Espoon Leppävaaran kupeessa olevalle 6,5 hehtaarin Bergans Kiinteistöt Oy:n alueelle ollaan suunnittelemassa asuinaluetta, jota saatettaisiin lämmittää maalämmöllä.
Tänä vuonna valmistui ensinnäkin GTT:n tekemä 16-sivuinen tekninen selvitys:
Nina Leppäharju, Tuomo Turunen ja Jarmo Kallio:
Bergansin geoenergiatutkimukset ja energiakaivokentän mallinnus (GTT 19.3.2010, ladattavissa pdf:nä
täältä). Selvitys käsittelee sitä, miten paljon ja millaisin ratkaisuin maalämpöä olisi saatavissa alueen kallioperästä suurkiinteistöjen tarpeisiin. Siinä on oikein hyvää perustietoa myös pienrakentajille siitä, miten kallioperä ja keruutekniikka vaikuttaa lämmönkeruuseen. Yksi johtopäätös on se, että keruukenttä ja kaivojen väli kannattaa sijoittaa aika väljästi, jotta lämmöntuotto olisi mahdollisimman hyvä. Kannattaa lukea!
Toiseksi valmistui VTT:n tekemä 60-sivuinen selvitys
Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola & Sakari Pulakka: Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä (VTT Tiedotteita 2546; pdf-tiedosto ladattavissa
täältä). Siinä selvitetään mm. se, kuinka kustannustehokas ja luontoystävällinen maalämpö ja -viilennys on verrattuna kaukolämpöön. Johtopäätös on se, että paras ratkaisu taloudellisesti saattaa oll 50 %:lle mitoitettu maalämpö, joka tuottaa noin 98 % tarvittavasta lämmöstä lämpöpumpulla ja loput vastuksilla. Lisäksi selvitetään lämmönkeruukentän rakentamisvaihtoehtoja ja koko hankkeen taloudellista toteutusta. Jälkimmäisessä johtopäätös on se, että maalämmön lisäkustannuksen taloudellinen takaisinmaksuaika on 4-7 vuotta eli yllättävän lyhyt.
Selvityksen loppuosa käy lävitse sekä maalämmön että kaukolämmön hiilijalanjäljet. Niissä maalämpö oli kaukolämpöä parempi kaikissa muissa vaihtoehdoissa, paitsi siinä, jossa maalämmön mitoitus on vain 30 %.
Lukekaa hyvät ihmiset nämä, varmaan herää ajatuksia. Hienoa, että löytyy aluerakentaja, jota on kiinnostanut selvittää kunnolla alueen lämmitysvaihtoehdot.
