Tammikuun kulutus

[zeniitti]

Puurunko-OKT Valkeakoskella, 162m², rak.vuosi 2010, energialuokka A, 2+2 hlö. Vesikieroinen lattialämmitys. Takkaa poltettu ehkä 2 kertaa. Taloon muutettu marras-joulukuun vaihteessa. Sisälämpö 22°C-23°C. Lisäksi puolilämmin talli (15°C-17°C) 36m².

Nibe 1245 8kW / 160m kaivo
Kulutus: 798kWh

Vallox 150 Effect SE
Kulutus: 35kWh

Mitä fuurumilaiset mieltä kulutuslukemista. Pumppu aikalailla oletusasetuksilla. Lämpökäyrä on 4.

Löytyisikö jotain hyvää excel-pohjaa, jolla kulutuslukemia voisi seurata ja siinä olisi vaikkapa joku käppyräkin valmiiksi? Voisin seurata ainakin pumppua, valloxia, vettä ja kokonaissähköä.

[seppaant]

Hyvä tapa seurata omaa kulutusta ja verrata sitä muiden kulutuksiin on laskea ns. OEK (OminaisEnerkianKulutus)
Tämä ei perustu mihinkään virallisiin laskentaohjeisiin vaan on helppokäyttöinen ja yksinkertaistettu versio niistä.

OEK = Energiankulutus / lämmitystarveluku / lämmin pinta-ala ulkoseinien mukaan laskettuna.

- Energian kulutus Wh on parempi kuin kWh, koska lopputulos on välillä n. 5 - 20 ja tämä on helpommin miellettävissä kuin lukuarvot 0,005 - 0,020 mikä tulisi käytettäessä energiana kWh.
- Lämmitystarveluku on 17-ulkolämpötilan vrk keskiarvo. Kuukauden luku on vuorokausilukujen summa.
http://www.degreedays.net/#generate Lämmitystarvelukuja löytää esim täältä
- Pinta-alaan lasketaan lämpimät neliöt ulkoseinien mukaan. Puolilämpimistä otetaan mukaa sopiva osa lämpötilan mukaan, jos lämpötila on alle 17C.

OEK = 798000/746/198 = 5,4

Luku on hyvä.
Tähänastisten kokemusten perusteella uusissa lattialämmitystaloissa luku on n. viidestä alaspäin. Vanhemmissa patteritaloissa suuruusluokaltaan 10 ja vanhemmissa sähkötaloissa suuruusluokaltaan 30.
Juuri valmistuneessa talossa lukua kasvattaa rakennusaikaisen kosteuden poistuminen ja ehkä säädöt eivät ole vielä kohdallaan.

Luku on talokohtainen ja se suuruuteen vaikuttaa  mm. monet asumistottumuksiin liittyvät seikat.
Luku pysyy yleensä muutaman desimaalin tarkkuudella vakiona (lämmityskaudella) ja muutokset ovat merkki joko kulutuksen muutoksista tai lämmöntuottojärjestelmässä tapahtuneista muutoksista.

Tämä näin laskettu OEK on edustava ainoastaan lämmityskaudella, jolloin käyttöveden osuus koko lämmitysenergiasta on pieni.

ATS

[zeniitti]

Tosiaankin, kämpästä irtoaa vielä varmasti rakennusaikaista kosteutta eikä kulutus näin ollen ole vielä vakiintunut. Ehkä odottelemme tässä vielä aikoja kuivempia.

Saako vielä rautalangasta ohjeistuksen lämmitystarveluvun hankkimiseen. Nopeasti hain Pirkkalan lentokentän mittausaseman mukaan parikin exceliä, mutta eipä niistä saanut oikein mitään irti.

Mitä vielä tulee OEK-lukuun, niin pitäisikö sen pysyä samoissa numeroissa pitkin vuotta? Ulkolämpötilat nousee ja kulutus laskee...

Oliko vielä tiedossa sitä jotain toimivaa excelipohjaa käppyröineen vai joutuuko tässä alkaa vääntämään  8-)

[Hannes]

Kyllä se luku näköjään tuolta linkin alta tuli, vaati tosin vähän säätämistä.

923 näytti olevan luku Vaasassa viime kuussa, jos oikein tulkitsin.

84000/923/190 = 4,79 (puut loppu jo joulukuussa   )

Ilmeisesti 4,79 ihan ok luku vaikka talo onkin aika uusi (2009 valmistunut)? Ulkoseinien rajaama pinta-ala tosin saattaa ola väärin koska tarkkaa lukua ei siitä minulla ole. Kerrosala on 217 (1. kerroksinen), mutta siinähän ei ole ulkoseiniäkään, vai onko?

Tehokkaat neliöt on 191, josta 21 neliötä autotallia. Siitä olen laskenut pinta-alaan vaan puolet.

Kuutiothan olisi kanssa hyvä vertausluku, mutta neliöt on varmaan helpompi sisäistää.

[seppaant]

Oliko vielä tiedossa sitä jotain toimivaa excelipohjaa käppyröineen vai joutuuko tässä alkaa vääntämään

Jos laitat YV:nä s-postiosoitteesi, niin lähetän omasta seurannasta modifioidun Exell-pohjan

ATS

[seppaant]

923 näytti olevan luku Vaasassa viime kuussa, jos oikein tulkitsin.

84000/923/190 = 4,79 (puut loppu jo joulukuussa  Hymiö )

Ilmeisesti 4,79 ihan ok luku vaikka talo onkin aika uusi (2009 valmistunut)? Ulkoseinien rajaama pinta-ala tosin saattaa ola väärin koska tarkkaa lukua ei siitä minulla ole. Kerrosala on 217 (1. kerroksinen), mutta siinähän ei ole ulkoseiniäkään, vai onko?

Tehokkaat neliöt on 191, josta 21 neliötä autotallia. Siitä olen laskenut pinta-alaan vaan puolet.

Minulla tuo laskenta ei tunnistanut Vaasaa lainkaan, Mutta Poriin se antoi lukeman 714. Eikös Pori ja Vaasa ole aika lähellä toisiaan ja kumpikin rannikolla. Ero on mielestäni aika suuri.
Laskennassa pitää peruslämpötilaksi muuttaa 17C.

Jos OEK-laskennassa otettaisiin huomioon talojen erilaiset muodot ja kerrosluku, tulisi laskennasta liian vaikea.
Pääasia on että käyttää aina samaa pinta-alaa niin silloin oman talon luvut ovat vertailukelpoisia.

ATS

[zeniitti]

Saan luvuksi 754, mikä menee pieleen?

[Hannes]

923 näytti olevan luku Vaasassa viime kuussa, jos oikein tulkitsin.

84000/923/190 = 4,79 (puut loppu jo joulukuussa  Hymiö )

Ilmeisesti 4,79 ihan ok luku vaikka talo onkin aika uusi (2009 valmistunut)? Ulkoseinien rajaama pinta-ala tosin saattaa ola väärin koska tarkkaa lukua ei siitä minulla ole. Kerrosala on 217 (1. kerroksinen), mutta siinähän ei ole ulkoseiniäkään, vai onko?

Tehokkaat neliöt on 191, josta 21 neliötä autotallia. Siitä olen laskenut pinta-alaan vaan puolet.

Minulla tuo laskenta ei tunnistanut Vaasaa lainkaan, Mutta Poriin se antoi lukeman 714. Eikös Pori ja Vaasa ole aika lähellä toisiaan ja kumpikin rannikolla. Ero on mielestäni aika suuri.
Laskennassa pitää peruslämpötilaksi muuttaa 17C.

Jos OEK-laskennassa otettaisiin huomioon talojen erilaiset muodot ja kerrosluku, tulisi laskennasta liian vaikea.
Pääasia on että käyttää aina samaa pinta-alaa niin silloin oman talon luvut ovat vertailukelpoisia.

ATS

751 antoi Vaasasta tuolla 17C peruslämpötilalla.

Kuutioita ehdotin sen takia että kaksikerroksisissa taloissa on yleensä ns. ylös auki asti olevaa tilaa ja huonekorkeudetkin voi huidella jossain 3 metrissä.

Mikä on muuten oikea käsite tolle "ulkoseinien sisäpuolen" -pinta-alalle? Jos sen vaikka löytäisi jostain piirustuksista?

[hoohöö]

oli näköjään nibe 1145-10 käynyt tammikuussa 458 tuntia josta käyttövedelle 60 tuntia. Eli palttia rallaa 400 tuntia lämmitykseen ja jos laskee 2,5kw ottoteholla niin 1000kwh olisi ottanut sähköä tammikuussa pirtin lämmitykseen.
Kaiken kaikkiaan meni 3200 kwh sähköä tammikuussa, siinä on sitten mukana piharakennuskin sähköpattereineen.

Talossa on lupakuvien mukaan 217,5m2 huoneistoala ja sillä laskettuna tammikuun OEK on luokkaa 5.5.
KERROSALA(250) taas on 250.5m2 ja sillä laskettuna OEK luokkaa 4.8.
tuo 250 tarkoittanee sitä että ulkoseinät otettu mukaan pinta-alaan 25cm paksuudelta.

[seppaant]

Saan luvuksi 754, mikä menee pieleen?

Tuo 754 on Pirkkalan luku.
Jos haluaa hienostella niin Motivan sivuilta löytyy vielä korjauskertoimia eri paikkakuntien väliltä.
Esim Pirkkalan luku pitää jakaa luvulla 1,01 jotta saadaan Valkeakosken luku

http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/vertailupaikkakunnat_korjauskertoimet_ja_lammitystarveluvut

ATS

[seppaant]

Kuutioita ehdotin sen takia että kaksikerroksisissa taloissa on yleensä ns. ylös auki asti olevaa tilaa ja huonekorkeudetkin voi huidella jossain 3 metrissä.
Mikä on muuten oikea käsite tolle "ulkoseinien sisäpuolen" -pinta-alalle? Jos sen vaikka löytäisi jostain piirustuksista?

Hannes jos itseäsi haluat kiusata, niin lue täältä  http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=198063&

ATS

[zeniitti]

Saan luvuksi 754, mikä menee pieleen?

Tuo 754 on Pirkkalan luku.
Jos haluaa hienostella niin Motivan sivuilta löytyy vielä korjauskertoimia eri paikkakuntien väliltä.
Esim Pirkkalan luku pitää jakaa luvulla 1,01 jotta saadaan Valkeakosken luku

http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/vertailupaikkakunnat_korjauskertoimet_ja_lammitystarveluvut

ATS

OK. Kiitoksia muuten spostista. Pitänee perehtyä siihen tarkemmin viikonloppuna. Pumpun käyntiajat on jäänyt merkkaamatta ylös, mutta kai ne sieltä ohjauspaneelista löytyy.

[kimmo-k]

Ylöjärvellä 202 kerrosala m2 josta talli ~30m2, kaikessa vesikierto. Lämmintä tilaa talossa siis kerrosalana n. 170m2.

Nibe 6kW + 162m kaivo (aktiivisyvyys).

Takka jossa polteltu yleensä joka toinen päivä puuta kylmimmillä ilmoilla.

Maalämmön kulutus kuukaudessa, kW

2009 Joulukuu, 655
2010 Tammikuu, 741
2010 Helmikuu, 577
2010 Maaliskuu, 501
2010 Huhtikuu, 354
2010 Toukokuu, 267
2010 Kesäkuu, 207
2010 Heinäkuu, 136
2010 Elokuu,100
2010 Syyskuu,107
2010 Lokakuu,334
2010 Marraskuu,543
2010 Joulukuu,661
2011 Tammikuu,583

[Hannes]

Ylöjärvellä 202 kerrosala m2 josta talli ~30m2, kaikessa vesikierto. Lämmintä tilaa talossa siis kerrosalana n. 170m2.

Nibe 6kW + 162m kaivo (aktiivisyvyys).

Takka jossa polteltu yleensä joka toinen päivä puuta kylmimmillä ilmoilla.

Maalämmön kulutus kuukaudessa, kW

2009 Joulukuu, 655
2010 Tammikuu, 741
2010 Helmikuu, 577
2010 Maaliskuu, 501
2010 Huhtikuu, 354
2010 Toukokuu, 267
2010 Kesäkuu, 207
2010 Heinäkuu, 136
2010 Elokuu,100
2010 Syyskuu,107
2010 Lokakuu,334
2010 Marraskuu,543
2010 Joulukuu,661
2011 Tammikuu,583

Ohhoh. Onpas uskomattoman pieni kulutus isohkossa talossa. Lämmityskulut alle 40 kuussa, ei paha.

[Honda]

Heinolassa 300m2 lämmintä kolmessa kerroksessa,
rakennettu 06-08. Normaalit eristykset (200mm).
Yhtä takkaa lämmitellään kovilla pakkasilla, max joka toinen päivä.

Kolmen vuoden keskiarvot
Käyttösähkö        5313 kwh/a
NIBEN sähkö       5766 kwh/a
Käynnistyskerrat 3306 krt/a
NIBE tunnit         2634 h/a
Lämminvesi        25m3/a

Viimeinen vuosi, NIBE sähkö

Tammikuu   2010 1104
Helmikuu     2010  891
Maaliskuu    2010  615
Huhtikuu      2010  391
Toukokuu    2010  240
Kesäkuu      2010  155
Heinäkuu     2010  108
Elokuu         2010  138
Syyskuu      2010  235
Lokakuu      2010  407
Marraskuu   2010  671
Joulukuu     2010  934
Tammikuu   2011  865

[sam68]

Ylöjärvellä 202 kerrosala m2 josta talli ~30m2, kaikessa vesikierto. Lämmintä tilaa talossa siis kerrosalana n. 170m2.

Nibe 6kW + 162m kaivo (aktiivisyvyys).

Takka jossa polteltu yleensä joka toinen päivä puuta kylmimmillä ilmoilla.

Maalämmön kulutus kuukaudessa, kW

2009 Joulukuu, 655
2010 Tammikuu, 741
2010 Helmikuu, 577
2010 Maaliskuu, 501
2010 Huhtikuu, 354
2010 Toukokuu, 267
2010 Kesäkuu, 207
2010 Heinäkuu, 136
2010 Elokuu,100
2010 Syyskuu,107
2010 Lokakuu,334
2010 Marraskuu,543
2010 Joulukuu,661
2011 Tammikuu,583

4500 kWh vuosi. Takalla pystyy estämään lisälämmön mukaantulon ja osateholla saadaan silloin hyvä lopputulos. Ilman takkaa tulisi aika selkeä piikki kulutukseen. Hyvin menee!

[seppaant]

Alla Hondan ja is95kiko:n OEK:t kuukausiarvoina.
Kummallakin arvot ovat erittäin hyviä.
Hondalla asiaa auttaa varmaankin se, että kolmikerroksisen talo on muodoltaan edullinen energiankulutuksen kannalta katsottuna.

http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=007037489317.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00703/7489317.jpg[/IMG][/url]

ATS

[eekoo]

mistään mitään tietämättä, eihän kulutusvertailut ole mitenkää vertailukelpoisia keskenään jos toinen polttaa lisäksi puuta enemmän ja toinen  polttaa kaksi puuta vähemmän ja kolmas menee pelkällä mlp llä... miks ihmeesä edes vertaillaan erilaisia keskenään?

[seppaant]

mistään mitään tietämättä,
Ota asioista selvää
 eihän kulutusvertailut ole mitenkää vertailukelpoisia keskenään jos toinen polttaa lisäksi puuta enemmän ja toinen  polttaa kaksi puuta vähemmän ja kolmas menee pelkällä mlp llä...
Siksi juuri on mielekästä vertailla eri kohteita, koska ne ovat erilaisia ja miettiä mistä erot syntyvät ja mitä ne vaikuttavat.
Silloinhan ei olisi mitään mieltä vertailla, jos kaikki olisivat samanlaisia.

 miks ihmeesä edes vertaillaan erilaisia keskenään?
Onhan se mukava nähdä mihin kategoriaan oma talo sijoittuu, eli näkee onko oma energian kulutus kohdallaan, mutta toisaalta tieto tuo tuskaa.

Lisää kommentteja, kysymyksiä, ehdotuksia jotta saisimme tästä vertailuluvusta mahdollisimman hyvän.

ATS

[peki]

Olisi kiva tietää noiden nibe pumppujen lämpötilaerot lauhduttimen yli ja kaivolta tulevat arvot.

[sam68]

Olisi kiva tietää noiden nibe pumppujen lämpötilaerot lauhduttimen yli ja kaivolta tulevat arvot.

Hondan taloon vois tehdä yllätyskäynnin..

[seppaant]

Laitetanpas "eekoo":n kiusaksi tällaiset trendit, missä näkyy neljän eri talon OEK.
Suuri- ja pienikulutuksisimman talon ero on nelinkertainen.

ATS

http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=001507491742.jpg][IMG]http://i1.aijaa.com/b/00150/7491742.jpg[/IMG][/url]

[JariA]

Tässä vuonna 2006 valmistuneen siporex-talon OEK käyrä. Pinta-ala seinien sisämittojen mukaan laskettuna. Lämmitystarveluku on laskettu pumpun ulkolämpötilan anturin mittauksista.

Heinäkuussa 2010 lämmitystarveluku oli 0 minkä vuoksi OEK luku on 0. Marraskuussa ja joulukuussa 2009 oli pumpun virhetilan vuoksi useita päiviä lämmitys sähkövastuksella, mikä näkyy sinisen käyrän nousuna.

Punainen käyrä on 12 kuukauden liukuva OEK luku, jossa vuodenaikojen vaihtelu tasautuu. Pitkän ajan seurannassa 12kk liukuva OEK luku kertoo paremmin järjestelmän tehokkuudessa tapahtuneet muutokset kuin kuukausikohtainen luku.



http://mlp.jaria.net/kuva12.jpg

[Tipi]

Olisiko Jarilla kulutuslukemia vuodelta 2010, ja lisäksi lämmitettävien neliöiden määrä?

[eekoo]

Laitetanpas "eekoo":n kiusaksi tällaiset trendit, missä näkyy neljän eri talon OEK.
Suuri- ja pienikulutuksisimman talon ero on nelinkertainen.

ATS
 

[JariA]

Olisiko Jarilla kulutuslukemia vuodelta 2010, ja lisäksi lämmitettävien neliöiden määrä?

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg

http://mlp.jaria.net/index5.html

Pinta-ala 319

[Matias]

JariA

Tässä vuonna 2006 valmistuneen siporex-talon

Millainen ulkoseinärakenne siporex talossa on?
Onko yläpohja millainen rakenne?
Mitä eristevahvuudet on?Siis jos on erikseen lämpöeristeita ulkoseinissä ja yläpohjassa.

[peki]

Olisiko Jarilla kulutuslukemia vuodelta 2010, ja lisäksi lämmitettävien neliöiden määrä?

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg

http://mlp.jaria.net/index5.html

Pinta-ala 319

Kiitos todella kattavasta kuvauksesta.
Et saisi vielä vuorokautista pumpun kulutuskäyrää? Siis tunti tunnilta.
Alkaa todella vaikuttaa pumpun käyntiin tuo aurinko vaikka ulkona onkin todella kylmä.
Isot ikkunat ainakin meillä alkaa olemaan enempi hyödyksi kuin haitaksi pumpun kannalta.

[JariA]

Millainen ulkoseinärakenne siporex talossa on?
Onko yläpohja millainen rakenne?

Tässä talossa ulkoseinä on 375 mm paksu siporex-harkko. Harkot muurattiin ohutsaumalla. Ulkopuolella on kaksikerrosrappaus, sisäpuolella tasoite. Ei muuta eristettä. U = 0,28 W/m2K

Yläpohjassa on 250 mm siporex-elementti + 200 mm mineraalivilla + peltikate ja sen alusrakenteet. U = 0,16 W/m2K.

En osaa sanoa, onko muunkinlaisia siporex-rakenteita olemassa.

Peki kirjoitti:

Et saisi vielä vuorokautista pumpun kulutuskäyrää? Siis tunti tunnilta.

Kyllä, mutta kuvaaja ei ole kovin kiinnostava. Tässä esimerkki: http://mlp.jaria.net/ED110203.jpg

Pumppu toimii 0-asteen keleillä noin 22 puolen tunnin käyntijaksoa vuorokaudessa, joten jokaiselle tunnille tulee keskimäärin yksi 2kWh kokoinen palkki. Kylmemmillä keleillä pumppu käy pitempiä jaksoja ja maksimissaan tämä pumppu kuluttaa noin 4 kWh tunnissa.

Viikon kuvaajassa on nähtävissä enemmän vaihtelua ulkolämpötilan mukaan. Esimerkki:  http://mlp.jaria.net/EW201102.jpg

OumanTrendin kuva on havainnollisempi: http://mlp.jaria.net/ vaikka siinä ei suoraan energiankulutuksen määrää näekään.

[peki]

Alkaa pätkiä puolenpäivän aikaan. Itsellä vasta 13.30-22.00 on nuo lepohetket. Eilen yhteensä 5h.

[Tipi]

Kiitos Jarille todella monipuolisista tilastoista. Tästä sain hyvää vertailutietoa. Kiinnostukseni kulutuslukemia kohtaan heräsi, koska meilläkin on samanikäinen siporex talo vastaavilla rakenteilla, mutta neliöitä on huomattavasti vähemmän. Kulutus on kuitenkin samaa luokkaa noin 12000-13000 kwh / vuosi (lämmityksen osuus sisältäen kiertopumput). Eihän tämä kulutus mitenkään erityisen suuri ole, mutta maalämpötaloksi saisi olla pienempikin. Olen miettinyt johtuuko korkeahko kulutus maalämpöjärjestelmästä vai talon rakenteesta.

Talon tiedot:
- Asuin pinta-ala 177m2 + puolilämmin erillinen talli 48m2
- Lattialämmitys kaikissa tiloissa
- IV-koneen jälkilämmitys maalämmöllä
- Talossa tuulettuva alapohja
- Lämpöässä V10 (vanhempi malli 2005), kaivo kolmella putkella 193 m
- Huonelämpötila noin 21, tallissa noin 10-14 astetta lämmityskaudella
- Käyttöveden kierto (ajastettu yhteensä noin 4 h/vrk)

[seppaant]

Eihän tämä kulutus mitenkään erityisen suuri ole, mutta maalämpötaloksi saisi olla pienempikin. Olen miettinyt johtuuko korkeahko kulutus maalämpöjärjestelmästä vai talon rakenteesta.

Jos lasketaan talollesi yksinkertainen vertailuluku OEK (OminaisEnerkian Kulutus)
Wh/m2/ lämmtarveluku
-Energiankulutus 12 500 000 Wh
-Pinta-ala 200m2 (tallista otetaan mukaan noin puolet)
-Oletetaan lämmitystarveluvuksi 5000

OEK=12 500 000/200/5000 = 12,5

Luku on lattialämmitystaloksi n. kaksi kertaa liian suuri
Esim JariA: taloon verrattuna n. kaksinkertainen

Onko sinulla tarkempia vuosittaisia kulutuslukemia?
Onko lämpöpumpulla oma sähkömittari?
Missäpäin Suomea asustelet?

ATS

[justus01]

Tammikuun tilastot:
- Sähkön kokonaiskulutus 1114 kWh
- Käyttösähkö 609 kWh (21 kWh/vrk)
- MLP 505 kwh (17,4 kWh/vrk)
- Veden kulutus 7,3 m3 (61 L/henk/vrk)
- Puunkulutus: 40-50 kiloa koivua saunassa + 15-20 kiloa laudan pätkiä takassa.
- Keskilämpötila -8,3c
- Lämmitystarveluku:733 (raja-arvolla 15.5c)

OEK (3907000/108/5256) = 6,88

[Tipi]

Maalämpöpumpulle on oma kulutusmittari. Sen kautta kulkee maalämpöpumpun lisäksi LJ1 ja LJ2 kiertopumppujen kuluttama sähkö. Talo sijaitsee Länsi-Suomessa.

- Vuosikulutus 2009 Tammikuu-Joulukuu 12057 kwh
- Vuosikulutus 2010 Tammikuu-Joulukuu 12971 kwh
- Joulukuu 2010 joka oli kylmä, kuukauden keskikulutus 63 kwh/päivä

[Tipi]

Voisiko JariA hieman tarkentaa siporex talonsa lattiarakennetta? Mietin vaan, voisiko tämä olla osasyy suureen eroon energiankulutuksessa? Jarin seinä- ja kattorakenteet ovat hyvin samanlaiset kuin meilläkin. Talossamme on tuulettuva alapohja, joka on rakennettu siporex elementeistä 250 mm + päällä 100 mm styroksi ja valut.

[peki]

Seurailen mielenkiinnolla tätä keskustelua.
Tipi, onko styroxin päällä oleva valu harkossa kiinni vai onko välissä katko? Oliko mahdollisesti talon pystytysporukka "naapurista"?

[seppaant]

- Vuosikulutus 2009 Tammikuu-Joulukuu 12057 kwh
- Vuosikulutus 2010 Tammikuu-Joulukuu 12971 kwh
- Joulukuu 2010 joka oli kylmä, kuukauden keskikulutus 63 kwh/päivä

Näidenkin lukujen mukaan kulutus on n. kaksi kertaa liian suuri

-Onko joitain erityisiä kulutustottumuksia, esim suuri käyttöveden kulutus?
-Lämpöpumpun säädöt?
-Kannattaisi tarkastaa talon lämpövuodot lämpökameralla?

ATS

[Vepsa]

Moi

Tammikuun kulutus 945kwh lässä V10,5

Vertailua:
Oma

Siporex 375mm
152m2
440m3
43m2 ikkunoita ja ovia u-arvo~1
ei takaa joten ei puita poltettu
henkilöitä 2+1 3v
vesi 150m3/v

naapuri

villa 200mm
151m2
max 377,5m3 yläkerran keskimääräinen huonekorkeus alle 2,5m
19m2 ikkunoita ja ovia

Luulisin, että tuossa voisi syntyä isokin ero energian kulutuksessa.

-vepsa-

Tipi, meillä tuulettuva alapohja: sipolankku+80mm uretaania spu

[Zen]

Tammikuu 2011 kokonaiskulutus:
  
           Kulutus kWh Lämpötila Huom.
1.1.2011   40   -10,78    Saunailta isommalla porukalla
2.1.2011   31,85   -11,4
3.1.2011   33,36   -19,25
4.1.2011   32,47   -19,05
5.1.2011   33,3   -19,34
6.1.2011   36,57   -14,15
7.1.2011   28,13   -9,06
8.1.2011   28,88   -8,4
9.1.2011   32,67   -4,31
10.1.2011   25,95   -0,76
11.1.2011   26,42   -1,7
12.1.2011   27,37   -2,49
13.1.2011   29,42   -6,2
14.1.2011   35,76   -13,55
15.1.2011   29,3   -24,21
16.1.2011   36   -22,78
17.1.2011   26,52   -9,86
18.1.2011   29,75   -6,76
19.1.2011   22,85   -7,15
20.1.2011   24,51   -9,47
21.1.2011   22,1   -9,73
22.1.2011   26,95   -6,8
23.1.2011   19,24   -9,74
24.1.2011   23,67   -8,73
25.1.2011   24,81   -18,78
26.1.2011   30,2   -23,1
27.1.2011   26,35   -11,52
28.1.2011   20,65   -2,08
29.1.2011   24,48   -0,52
30.1.2011   23,96   -12,33
31.1.2011   24,93   -7,52

yht. 878,42 kWh (31.1.2011)

keskikulutus päivässä 28,34 kWh

keskilämpötila -10,69 astetta

puunkulutus n. 140 kg sekapuuta ja laudanpätkiä leivinuunissa

vedenkulutus 9,7m3

autotalli ollut kylmänä koko kuukauden

MLP tiedot:
käynnistykset 521 kertaa
kokonaiskäyttöaika 190h -josta tehty käyttövettä 46h

[Tipi]

Minkälaiset säätökäyrät Vepsalla on ja paljonko kului energiaa talon lämmittämiseen vuonna 2010? Meillä on kuvauksesi mukaan aikalailla samanlaiset rakenteet talossa. Suurin ero on alapohjan lisäeristeessä (Vepsa 80 mm uretaani, meillä 100 mm EPS). Mikä on alapohjan U-arvo Vepsan eristeellä, meillä EPS eristeisenä kuvien mukaan U=0,20 W/m2K?

Laskin Seppaantin ohjeen mukaan suhdeluvut Tammikuun kulutuksen mukaan molempiin taloihin Vepsa / Tipi

Vepsa:
945 000/152/5000 = 1,24

Tipi:
1642 000/(177+24)/5000 = 1,63 (erillisestä tallista otettu puolet mukaan)

Meidän tapauksessa kerrointa huonontaa Vepsaan nähden rakennusten väliset lämpöputket, ajastettu käyttöveden kierto ja alapohjan huonompi eristys. Lämpöputkien lämpöhäviöt vuositasolla lienevät 300-400 kWh luokkaa (lambda=0,023W/mK).