Käsittääkseni aina on parempi, mitä pienemmät lämpötilaerot ovat. Tämä johtuu siitä, että pienemmällä lämpötilaerolla myös lämpötilat lauhduttimessa ja höyrystimessä ovat pienempiä ja siten pumppu toimii paremmalla COP-arvolla. Tästä on paljon tarinaa ja kommenttia, että olisi jonkinlainen optimi lämpötilaero. Käsittääkseni se on 0.00001, siis teoriassa. Vastaan tulee höyrystimen/lauhduttimen koko ja siirtopumpun energiankuluts. Toisaalta sieltähän se optimi olisi laskettavissa, mutta kun kyseessä on valmis, tehdastekoinen järjestelmä, toimii pumppu parhaimmalla COP-arvolla, kun siirtopumput ovat täysillä. Jos vain putkiston virtaus sen mahdollistaa.
Mutta toisaalta ei pidä sekoittaa alhaisia arvoja hyväksi asiaksi.
Kun järjestelmä toimii, esim minulla keruupuolella n. 4-5 asteen eroja, se on merkki, että energiaa otetaan kaivosta enemmän, kuin jos ero olisi esim. 2C (siis samalla virtauksella)
Samoin lattaipiirissä. Mitä enemmäm lämpötila eroa tulee samalla virtauksella, sen parempi. Itselläni lattiapirin virtaus vakio (siirto vain varaajaan) 0.49L/min (virtausmittari), silloin parhaimmillaan lämpötilaero on 5C, eli teho 0.49*5*4192=10.3kW, eli kohtuullisen hyvin pumpulle, joka on myyty 7kW tehoisena. Tämä toteutuu, kun keruuliuos on tullesssaan n. 6C ja varaajassa n. 30C. Pyrin saamaan tämän talven aikana realiaikaisen seurannan tarkalle COP:lle ym. järjestelmän arvoille.
Manuaalissa mainittu 2-5 ero on alue, minkä sisäpuolella lukeman piutäisi olla. Kun arvo muuttuu suurempaan, kertoo se tukoksesta keruupuolella, toisaalta arvon pieneneminen kertoo, että hyötysuhteen laskusta. Syy voi olla moninainen.
