Menoveden lämpötila lattialämmitystalossa vv-kone

[Timppa26]

Kait tämäkin kysymys on uuden aiheen arvoinen vaikka kysymystä varmaan jo sivuttu jossain muussa aiheessa.

Olen pitänyt usb tikkua tiiviisti pumpun kyljessä kiinni ja kerännyt tietoa vuodenvaihteesta lähtien.

Sellainen huomio että on lämpötila ulkona sitten 0 tai -15 tai siltä väliltä niin piiriin lähtevä menolämpötila lämityssyklin aikana on noin 32 astetta.
Käyrä kolmosessa, lämpötilasiirto 0, ja pumppu 6kW Nibe 1226.

0-kelillä pyynti 27 luokkaa, -15:ssa 31.
Onko normaalia että tuo menolämpötila ei tuosta nouse pakkasen kiristyessä? Loppuuko pumpusta yksinkertaisesti teho nostattaa lämpimämpää menovettä?

Menolämpötilan yläraja asetettu 40 asteeseen joten ainakaan siitä ei pitäisi olla kiinni.

Tuohan tarkoittaisi että kun pyynti nousee 32 asteeseen niin kompura olisi koko ajan päällä.

[juntti]

Tuohan tarkoittaisi että kun pyynti nousee 32 asteeseen niin kompura olisi koko ajan päällä.

Ei tarkoita. Jos tulee kipakampi pakkasjakso niin laatta on lämpimämpi, paluuvesi on lämpimämpää ja meno nousee yli 32 asteen.

[Timppa26]

Tein pientä vertailua. 2 otosta, suht samassa ulkolämpötilassa.
Muutoksia otoksesta 1 otokseen 2:
* laskin pyyntiä niin että lämpötilasiirto 0->-1 (käyrä 3)
* ekassa matalampi LJ pumpun virtausnopeus -> suurempi dT

Näyttäis siltä että pienemmällä pyynnillä ja menolämpötilalla  saavutetaan sama paluulämpötila.
Eikä lämpötila talon sisällä ainakaan muuttunut matalammaksi.
Vastaavia havaintoja olen tehnyt en pelkästään tuon muutaman tunnin otoksella.

Ei kannattais ainakaan minun pumpulla työntää paljoakaan yli 30 asteen lämpötilaa piireihin, jos vaan sisällä tarkenee.

Käyttöasteet lämmitys, otos 1: 45%, otos 2: 34%

Kunhan nyt tuollaisen tein, en tiedä onko tuolla mitään teoriapohjaa  

[Xargo]

Tein pientä vertailua. 2 otosta, suht samassa ulkolämpötilassa.
Muutoksia otoksesta 1 otokseen 2:
* laskin pyyntiä niin että lämpötilasiirto 0->-1 (käyrä 3)
* ekassa matalampi LJ pumpun virtausnopeus -> suurempi dT

Näyttäis siltä että pienemmällä pyynnillä ja menolämpötilalla  saavutetaan sama paluulämpötila.
Eikä lämpötila talon sisällä ainakaan muuttunut matalammaksi.
Vastaavia havaintoja olen tehnyt en pelkästään tuon muutaman tunnin otoksella.

Ajapa testiä vaikka viikko/pari talon varaavuudesta riippuen niin huomaat kyllä eron lämpötilassa. Kummassakin tapauksessa siirretään suurinpiirtein saman verran lämpöä per aikayksikkö vaikka jälkimmäisessä menolämmöt onkin matalammalla, koska virtaus on suurempi. Jälkimmäisen tapauksen pienempi käyntiaikasuhde tosin tarkoittaa, että lämpöä siirretään vuorokaudessa vähemmän. Sullakin varmaan on betonilaatta, mitä varailet niin ei se ihan heti jäähdy. Jatka testiä pidempään niin huomaat kyllä eron.

Itsekin on tullut sekoiltua saman asian kanssa kun näytti siltä, että pienemmällä ll-kierrolla pumppu kuluttaisi vähemmän energiaa. Muutaman päivän päästä kuitenkin rakenteet olivat pintalämpömittarilla mitattuna viilenneet ja pumppu kulutti taas saman verran. Laitoin kierron takaisin täysille. Eli ei muutaman käyntijakson perusteella oikein voi päätellä riittääkö lämpö talolle (tai paremminkin sen asukeille). Tai siinä mielessä voi jos lasket pyyntilämmön ja menolämmön välisen integraalin ja otat virtauksen muutoksen vaikutuksen huomioon.

Tai sitten tuossa käy niin, että suuremmalla kierron nopeudella lämpöä siirtyy niin paljon tehokkaammin vaikka dT onkin pienempi, että lyhyempikin käyntiaika riittää (epäilen).

[Timppa26]

Tai sitten tuossa käy niin, että suuremmalla kierron nopeudella lämpöä siirtyy niin paljon tehokkaammin vaikka dT onkin pienempi, että lyhyempikin käyntiaika riittää (epäilen).

Olen valmis uskomaan tähän, lyhyen empiirisen tutkimisen perusteella.

[Xargo]

Tai sitten tuossa käy niin, että suuremmalla kierron nopeudella lämpöä siirtyy niin paljon tehokkaammin vaikka dT onkin pienempi, että lyhyempikin käyntiaika riittää (epäilen).

Olen valmis uskomaan tähän, lyhyen empiirisen tutkimisen perusteella.

Riippuu kovasti virtauksesta. Siinä olet kuitenkin oikeassa, että suuremmalla virtauksella MLP:n hyötysuhde on parempi ja sitä kautta pienempi käyntiaikasuhde riittää. Oikeastaan epäilin vaan tuota suuruusluokkaa. Eli käyntiaikasuhteissa on kuitenkin 9 prosenttiyksikön ero kun korkeammalla virtauksella saatu hyötysuhteen paranema on taas luokkaa 5%

Eli siis kannustan kyllä pitämään kierron vauhdikkaana ja voihan se olla, että talon lämmöt pysyvät riittävän korkeina. Tarkoitus oli vaan sanoa, että kyllä noilla eroilla talon pitäisi hieman viiletä, mutta se taas riippuu niin paljon talon rakenteista, että paha spekuloida sen enempää. Joka tapauksessa jälkimmäinen tapaus on aivan varmasti noista se taloudellisempi.

[Timppa26]

Eli siis kannustan kyllä pitämään kierron vauhdikkaana ja voihan se olla, että talon lämmöt pysyvät riittävän korkeina.

Juu LJ pumppu pidetään edelleen "kakkosvaihteella".
Laitoin nyt keruupumpun  nopeuden eka kertaa matalimpaan asentoon I. ->dT nousi 2,5->3,7
Saas nähä mitä tällä muutoksella on vaikutusta lämmityspiirin menolämpötilaan, vai onko mitään.
Maahan menee nyt asteen kylmempää litkua, käynee niin että kaivo jonkin verran kylmenee. Toisaalta kierros kestää kauemmin joten litku ehtii enemmän lämmetä... Mene ja tiedä näistä.
Joku sanoi foorumilla että höyrystimelle olisi suotavaa ajaa isommalla virtauksella, hyötysuhteen vuoksi.