Keruuliuoksen lämpötilat

[Poppis]

No saapahan kaivo tujauksen lämmikettä!  

Ilmankos se alkoi pulputtamaan

[Poppis]

Tältä aamulta hieman tietoa: Pumppu käy nyt noin 3h ja lepää n.40 min. Lotina käytännössä loppunut. Nesteen pinta aavistuksen jatkaa laskuaan.

Ulkokierto -6,4/-3,0. Lattiakierto 31,1/26,3.  Kok. sähkönkulutus 62kWh vuorokaudessa.

[seppaant]

Vaikea ehkä paikallistaa tuota lotinaa, mutta mielestäni keruuputkistosta tuli ja juuri siltä puolelta missä ei ole tuota paisunta-astiaa. Asentajalta tuota kyselin syksyllä ja kuulemma normaalia on. Mikäli ilmaa on, pumppu sammuisi hyvin äkkiä ilmeisesti. Tuo lotinan rytmi on hyvin samanlainen mikä on betonimyllyssä eli ei tasainen, vaan siinä on sellainen huippukohta kun se betoni sieltä myllyn katosta tippuu.

Tältä aamulta hieman tietoa: Pumppu käy nyt noin 3h ja lepää n.40 min. Lotina käytännössä loppunut. Nesteen pinta aavistuksen jatkaa laskuaan.

Paisunta-astia on yleensä kaivosta tulevassa linjassa.
Lotina kuuluu siis kaivoon menevästä linjasta. Siitä ilman poistuminen on huonompaa, mutta kyllä se siitä vähitellen yleensä liukenee keruunesteeseen ja poistuu sitten aikanaan paisunta-astian kautta.
Ilman poistumista auttaa, jos liuospumppu käy mahdollisimman suurella teholla.
Ei olisi pahitteeksi vaikka keruun Dt 3,4C olisi pienempi, tähänkin auttaa liuospumpun tehon lisäys.

ATS

[Poppis]

Ei olisi pahitteeksi vaikka keruun Dt 3,4C olisi pienempi, tähänkin auttaa liuospumpun tehon lisäys.

ATS

Varmistan pari asiaa:
Onkos se tuo LK-pumpun nopeus -niminen valinta? Nyt se on 75%. Paljonkohan voisi olla viisas ensimmäinen muutos ja onko tavoite dT3,0C?

EDIT:tuo säätöhän se näyttäisi googlen perusteella olevan.

[Poppis]

Säädin 80 prosenttiin tuon nopeuden ja sillä tuli -6,3/-3,3 eli dT olisi nyt 3.0. Käyntiaika lyhenee jatkuvasti ja nyt on parin tunnin luokkaa.

Mahtaakohan tuo kiertovesipumpun nopeus olla hyvä? Lattiakierron dT on nyt ollut noin 4,7 ja 5.3:n välissä. Eikös se suurempikin saisi olla eli pitäisikö hidastaa? Vai onko näitä järkeä vielä tässä vaiheessa säätää, kun yritetään vasta saada kaivoa tokenemaan...

[seppaant]

Kaivon "sielunelämän" selvittämiseksi voisi tehdä seuraavanlaiset mittaukset:

- Laita keruupumppu jatkuvalle käynnille.
- Kirjaa ylös minuutin välein kaivoon menevä ja sieltä tuleva lämpötila
- Aloita muutama minuutti ennen kompressorin pysähtymistä
- Koko seis-jakso
- Ja vielä 20min kun kompressori on käynnistynyt
- Tämän jälkeen keruupumppu normaalii käyntitilaan.

ATS

[Poppis]

Tässä minuutin välein kerätyt lämmöt.

Käyntijakson loppu:
-3,3/-6,3
-3,3/-6,3
-3,3/-6,3
Lepo alkaa:
-3,3/-5,7
-3,0/-3,9
-3,2/-2,6
-3,2/-2,3
-3,2/-2,1
-3,2/-2,2
-3,2/-2,3
-3,2/-2,3
-3,1/-2,3
-3,0/-2,3
-2,7/-2,1
-2,5/-1,9
-2,3/-1,7
-2,3/-1,5
-2,1/-1,4
-2,1/-1,3
-2,0/-1,3
-1,9/-1,2
-1,9/-1,2
-1,9/-1,1
-1,9/-1,1
-1,9/-1,1
-1,8/-1,1
-1,7/-1,0
-1,7/-1,0
-1,6/-0,9
-1,5/-0,8
-1,5/-0,8
-1,4/-0,8
Käyntijakso alkoi:
-1,3/-1,0
-1,3/-2,6
-1,3/-4,2
-1,3/-4,6

Tätä en saanut valitettavasti pitemmälle kerättyä kun oli aivan pakko lähteä. Tuo jakso stabiloituu kuitenkin -3,3/-6,3.

Välillä nuo kymmenykset vaihtelivat aika haipakkaa edestakaisin, joten nuo kymmenysten heitot selittyvät osittain tuolla heilunnalla. Otin siis sen lukeman mikä juuri minuutin vaihtuessa oli, riippumatta siitä oliko valtaosan minuutista eri lukema. Trendi kuitenkin on oikea.

[Rusinaseppo]

Tänään katselin omaa keruun paisuntasäiliötä lampulla, aika täynnä on ja ei ole muuttunut sitten asennuksen. Sitten huomasin, että säiliön "alapohja" on ruskean keltaisessa kurassa sisältä. Ylempänä ja alaosan kapeimmassa kaulassa on kyllä ihan kirkasta. Onko outoa? Mutasihdit oon katsonut kaksi kertaa ja olivat puhtaita.

[Remppareiska]

Tätä en saanut valitettavasti pitemmälle kerättyä kun oli aivan pakko lähteä. Tuo jakso stabiloituu kuitenkin -3,3/-6,3.

Eikö siitä pumpusta löydy USB-porttia?

[Poppis]

Tätä en saanut valitettavasti pitemmälle kerättyä kun oli aivan pakko lähteä. Tuo jakso stabiloituu kuitenkin -3,3/-6,3.

Eikö siitä pumpusta löydy USB-porttia?

Löytyy toki. Pitäisi varmaan sieltä saatavaan dataan perehtyä... ilmeisesti nuo olisi sitä kautta saanut suoraan? (miksipä muuten olisit kysäissyt

[seppaant]

Analysointia
- Jompi kumpi tai molemmat mittaukset yhteensä näyttävät 0,7C väärin.
- Tästä johtuen Dt arvoihin on lisättävä 0,7C
- Liuoksen yhteen kierrokseen käyttämä aika näyttäisi olevan n. 10 min. Paremman arvon olisi saanut, jos mittausten keruuta olisi jatkanut vielä n. 10 min.
- Liuoksen virtausnopeus 0,6 -- 0,7 m/s
- Koska keruunesteen lämpötila nousi vain n. -1C:een 30min hullunkierron aikana, on tämä merkki siitä, että kaivo on keruuputkiston kohdalta todella kylmä tai pitkältä matkalta jäässä.

Tee mittaukset uudestaan, loppupäähän lisää mittauksia.
Vielä parempi jos saat ne suoraan tikulle.


ATS

[Poppis]

Poistin viestin, kun oli väärä kuva...

EDIT: ATS, juuri näin. Kävin laittamassa uuden tallennuksen.

[seppaant]

Jännä kun tuo näyttää nyt menevän plussan puolelle, vaikka pumpun näyttöpaneelista eilen otetuissa tiedoissa pysyttiin pakkasella kuitenkin.

Tässä ei keruupumppu tainnut olla jatkuvalla käytöllä?
 Nyt kun saat mittaukset tikulle, niin ota kokonainen käyntijakso (käynti +lepo) ja vähän ekstraa kumpaankin päähän. Keruupumppu jatkuvalla käynnillä.

ATS

[Poppis]

Tällaista tuli USB:n kautta.

[Poppis]

Olen katsellut nyt muiden logeja ja niissä näyttäisi sisäkierron laskettu arvo vaihtelevan. Noissa usbin kautta tulleissa tiedoissa se pysyi vakiona ja se on kyllä ollut vakio aina kun olen sitä ruudultakin katsonut. Johtuuko se siitä ettei termostaatteja ole vielä asennettu, vai pitääkö tuosta huolestua?

[seppaant]

Tästä kuvasta voi päätellä, että kierrokseen kuluu n. 14 min.
Liuoksen nopeus putkessa on n. 0,5 m/s

Sanoisin, että liuoksen kierrossa ei ole mitään vikaa.
Muodoltaan lämpötilakäyttäytyminen on tyypillinen kaivon trendi.
Ainoa ongelma on, kun kaivo käy näin kylmänä.

Toivottavasti kaivo pian elpyy ilmojen lämmittyä?

Jos anturit ovat helposti luoksepäästävässä paikassa, voisit irrottaa ne ja uittaa jääsohjossa, tällöin niiden pitäisi näyttää 0.0C.

Antureita takaisin asennettaessa tulee ne kiristää huolellisesti putkeen kiinni ja lämpöeristää hyvin.

ATS

[Poppis]

Tästä kuvasta voi päätellä, että kierrokseen kuluu n. 14 min.
Liuoksen nopeus putkessa on n. 0,5 m/s

Sanoisin, että liuoksen kierrossa ei ole mitään vikaa.
Muodoltaan lämpötilakäyttäytyminen on tyypillinen kaivon trendi.
Ainoa ongelma on, kun kaivo käy näin kylmänä.

Toivottavasti kaivo pian elpyy ilmojen lämmittyä?

Jos anturit ovat helposti luoksepäästävässä paikassa, voisit irrottaa ne ja uittaa jääsohjossa, tällöin niiden pitäisi näyttää 0.0C.

Antureita takaisin asennettaessa tulee ne kiristää huolellisesti putkeen kiinni ja lämpöeristää hyvin.

ATS

Hyvä kuulla ettei sitten ilmeisesti tarvitse heittää kirvestä tuonne kaivoon.

Kaivo on jo reilun asteen lämmennyt ja täytyy tarkkailla vielä jatkossakin, että se nyt sitten oikeasti palautuu. Paljonkohan tuossa olisi suunnilleen raja-arvo, mistä tietäisi kaivon olevan kunnossa?

Tuota antureiden testausta voisi kokeilla jos ne on helppo ottaa pois. Jos se on vaikeaa, niin ilmeisesti kiertoa voisi sitten nopeuttaa vielä niin, että mitattu dT olisi 2,3-astetta?

Haluatko ATS niitä lukemia mitä aiemmin pyysit keräämään, vai selkenikö kuvio tällä viimeisimmällä mittauksella?

------

Seuraava askelko olisi sitten säätää lattiakierron dT vähän isommaksi? Se on nyt aika tasan 5.0 eli suosituksen alarajalla. Mikähän tuossa olisi hyvä?

LKV-kierron dT on 3-astetta ja suositus olisi 8-10C, joten sitä pitäisi sitten ilmeisesti myös säätää, mutta miten se voi noin pielessä olla?

[peki]

Seuraava askelko olisi sitten säätää lattiakierron dT vähän isommaksi? Se on nyt aika tasan 5.0 eli suosituksen alarajalla. Mikähän tuossa olisi hyvä?
Lainaus
Mistä sait tuon suosituksen?

[Poppis]

Mistä sait tuon suosituksen?

Taisin täältä foorumilta jostain lukea ja ihan kuin olisin manuaalistakin jotain tuon tapaista lukenut. Voisiko se olla jotain muuta kuitenkin?

Yritän latailla noita manuaaleja netistä, mutta se nyt tuntuu tökkivät. Pari päivää mokkula on ollut vain GPRS-yhteydellä

Käyttövedenkiertoa mietin, että voiko tuo dT koskea sitä tapausta jos ei ole ulkoista varaajaa? Eli pitäiskö muka saada 8-10C ero sillä että vesi kiertää pumpun sisällä...

[seppaant]

Haluatko ATS niitä lukemia mitä aiemmin pyysit keräämään, vai selkenikö kuvio tällä viimeisimmällä mittauksella?
Nämä mittaukset riitti tällä erää.

------

Seuraava askelko olisi sitten säätää lattiakierron dT vähän isommaksi? Se on nyt aika tasan 5.0 eli suosituksen alarajalla. Mikähän tuossa olisi hyvä?
Minusta tämä on hyvä

LKV-kierron dT on 3-astetta ja suositus olisi 8-10C, joten sitä pitäisi sitten ilmeisesti myös säätää, mutta miten se voi noin pielessä olla?
Onko sinulla käyttöveden kierto ollut koko ajan päällä?
Käyttöveden kierto ja vielä näin suuri (Dt 3C) saattaa sekoittaa lämpöpumpun sielunelämän pahemman kerran.
Nyt kannattaa kierto pysäyttää kokeilumielessä kokonaan muutamaksi päiväksi ja katsoa vaikutus.
Ja sen jälkeen katsoa mitä tapahtuu suosituksenmukaisella lämpötilaerolla

ATS

[Poppis]

Onko sinulla käyttöveden kierto ollut koko ajan päällä?
Käyttöveden kierto ja vielä näin suuri (Dt 3C) saattaa sekoittaa lämpöpumpun sielunelämän pahemman kerran.
Nyt kannattaa kierto pysäyttää kokeilumielessä kokonaan muutamaksi päiväksi ja katsoa vaikutus.
Ja sen jälkeen katsoa mitä tapahtuu suosituksenmukaisella lämpötilaerolla

Olenkohan ymmärtänyt oikein eli Lämpöjohtopumppu (-niminen valinta) ohjaa sekä lattiaan menevää, että käyttövettä? Niiden nopeuksia saa sen sijaan säädettyä erikseen. Tuo lämpöjohtopumppu on ollut automaatilla koko ajan eli silloin kai se ei jatkuva pitäisi olla. Valinta löytyy valikosta 5.1.10, jos joku Nibeläinen ehtii tarkastaa asian.

En viitsinyt katkaista tuota kokonaan, kun ajattelin, että lattiakiertokin loppuu sitten. Tietenkin jos laittaisi pumpun nopeuden nollaan?

[sam68]

Käyttövedenkiertoa mietin, että voiko tuo dT koskea sitä tapausta jos ei ole ulkoista varaajaa? Eli pitäiskö muka saada 8-10C ero sillä että vesi kiertää pumpun sisällä...

Tuolla erolla ei aiheuta niin pahoja ongelmia kuin nyt. Piuha irti kuten ATS kertoi ja katso miten tilanne muuttuu. Olettaen että teillä sellainen on. Epäilen ettei ole..

[Poppis]

Tuolla erolla ei aiheuta niin pahoja ongelmia kuin nyt. Piuha irti kuten ATS kertoi ja katso miten tilanne muuttuu. Olettaen että teillä sellainen on. Epäilen ettei ole..

Juu  siis nimenomaan ei ole ulkoista varaajaa. Pelkästään pumpun sisällä oleva. Onko tuo kolmen asteen dT hyvä silloin? Eikai sitä ole kymmeneen järkeä lähteä nostamaan kun ei ole sitä ulkoista varaajaa. Mietin muutenkin, että ei kai siellä mitään ole mikä edes varsinaisesti kiertää, mutta toisaalta kun tuo nyt dT:n näyttää niin siksi ajattelin pitäisikö jotain säätää, vaikka ei ole ulkoista.

[sam68]

Juu  siis nimenomaan ei ole ulkoista varaajaa. Pelkästään pumpun sisällä oleva. Onko tuo kolmen asteen dT hyvä silloin? Eikai sitä ole kymmeneen järkeä lähteä nostamaan kun ei ole sitä ulkoista varaajaa.

Kiertääkö käyttövesi kokoajan eli siellä on käyttövedelle kolme putkea. Kylmä, kuuma ja kierto? Kierto on ohuempi.

[Poppis]

Juu  siis nimenomaan ei ole ulkoista varaajaa. Pelkästään pumpun sisällä oleva. Onko tuo kolmen asteen dT hyvä silloin? Eikai sitä ole kymmeneen järkeä lähteä nostamaan kun ei ole sitä ulkoista varaajaa.

Kiertääkö käyttövesi kokoajan eli siellä on käyttövedelle kolme putkea. Kylmä, kuuma ja kierto? Kierto on ohuempi.

Pumpun päällä on 4 putkea, joista kaksi menee kaivoon ja kaksi menee käyttöveden jakotukeille suoraan eli kylmä ja lämmin. Jakotukeilta menee suoraan suihkuile ja hanoille. Tarkoititko tätä, vai pitäisikö vilkaista pumpun sisälle?

[sam68]

Pumpun päällä on 4 putkea, joista kaksi menee kaivoon ja kaksi menee käyttöveden jakotukeille suoraan eli kylmä ja lämmin. Jakotukeilta menee suoraan suihkuile ja hanoille. Tarkoititko tätä, vai pitäisikö vilkaista pumpun sisälle?

Ei tarvi muuta eli ei teillä ole tuota käyttövedenkiertoa, joka saattaa aiheuttaa ongelmia.

[Poppis]

Ei tarvi muuta eli ei teillä ole tuota käyttövedenkiertoa, joka saattaa aiheuttaa ongelmia.

Onko silloin tuo käyttöveden dT mitenkään merkityksellinen arvo ja onko se ok jos se on 3C?

[sam68]

Onko silloin tuo käyttöveden dT mitenkään merkityksellinen arvo ja onko se ok jos se on 3C?

En tiedä tarkalleen mitä se meinaa. Joku Nibeläinen osaa varmaan kertoa..

[seppaant]

LKV-kierron dT on 3-astetta ja suositus olisi 8-10C, joten sitä pitäisi sitten ilmeisesti myös säätää, mutta miten se voi noin pielessä olla?
Onko sinulla käyttöveden kierto ollut koko ajan päällä?
Käyttöveden kierto ja vielä näin suuri (Dt 3C) saattaa sekoittaa lämpöpumpun sielunelämän pahemman kerran.
Nyt kannattaa kierto pysäyttää kokeilumielessä kokonaan muutamaksi päiväksi ja katsoa vaikutus.
Ja sen jälkeen katsoa mitä tapahtuu suosituksenmukaisella lämpötilaerolla

ATS

Tässä meni nyt käsitteet sekaisin.

Yleensä lämpimän käyttöveden kierrolla tarkoitetaan sitä, että pieni erillinen pumppu kierrättää käyttövettä käyttöveden varaajan ja etäisimmän kulutuspisteen välillä.
Tällä varmistetaan, että heti hanan aukaisun jälkeen tuleva vesi on lämmintä.

Nibe-terminologiassa LKV-kierrolla tarkoitettaneen sitä tilannetta, missä vaihtoventtiili on kääntänyt lämmitysveden lämmittämään käyttövesivaraajaa.

ATS

[Poppis]

Tässä meni nyt käsitteet sekaisin.

Yleensä lämpimän käyttöveden kierrolla tarkoitetaan sitä, että pieni erillinen pumppu kierrättää käyttövettä käyttöveden varaajan ja etäisimmän kulutuspisteen välillä.
Tällä varmistetaan, että heti hanan aukaisun jälkeen tuleva vesi on lämmintä.

Nibe-terminologiassa LKV-kierrolla tarkoitettaneen sitä tilannetta, missä vaihtoventtiili on kääntänyt lämmitysveden lämmittämään käyttövesivaraajaa.

ATS

Näin se on. Meillä on vesi kylmää kun avaa hanan, joten ei siellä käyttövesi kierrä. Siksi varmaan ihmettelinkin, että miksi tuo ero voisi olla noin iso ja mitä siinä oikeasti edes mitataan, kun vesi ei pumpun ulkona kierrä, vaan ainoastaan poistuu hanasta.

[Poppis]

Onkos tässä nyt jotain kaivon sulamisen jälkimaininkeja vielä, kun tuntuu, että sähköä kuluu nyt enemmän kuin alkuvuodesta jolloin oli kelit yhtä lämpöiset? Silloin ei ollut LTO päällä ja nyt on, mutta kulutus on luokkaa 10% enemmän ja pakkaslukemat aika vastaavat.

Pumpun muutokset tammikuun alkuun verrattuna on:
-Lämpökäytä 0 -> 4
-Kaivon kierron nopeus 75% -> 80%
-Asteminuutit -60 -> -150

[Xargo]

Onkos tässä nyt jotain kaivon sulamisen jälkimaininkeja vielä, kun tuntuu, että sähköä kuluu nyt enemmän kuin alkuvuodesta jolloin oli kelit yhtä lämpöiset? Silloin ei ollut LTO päällä ja nyt on, mutta kulutus on luokkaa 10% enemmän ja pakkaslukemat aika vastaavat.

Pumpun muutokset tammikuun alkuun verrattuna on:
-Lämpökäytä 0 -> 4
-Kaivon kierron nopeus 75% -> 80%
-Asteminuutit -60 -> -150

Mulla on sellainen teoria, että sulla on edelleen kaivon yläpäässä aika tuhdisti jäätä. Aina kun keruuneste nousee putkea pitkin kaivon lämpimästä alapäästä ylös niin se joutuu nousemaan tuon jääkerroksen läpi sulattaen sitä eli luovuttaa siihen lämpöä. Tällöin MLP:lle tulee viileämpi keruuneste (siis verraten tilanteeseen, missä jäätä ei vielä ollut), joka taas laskee hyötysuhdetta, sähköä palaa enemmän.

Ollaan vähän kohtalotovereita siinä mielessä, että mullakin pumppu kävi tuon pakkasjakson aikaan liian pitkiä jaksoja (joskin eri syystä) ja veti teräsputkiosuuden jäähän. Mulla on kaivossa vesiautomaatin imuletku ja ainakin se oli jäätynyt 8m matkalta. Oletettavasti tuo 6m teräsputkiosuus oli siis aika tuhdissa jäässä. Keruulämmöt pahimmillaan -2/-6C. Keskiviikkona sain imuletkun sulatettua ja nyt olen pumpannut kaivosta vettä n. 30m³/vrk, jonka uskon sulattavan tuon teräsputkiosuuden aika tehokkaasti (kun reilu +3 asteinen vesi virtaa vieressä melkosta haipakkaa ohi). Eilen illalla keruu oli jo +2/-1C.

Eiköhän se sullakin sula aikanaan, mutta suht hidasta se voi olla, koska revit kuitenkin myös keruuputkilla lämpöä taloon samalla kun käytät niitä sulatukseen. Jos saat keruun jatkuvalle kierrolle niin se voisi nopeuttaa kaivon elpymistä kun lepojaksojen aikana keruuneste sulattaisi kaivon yläpäätä.

En sinuna kyllä murehtisi asiaa sen enempää. Laittaisin keruun jatkuvalle kierrolle vaikka viikoksi/pariksi ja seurailisin tilannetta viskilasin kera.  

[Poppis]

Mulla on sellainen teoria, että sulla on edelleen kaivon yläpäässä aika tuhdisti jäätä. Aina kun keruuneste nousee putkea pitkin kaivon lämpimästä alapäästä ylös niin se joutuu nousemaan tuon jääkerroksen läpi sulattaen sitä eli luovuttaa siihen lämpöä. Tällöin MLP:lle tulee viileämpi keruuneste (siis verraten tilanteeseen, missä jäätä ei vielä ollut), joka taas laskee hyötysuhdetta, sähköä palaa enemmän.

Ollaan vähän kohtalotovereita siinä mielessä, että mullakin pumppu kävi tuon pakkasjakson aikaan liian pitkiä jaksoja (joskin eri syystä) ja veti teräsputkiosuuden jäähän. Mulla on kaivossa vesiautomaatin imuletku ja ainakin se oli jäätynyt 8m matkalta. Oletettavasti tuo 6m teräsputkiosuus oli siis aika tuhdissa jäässä. Keruulämmöt pahimmillaan -2/-6C. Keskiviikkona sain imuletkun sulatettua ja nyt olen pumpannut kaivosta vettä n. 30m³/vrk, jonka uskon sulattavan tuon teräsputkiosuuden aika tehokkaasti (kun reilu +3 asteinen vesi virtaa vieressä melkosta haipakkaa ohi). Eilen illalla keruu oli jo +2/-1C.

Eiköhän se sullakin sula aikanaan, mutta suht hidasta se voi olla, koska revit kuitenkin myös keruuputkilla lämpöä taloon samalla kun käytät niitä sulatukseen. Jos saat keruun jatkuvalle kierrolle niin se voisi nopeuttaa kaivon elpymistä kun lepojaksojen aikana keruuneste sulattaisi kaivon yläpäätä.

En sinuna kyllä murehtisi asiaa sen enempää. Laittaisin keruun jatkuvalle kierrolle vaikka viikoksi/pariksi ja seurailisin tilannetta viskilasin kera.  

Onkos tuohon mitään helppoa tapaa sulattaa tuota vesiautomaatin putkea? Mullakin on sellainen jo kaivossa ja ei tarvisi kytkeä kuin automaattiin kiinni. Putki täyteen tiesuolaa?

Nibessähän on tuo 10vrk jatkuva kierrätys tuolla keruupuolella. Ehkä sen voisi tosiaan laittaa päälle... ei ainakaan unohtuisi kesään asti jatkuvalle.

[Xargo]

Onkos tuohon mitään helppoa tapaa sulattaa tuota vesiautomaatin putkea? Mullakin on sellainen jo kaivossa ja ei tarvisi kytkeä kuin automaattiin kiinni. Putki täyteen tiesuolaa?

Nibessähän on tuo 10vrk jatkuva kierrätys tuolla keruupuolella. Ehkä sen voisi tosiaan laittaa päälle... ei ainakaan unohtuisi kesään asti jatkuvalle.

Joo tuo 10vrk jatkuva voisi olla ihan fiksu veto.

Tuohon sulatteluun en voi sanoa ainakaan oman tapani olevan mitenkään helppo/kevyt, mutta toimiva kuitenkin. Eli puutarhaletkulla painetaan kuumaa vettä jäätä vasten. Homma etenee ehkä sentin minuutissa. Täsmää aika hyvin tuon sulatteluun kuluneen ajan kanssa. Eli kyllä siihen 8m matkan sulatteluun yli 10h meni. Ajattelin jäätä olevan metri/pari niin tuli vähän yllärinä tuo 8m. Vastaisuuden varalle aion kyllä laittaa sinne putkeen sulanapitokaapelin niin onnistuu sulatus ihan pistorasiaan tökkäämällä jos pääsee jässähtämään ääriolosuhteissa. Sähköllä vain pieni reikä läpi asti ja virtauksella sitten suuremmat sulaksi. Normisti pidän auki pienellä virtauksella.

[Muumi]

Onkos tuohon mitään helppoa tapaa sulattaa tuota vesiautomaatin putkea? Mullakin on sellainen jo kaivossa ja ei tarvisi kytkeä kuin automaattiin kiinni. Putki täyteen tiesuolaa?

Nibessähän on tuo 10vrk jatkuva kierrätys tuolla keruupuolella. Ehkä sen voisi tosiaan laittaa päälle... ei ainakaan unohtuisi kesään asti jatkuvalle.

Joo tuo 10vrk jatkuva voisi olla ihan fiksu veto.

Tuohon sulatteluun en voi sanoa ainakaan oman tapani olevan mitenkään helppo/kevyt, mutta toimiva kuitenkin. Eli puutarhaletkulla painetaan kuumaa vettä jäätä vasten. Homma etenee ehkä sentin minuutissa. Täsmää aika hyvin tuon sulatteluun kuluneen ajan kanssa. Eli kyllä siihen 8m matkan sulatteluun yli 10h meni. Ajattelin jäätä olevan metri/pari niin tuli vähän yllärinä tuo 8m. Vastaisuuden varalle aion kyllä laittaa sinne putkeen sulanapitokaapelin niin onnistuu sulatus ihan pistorasiaan tökkäämällä jos pääsee jässähtämään ääriolosuhteissa. Sähköllä vain pieni reikä läpi asti ja virtauksella sitten suuremmat sulaksi. Normisti pidän auki pienellä virtauksella.

Ite huomasin kans ton teidän kommentin piirin pyörittämisestä pakolla. Kävin äsken tuikkaa päälle ja pitää seurailla nouseeko piirin lämmöt. Kone kun päällä tulee maasta noin -2. Nyt kun seurasin piirin lämpöjä kun ei kompura ollut käytössä kerkesi se juuri nousemaan 0. Oiskhan itelläkin sit jäätä. Kaivo tehty Marraskuussa ja porari sano et kyllä siellä jonkun verran vettä pitäs olla. Kaivo 2x120. Nibe 1245-12

[tomppeli]

Kaivo tehty Marraskuussa ja porari sano et kyllä siellä jonkun verran vettä pitäs olla. Kaivo 2x120. Nibe 1245-12

Teille, jotka olette suunnittelemassa maalämmitystä porakaivolla.

Jos vaihtoehtoina on tehdä yksi syvä kaivo, tai vaihtoehtoisesti kaksi vähän matalampaa.

Kannattaa aina yrittää porauttaa yksi mahdollisimman syvä kaivo.

Siihen on muutamia syitä, mutta tässä nyt pari.
- Kahteen kaivoon tarvitaan kahdesti se kalliimpi maaporaus, teräsputkineen ja kahdet liitosputket kaivoille ja mahdollisesti vielä kaivojen tehon tasaamiseksi kiertävän maanesteen kuristin säädöt.

- Porakaivon parhaat (tuottoisimmat) metrit ovat kaivon pohjalla. Porakaivon lämpötila on kylmimmillään noin 20-50 metrin syvyydessä. Kaivon pohjalla 200 metrin syvyydessä kallioperä on noin 1-2 astetta lämpöisempi, kuin 50 metrin syvyydessä.

Jos on siis madollista ja porari pystyy poraamaan syvän, jopa 240metrisen kaivon, kannattaa aina valita tuo yksi syvä kaivo.

Joissakin lämpöpumpuissa on hiukan heikkotehoinen maanesteen kiertopumppu, joka ei jaksa kunnolla kierrättää 400 metriä pitkässä putkessa maanestettä. Silloin kannattaa valita kolmiputkinen keräin. Se ei kuitenkaan mahdu kaikkein pieniläpimittaisimpiin porareikiin.
Kannattaa aina ennen, kuin sopii porausurakasta, ottaa tämäkin seikka huomioon.

[Muumi]

Kaivo tehty Marraskuussa ja porari sano et kyllä siellä jonkun verran vettä pitäs olla. Kaivo 2x120. Nibe 1245-12

Teille, jotka olette suunnittelemassa maalämmitystä porakaivolla.

Jos vaihtoehtoina on tehdä yksi syvä kaivo, tai vaihtoehtoisesti kaksi vähän matalampaa.

Kannattaa aina yrittää porauttaa yksi mahdollisimman syvä kaivo.

Siihen on muutamia syitä, mutta tässä nyt pari.
- Kahteen kaivoon tarvitaan kahdesti se kalliimpi maaporaus, teräsputkineen ja kahdet liitosputket kaivoille ja mahdollisesti vielä kaivojen tehon tasaamiseksi kiertävän maanesteen kuristin säädöt.

- Porakaivon parhaat (tuottoisimmat) metrit ovat kaivon pohjalla. Porakaivon lämpötila on kylmimmillään noin 20-50 metrin syvyydessä. Kaivon pohjalla 200 metrin syvyydessä kallioperä on noin 1-2 astetta lämpöisempi, kuin 50 metrin syvyydessä.

Jos on siis madollista ja porari pystyy poraamaan syvän, jopa 240metrisen kaivon, kannattaa aina valita tuo yksi syvä kaivo.

Joissakin lämpöpumpuissa on hiukan heikkotehoinen maanesteen kiertopumppu, joka ei jaksa kunnolla kierrättää 400 metriä pitkässä putkessa maanestettä. Silloin kannattaa valita kolmiputkinen keräin. Se ei kuitenkaan mahdu kaikkein pieniläpimittaisimpiin porareikiin.
Kannattaa aina ennen, kuin sopii porausurakasta, ottaa tämäkin seikka huomioon.

Tulevat maalämpöilijät ottakaa yo kommentti huomioon. Nyt ite joutuu menemään niillä mitä on (ei ollu hajuakaan ja ei kyllä porari vihjassu yo asiosta)!!!! Mut onneks talossa on lämmintä riittäny ja vastukset ollu päällä vain L tappajaisissa, pakkkasta oli pahimmillaan viime La noin -35

[Poppis]

Aikaisemmin kyselin siitä lasketusta menoveden lämpötilasta... nyt se ei enää ole vakio 30-astetta vaan on laskenut 28-asteeseen ja päivittyy koko ajan. Eli olisiko nyt ollut niin, että tuo menovesi oli jotenkin rajoitettu tuohon 30-asteeseen ja jos sen ympäriltä on integraalia laskettu, niin ehkä tuo on jotenkin väärin toiminut? Osaako joku kertoa teoriaa havainnon tueksi?

Kylmillä keleillä meno oli n. 30-astetta ja paluu 25. Nyt on tasaisemmin tuon 28-asteen ylä- ja alapuolella meno&tulo.

EDIT: erotus siis edelleen sama, mutta nyt mitattu ja laskettu menolämpötila ei ole sama enää, vaan mitattu on suurempi.

[peki]

Eikö sen litkun dt:n eron pidäkin kasvaa kylmällä. Rakenteet ottaa paremmin lämpöä vastaan kuin lauhalla kelillä.

[Poppis]

Eikö sen litkun dt:n eron pidäkin kasvaa kylmällä. Rakenteet ottaa paremmin lämpöä vastaan kuin lauhalla kelillä.

Taisin kirjotttaa epäselvästi eli dT siis on pysynyt samana suunnilleen, mutta nyt se on eri kohdassa kun verrataan tuohon laskettuun menoveden lämpötilaan minkä pumppu ilmoittaa. Ennen maksimimeno oli sama kuin laskettu, mutta nyt se on 2,5-astetta suurempi. Ja nyt tuo laskettu lämpötila vaihtelee kuten muillakin. Ennen se oli vain 30-asteessa.

Onko siis joku rajoitus ollut päällä tuolle lasketulle menovedelle ja onko se aiheuttanut jotain virheellistä toimintaa, mikäli sen ympäriltä se integraali lasketaan? Ajattelisin, että yläpuolelta laskettava integraali olisi aika pieni suhteessa alapuoleen.