kuumakaasu 108C
deltaT 3C

B-kompura:

Tulo sama +3,2C (sama anturi)
Meno -1,9C (delta lämpöpiiri 5,1C)
Kuumakaasu 95C
deltaT 6C

Ulkolämpötila -15C
Pyynti sellaiset +43C patterikiertoon ja +31C lattiaan.

Molemmat kompurat lämmittävät samaa varaajaa (toki B myös käyttövettä ja uima-allasta sillon tällön, ei tämän mittauksen aikana), joten kovasti ihmettelen lukemia. Tarkoittaako tuo nyt sitten A:n olevan lähestymässä finaaliansa?

A:n käyttötunnit ja startit: 11500h/7800kpl
B:n vastaavat: 9500h/8500kpl

[Matias]

Tarkoittaako tuo nyt sitten A:n olevan lähestymässä finaaliansa?

Kompressori A:n kylmäainekierrossa on nyt jotain pielessä.Pitäisi hommata sellainen huoltomies joka osaa etsiä vian ja korjata sen.

[3700m3]

Kompressori A:n kylmäainekierrossa on nyt jotain pielessä.Pitäisi hommata sellainen huoltomies joka osaa etsiä vian ja korjata sen.

OK. Tuo kaverini tosiaan tehnyt näitä hommia vasta puolisen vuotta, toki kylmäkierrosta oli hänelläkin varovaisia ajatuksia. Fiksu ja filmaattinen tyyppi kaikenkaikkiaan, ehkä vielä kuitenkin kokemuksen antama näppituntuma oire/syy-yhtälöstä puuttuu.

Mielellään otan vastaan ideoita tuon A-kompuran ongelmista, mikäli foorumilta tietäjiä löytyy.

[Xargo]

A-kompura:

Tulo maapiiriltä alussa +3,5C, parin tunnin käynnin jälkeen +3,2C
Meno +1,5C (delta lämpöpiiri 1,7C ja näyttää entisestään pienenevän pitkään käydessä)
Kuumakaasu 108C
deltaT 3C

B-kompura:

Tulo sama +3,2C (sama anturi)
Meno -1,9C (delta lämpöpiiri 5,1C)
Kuumakaasu 95C
deltaT 6C

Ulkolämpötila -15C
Pyynti sellaiset +43C patterikiertoon ja +31C lattiaan.

Paljonko oli menoveden lämpötila? Meinaan kun tuo kuumakaasun lämpötila on kyllä melkoisen korkea jos meno on lähellä tuota +43C pyyntiä. Mulla menoveden lämpötilalla +43C (käyttövettä tehtäessä) kuumakaasu on 83C. Tuo ~100C piste saavutetaan kun tehdään 54C vettä. Sulla on vielä 3K lämpimämpi keruu, jonka pitäisi laskea tuota kuumakaasun lämpötilaa samalla lauhtumislämpötilalla...

Äkkiseltään tuntuisi, että paisuntaventtiili kuristaa kylmäainevirtausta liikaa, jolloin kylmäaine myös tulistuu liikaa. Toisaalta silloin keruun dT pitäisi olla suht pieni. Eli jotta tuo teoria voisi pitää paikkaansa niin keruun virtauksenkin pitäisi olla liian pieni. Jos meni oikein niin paisuntaventtiili(e)n tulistuksen säädöllä ja keruun virtaaman kasvatuksella pitäisi korjautua. Ihan harrastepohjalta olen näitä siis itse selvittänyt eli ei nyt kannata aivan liikaa mun höpötyksiin luottaa, mutta nuo nyt tulisi mieleen.