Riittävyyslaskelmia

[Hannes]

Näin pätkittäin näitä viestejä, koska liian usein on käynyt niin, että pitkän tekstin loppupuolella tulee jokin virheilmoitus ja kaikki henkisen työn tulokset häipyvät Bittien Taivaaseen.

Mitä tarkoitat kiertoa haittaavilla tekijöillä?

Esim termostaatteja ja säätöruuveja

Ei vaan mene jakeluun miksi heikko kierto voisi aiheuttaa korkeammat lämmityslukemat, luulisi että se on juuri päinvastoin.

Lähdetään liikkeelle tehon laskentakaavasta
P=m*Dt*c
-P=teho(kW)
-m=virtaus (kg/s)
-Dt=meno- ja paluuveden välinen lämpötilaero (C)
-c=veden lämpökapasiteetti
Koska teho (n. 8kW) ja veden lämpökapasiteetti ovat vakioita, seuraa tästä, että jos virtaus pienenee niin lämpötilaero kasvaa ja päinvastoin.

Palataan lattialämmityksen säätöihin sitten, kun olet tehnyt uudet mittaukset.

ATS

Itse kopioin aina tekstin leikepöydälle ennenkuin lähetän. On nimittäin kanssa muutaman kerran kadonnut viesti.

Tarkoitin tolla kierron hitaudella menoveden kierron nopeutta. Ulkokierron kiertonopeuden vaikutuksen tunnen tuossa kaavassa, varsinkin kun se on mysteeri tällä hetkellä.

En löytänyt mistään valikosta menoveden paluulämpötilaa vaikka sille minimin ja maksimin voi säätääkkin. Lainaan faijalta  lasermittaria jos sillä vaikka saisi jotain osviittaa.

[Hannes]

Ilmeisesti 2.7 valikosta näkyisikin myös paluuveden lämpötila.

Mielenkiintoista on että mulla oli 40 astetta maksi menoveden lämpötilana mutta  kuitenkin sinne menee reilusti lämpöisempää.

Niben oppaasta:
"Valikko 2.4 LJ-meno maks
Tästä näkyy ylin raja lämmitysjärjestelmän menolämpötilalle.
Arvon voi säätää 10 – 80 °C. .
Laskettu menolämpötila ei ylitä tähän säädettyä lämpötilaa
ulkolämpötilasta ja valitusta lämpökäyrästä riippumatta.

... on se kyllä hyvä ettei ylitä.

[Hannes]

Pikainen mittaus tehty. Mitattavaa oli sen verran paljon että ei varmaan aivan just minuuttia ole jokaisen arvon välissä, mutta toivottavasti näistä näkee jotain:

C:      0,1
kWh:      4005
klo:      18:18

Min:      sis      ulos      mv u      mv s      kv      kvl      kWh
-5      6,2      7,2      26,2      25,9      49,2      0,00      4005
-4      6,3      7,2      26,1      25,8      49,2      0,00      4005
-3      6,3      7,2      26,1      25,8      49,2      0,00      4005
-2      6,4      7,2      26,0      25,7      49,2      0,00      4005
-1      6,4      7,2      26,0      25,7      49,2      0,00      4005
0      5,9      6,0      26,0      25,7      49,2      0,00      4005
1      6,0      2,3      32,3      25,7      49,2      0,00      4005
2      6,0      2,0      39,5      28,2      49,2      0,00      4005
3      5,2      1,5      43,5      28,7      49,2      0,00      4005
4      5,1      1,0      46,4      27,7      49,2      0,00      4005
5      5,2      2,0      47,9      43,9      49,2      48,6      4005
6      5,0      1,8      49,9      46,2      49,0      50,5      4005
7      5,2      2,1      51,5      47,7      49,2      51,9      4005
8      5,4      2,5      53,6      49,0      49,2      53,0      4005
9      5,2      2,7      54,3      42,2      49,4      54,2      4005
10      5,3      3,0      49,0      27,3      49,6      0,00      4005
11      5,6      3,6      34,0      27,4      49,7      0,00      4005
12      5,7      4,1      28,0      28,4      49,7      0,00      4005
13      5,8      4,6      28,2      28,0      49,9      0,00      4005
14      5,9      5,4      28,5      29,4      49,9      0,00      4005
15      6,0      6,1      28,9      29,3      49,9      0,00      4005
16      6,0      6,7      29,5      28,3      50,1      0,00      4005
17      6,1      7,2      28,9      27,5      50,1      0,00      4005
18      6,2      7,5      27,9      27,4      50,1      0,00      4005
19      6,3      7,8      27,7      27,1      50,1      0,00      4005
20      6,4      8,0      27,5      27,0      50,1      0,00      4005
21      6,4      8,0      27,4      26,8      50,1      0,00      4005
22      6,5      8,0      27,3      26,8      50,1      0,00      4005
23      6,6      8,1      27,1      26,7      50,1      0,00      4005
24      6,7      8,1      27,0      26,5      49,9      0,00      4005
25      6,7      8,2      26,8      26,4      50,1      0,00      4005

Melko nopea 9 min rykäisy oli.

Laitoin lämpösen veden latauksen arvon nollaksi kun se näkyy vaan kun käyttövettä lämmitetään.

Olin vähän myöhässä ja etukäteismittausta tuli vaan 5 min.

[seppaant]

Pikaisesti katsoen käyttäytyminen oli samanlainen kuin edellisessä mittauksessa.

Lämmintä vettä tehtäessä lämpötilaero on n. 4C ja taloa lämmitettäessä jopa 17C.
Näistä laskien vastaavat virtaukset ovat n. 0,41 ja 0,10 kg/s.
Teknisten tietojen mukaan lämpöjohtoainevirtauksen nimellisarvo on 0,18 l/s. Eli sinulla virtaus on n. puolet ohjearvosta.

Onko sinulla mahdollisuutta saada kannettavaa ultraäänimittaria millä voisi mitata virtauksen?

Lattian säätäminen on aikaavievää työtä, koska jokaisen muutoksen jälkeen pitää odottaa vähintään pari päivää enen kuin voi tedä johtopäätöksiä.

Säätöhän  periaatehan on:
- Avataan kaikki termostaatit täysin auki
- Kierretään lenkkikohtaiset säätöruuvit ohjearvoihinsa, tällä tasataan eri pituisten lenkkien virtauksia
- Lämpöpumpun käyrää muuttamalla säädetään lämpimimmäksi halutun huoneen lämpötila kohdalleen (on yleensä kosteat tilat)
- sitten kun kosteiden tilojen lämpötila on kohdallaan säädetään muiden huoneiden lämpötilat sopiviksi säätöruuveilla.
- Sitten kun ylläoleva perussäätö on tehty säädetään termostaatit pari astetta korkempiin arvoihin kuin mitä on huoneiden tavoitelämpötilat.

Nyt käyrä hoitaa taloon oikean lämpötilan ja termostaatit ottavat vastaan kun taloon tulee ylimääräistä lämpöä, esim takka tai auringonpaiste.

ATS

[sam68]

Vähän offtopic, mutta ihan vaan vinkkinä kaikille talonrakentajille. Ostakaa virtausmittarilla varustettu lattialämmitys/jakotukki. Olen sen sata kertaa todennut tuon asian positiiviset puolet ja ikävä kyllä joutunut koskemaan myös niihin "karvalakkimalleihin", joissa ei ole mitään tai on lämpömittari.
Tässäkin asiassa rakentajaa on viety sata nolla kun on tuijottanut pelkkää hintaa. Sitten kun ruvetaan täyttämään ja säätämään piirejä alkaa se noituminen kun ei ostaessa älynnyt ottaa parisataa kalliimpaa, jossa on paremmat varusteet.
Toinen asia on 230V termostaatit. Useat valmistajat käyttää heikkovirta laitteita turvallisuussyistä, jolloin muuntaja nostaa hieman paketin hintaa.

Tämä ei ole todellakaan mikään mainos, vaikka mekin ollaan myyty näitä paketteja varmaan parisataa ja tiedän ettei tämä teksti tuo meille yhtään uutta asiakasta. Haluan vain tuoda tämän asian esille, jotta rakentajat voi helpommin ymmärtää mitä lattialämmitykseen liittyy. Suunnittelijana joutuu antamaan tietoa asiakkaille ja vastuu kuuluukin pilkälti heille. Kysykää vielä omalta LVI-asentajaltanne mielipide asista eli millainen tukki olisi hyvä.Tietysti hintakin pitää ottaa huomioon.
Tuossa siis esimerkki valmistajasta, jonka tukista ne mittarit löytyy ja varmaan on jollain muullakin merkillä:

http://www.wehofloor.fi/Fi/WehoFloor-lattialammitys/Tuotteet/Jakotukit


Syyt/plussat:
- erittäin helppo säätää piirikohtaisesti ns. perussäädöille kun laitetaan vedet sisälle. Esim 1 l/s.
- Helppoa todeta virtaako kaikki piirit ja tietysti kun tarvii sulkea (laatoitus) niin mittari kertoo että virtausta ei ole.
- Sitten kun säädetään suunnitelman arvoihin kierros periaatteella voi vielä tarkasta että virtaus on mitä pitääkin. Erittäin herkkä säätää!
- Asukas voi itse helposti hienosäätää jos jokin huone on viileä vaikka termari on täysillä. 0,5 l hienosäätö on uskomattoman pieni liike säätötulpassa ja oikeastaan mahdoton tietää ilman mittaria miten säätö vaikutti. Ei tarvi maksaa huoltomiehen palkaa..

Miinukset:
-
Mitä muut asiaan perehtyneet ovat mieltä tästä?

Lisään muita virtausmittari tukkeja:
http://www.roth-finland.com/golv_reglersystem.php

http://www.uponor.fi/upload/Documents%20(PDF%20and%20officedocuments)/Finland/IE/PDF%20-%20Brochures%20Finland/02%20Lattial%C3%A4mmitys/Esitteet/5050_03_07_ProJakot.pdf

[sam68]

Lämmintä vettä tehtäessä lämpötilaero on n. 4C ja taloa lämmitettäessä jopa 17C.

Perusajatuksilla:
4 astetta eroa eli liian iso virtaus=>Jos oli jo ykkösellä ei tällä taida voida mitään. Pitäisi kuristaa kiertoa vaihtoventtiilin jälkeen ja siellä ei taida olla mitään sulkua?? Onko tuo lpt-ero muilla Niben käyttäjillä samaa luokkaa?


17 asteen ero lattialämmityksellä eli liian pieni virtaus=>
Ensin tulee mieleen, että roskasihti tukossa. Toivottavasti tämä sieltä löytyy, koska muuten tulevaisuudessa lauhduttimen pinta on mustalla mönjällä pinnoitettu.
Toinen on lattialämmityksen vajaa kierto. Termostaattien toimilaitteita irti ja kunnon kierto lattiaan. Ohitusputki saattaa olla myös asennettu meno/paluu tukkien välille ja sekin kannattaa laittaa täysille. Ensin kiinni kierrokset laskien (muistiin) ja sitten täysille.  Sitten lj-pumpun nopeus isolle ja seuraavan lämmitysjakson aikana eron pitäisi olla alle 10. Jos ei niin lj-pumpussa saattaa olla vikaa.
Jos on niin kannattaa pysyvästi lisätä jatkuvalla kierrolla olevien piirien määrää esim. kaikki laattalattiat ja hakea tuo ero siten kohdalleen. Pumpun kierrosnopeus olisi hyvä saada myös kakkoselle, ettei tuo käyttövedenlämmitys huonone entisestään..

[Hannes]

Pikaisesti katsoen käyttäytyminen oli samanlainen kuin edellisessä mittauksessa.

Lämmintä vettä tehtäessä lämpötilaero on n. 4C ja taloa lämmitettäessä jopa 17C.
Näistä laskien vastaavat virtaukset ovat n. 0,41 ja 0,10 kg/s.
Teknisten tietojen mukaan lämpöjohtoainevirtauksen nimellisarvo on 0,18 l/s. Eli sinulla virtaus on n. puolet ohjearvosta.

Onko sinulla mahdollisuutta saada kannettavaa ultraäänimittaria millä voisi mitata virtauksen?

Lattian säätäminen on aikaavievää työtä, koska jokaisen muutoksen jälkeen pitää odottaa vähintään pari päivää enen kuin voi tedä johtopäätöksiä.

Säätöhän  periaatehan on:
- Avataan kaikki termostaatit täysin auki
- Kierretään lenkkikohtaiset säätöruuvit ohjearvoihinsa, tällä tasataan eri pituisten lenkkien virtauksia
- Lämpöpumpun käyrää muuttamalla säädetään lämpimimmäksi halutun huoneen lämpötila kohdalleen (on yleensä kosteat tilat)
- sitten kun kosteiden tilojen lämpötila on kohdallaan säädetään muiden huoneiden lämpötilat sopiviksi säätöruuveilla.
- Sitten kun ylläoleva perussäätö on tehty säädetään termostaatit pari astetta korkempiin arvoihin kuin mitä on huoneiden tavoitelämpötilat.

Nyt käyrä hoitaa taloon oikean lämpötilan ja termostaatit ottavat vastaan kun taloon tulee ylimääräistä lämpöä, esim takka tai auringonpaiste.

ATS

Laitoin kaikki langattomat termostaatit 24 asteelle. Nyt ovat toimilaitteet koko ajan auki. Aukaisin myös teknisen tilan ja tuulikaappi-pikkuvessa(jossa myös jakotukki) käsitermostaattia hieman (n.1/4 kierrosta) jotka tähän asti olleet kiinni. Avasin myös autotallin kiertoa hieman. Säädin myös +2:n käsinamikan nollaan.

Tämän jälkeen seurasin sivusilmällä yhden menovesilämmityskerran menoveden lämpötiloja.

Lämpötila ei missään vaiheessa ylittänyt 34,1. Keskiarvo reuilusti alle. Pelkän menoveden lämmityssessio kesti 32 minuuttia.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli että ennen kuin lämmitys alkoi oli kWh-mittarin lukema 4022 (4022:lla oli ainakin kierrätetty n. 30 min sisävettä). Vasta 27 min kohdalla mittarin lukema vaihtui 4023:ksi. Tämä tarkoittanee sitä että tunnin otto ko. lämmityksellä olisi maksimmissaan 2 kW.

Otan vielä yhdet luvut jossa seuraan myös menoveden paluuarvoja.

Jotenkin nyt tuntuu että rupeaa homma selviämään. Vai rupeaako ...

[Hannes]

Lämmintä vettä tehtäessä lämpötilaero on n. 4C ja taloa lämmitettäessä jopa 17C.

Perusajatuksilla:
4 astetta eroa eli liian iso virtaus=>Jos oli jo ykkösellä ei tällä taida voida mitään. Pitäisi kuristaa kiertoa vaihtoventtiilin jälkeen ja siellä ei taida olla mitään sulkua?? Onko tuo lpt-ero muilla Niben käyttäjillä samaa luokkaa?


17 asteen ero lattialämmityksellä eli liian pieni virtaus=>
Ensin tulee mieleen, että roskasihti tukossa. Toivottavasti tämä sieltä löytyy, koska muuten tulevaisuudessa lauhduttimen pinta on mustalla mönjällä pinnoitettu.
Toinen on lattialämmityksen vajaa kierto. Termostaattien toimilaitteita irti ja kunnon kierto lattiaan. Ohitusputki saattaa olla myös asennettu meno/paluu tukkien välille ja sekin kannattaa laittaa täysille. Ensin kiinni kierrokset laskien (muistiin) ja sitten täysille.  Sitten lj-pumpun nopeus isolle ja seuraavan lämmitysjakson aikana eron pitäisi olla alle 10. Jos ei niin lj-pumpussa saattaa olla vikaa.
Jos on niin kannattaa pysyvästi lisätä jatkuvalla kierrolla olevien piirien määrää esim. kaikki laattalattiat ja hakea tuo ero siten kohdalleen. Pumpun kierrosnopeus olisi hyvä saada myös kakkoselle, ettei tuo käyttövedenlämmitys huonone entisestään..

Kiitoksia kommenteista ja neuvoista.

Ulkokierron pumppu on kolmosella joka käsittääkseni on suurin nopeus (ainakin pumpun kyljessä oli III tolpan kohdassa suurin wattimäärä eli 90)

Sisäkierron pumpussa oli myös sama asteikko. Ei vaan säädintä näkynyt missään.

Sisäkierron roskasuodatinta en tsekannut. Missä se muuten sijaitsee. Ulkokierron roskasuodattimen paikan tiedän ja sen olen alkuvuodesta tsekannut.

Ohitusputkia ei ikävä kyllä ollut, mikä ilmeisesti vaikuttaisi olevan ongelman ydin, näin ainakin mutuarviolla väittäisin.

Nyt kun laitoin kaikki termostaatit edes vähän auki (siis myös langattoman systeemin automaattisesti toimivat säätämällä huonemittareiden vaatimuslämmön 24 asteeseen), niin näytti ainakin menovedon lämpötilat huomattavasti paremmalta. Eli maksimi oli 34,1 astetta.

Katson vielä miten muutokset vaikutti menoveden menon ja paluun eroon.

Mainitsit tuostalauhduttimen mustasta mönjästä. Onko "tukkeutunut kierto" voinut aiheuttaa jotain vahinkoa pumpulle?

[Hannes]

Eilen illalla tsekkasin yhden lämmityssession, josta otin myös menoveden paluulämpötilan. Eroa ei ollut enää läheskään yhtä paljon.

Min:      sis      ulos      ero      mv u      mv s      ero      kv      kvl      kWh
-9      5,8      6,4      -0,6      26,3      26,0      0,3      48,3      0,00      4029
-8      5,9      6,4      -0,5      26,3      26,0      0,3      48,3      0,00      4029
-7      6,0      6,5      -0,5      26,3      26,0      0,3      48,3      0,00      4029
-6      6,0      6,5      -0,5      26,2      26,0      0,2      48,3      0,00      4029
-5      6,0      6,6      -0,6      26,2      26,0      0,2      48,3      0,00      4029
-4      6,0      6,6      -0,6      26,2      26,0      0,2      48,3      0,00      4029
-3      6,0      6,7      -0,7      26,2      26,0      0,2      48,3      0,00      4029
-2      6,1      6,7      -0,6      26,2      26,0      0,2      48,3      0,00      4029
-1      6,1      6,7      -0,6      26,2      26,0      0,2      48,3      0,00      4029
0      6,1      6,7      -0,6      26,2      26,0      0,2      48,3      0,00      4029
1      6,0      2,2      3,8      31,1      26,0      5,1      48,2      0,00      4029
2      6,0      1,4      4,6      32,2      26,0      6,2      48,2      0,00      4029
3      5,0      0,6      4,4      32,4      26,1      6,3      48,2      0,00      4029
4      4,5      0,2      4,3      32,4      26,2      6,2      48,2      0,00      4029
5      4,8      -0,1      4,9      32,7      26,4      6,3      48,2      0,00      4029
6      4,8      0,2      4,6      33,2      26,7      6,5      48,2      0,00      4029
7      4,6      -0,2      4,8      33,4      27,0      6,4      48,2      0,00      4029
8      5,0      0,2      4,8      33,6      27,2      6,4      48,2      0,00      4029
9      5,2      0,5      4,7      33,9      27,3      6,6      48,2      0,00      4029
10      4,5      -0,3      4,8      33,9      27,3      6,6      48,2      0,00      4029
11      4,1      -0,3      4,4      33,9      27,5      6,4      48,2      0,00      4029
12      3,9      -0,4      4,3      34,0      27,6      6,4      48,2      0,00      4029
13      3,6      -0,7      4,3      34,2      27,7      6,5      48,1      0,00      4030
14      3,5      -0,7      4,2      34,1      27,8      6,3      48,1      0,00      4030
15      3,4      -0,8      4,2      34,3      27,9      6,4      48,1      0,00      4030
16      3,3      -0,7      4,0      34,3      28,0      6,3      48,1      0,00      4030
17      3,3      -0,8      4,1      34,4      28,0      6,4      48,1      0,00      4030
18      3,4      -0,8      4,2      34,4      28,0      6,4      48,1      0,00      4030
19      3,3      -0,8      4,1      34,3      27,9      6,4      48,1      0,00      4030
20      3,1      -0,9      4,0      34,4      28,0      6,4      48,1      0,00      4030
21      3,0      -0,9      3,9      34,4      28,1      6,3      48,1      0,00      4030
22      2,9      -1,1      4,0      34,6      28,1      6,5      48,1      0,00      4030
23      2,8      -1,1      3,9      34,6      28,2      6,4      48,1      0,00      4030
24      2,7      -1,1      3,8      34,7      28,2      6,5      48,1      0,00      4030
25      2,7      -1,2      3,9      34,7      28,3      6,4      48,1      0,00      4030
26      2,6      -1,2      3,8      34,7      28,3      6,4      48,1      0,00      4030
27      2,6      -1,2      3,8      34,7      28,2      6,5      48,1      0,00      4030
28      2,6      -1,2      3,8      34,6      28,2      6,4      48,1      0,00      4030
29      2,5      -0,7      3,2      46,1      42,5      3,6      48,1      45,1      4030
30      2,6      -0,6      3,2      47,8      44,2      3,6      48,1      47,2      4030
31      2,5      -0,5      3,0      49,0      45,7      3,3      47,9      48,2      4030
32      2,5      -0,5      3,0      50,5      46,9      3,6      47,9      49,6      4030
33      2,5      -0,4      2,9      51,7      48,1      3,6      48,1      50,9      4030
34      2,5      -0,4      2,9      53,0      48,9      4,1      48,2      52,4      4030
35      2,5      -0,4      2,9      54,2      49,7      4,5      48,5      53,6      4030
36      2,9      0,4      2,5      30,8      29,0      1,8      48,9      0,00      4030
37      3,2      0,9      2,3      28,4      27,5      0,9      48,9      0,00      4030
38      3,4      1,6      1,8      27,5      27,1      0,4      49,0      0,00      4030
39      3,7      2,5      1,2      27,6      27,5      0,1      49,2      0,00      4030
40      3,8      3,6      0,2      27,8      27,5      0,3      49,2      0,00      4030
41      3,9      4,5      -0,6      27,9      27,5      0,4      49,3      0,00      4030
42      4,1      5,0      -0,9      27,8      27,5      0,3      49,3      0,00      4030
43      4,2      5,4      -1,2      27,6      27,3      0,3      49,3      0,00      4030

Ovatko erot nyt OK?

En tiedä miten onnistuu jälkikäteen ohitusputkien asennus jakotukkiin, mutta ilman niitä näyttää huonesäätimien käyttö olevan täysin turhaa. Tohon langattomaan systeemiin meni kuitenkin muutama euro ja tällä systeemillä se menee ihan hukkaan.

Huoneissa on lämpöä sellainen 23 astetta tällä hetkellä ja nyt vaimonkin mielestä rupeaa olemaan jo melkeen lämmin.

Annan nyt olla näin vähän aikaa ja seuraan tilannetta. Ihme homma että Niben systeemit menee noin sekaisin jos paluuvesi ei reagoi tarpeeksi nopeesti. Onkohan toi yleinen systeemi mikä ilmenee muissakin pumpuissa, vai ihan Niben oma "ominaisuus". Pitäs varmaan oikeen kysyä Niben asiantuntijalta asiasta.

kokeilin sekkarilla ottaa ajan kauanko kestää että tulee kaivosta lämmintä (eli kauanko kestää pintaputken neste). Vaikuttaisi olevan reilu 20 sekkaa. Pitää vielä tarkemmin mitata paljonko on putkea ennen kaivoa. Toisaalta homma on niin sekunttipeliä, että pitäisi tietää mikä on lämpömittarin viive.

No pääasia on että jotain selviää. Kiitokset.

[seppaant]

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli että ennen kuin lämmitys alkoi oli kWh-mittarin lukema 4022 (4022:lla oli ainakin kierrätetty n. 30 min sisävettä). Vasta 27 min kohdalla mittarin lukema vaihtui 4023:ksi. Tämä tarkoittanee sitä että tunnin otto ko. lämmityksellä olisi maksimmissaan 2 kW

Tämä on liian karkea tapa tehon määrittämiseen.
Pienellä vaivalla tehon saa laskettua riittävän tarkasti.

Jos on uudempi impulssimittari, niin laskemalla impulssien lukumäärän esim minuutin ajalta, on teho.

Mittariin on merkitty kWh:a vastaava impulssien lukumäärä. esim
600 imp/kWh.
Teho = imp lukumäärä minuutissa*60/mittarissa oleva kerroin
Esim. 22 imp minuutissa antaa tehoksi
22*60/600=2,20 kW

Tai, jos mittari on vanhempi kiekkomittari, mihin on merkitty esim
60r/kWh, saadaan teho laskettua kun mitataan kiekon yhteen kierrokseen käyttämä aika.
Teho=3600/kerroin/kierrosaika
Esim kierrosaika 27,3 s antaa tehoksi
3600/60/27,3=2,20 kW

Nyt kun olet saanut pumpun lämpötilaeron oikealle alueelle, tekisitkö taas yhsen mittauskeruun
Mittaukset alkaa muutama minuutti ennen kompressorin käynnistymistä ja loppuvat n. 15 min pysähtymisen jälkeen.
Mittaukset:
- Kaivosta tulo
- Kaivoon meno
- Lattiaan meno
- Lattiasta paluu
- Käyttövesisäiliö
- Käyttövesilämmitys

Sekä erillisenä mittauksena tehoarvot lämmitettäessä taloa ja tehtäessä lämmintä vettä. Pari arvoa kummastakin riittää.
-Ja näiltä hetkiltä myös ylläolevat mittausarvot.

ATS

[Hannes]

Tämä on liian karkea tapa tehon määrittämiseen.
Pienellä vaivalla tehon saa laskettua riittävän tarkasti.

Jos on uudempi impulssimittari, niin laskemalla impulssien lukumäärän esim minuutin ajalta, on teho.

Mittariin on merkitty kWh:a vastaava impulssien lukumäärä. esim
600 imp/kWh.
Teho = imp lukumäärä minuutissa*60/mittarissa oleva kerroin
Esim. 22 imp minuutissa antaa tehoksi
22*60/600=2,20 kW

Tai, jos mittari on vanhempi kiekkomittari, mihin on merkitty esim
60r/kWh, saadaan teho laskettua kun mitataan kiekon yhteen kierrokseen käyttämä aika.
Teho=3600/kerroin/kierrosaika
Esim kierrosaika 27,3 s antaa tehoksi
3600/60/27,3=2,20 kW

Nyt kun olet saanut pumpun lämpötilaeron oikealle alueelle, tekisitkö taas yhsen mittauskeruun
Mittaukset alkaa muutama minuutti ennen kompressorin käynnistymistä ja loppuvat n. 15 min pysähtymisen jälkeen.
Mittaukset:
- Kaivosta tulo
- Kaivoon meno
- Lattiaan meno
- Lattiasta paluu
- Käyttövesisäiliö
- Käyttövesilämmitys

Sekä erillisenä mittauksena tehoarvot lämmitettäessä taloa ja tehtäessä lämmintä vettä. Pari arvoa kummastakin riittää.
-Ja näiltä hetkiltä myös ylläolevat mittausarvot.

ATS

Tsekkaan ton impulssihomman.

Huomasitko että olin jo laittanut pyytämäsi arvot kierron ollessa "Kunnossa". Jälkiseurausta oli tosin alle 15min.

[Hannes]

1000 imp / kWh oli ...

[Hannes]

... ei vaan vilku impulssivalo P£@#kele! Olishan se nyt ollutkin liikaa pyydetty että olisi joku toiminut heti!

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5385016.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00256/5385016.jpg[/IMG][/url]

ei vaan vilku impulssivalo P£@#kele! Olishan se nyt ollutkin liikaa pyydetty että olisi joku toiminut heti!

Seuraavaksi "hunajaa haavoihin"

Mielestäni Nibe toimii nyt kuin "junan vessa".

Pientä sanomista on ehkä kaivoon palaavan nesteen lämpötilasta mutta ei kuitenkaan syytä huoleen.

Nyt kun vielä saat talon lämpötilansäädön kohdalleen siten, että lattiapiirin virtaus pysyy nykyisenä, voit alkaa joulupukin ja pakkasten odottelun.

ATS

[Hannes]

Onpas komiat käppyrät.

Oltiin vähän ennen tota mittausta perheen kanssa saunassa, ja ovat pojat tulleet lämpöisen veden käytön suhteen äitiinsä, ei isän "laivasuihkut" kiinnosta.

Pumppu siis elpyi tuosta säikähdyksestä ja uskon että se osittain selitää koleat paluut. Seurailen kuitenkin tilannetta.

Varmaan käyntiaikoihin vaikuttaa myös se, että jokaista huonetta lämmitettiin 21,5 asteesta 24 asteeseen (tai siis termostaatti on nyt koko ajan auki, kun taas aikaisemmin ne ei ole juuri auki olleet).

Lisäksi kahdeen kierron käsitermari on olluta aikaisemmin koko ajan kiinni ja autotallinkin kiertoa avasin lisää. Laattaa on siis lämmitetty huolella ja varmaan lämmitetään vielä pari päivää.

No näillä säädöillä varmaan joudutaan menemään ensi kesään. Sitten pitää varmaan ryhtyä jälkiasentamaan jakotukkien väliin ohitusputkia, ettei ole kallis säätösysteemi mennyt ihan hukkaan.

Iso kiitos kaikille. Olisi varmaan meikäläisenkin kannattanut laittaa 5000 lisäeuroa likoon ja ottaa "avaimet käteen" - systeemillä maalämpö, niin olisi meikäläinen ja varsinkin teikäläiset päässeet vähemmällä.

[Hannes]

Tämä on liian karkea tapa tehon määrittämiseen.
Pienellä vaivalla tehon saa laskettua riittävän tarkasti.

Jos on uudempi impulssimittari, niin laskemalla impulssien lukumäärän esim minuutin ajalta, on teho.

Mittariin on merkitty kWh:a vastaava impulssien lukumäärä. esim
600 imp/kWh.
Teho = imp lukumäärä minuutissa*60/mittarissa oleva kerroin
Esim. 22 imp minuutissa antaa tehoksi
22*60/600=2,20 kW

Tai, jos mittari on vanhempi kiekkomittari, mihin on merkitty esim
60r/kWh, saadaan teho laskettua kun mitataan kiekon yhteen kierrokseen käyttämä aika.
Teho=3600/kerroin/kierrosaika
Esim kierrosaika 27,3 s antaa tehoksi
3600/60/27,3=2,20 kW

Nyt kun olet saanut pumpun lämpötilaeron oikealle alueelle, tekisitkö taas yhsen mittauskeruun
Mittaukset alkaa muutama minuutti ennen kompressorin käynnistymistä ja loppuvat n. 15 min pysähtymisen jälkeen.
Mittaukset:
- Kaivosta tulo
- Kaivoon meno
- Lattiaan meno
- Lattiasta paluu
- Käyttövesisäiliö
- Käyttövesilämmitys

Sekä erillisenä mittauksena tehoarvot lämmitettäessä taloa ja tehtäessä lämmintä vettä. Pari arvoa kummastakin riittää.
-Ja näiltä hetkiltä myös ylläolevat mittausarvot.

ATS

Ei näy kuulemma aktaris 3000:n vilkkuvalo ihmissilmälle (infrapunaled). Näytöllä vilkkui joku pallukka ja se välähti 39 kertaa minuutin aikana eli 39x60/1000 = 2,34 kWh. Tuolloin tehtiin käyttövesilatausta 54 asteessa.

Pistän menoveden arvot  piakkoin.

[capeja]

... millä loggerilla noi datat oli ajettu ulos - kiinnostaisi saada Nibe 1210:n dataloggaus.

-capeja

[seppaant]

Ei näy kuulemma aktaris 3000:n vilkkuvalo ihmissilmälle (infrapunaled).

Ei minunkaan mittarissa (Enermet) vilkut näy muuta kuin pimeässä.

Vilkkuja laskettaessa on helpompi kellottaa tiettyyn vilkkumäärään kuluva aika, ainakin pimeässä.

Tällöin teho = 3600*imp/(t*kerr)
-imp on välähdysten lukumäärä ajassa t (s)
-kerr on mittariin merkitty 1kWh:a vastaava impulssien lukumäärä

Esim jos 20:een vilkkuun kuluu aikaa 32,7 s ja kerroin on 1000, on teho
P = 3600*20/(32,7*1000)
  = 2,20 kW

Yksinkertaistettuna kaava on, jos kellotetaan 20 imp aika ja mittarin kerroin on 1000

P = 72/t (kW)

ATS

[Hannes]

Ei näy kuulemma aktaris 3000:n vilkkuvalo ihmissilmälle (infrapunaled).

Ei minunkaan mittarissa (Enermet) vilkut näy muuta kuin pimeässä.

Vilkkuja laskettaessa on helpompi kellottaa tiettyyn vilkkumäärään kuluva aika, ainakin pimeässä.

Tällöin teho = 3600*imp/(t*kerr)
-imp on välähdysten lukumäärä ajassa t (s)
-kerr on mittariin merkitty 1kWh:a vastaava impulssien lukumäärä

Esim jos 20:een vilkkuun kuluu aikaa 32,7 s ja kerroin on 1000, on teho
P = 3600*20/(32,7*1000)
  = 2,20 kW

Yksinkertaistettuna kaava on, jos kellotetaan 20 imp aika ja mittarin kerroin on 1000

P = 72/t (kW)

ATS

Eipä ole tietoja millään loggerilla kerätty, ihan manuaalisesti. Taulukot ovat taas seppaant:n käsialaa.

Eipä tuo hankalaa ole minuuttiinkaan laskea. Ongelmaksi muodostuu se, että muitten lukujen saamiseen ei jää aikaa, eli jatkuvaa seurausta ei voi tehdä. Otoksia sieltä täältä voi ottaa mutta niitäkin heikosti.

[seppaant]

Ongelmaksi muodostuu se, että muitten lukujen saamiseen ei jää aikaa, eli jatkuvaa seurausta ei voi tehdä. Otoksia sieltä täältä voi ottaa mutta niitäkin heikosti.

Pari otosta sekä talon- että käyttövesilämmityksen ajalta kertoo jo aika paljon.

ATS

[Hannes]

Ongelmaksi muodostuu se, että muitten lukujen saamiseen ei jää aikaa, eli jatkuvaa seurausta ei voi tehdä. Otoksia sieltä täältä voi ottaa mutta niitäkin heikosti.

Pari otosta sekä talon- että käyttövesilämmityksen ajalta kertoo jo aika paljon.

ATS

Pitäisikö menoveden sis/ulos arvojen lisäksi saada myös ulkokierron sis/ulos arvot? Ajattelin vaan että esim. tossa 1. sivulla olevissa otto/tuotto taulukoissa oli myös sisääntulevan nesteen lämpötila ja voisihan sitä maatehoakin yrittää laskea, jos vaikka luotettaisiin siihen että putkea on tarpeeksi rei'issä?

[seppaant]

Pitäisikö menoveden sis/ulos arvojen lisäksi saada myös ulkokierron sis/ulos arvot?

Kaikki samat mittaukset kuin mitä on ollut viimeisimmissä listauksissa.

ATS

[Hannes]

Vähän väliaikatietoa ...

Nyt on sitten pari päivää menty niin että kaikki huonemittarit on säädetty 24 asteelle ja jokaista käsisäätöistäkin kiertoa on avattu hieman.

Eilen rupesi olemaan sen verran tukalan läämintä kämpässä (suurin osa huoneista oli siinä 24 asteessa), että oli pakko laittaa namikka miinus ykköselle.

Märkätiloissa tosin nyt on ollut sitten vähän viileämpää, eli säädin niiden käsitermoksia sitten vähän isommalle.

Soittelin asiasta Nibelle ja sanoivat että missään olosuhteissa ei menoveden lämpötilan pitäisi mennä yli säädetyn maksimiarvon (no kuulemma joskus voi olla asteen kaksi yli, mutta ei missään nimessä 6 - 7 astettu. Tiedä sitten mistä johtuu että mulla on ihan todistetusti mennyt reilusti yli?

[justus01]

Vähän väliaikatietoa ...

Nyt on sitten pari päivää menty niin että kaikki huonemittarit on säädetty 24 asteelle ja jokaista käsisäätöistäkin kiertoa on avattu hieman.

Eilen rupesi olemaan sen verran tukalan läämintä kämpässä (suurin osa huoneista oli siinä 24 asteessa), että oli pakko laittaa namikka miinus ykköselle.

Märkätiloissa tosin nyt on ollut sitten vähän viileämpää, eli säädin niiden käsitermoksia sitten vähän isommalle.

Soittelin asiasta Nibelle ja sanoivat että missään olosuhteissa ei menoveden lämpötilan pitäisi mennä yli säädetyn maksimiarvon (no kuulemma joskus voi olla asteen kaksi yli, mutta ei missään nimessä 6 - 7 astettu. Tiedä sitten mistä johtuu että mulla on ihan todistetusti mennyt reilusti yli?

Jatka vaan samaa rataa. Käsihanikoita isommalle ja pumpulta lämpöä pienemmälle. Siinä vaiheessa kun jossakin huoneessa on hanikat täysin auki, eikä lämpö ihan riitä niin nostat pumpulta lämpöä pykälällä. Toki jokaisen säätötoimenpiteen jälkeen pitää odotella ainakin 2-3 päivää, että säätö ehtii vaikuttaa.

Meillä on kuistin, ph, s ja khh hanat täysin auki läpi vuoden.
Muissa huoneissa seinätermostaatit napsuvat hyvin harvakseltaan. Uudessa talossa lämpökäyrän ei välttämättä tarvitse olla 4. Meillä on ollut nyt noin kuukauden käytössä lämpökäyrä 3(+1) ja ainakin toistaiseksi vaikuttaa paremmalta kuin 4(+1).

(En tiedä on tuo oikea tapa säätää, mutta tuntuu toimivan meillä. Ammattilaiset kommentoikoon tuo säätömetodia...)

[Hannes]

Jatka vaan samaa rataa. Käsihanikoita isommalle ja pumpulta lämpöä pienemmälle. Siinä vaiheessa kun jossakin huoneessa on hanikat täysin auki, eikä lämpö ihan riitä niin nostat pumpulta lämpöä pykälällä. Toki jokaisen säätötoimenpiteen jälkeen pitää odotella ainakin 2-3 päivää, että säätö ehtii vaikuttaa.

Meillä on kuistin, ph, s ja khh hanat täysin auki läpi vuoden.
Muissa huoneissa seinätermostaatit napsuvat hyvin harvakseltaan. Uudessa talossa lämpökäyrän ei välttämättä tarvitse olla 4. Meillä on ollut nyt noin kuukauden käytössä lämpökäyrä 3(+1) ja ainakin toistaiseksi vaikuttaa paremmalta kuin 4(+1).

(En tiedä on tuo oikea tapa säätää, mutta tuntuu toimivan meillä. Ammattilaiset kommentoikoon tuo säätömetodia...)

Ongelma vaan on että kun meillä ei ole tuota ohitusputkea jakotukissa (nibela sanoivat hullunputkeksi), niin en oikeen uskalla säätää lämpömittariantureita sellaiselle lämpötilalle että voivat mennä kiinni, enkä haluaisi lähteä esisäätöarvoihinkaan koskemaan.

Eikös käyrä 3+1 ole sama kuin käyrä 4? Näin olen ymmärtänyt. Olisiko siis parempi asettaa käyrä 3:ksi jä säätää siihen sitten vaikka plussia. Nythän mulla on 4-1.

En tiedä muista, mutta meillä tuntuu ilmanvaihto haittaavan näitä testauksia. Esim. miten on mahdollista että suurimmassa osassa huoneita automaattitermostaatit on kiinni, mutta lämmintä kuitenkin riittää? Ainut vaihtoehto on että lämpö on tuotettu ph+kh tiloissa ja ilmanvaihdon avulla viety muualle. Olen nimittäin aina kun käyn vessassa käynyt läpi noiden automaattitermostaattien tilan ja huomannut että vain ns. nurkkahuoneissa tila on "open" muut ovat olleet tilassa "closed".

[justus01]

Jatka vaan samaa rataa. Käsihanikoita isommalle ja pumpulta lämpöä pienemmälle. Siinä vaiheessa kun jossakin huoneessa on hanikat täysin auki, eikä lämpö ihan riitä niin nostat pumpulta lämpöä pykälällä. Toki jokaisen säätötoimenpiteen jälkeen pitää odotella ainakin 2-3 päivää, että säätö ehtii vaikuttaa.

Meillä on kuistin, ph, s ja khh hanat täysin auki läpi vuoden.
Muissa huoneissa seinätermostaatit napsuvat hyvin harvakseltaan. Uudessa talossa lämpökäyrän ei välttämättä tarvitse olla 4. Meillä on ollut nyt noin kuukauden käytössä lämpökäyrä 3(+1) ja ainakin toistaiseksi vaikuttaa paremmalta kuin 4(+1).

(En tiedä on tuo oikea tapa säätää, mutta tuntuu toimivan meillä. Ammattilaiset kommentoikoon tuo säätömetodia...)

Ongelma vaan on että kun meillä ei ole tuota ohitusputkea jakotukissa (nibela sanoivat hullunputkeksi), niin en oikeen uskalla säätää lämpömittariantureita sellaiselle lämpötilalle että voivat mennä kiinni, enkä haluaisi lähteä esisäätöarvoihinkaan koskemaan.

Eikös käyrä 3+1 ole sama kuin käyrä 4? Näin olen ymmärtänyt. Olisiko siis parempi asettaa käyrä 3:ksi jä säätää siihen sitten vaikka plussia. Nythän mulla on 4-1.

En tiedä muista, mutta meillä tuntuu ilmanvaihto haittaavan näitä testauksia. Esim. miten on mahdollista että suurimmassa osassa huoneita automaattitermostaatit on kiinni, mutta lämmintä kuitenkin riittää? Ainut vaihtoehto on että lämpö on tuotettu ph+kh tiloissa ja ilmanvaihdon avulla viety muualle. Olen nimittäin aina kun käyn vessassa käynyt läpi noiden automaattitermostaattien tilan ja huomannut että vain ns. nurkkahuoneissa tila on "open" muut ovat olleet tilassa "closed".

3(+1) ei ole sama asia kuin 4(0). Tuo ensimmäinen numero kuvaa lämpökäyrän jyrkkyyttä ja jälkimmäinen käyrän sijaintia... Lämpökäyrällä 4 kiertoveden lämpötila muuttuu enemmän suhteessa ulkolämpötilaan kuin lämpökäyrällä 3. Eli jos pakkasten kiristyessä talon sisälämpötila nousee liikaa. Pitää käyrää loiventaa eli pienentää. Mikäli aina on kylmä tai kuuma ulkolämpötilasta riippumatta, niin silloin säädetään jälkimmäistä arvoa.

Jos lattiaan menee "liian kuumaa"  vettä, niin silloin lämmitykseksi riittää se, että termostaatit vain käyvän auki lyhyen hetken. Käyränarvosta ja hienosäädöstä päätellen teillä ei varmaan tuota ongelmaa ole.

Ilmanvaihtokoneen asetuksista kannattaisi tarkistaa, ettei jälkilämmitys ole päällä. Näillä keleillä sitä ei vielä tarvitse. Onko IVK vesipatterilla vai sähkövastuksella?

"Ongelma vaan on että kun meillä ei ole tuota ohitusputkea jakotukissa (nibela sanoivat hullunputkeksi), niin en oikeen uskalla säätää lämpömittariantureita sellaiselle lämpötilalle että voivat mennä kiinni, enkä haluaisi lähteä esisäätöarvoihinkaan koskemaan."

Yritin kyllä tuolla säätöohjeella sanoa, että kaikki kierrot auki eli termostaatteihin vaikka +30 astetta ja ne käsinväännettävät hanat auki...ja sitten pumpulla lämmöt suurin piirtein kohdalleen. Tämän jälkeen loppu viilailut jakotukilta ja termostaateista. Tuolla tavalla säädettynä pitäisi aina olla kiertoja mahdollisimman paljon auki.

[Hannes]

3(+1) ei ole sama asia kuin 4(0). Tuo ensimmäinen numero kuvaa lämpökäyrän jyrkkyyttä ja jälkimmäinen käyrän sijaintia... Lämpökäyrällä 4 kiertoveden lämpötila muuttuu enemmän suhteessa ulkolämpötilaan kuin lämpökäyrällä 3. Eli jos pakkasten kiristyessä talon sisälämpötila nousee liikaa. Pitää käyrää loiventaa eli pienentää. Mikäli aina on kylmä tai kuuma ulkolämpötilasta riippumatta, niin silloin säädetään jälkimmäistä arvoa.

Jos lattiaan menee "liian kuumaa"  vettä, niin silloin lämmitykseksi riittää se, että termostaatit vain käyvän auki lyhyen hetken. Käyränarvosta ja hienosäädöstä päätellen teillä ei varmaan tuota ongelmaa ole.

Ilmanvaihtokoneen asetuksista kannattaisi tarkistaa, ettei jälkilämmitys ole päällä. Näillä keleillä sitä ei vielä tarvitse. Onko IVK vesipatterilla vai sähkövastuksella?

"Ongelma vaan on että kun meillä ei ole tuota ohitusputkea jakotukissa (nibela sanoivat hullunputkeksi), niin en oikeen uskalla säätää lämpömittariantureita sellaiselle lämpötilalle että voivat mennä kiinni, enkä haluaisi lähteä esisäätöarvoihinkaan koskemaan."

Yritin kyllä tuolla säätöohjeella sanoa, että kaikki kierrot auki eli termostaatteihin vaikka +30 astetta ja ne käsinväännettävät hanat auki...ja sitten pumpulla lämmöt suurin piirtein kohdalleen. Tämän jälkeen loppu viilailut jakotukilta ja termostaateista. Tuolla tavalla säädettynä pitäisi aina olla kiertoja mahdollisimman paljon auki.

Kiitoksia vinkeistä. Vielä joudu tasapainottelemaan märkätilojen osalta säätöjen kanssa. Tuntui oikeen mukavalta kun oli olohuonessa ym. Automaattitermostaatihuoneissa lämmin lattia

ilmanvaihtokone lämpenee menovedellä, eli ei kai sen päälläolo haittaa?

Lupasivat ensi viikolle kunnon pakkasia, eli silloin päässee testaamaan kunnolla pumpun toimintaa.

[justus01]

Mitä enemmän lämmität tuloilmaa sitä vähemmän tarvitsee lämmittää lattiaa. Todennäköisesti lattian lämmittäminen on jonkin verran taloudellisempaa. Tuloilmasta kun siirtyy lämpöä (enemmän tai vähemmän) yläpohjaan, mikäli putket kulkevat ns. kylmällä puolella.

Meillä IVK:lta pyydetään +15 asteista ilmaa. Nollakelillä se alkaa vähitellen pistämään lämmitystä kehiin.

[Hannes]

Koska muuten näyttää homma selviävän, niin kysäisimpä niben pääkallonpaikalta myös tuota virtaukseen liittyvää kysymystä (lämmönkeruupuolella päädyttiin sellaiseen ajatukseen että putkea ei olisikkaan yhtä paljon kuin asentaja oli luvannut).

Alla  kysymys ja vastaus:

 Is it possible to tell how fast at least outer circulation flows, with
> highest power

 No, it's not possible without a flowmeter. The lowest flow
> for the heatpump to work with at least nomninal capacity is given in
> technical data at 0,48 l/s for an 8 kW unit. If the flow is lower the
> temperature must be higher than nominal temperature of brine in which is
> 0°C. Flow speed is not variable if the system is clean and properly vented
> from air. In that case we have a constant and stable flow.
>

Ilmeisesti virtausta ei voi edes arvioida ilman mittaria? Näin asian ymmärsin.

[seppaant]

Ilmeisesti virtausta ei voi edes arvioida ilman mittaria? Näin asian ymmärsin.

Vedestä poikkeavan nesteen virtauksen mittaaminen tavallisilla mittalaitteilla on haasteelinen tehtävä.

Asiasta toiseen
Mitenkä talon lämpötilan säätö etenee?

-Ehdottaisin, jos sinulla on nyt käyrä 4-1, niin muuttaisit sen käyräksi 3.
-Termostaatit täysin auki
-Ilmanvaihto minimiin.

Seuraa päivittäin esim olohuoneen ja märkätilojen lämpötilaa
-Mittaa lämpötilat heti aamulla kun vielä yön jäljiltä on stabiili tilanne.
-Arvio mikä on ollut yön aikana ulkokeskilämpötila.

Nyt kun parin päivän päästä on luvassa kovempia pakkasia, pystyy mittausten perusteella toivottavasti valitsemaan sopivan käyrän.

Käyrien toimintaa on Niben käyttöohjeessa selitetty pitkästi mutta erittäin epäselvästi.

ATS

[Hannes]

Nyt saatiin tännekin kunnon pakkaset. Näytti aamulla mittari -15c ja eilen illallakin oli jo -12c. Näillä käyntiajoilla näyttää menevän jo aika alas lämmöt ja ulosmenevä menee reilusti pakkaselle.

Pumppu lähti käyntiin eilen 22.21. 23.35 aina vaan oli kompura hommissa. Minuutin jälkeen sis/ulos oli 5,6/1,9 ja 74 min jälkeen 2,0/-1,7.

Tätä sessiota edeltänyt menoveden lämmitys päätyi lukemiin 1,6/-1,9 ja kompura oli ollut käynnissä ties kuinka kauan. Puoli tuntia oli kompura pois päältä tämän jälkeen.

Kuinka kauan kompura muilla näillä pakkasilla käy? Onko tuo pumpulle kovin terveellistä käydä pari tuntia putkeen.

Kämpässäkin olivat tämäaamuna lämpotilat laskeneet asteen verran. Tämä on ilmeisesti melko normaaria.

... niin ja niitä ottotehoja:

- kun sisään 1,6c ja ulos -2c + menovesi meno 33,5c ja paluu 27,8c niin ottoteho 2 kwh.
- kun sisään 3,6c ja ulos -0,5c + menovesi meno 32,1c ja paluu 26,5c niin ottoteho SAMA 2 kwh (vaikka sis/ulos ero on 0,5c suurempi ja näinollen myös tuotto suurempi?).
- kun sisään 1,6c ja ulos -1,2c + käyttövesi 47,2 ja käyttövesilataus 48c niin ottoteho 2,34 kwh.

... jännä homma että tuo ottoteho tuntuu olevan ihan sama oli sis/ulos sisä ja ulkopuoli mitä tahansa. Vain käyttoöveden ja menoveden ottoteho tuntuu eroavan, sekin aina ton 0,34 kwh.

[seppaant]

kun sisään 1,6c ja ulos -2c + menovesi meno 33,5c ja paluu 27,8c niin ottoteho 2 kwh.
- kun sisään 3,6c ja ulos -0,5c + menovesi meno 32,1c ja paluu 26,5c niin ottoteho SAMA 2 kwh (vaikka sis/ulos ero on 0,5c suurempi ja näinollen myös tuotto suurempi?).

Näin pienillä lämpötilanmuutoksilla vaikutus tehon ottoon on niin pieni, että muutos hukkuu todennäköisesti tehon mittausvirheeseen.
Käyttövettä tehtäessä lähtevän veden lämpötilan nousu on jo n. 15C ja se näkyy selvästi ottotehon kasvuna.

Mitenkä talon lämpötilat ovat käyttäytyneet nyt pakkasilla?
Millä käyrällä ajelet?

ATS

[Hannes]

kun sisään 1,6c ja ulos -2c + menovesi meno 33,5c ja paluu 27,8c niin ottoteho 2 kwh.
- kun sisään 3,6c ja ulos -0,5c + menovesi meno 32,1c ja paluu 26,5c niin ottoteho SAMA 2 kwh (vaikka sis/ulos ero on 0,5c suurempi ja näinollen myös tuotto suurempi?).

Näin pienillä lämpötilanmuutoksilla vaikutus tehon ottoon on niin pieni, että muutos hukkuu todennäköisesti tehon mittausvirheeseen.
Käyttövettä tehtäessä lähtevän veden lämpötilan nousu on jo n. 15C ja se näkyy selvästi ottotehon kasvuna.

Mitenkä talon lämpötilat ovat käyttäytyneet nyt pakkasilla?
Millä käyrällä ajelet?

ATS

Katselin tuota Rauskin 1. sivulla olevaa ottotehotaulukkoa, ja tosiaan on heittot (ulkokierron sisään tulevassa nesteessä) melko pieniä.

Tällä hetkellä ajelen vielä 4 - 1 käyrällä. Tässä olen kahden vaiheilla vaihdanko 3 + 1 :n, mutta en ole näin kylmillä uskaltanut.

Mitä eroa olikaan 3:n ja 4:n käyrillä. Reagoiko 3:n käyrä voimakkaammin ulkolämpötilan muutoksiin kuin 4:n.

Muutenkin pitää mittailu alottaa uudestaan, kun olen ottanut lämpötilat huonelämpömittareista, mutta ehkä olisikin parempi ottaa lämpötila suoraan lattiasta, niin ilmanvaihdon osuus ei vaikuttaisi niin paljon. Uskon että asteen puolentoista pudotukset huonelämmöissä johtuvat myös ilmanvaihdon sisääntulevan lämpötilan tippumisesta.

Olen muuten seuraillut puolihuolimattomasti ulkokierron sis/ulos arvoja pitkien lämmityssessioiden loppuvaiheissa ja huomannut että jotenkin se sisääntulevan nesteen lämmön tippuminen "tyssää" siihen 1,6 asteeseen. Muuten sisääntulevan nesteen lämpötila tippuu pikkuhiljaa, mutta tossa 1,6 asteessa se junnaa vaikka kuinka kauan eikä ole päästänyt sen alle missään vaiheessa. Onkohan lämpömittarissa vikaa vai onko tässä taas jotain fysiikan lakeja mistä en tiedä.

[petrimar]

Katselin tuota Rauskin 1. sivulla olevaa ottotehotaulukkoa, ja tosiaan on heittot (ulkokierron sisään tulevassa nesteessä) melko pieniä.

Tällä hetkellä ajelen vielä 4 - 1 käyrällä. Tässä olen kahden vaiheilla vaihdanko 3 + 1 :n, mutta en ole näin kylmillä uskaltanut.

Mitä eroa olikaan 3:n ja 4:n käyrillä. Reagoiko 3:n käyrä voimakkaammin ulkolämpötilan muutoksiin kuin 4:n.

Muutenkin pitää mittailu alottaa uudestaan, kun olen ottanut lämpötilat huonelämpömittareista, mutta ehkä olisikin parempi ottaa lämpötila suoraan lattiasta, niin ilmanvaihdon osuus ei vaikuttaisi niin paljon. Uskon että asteen puolentoista pudotukset huonelämmöissä johtuvat myös ilmanvaihdon sisääntulevan lämpötilan tippumisesta.

Olen muuten seuraillut puolihuolimattomasti ulkokierron sis/ulos arvoja pitkien lämmityssessioiden loppuvaiheissa ja huomannut että jotenkin se sisääntulevan nesteen lämmön tippuminen "tyssää" siihen 1,6 asteeseen. Muuten sisääntulevan nesteen lämpötila tippuu pikkuhiljaa, mutta tossa 1,6 asteessa se junnaa vaikka kuinka kauan eikä ole päästänyt sen alle missään vaiheessa. Onkohan lämpömittarissa vikaa vai onko tässä taas jotain fysiikan lakeja mistä en tiedä.

Minä muutin toissapäivänä käyrän 4 -2 asetuksesta 2 +2 asetukseen. Tämä toimii ainakin meillä toistaiseksi hyvin. Neloskäyrällä talon lämpö nousi turhan lämpimäksi, kun pakkanen kiristyi n. -21 tietämille, joten muutin käyrää loivemmaksi. Nollan tienoille kaipasin kuitenkin vähän lisää lämpöä, joten ajattelin kokeilla 2 käyrää.

Ei se homma karkaa käsistä, vaikka kokeilet sitä 3 käyrää. Mikäli sisätila menee liian viileäksi, niin ainahan voit muuttaa käyrää jyrkemmäksi, eli voimakkaammin ulkolämpötilaan reagoivaksi.

[Ceon]

Kuinka kauan kompura muilla näillä pakkasilla käy? Onko tuo pumpulle kovin terveellistä käydä pari tuntia putkeen.

Meillä 1240-6 käy näillä pakkasilla lähes 24h. Keruupiirin lämmöt tasolla -1/-4, tuosta eivät ole tippuneet. Annoin eilen illalla pumpulle parin tunninn hengähdystauon, laitoin sähkökattilakäytölle. Samalla laitoin maapiirin pumpun jatkuvalle käytölle. Muutaman tunnin päästä maapiirin lämpö oli noussut +1,5 asteeseen.

Parin tunnin käynti ei ole epäterveellistä. Itseäni hieman mietityttää tuo jatkuva käyminen, miten pitkään se on terveellistä..

[seppaant]

Tällä hetkellä ajelen vielä 4 - 1 käyrällä. Tässä olen kahden vaiheilla vaihdanko 3 + 1 :n, mutta en ole näin kylmillä uskaltanut.

Mitä eroa olikaan 3:n ja 4:n käyrillä. Reagoiko 3:n käyrä voimakkaammin ulkolämpötilan muutoksiin kuin 4:n.

Muutenkin pitää mittailu alottaa uudestaan, kun olen ottanut lämpötilat huonelämpömittareista, mutta ehkä olisikin parempi ottaa lämpötila suoraan lattiasta, niin ilmanvaihdon osuus ei vaikuttaisi niin paljon. Uskon että asteen puolentoista pudotukset huonelämmöissä johtuvat myös ilmanvaihdon sisääntulevan lämpötilan tippumisesta.

Olen muuten seuraillut puolihuolimattomasti ulkokierron sis/ulos arvoja pitkien lämmityssessioiden loppuvaiheissa ja huomannut että jotenkin se sisääntulevan nesteen lämmön tippuminen "tyssää" siihen 1,6 asteeseen. Muuten sisääntulevan nesteen lämpötila tippuu pikkuhiljaa, mutta tossa 1,6 asteessa se junnaa vaikka kuinka kauan eikä ole päästänyt sen alle missään vaiheessa. Onkohan lämpömittarissa vikaa vai onko tässä taas jotain fysiikan lakeja mistä en tiedä

Jos sinulla on mittaustietoa viime päivien sisä- ja ulkolämpötiloistan niin laitahan niitä tänne. Älä muuta käyrää, seuraa lämpötiloja, ilman lämpötilaa, koska sitähän tässä halutaan säätää.

4 käyrä reagoi voimakkaammin kuin käyrä 3.

Kaivosta tulevan veden lämpötian stabiloituminen pitkän käyntijakson lopulla on normaali ilmiö. Minulla tällä hetkellä tuo stabiloitumislämpötila on n. 2,5C. Tämä johtuu siitä, että kaivosta nopeasti käytettävissä oleva energia (lähinnä veteen sitoutunut) on käytetty ja energiaa siirtyy nyt n. vakionopeudella kauempaa kalliosta.

ATS

[Hannes]

Jos sinulla on mittaustietoa viime päivien sisä- ja ulkolämpötiloistan niin laitahan niitä tänne. Älä muuta käyrää, seuraa lämpötiloja, ilman lämpötilaa, koska sitähän tässä halutaan säätää.

4 käyrä reagoi voimakkaammin kuin käyrä 3.

Kaivosta tulevan veden lämpötian stabiloituminen pitkän käyntijakson lopulla on normaali ilmiö. Minulla tällä hetkellä tuo stabiloitumislämpötila on n. 2,5C. Tämä johtuu siitä, että kaivosta nopeasti käytettävissä oleva energia (lähinnä veteen sitoutunut) on käytetty ja energiaa siirtyy nyt n. vakionopeudella kauempaa kalliosta.

ATS

Olin mittaillut aikaisemmin tosiaan mittarin lukemia, mutta nyt päätin vaihtaa lattian lämpötilan seuraamiseen.

Tässä tänään saadut tulokset parista huoneesta:

Pakkasta -13

Käyrä 4-1, ilmanvaihto kakkosella.

WC/tuulikaappiyhdistelmän käsitermari avattu 2 kierrosta
WC  25,0c      
tuulikaappi 25,0c
-> Säädin termaria -1 kierrosta eli ykköselle. Tämä on hankala tila, kun pikkuvessa lämpötila nousee helposti liian korkaksi kun siellä on jakotukki + monen huoneen kierto kulkee sen lattian läpi. Toisaalta tuulikaapissakin voisi olla vähän edes lämpöä. No joku kompromissi pitää löytää.

Olohuoneen automaattitemarin esistäätöarvo on 2,9. Se pitää sisällään kolme kiertoa ja noin 45m2 lattiapinta-alaa.
- Tämän tilan keskiarvo noin 24 astetta, ihan ok

Keittiö 13m2
- Esisäätö 2,7 (automaattitermari) lämpöä n. 24,5 astetta. Keittiö WC:n vieressä ja näinolle myös muiden huoneiden kiertoja kiertää myös keittiön toisen reunan kautta.

- Pesuhuoneen käsitermarin esisäätö asetettu 2,2. Kierroksia termarissa 2 ja lämpöä keskimäärin 26,5 (pitäisi riittää)

-KHH:n esisäätö 2,8 kierrosta. Käsitermari säädetty nyt 1 kierrosta auki lämpötila 25 astetta. Voisi hieman avata?

- Autotallissa esisäätö 3,5 (ja tavoitelämpötila suunnitelmassa 20c ). Nyt 1 kierros käsitermari auki ja lämpöä km. 16 astetta. Säädin puoli kierrosta pois.

- Teknisen tilan esisäätö 1,8 kierrosta. Käsitermari 0,2 kierrosta auki. Lämpöä lattiassa 18,5c. Varmaan ihan riittävä.

- Meidän ja lasten makuuhuoneissa lämpötila 24,5 - 25 astetta. Annan vielä olla esisäätöarvot näin. NS. leikkihuoneessa suurempi ilmanvaihto, koska ikkunaa ei saa avata (paloikkuna). Siellä lämpötila hieman tukala, muuten muissa makkareissa ok.

- Vierashuone, joka on myös nurkkahuone tuntuu vilpoiselta. AUtomaattitermari ja esisäätö 3,4. Ajattelin nostaa esisäätöruuvin kierroksia 4:n jossain vaiheessa. Tässä huoneessa myös sekä poisto- ja korvausilmanvaihto. Voisiko viileys johtua tästä? Lattian lämpötila kuitenkin 23C?

Tänään sytyttelin takkaa kun yhtäkkiä savut sisälle! ILTO 440 premium jostain syystä villkui ja takkakytkin oli sammunut. Ei ohjain reagoinut mitenkään ennen kuin olin sammuttanut sen. Yllättäen "kaatui" just kun piti sytyttää takkaa. Olisko voinut jotenkin jäätyä, kun on ollut pikään melko kylmä?

[Hannes]

Laitan tänne viime kuun kulutustietoja. Näistä on hyvä päätellä miten kaivojen tuotto riittää ja että meneekö kWh:ta vielä liikaa suhteessa käyntiaikoihin.

Täällä meillä joulukuun keskilämpötila oli muutaman kymmenyksen alle -7 astetta.

Sähkölaitoksen mittarin mukaan sähkä kului 1546 kW josta lämmitykseen 786 kW.

Lämmintä vettä tehtiin 54 tuntia. Kun tämä kerrotaan saamallani  käyttöveden keskiarvoisella ottoteholla (2,24) saadaan 121 kW.

Kompuran käynnistyksiä oli 524 kappaletta ja käyntiaika oli 355 tuntia. Tästä kun vähennetään 54 tuntia käyttöveden lämmitykseen saadaan 301 tuntia menoveden lämmitystä. Keskiarvo-ottoteho menoveden lämmitykseen oli 1,96 kWh, eli 301 x 1,96 = 590 kW.

Käyttöveden ja menoveden lämmitys siis yhteensä 590 + 121 = 710 kW. Vastus on ollut sen saman tunnin päällä minkä joka kuukausi (eli veikkaan että legionellan lämmitystä 2 x 0,5 h / kk. En tiedä paljonko siihen menee kW. Sitten vielä ne muutama tunti sisäkierron pyöritystä ja ohjausteho, niin päästää varmaan lähelle tuota 786 kW.

Vastus ei ole mennyt päälle ja talossa on lämintä riittänyt vaikka takkaa ei ole päällä pidettykään. Sisäkiertokin rupeaa pikkuhiljaa olemaan ok.

Melko paljonhan on sähköä mennyt, mutta niin on varmaan mennyt öljy/sähkölämmittäjilläkin.

[Jepe]

Mitä mieltä olette maalämpöpumppuni ja kaivoni mitoituksesta? Puolitoistakerroksinen Kannustalo 2010 rakenteella. huoneistoala 153m2. Urakoitsijani laski että 120m reikä ja 6kw nibe 1245 riittää minulle. Täystehomitoitus. Voiko pitää paikkansa? Varmuudeksi vielä kysyn teiltä. :-/

[justus01]

Mitä mieltä olette maalämpöpumppuni ja kaivoni mitoituksesta? Puolitoistakerroksinen Kannustalo 2010 rakenteella. huoneistoala 153m2. Urakoitsijani laski että 120m reikä ja 6kw nibe 1245 riittää minulle. Täystehomitoitus. Voiko pitää paikkansa? Varmuudeksi vielä kysyn teiltä. :-/

Kyllä 6kW luulisi riittävän. Meillä on vähän heikommin eristetty talo (108m2) ja meidän 8kW pyörii alle 50% käyttöasteella kovillakin pakkasilla. Meillä 8kw pumppu sen takia, koska neliöt toivottavasti vielä jonain päivänä lisääntyy tuonne 180-190m2 väliin.

Kaivoista en osaa sanoa mitään....