maapiirin nesteen pyörittäminen.

[JJJJJJ]

12kw nibe pyörii ensimmäistä talvea ja kaivoa 220metriä pihassa. Nyt kun pakkaset on viikonverran pyörinyt -15asteessa on kaivolta tulevan nesteen lämpö laskenut noin +0,3 asteeseen.

Onko kenelläkään kokemusta (toki mielipiteitäkin saa esittää) onko mitään hyötyä jos maapiirin pumpun kytkee pyörimään jatkuvasti. Varmastikkin tasaa kaivon lämpöä mutta onko tästä mitään hyötyä kaivon tehoa ajatellen?

sähkönkulutusta ainakin lisää kiertopumpun kulutuksen verran. Muita miinuksia?

[kotikallio]

No pumppu tietysti vähän enemmän kuluu, ja lämpöenergiaa siirretään vähän pannuhuoneesta kaivoon päin.
Jos kaivon yläpäässä tai vaakaputkessa olisi jäätymisvaara, niin siihen tuonee pientä plussaa.
Kaivon tehoon tuo ei minusta vaikuta; teho sekä energia tulee sieltä kalliosta.
Eipä tule muuta mieleen, ja nämä ovat vain intuition, ei kokemuksen pohjalta.

[JJJJJJ]

itselläni oli ajatus, jos kaivon pohjalla on lämpätila lähempänä +4 astetta ja pintaa kothi kaivo jäähtyisi. Kun pumppu pyörii kokoajan, kompuran ollessa pois lämpöä siirtyisi kaivon pohjalta ylempiin kerroksiin. Näin kaivon lämpö olisi suurempi käyntijaksojen aikana.

Viikon seurantajakso takana eikä merkittävää lämpötilahyötyä vaikka kiertopumppu pyöri koko ajan joten palautin asetuksen jaksottaiselle

[Jakari]

Moiks,

Älä pyöritä pumppua jatkuvasti, se ei paranna tilannetta.  Et voi lämmittää kaivoa mainittavasti vedenkierrolla talvella. Kesällä tuokin onnistuu ilmaiskylmää käyttämällä. 
Olisikohan Kv. pumpun nopeus liian alhainen ?  Tuleva kaivon lämpö on matala, tai asutko lapissa ?  Tarkista lukemat huoltovalikossa koneen käydessä.

Uskon, että mittaamasi arvot ovat kompuran käydessä mitattuja.  Ota data talteen tikulle ja katsotaan sitä.
Noin syvästä kaivosta tulee varmuudella ainakin +4 asteista vettä (paikkakunnasta riipuen jopa +7).  Huomaa, että lämpötila muuttuu reippaasti käyntijakson aikana. Alussa tulee lyhyt kylmäjakso (vaakaputkisto on jäähtynyt). Pitkän käyntijakson lopussa keruupiirin neste tekee koko kierroksen, jolloin lämpötila laskee pari astetta.

[JJJJJJ]

Moro,

Tikulla dataa muutamassa jaksossa yli viikon ajalta. asunto pirkanmaalla ja kv. pumpun teho 90% käyntijakson aikana maapiiristä tulevan nesteen lämpö tasaantuu tuohon +0,5 asteen paikkeille!

[Jakari]

No kylläpä menee kylmäksi !

Joku voisi selitellä tuota juttua, itse olen keltanokka.
Paluu menee sitten pakkaselle reippaasti. Kyllähän tuostakin lämpöä revitään, mutta saattaa heikentää cop:ia.
Mulla kaivon lämmöt nyt:  tulo +5 ja paluu +1 (Turku).


Tuo Brunon exceli on mainio työkalu, ellet itse ole rakentanut jotain vastaavaa.

Re: Nibe 1145 lokien tulkinta?
Tulkintaa helpottaa, kun piirrät numerot grafiikaksi esimerkiksi Excelissä.
Ohessa linkki taulukkopohjaan ...   https://sites.google.com/site/brunomaalampo/

[kotikallio]

No kylläpä menee kylmäksi !

Ei tuo nyt mitenkään erityisen kylmä ole, itselläni menee näillä keleillä samaan, ja -15 keleillä meni hiukan jo miinukselle.
Kallion peruslämpö riippuu paikkakunnasta, erityisesti leveyspiiristä, ja minulla se on siten n 6.5 astetta.  Toinen pääselittäjä on tietysti kaivon mitoitus, jota voi kuvata vaikka indeksillä pumpun teho jaettuna kaivon aktiivisyvyydellä.  Mitä suurempi teho per kaivometri on revittavä, sitä suurempi delta tarvitaan kallion ja viinan välille, jotta se teho saadaan siirtymään. Käyntijakson alussa energiaa saadaan tauon aikana lämmenneestä kaivovedestä, mutta  käyntijakson loppua kohti sitä ns "optimimitoitetussa"  systeemissä joudutaan vetämään koko siirtoketjun läpi kalliosta, ja siitä se iso delta tulee.  Vastaavasti vakavasti "ylimitoitetussa" kaivossa kaivoveden energiavarasto voi kattaa  koko käyntijakson.  Uraani- ja vesisuonet ovat myös hyviä tähtäyskohteita poratessa, niistä saa lisäpotkua tuohon peruskonseptiin.

Nuo mitoitukset ovat kunkin omia "sijoituspäätöksiä", ja kukin tulkoon uskollaan autuaaksi. Kunhan on mitoitettu niin ettei jäädy, niin pelaa kyllä.

[Timo Karhu]

Lohduttavaa kuulla että nollan tuntumassa ja alle olevia tuloviinoja löytyy muiltakin. Itse todistin hiljattain oman kyseenalaisen ennätyksen, -1C tulo ja -3,5C meno noin ½h käynnin jälkeen kun talossa oli valutettu varaaja tyhjäksi (10C yläosa taisi olla 12C). Samalla painemittari jopa heilui 0,1barin välillä. Pelkäsin että neste veti hileeseen ja aiheutti tuon heilunnan tulopuolella.
Tarkkailin tuota tulolämpöä muutaman päivän osalta ja huomasin että ensimmäisen 10 minuutin jälkeen tulolämpö aina "romahtaa" eli laskee n. 1,5C. Käsittääkseni tällöin kierto on mennyt koko keruuputken läpi.

Kun puhutaan kaivon lämmöstä, niin kumpaan kannattaisi tuijottaa? Ensimmäisen kierron lämpöön vai ihan siihen kylmimpään loppupään lukemaan?

[maalämmittää]

Mulla tulo kaivolta laskee n. -1,7C:een käyntijaksossa ja ei se siitä näytä juurikaan alenevan, vaikka kone kävisi vuorokauden.
Noin 15 minuuttia on ensimmäinen kierros.

[kotikallio]

Kun puhutaan kaivon lämmöstä, niin kumpaan kannattaisi tuijottaa? Ensimmäisen kierron lämpöön vai ihan siihen kylmimpään loppupään lukemaan?

Se nyt varmaankin riippuu siitä, missä tarkoituksessa siitä puhutaan.  Ja kaivon lämpö on kovin epämääräinen ilmaisukin; kallio, kaivovesi vai viina, kaikilla eri lämpötila
Jos asiasta puhutaan hyötysuhteen näkökulmasta, niin silloin viinan keskiarvolämpö käyntijakson yli lienee relevantti. Ja siitä tulee se kysymys, kannattaisiko integraalia/käyntijaksoa pienentää, niin että tuo keskiarvo maksimoituu, ja paljonko tuohon käytännössä voi vaikuttaa pumpun säädöillä.  Luulisin, että siitä on foorumilla jossakin jo tarinaa,  niinkuin useimmista muistakin yleisistä kysymyksistä.
Sitten kun mennään pakkasissa tehomitoituksen ylärajoille, ja pumppu käy (liki) jatkuvasti, niin sitten alkaa minua kiinnostaa erityisesti se viinan loppulämpötila, mm kaivoveden jäätymisriskin kannalta. Myös keskiarvo on tässä vaiheessa kyllä jo lähellä samaa, kun ei huileja juuri ole.

[Matias]

Sitten kun mennään pakkasissa tehomitoituksen ylärajoille, ja pumppu käy (liki) jatkuvasti, niin sitten alkaa minua kiinnostaa erityisesti se viinan loppulämpötila, mm kaivoveden jäätymisriskin kannalta. Myös keskiarvo on tässä vaiheessa kyllä jo lähellä samaa, kun ei huileja juuri ole.

Tuossa tilanteessa kun lämpöpumppu käy jatkuvasti tulee jossain vaiheessa tilanne että keruuliuoksen lämpötila ei enää laske.

Kun keruuliuoksen lämpötila on riittävän alhainen niin kaivosta siirtyy keruuliuokseen sama määrä lämpötehoa kuin mitä lämpöpumppu siitä ottaa.

Keruuputken seinämät ei johda lämpöä erityisen hyvin joten keruuliuoksen lämpötilan on laskettava riittävästi että muodostuu riittävä lämpövirta kaivon vedestä putken seinämän läpi keruuliuokseen.