Erään talon ostosähkön tarve riippuen ulkoilman lämpötilasta

[johannes]

Hei, ohessa kaavio erään turkulaisen omakotitalon lämmityksessä tarvittavan ostosähkön tarpeesta riippuen ulkoilman lämpötilasta.

Talossa maalämpö, asukkaina 2 eläkeläistä ja lapset perheineen satunnaisesti. Sähkön kulutus kattaa sekä talon että käyttöveden lämmityksen. Luvuissa ei muuta sähkön käyttöä. Talo 30 vuotta vanha.

Keskilämpötila on kuukauden päivien keskiarvona, ei yksittäisinä päivinä. Kulutus on keskiarvo kWh kuukauden päivinä.

Kaaviossa yhtenäinen viiva merkitsee tasoitetua kulutuskäyrää, pisteviive edustaa toteutunutta kulutusta viimeisen neljän vuoden aikana  Mittauskertoja kaaviossa on 50 kpl (50 kuukautta).

Vuodet ovat erilaiset tässä mielessä.

[Olde]

F1245-10R kulutus vs. keskilämpötila.
Kohde ~200m^2 rv-32, ei rinnakkaisia lämmitysmuotoja.
Sijainti Tre

[johannes]

Hei, kiinnostava tilasto.

Ymmärränkö oikein, että selviätte meitä pienemmällä kulutuksella?

Ei meilläkään ole muita lämmönlähteitä. Sain aikaisemmin kommentin, että pidämme käyytöveden himan korkealla. En näillä tiedoilla usko, sttä se olisi syy teitä hieman korkeampaan sähkönkulutukseen.

Meillä maalämpösysteemi ottaa vuodessa noin 6500 kWh,( tämän lisäksi muu sähkön käyttö noin 6000 kWh vuodessa.) Olen talvella ottanut pörssisähköohjauksen käyttöön, pakko myöntää, että toistaiseksi minulla ei ole mitään tietoa siitä, toimiiko vai eikö toimi.

Jos laskisi maalämmön ottaman sähköenergian  vuodessa lämmintä lattiapinta-alaa kohden, auttaisiko tämä ymmärtämään, onko talomme energian kulutukseltaan tavanomainen, energiapihi vai energiasyöppö? Meillä lämmintä lattiapinta-alaa on noin 300 m2 (meillä on iso kellari, suurelta osin maanpinnan alapuolella).


Tämä laskutoimitus antaisi tuloksen 6500 kWh vuodessa/ 300 m2, vastaukseksi tulee 21,7 kWh vuodessa neliömetriä kohden. Ehkäpä on oikein pyöristää vertailuluvuksi 22 kWh vuodessa neliömetriä kohti. Ei minulla ole tästä mitään vertailutietoa

Meillä on maalämpö hankittu yli 4 vuotta sitten, päätös on tehty, hinta maksettu ja paluuta ei ole. Tästä huolimatta olen utelias tietämään, miten maalämpöpumpun kannattavuus ( korkea hankitahinta, nämä käyttökustannukset) vertautuvat ilmalämpöpumppuun tai vesi-ilmalämpöpumppuun (maalämpöä halvemmat hankintakustannukset ja niille ominainen sähkönkulutus)).

Ei minulla mitään valittamista ole, selvästi halvempi käyttökuluina tämä on verrattuna edelliseen öljylämmitykseen. Olen silti utelias

[Olde]

Hei, kiinnostava tilasto.

Ymmärränkö oikein, että selviätte meitä pienemmällä kulutuksella?

Ei meilläkään ole muita lämmönlähteitä. Sain aikaisemmin kommentin, että pidämme käyytöveden himan korkealla. En näillä tiedoilla usko, sttä se olisi syy teitä hieman korkeampaan sähkönkulutukseen.

Meillä maalämpösysteemi ottaa vuodessa noin 6500 kWh,( tämän lisäksi muu sähkön käyttö noin 6000 kWh vuodessa.) Olen talvella ottanut pörssisähköohjauksen käyttöön, pakko myöntää, että toistaiseksi minulla ei ole mitään tietoa siitä, toimiiko vai eikö toimi.

Tämä kämppä oli alunperin öljy+suorasähkö kellarissa ja nykyään pelkkä MLP, kun lisäsin patteriverkon myös kellariin. Öljyä paloi taannoin 2500-3000l/a ja sähkö kului liki 20 000kWh. Kokonaiskulutus pyörii nyt 10 000kWh tietämillä, kuvassa tarkemmin pelkän pumpun osalta.

180m on kaivoa, 10kW kone ja all-in on kamppeet, kun pakkanen painuu alle-20c. -25c asti jaksaa ilman vastuksia ja niitä ei menneenä talvena tarvittu.
All-in tarkoittaa, että liemi on reilusti pakkasella ja on/off kone paiskii töitä liki tauotta.

Patterikämppä kun on kyseessä voi ylikuuma kierto tehdät temput, mutta se ei ole juurisyy itsellä, kun -20c kelissä on kiertovesi 39c. Lämmöntarve etenkin kellarissa nousee tolkuttomaksi, kun pakkanen kiristyy ja lyönti ei riitä kamppeissa.

Sen verran sain tekohengitettyä omaa systeemiä patterimuutoksien avulla (tammikuun lopussa 2024), että se riittää Tampereen leveysasteella, missä pakkanen ei juuri alle -25c painu. Nafti mitoitus vs kämpän lämmitystarve on ”ongelmien” juurisyy ja vielä huonompi olisi tilanne, jos olisin ottanut suosituksen mukaisen systeemin 8kW+160m kaivo.
Vajaa 5000kWh kuluttaa pumppu nyt energia vuodessa ml. LV niin olettaisin ettei se ero tolkuton ole vaikka vehkeet olisi kertaluokkaa suuremmat.
Kellarissa on laatan alla ja sokkelin ympärillä 30-luvun soraa eristeenä, niin lämpöä sinne saa pumpata kyllä huolella ja asiasta saa jotain osviittaa, jos kerron että tilan lämpötila laskee 4c/1h jos kunnon pakkasilla katkaisee lämmityksen😅

Lopputuloksen olen itse tyytyväinen ja 12v kappeet ovatkin jo maksaneet itsensä pois.