Kylpyhuoneen lattia ei lämpene tarpeeksi

[Tu(u)nari]

Kysytäänpäs täältä vinkkejä tällaiseen krooniseen ongelmaa, johon toivoisin ratkaisua

Lyhykäisyydessään ongelma on, että kylpyhuoneen lattia ei lämpene omaan makuuni tarpeeksi. Kylppärissä, kuten koko muussakin talossa, on vesikiertoinen lattialämmitys. Lattia tuntuu ajoittain jopa hieman viileähköltä. Myöskään huoneilman lämpötila ei ole järin korkea. Esimerkiksi tällä hetkellä reilun -10 asteen pakkasella mittari näyttää noin +21 astetta. Märkätiloissa lämpötila saisi kuitenkin olla useamman asteen korkeampi. Huone siis kuitenkin lämpeää ja lattialämmitys on ainoa lämmönlähde, joten lattialämmitys siis selvästi toimii ainakin jotenkin.

Rakennus on n. 15v vanha paritalo, jossa olen asunut nyt pari vuotta ja tämä ongelma on ollut käytännössä jatkuva. Pumppu on merkiltään Thermia. Malli käsittääkseni Diplomat Duo, mutta en mene mallista ihan takuuseen. Pumpun keskeisimmät säädöt:

Huonearvo 20
Käyrä 30
Minimi 28
Maksimi 45

Pumppu sijaitsee teknisessä tilassa, jonka sijainti on vähemmän optimaalisesti rakennuksen vastakkaisessa päädyssä kuin missä oma asuntoni sijaitsee. Omassa asunnossani on vain yksi Thermotecin jakotukki, joka sekin sijaitsee teknisestä tilasta katsottuna asunnon kauemmalla puoliskolla. Kylpyhuone tietenkin sijaitsee vielä jatkotukista katsottuna asunnon toisessa päässä. Naapurilla toki on oma jakotukki, joka sijaitsee teknisessä tilassa. Kierrosta tulee siis tarpeettoman pitkä siihen nähden, mitä paremmalla suunnittelulla olisi saatu.  Toisaalta rakennus ei kokonaisuudessaankaan ole mikään valtavan iso käsittäen kaksi n. 130m2 kokoista asuntoa. Asunnoissa on ollut Uponorin termostaattijärjestelmä, joka on kuitenkin vioittumisen vuoksi poistettu käytöstä molemmissa asunnoissa. Ilmeisesti keskusyksikkö on jotenkin peruuttamattomasti hajalla. Toimilaitteet on jo ennen minun asuntoon muuttoani poistettu jakotukin päältä ja jakotukin tulopuolella on käsin pyöritettävät nupit, joilla kiertoa voi säätää. Käytännössä tämä systeemi on toiminut ihan hyvin, kun talviaikaan hakee sopivat "talvisäädöt" ja kesän tullen puolestaan kiertoja voi pienentää. Sen ongelmallisen kylpyhuoneen kierto on kuitenkin koko ajan täysillä.

Menoveden lämpötila tuntuisi olevan riittävä, koska muualla asunnossa lämpötila on samaan aikaan vallan riittävä - itse asiassa ajoittain jopa tarpeettoman lämmin (luokkaa +24), jos kiertoa ei ole saanut sopivasti kohdalleen. Samaan aikaan kuitenkaan kylppärin lämpötila ei tunnu nousevan silloinkaan, jos muiden huoneiden lämpötila meinaa "karata".

Joitakin asiaan liittyviä havaintoja, jotka ehkä auttavat asian selvittämisessä:

1. Toissa kesänä maalämpöpumpussa oli vaihtoventtiilivika, jonka yksi oire oli, että pumppu työnsi kiertoon aivan liian lämmintä vettä. Tuon vian aikana lattia olikin sitten huomattavasti lämpimämpi, mutta luonnollisesti menoveden lämpötilan pitäminen korkealla ei missään mielessä ole järkevä ratkaisu ongelmaan.

Em. vian korjauksen yhteydessä huoltomies tarkisti, että maalämpöpumpun oma kiertovesipumppu on pyörinyt täysillä. Huoltomies myös lisäsi kiertoon jonkin verran painetta.

2. Jakotukissa on analogiset lämpömittarit meno- ja paluupuolilla. Olen huomannut, että hyvin usein ellei jopa pääsääntöisesti, näiden lämpötilojen ero on varsin suuri. Esim. tällä hetkellä ulkoilman ollessa noin. -10 asteessa menopuoli näyttää 32 astetta ja paluu 22 astetta. Samaan aikaan pumpusta katsottuna luvut ovat:

Menojohto 35(33)
Paluujohto 30(42)

Mitäs nämä sulkeissa olevat arvot nyt tarkoittivatkaan?

Tässä kohtaa tosiaan hyvä muistaa, että kyseessä on paritalo, joten pumpun näyttämät lukemat lienevät jonkinlaisia "keskiarvoja", jos esim. toisen asunnon paluujohdosta tulisi huomattavan erilämpöistä vettä. Naapurin jakotukissa ei ole näitä analogisia meno- ja paluupuolen mittareita, joten en voi tarkistaa, onko lukemissa todellisuudessa eroa asuntojen välillä.

3. Olen jonkin verran yrittänyt tutkia jakotukin esisäätöjä. Löysin ohjeet, jonka mukaan tässä jakotukissa säädöt tehdään messinkisen suojakorkin alta kahden kokoisella kuusiokoloavaimella. Sikäli kun oikein ymmärsin, niin testaukseni mukaan kylpyhuoneen esisäätö oli joko täysin tai ainakin melkein täysin auki jo valmiiksi. Testimielessä kokeilin myös viereistä pukuhuoneen esisäätöä ja siinä olisi käytännössä ollut säätövaraa, mutta kiersin ruuvin lähtöasentoon.

Tuleeko siis mitään vinkkejä mieleen, millä kylpyhuoneen lattian ja ilman lämpötilaa saisi nostettua muutamalla tai edes parilla asteella? Ymmärrykseni tästä tekniikasta on vielä aika vajavaista, mutta annan parhaan ymmärrykseni mukaan lisätietoja.

[euroshopperi]

Linjasäätöventtiilit ehkä pitää säätää kohdalleen ja samalla varmistaa, että kiertovesimoottorissa on riittävästi tehoa pyörittämään koko kombinaattia. Kiertoa lisäämällä saattaisi pystyä jopa laskemaan kiertoveden lämpöjä kokonaisuudessa, kun saadaan virtaamat paremmin kohdalleen joka paikkaan. Jos sun puolella on liian vähän virtaamaa, niin naapurilta pitää kuristaa, tai lisätä pumppuun tehoa, jonka saat ulosmitattua avaamalla omaa tuloa. Laittaisin omissa jakotukeissa ensin lisää tehoa kiertoon ja katsoisin, että pystyykö alkaa laskea kiertolämpöä.

[Tu(u)nari]

Linjasäätöventtiilit ehkä pitää säätää kohdalleen ja samalla varmistaa, että kiertovesimoottorissa on riittävästi tehoa pyörittämään koko kombinaattia. Kiertoa lisäämällä saattaisi pystyä jopa laskemaan kiertoveden lämpöjä kokonaisuudessa, kun saadaan virtaamat paremmin kohdalleen joka paikkaan. Jos sun puolella on liian vähän virtaamaa, niin naapurilta pitää kuristaa, tai lisätä pumppuun tehoa, jonka saat ulosmitattua avaamalla omaa tuloa. Laittaisin omissa jakotukeissa ensin lisää tehoa kiertoon ja katsoisin, että pystyykö alkaa laskea kiertolämpöä.

Tänne olikin tullut vastaus. Kiitos siitä

Kuulostaa ehkä semmoiselta hommalta, jota varten pitää omalla ymmärryksellä mieluummin hommata ammattimies paikalle, mutta millainen homma tuo linjasäätöventtiilien säätäminen siis on ja mistä säätöjen tietää olevan kohdillaan?

Maalämpöpumpun kiertovesipumppu siis on jo ainakin täysillä, joten jos kierrossa ei ole riittävästi tehoa, niin kyseisestä pumpusta ei ole enää lisää tehoja saatavilla. Ensin kannattaa tietysti selvittää helpoimmat vaihtoehdot, mutta onko edes periaatteessa mahdollista lisätä esim oman jakotukin yhteyteen toista kiertovesipumppua, jolla tehoa voisi lisätä?

Mitä tarkoitit siis tarkalleen omien jakotukkien tehon lisäämisellä? Huonekohtaisista säädöistä on siis kylppärin kierto kierto ollut jo maksimilla ja käsittääkseni myös esisäätö on täysin auki. Lukemani perusteella tosin joskus ongelmana voi olla se, että termostaatin neula on jumittanut. Omassa jakotukissani manuaalisäätö tapahtuu siis muovista nuppia pyörittämällä manuaalisesti eikä termostaatteja ole käytössä. Voiko tuon muovisen nupin allakin olla jokin vastaava jumi, vaikka itse nuppi tuntuu pyörivän?

[euroshopperi]

Minkälainen säätö tuossa on? Kuvassa on nuo 3 lähtöä joissa on käsisäätöventtiili, suojahattu ja ilman. Puuttuu siis vielä virallinen toimilaite tuosta rivistä. Tuolla keskimmäisellä hatulla saa kyllä säädettyä karkealla kädellä ja näppituntumalla kierrettyä korkin paikalleen tuon venttiilitapin suojaksi, mutta käsisäätöventtiili on silti ehkä suositeltavampi. Usein tuo oikealla oleva tappi saattaa juuttua, kun toimioaite painaa 1/2-vuotta lautasta kiinni, kun lämpöä ei tarvita. Ulkolämpö ohjattuna kiertoveden lämpö on parempi vaihtoehto jolla säädetään tarvittava lämpö kiertovedelle, eikä pätkitä ylilämpöä termostaatilla. Omalla kohdalla kiertopumput laittamalla maksimiin ja lisäämällä tehoa 25 W verran on nyt lämmityksen COP noussut lukemasta 4,6 jo 5,1:een ja toimilaitteet on pääsääntöisesti auki joka paikassa. Eli suuren määrän kierrättäminen matalammalla lämmöllä on lämpöpumpulle hyvä yhtälö.
Jos tuon keskimmäisen suojahatun kiertää kiinni asti, niin piiri on silloin myös kiinni, joten näppituntumalla löytyy kohta, jossa tappi osuu suojakorkkiin ja säätövara alkaa siitä.

[Tu(u)nari]

Minkälainen säätö tuossa on? Kuvassa on nuo 3 lähtöä joissa on käsisäätöventtiili, suojahattu ja ilman. Puuttuu siis vielä virallinen toimilaite tuosta rivistä. Tuolla keskimmäisellä hatulla saa kyllä säädettyä karkealla kädellä ja näppituntumalla kierrettyä korkin paikalleen tuon venttiilitapin suojaksi, mutta käsisäätöventtiili on silti ehkä suositeltavampi. Usein tuo oikealla oleva tappi saattaa juuttua, kun toimioaite painaa 1/2-vuotta lautasta kiinni, kun lämpöä ei tarvita. Ulkolämpö ohjattuna kiertoveden lämpö on parempi vaihtoehto jolla säädetään tarvittava lämpö kiertovedelle, eikä pätkitä ylilämpöä termostaatilla. Omalla kohdalla kiertopumput laittamalla maksimiin ja lisäämällä tehoa 25 W verran on nyt lämmityksen COP noussut lukemasta 4,6 jo 5,1:een ja toimilaitteet on pääsääntöisesti auki joka paikassa. Eli suuren määrän kierrättäminen matalammalla lämmöllä on lämpöpumpulle hyvä yhtälö.
Jos tuon keskimmäisen suojahatun kiertää kiinni asti, niin piiri on silloin myös kiinni, joten näppituntumalla löytyy kohta, jossa tappi osuu suojakorkkiin ja säätövara alkaa siitä.

Tämä vastaus oli mennyt ihan ohi.

Omassa jakotukissani säätö on siis tuon vasemmanpuoleisen vaihtoehdon kaltainen eli käsisäätöventtiili. Samanlaiset nupit on jokaisen huoneen kierrossa - myös märkätiloissa. Käytännössä maalämpöpumppu toimii juuri ulkolämpöohjattuna ja näihin käsisäätöventtiileihin ei tarvitse pahemmin koskea. Kesän tullen kierrän märkätiloja lukuunottamatta kaikki minimiin ja kelien taas viiletessä avaan kaikki venttiilit ja teen huonekohtaisesti vielä pieniä hienosäätöjä, jos jossain on liian kuuma. Sopivat säädöt kun löytyy, niin voi taas antaa niiden olla kesään asti. Aika hyvin tämä systeemi siis toimii näinkin, vaikka toisinaan olen miettinyt termostaattijärjestelmän uusimista.

Niin hyvin toimii siis muilta osin paitsi se kylppäri ei edelleenkään lämpene ihan niin paljon kuin soisi En edelleenkään osaa sanoa, onko vika jakotukin kohdalla vai jossain muualla. Ainakin kuvittelisi vian olevan juuri jakotukin kohdalla, koska lämpöä talossa tuntuu noin muuten riittävän ja monissa muissa huoneissa helpommin tulee liian kuuma kuin kylmä, jos kiertoa ei rajoita.

Kylpyhuoneen käsisäätö on siis käytännössä jatkuvasti auki. Jakotukissa ei vaan ole virtausmittareita tms, mistä voisi tarkistaa, onko tuon nupin pyörittämisellä ylipäätään mitään vaikutusta ja miten iso tai pieni virtaus todellisuudessa on.

[euroshopperi]

Olisko siinä toisessa tukissa sitten se varsinainen virtauksensäätöventtiili? Tuossa mun hienossa Virsbo tukissa se toinen tukki sisältää rivin suojakorkkeja, joiden alla on muistaakseni 3/5mm kuusiokolo ruuvit josta säädetään varsinainen virtaama. Tuon käsisäädön alla on vain se venttiilitappi, joka vissiin tarkkuudeltaan riittävä enemmänkin on/off asetukseen riittävä toimilaitteelle. Näin ainakin muistelisin tuon olevan. Eli ruuvaa tuon käsisäädön auki ja avaa toisesta tukista virtaamaa suuremmalle.

[Tu(u)nari]

Olisko siinä toisessa tukissa sitten se varsinainen virtauksensäätöventtiili? Tuossa mun hienossa Virsbo tukissa se toinen tukki sisältää rivin suojakorkkeja, joiden alla on muistaakseni 3/5mm kuusiokolo ruuvit josta säädetään varsinainen virtaama. Tuon käsisäädön alla on vain se venttiilitappi, joka vissiin tarkkuudeltaan riittävä enemmänkin on/off asetukseen riittävä toimilaitteelle. Näin ainakin muistelisin tuon olevan. Eli ruuvaa tuon käsisäädön auki ja avaa toisesta tukista virtaamaa suuremmalle.

Tarkoitatko toisella tukilla siis jakotukin paluupuolta? Omassa asunnossani on siis vain yksi tulo- ja paluupuolen sisältävä jakotukki ja naapurilla on oma samanlainen. Nuo käsisäätöventtiilit ovat siis tulopuolella ja paluupuolella on tosiaan tuollaiset suojakorkit, joiden alta löytyy kuusiokoloavaimella säädettävät ruuvit.

Jakotukki on mallia Thermotec ja näyttäisi olevan aika paljolti tällainen paitsi väriltään messinkinen:
https://www.thermotech.fi/tuotteet/jakotukit-ja-sekoitusryhmaet/lattialaemmitysjakotukki/lattialaemmitysjakotukki/lattialaemmitysjakotukki/lattialaemmitysjakotukki-9-piiriae/

Linkin takaa löytyy myös asennusohje, jossa on neuvottu virtauksen säätö. Olen tuon mukaisesti koittanut säätää virtausta, mutta jos oikein osasin, niin mielestäni alempi ruuvi oli jo säädetty niin, että virtaus on täysillä. Ruuvia ei voinut avata enää yhtään enempää.

[euroshopperi]

OK. Eli tuon tulpan alla näkyy olevan lukitus ja säätö. Joskus tuon lukituksen kiristäminen on alkanut pyörittää säätöruuviakin takaisin kiinni. Mutta jos se on nyt kunnolla auki ja toisesta jakotukista voi ottaa vaikka koko käsisäätöventtiilin pois ja varmistaa, että kara myös nousee ja painuu, niin sitten on vain virtausta liian vähän. Pitää kattoa ensin esim kiertopumpun tehoasetus, että on riittävästi tehoa. Seuraavaksi esim omanpuolen virtaaman suurennusta, tai naapurin kuristusta, jos niillä sattuu olemaan hyvin lämpöä jo nykyisinkin. Joka tapauksessa sattaa olla kyse virtausten uudelleen jaosta. Lukitusruuvikin pitää avata niin, että toimii säätö. On noissa ollut kaikkea pelaamista noiden kanssa. Virtausta suurentamallaa kokonaisuudessaan saattaa päästä jopa parempaan COP lukemaankin, jos alkuperäinen on reilusti huonon puolella. Omalla kohdalla kävi juuri näin, kun nostin virtauksia kiertopumpulla reilummaksi.

[Tu(u)nari]

OK. Eli tuon tulpan alla näkyy olevan lukitus ja säätö. Joskus tuon lukituksen kiristäminen on alkanut pyörittää säätöruuviakin takaisin kiinni. Mutta jos se on nyt kunnolla auki ja toisesta jakotukista voi ottaa vaikka koko käsisäätöventtiilin pois ja varmistaa, että kara myös nousee ja painuu, niin sitten on vain virtausta liian vähän. Pitää kattoa ensin esim kiertopumpun tehoasetus, että on riittävästi tehoa. Seuraavaksi esim omanpuolen virtaaman suurennusta, tai naapurin kuristusta, jos niillä sattuu olemaan hyvin lämpöä jo nykyisinkin. Joka tapauksessa sattaa olla kyse virtausten uudelleen jaosta. Lukitusruuvikin pitää avata niin, että toimii säätö. On noissa ollut kaikkea pelaamista noiden kanssa. Virtausta suurentamallaa kokonaisuudessaan saattaa päästä jopa parempaan COP lukemaankin, jos alkuperäinen on reilusti huonon puolella. Omalla kohdalla kävi juuri näin, kun nostin virtauksia kiertopumpulla reilummaksi.

En ole itse uskaltanut lähteä irrottelemaan noita käsisäätöventtiilejä, mutta on käynyt kyllä mielessä, voisiko kara olla säätöpotikan alla jumissa.

Onko mitään keinoa selvittää, millainen virtaus tuossa kylppärin piirissä tällä hetkellä kulkee verrattuna muihin? Löytyykö esim. LVI-ammattilaisilta tähän jotain välineitä? Virtaus kait on siis syystä tai toisesta liian heikko, mutta onko suht reaaliaikaisesti mahdollista selvittää, millainen vaikutus näillä säädöillä olisi? Varsinkin näin kesäaikaan on vähän hankala tehdä säätöjä pelkästään sen varassa, miten lämpimältä lattia alkaa tuntumaan. Lattiaa tunnustelemalla muutenkin eron huomaisi vasta päivän parin viiveellä.

Tosiaan yksi huoltomies oli jo tarkistanut maalämpöpumpuin kiertopumpusta, että siinä tehot ovat täysillä. Jos ei siis oman puolen tukista löydy vikaa, niin pitää varmaan sitten alkaa miettiä tuota virtausten jakoa oman puolen ja naapurien välillä. Naapurilla ainakin sanojensa mukaan kylppäri lämpenee tarpeeksi. Meidänkin puolella tosiaan lämpöä tuntuu riittävän enemmänkin kuin tarpeeksi kaikkialla muualla paitsi kylppärissä.

Onko kylpyhuoneen lämpenemisen kannalta vaikutusta sillä, että muiden huoneiden virtaamia vastaavasti pienentäisi tukista?

[euroshopperi]

Omanpuolen kuristus muissa piireissä tietysti antaa enemmän painetta kylpytiloihin ja saattaa olla oikea ratkaisu, mutta ensin tarkastaa tuon käsisäätöpyörän venttiilin toiminnan. Tuon irtiruuvaaminen, tai muulla tavalla tehtävä irroitus on kyllä ihan itsekin tehtävissä oleva rutiini toimenpide. Otat irti ja kokeilet painella tappia ylös/alas. Jätät vaikka pariksi päiväksi irti kokonaan. Sieltä alta ei ole tulossa lämmitysvettä ulos, kun irroitat sen vaikka kokonaan.

[Tu(u)nari]

Omanpuolen kuristus muissa piireissä tietysti antaa enemmän painetta kylpytiloihin ja saattaa olla oikea ratkaisu, mutta ensin tarkastaa tuon käsisäätöpyörän venttiilin toiminnan. Tuon irtiruuvaaminen, tai muulla tavalla tehtävä irroitus on kyllä ihan itsekin tehtävissä oleva rutiini toimenpide. Otat irti ja kokeilet painella tappia ylös/alas. Jätät vaikka pariksi päiväksi irti kokonaan. Sieltä alta ei ole tulossa lämmitysvettä ulos, kun irroitat sen vaikka kokonaan.

Kiitos jälleen vinkeistä.

Otin vielä kuvan jakotukin säätöpotikoista: https://photos.google.com/share/AF1QipNcsMTDQ8MD32GwtsGKGRd86YtV2Bxn1MJkueWXCZuzlF-12bMORxusnUB6iAUHCQ?key=UWVqN0FERFJKZnRqTF9kb2pGdndZTzFnUzQ1a3ZB

Olisikohan tuo neula tosiaan jumissa. Tein ohjeidesi mukaan ja uskaltauduin kiertämään käsisäätönupin irti. Lähti ihan käsin pyörittämällä, kun otti napakasti kiinni tuosta mustasta osasta, joka näkyy esim. olohuoneen potikan kohdalla.

Miten tiukka tuon neulan pitäisi olla ja onkohan tuo sitten lie missä asennossa, jos on jumittunut? Kokeilin painaa neulaa peukalolla alaspäin napakasti, mutta en mitenkään voimalla. Ei tuntunut liikkuvan mihinkään suuntaan.

Voisin tietysti verrokkina kokeilla irrottaa jonkun toisen huoneen säätönupin, mutta en toisaalta haluaisi mennä turhaan sorkkimaan toimivia säätöjä

Kuvassa näkyvä kohta on siis nimenomaan jakotukin tulopuolella, jos sillä on jotain väliä. Paluupuolella on sitten kuusiokoloavaimella säädettävät ruuvit, joiden päällä on messinkinen suojakansi.

[euroshopperi]

Painaa reippaasti kolikko peukalon välissä, niin pitäisi liikkua ylös/alas jousikuormitteisesti. Sanoisin, että kara on tuossa kuvan asennossa täysin auki olevan näköinen. Vasaralla kevyesti koputtaen se varmaan pomppii oikeaoppisesti tuossa. Eli toisesta tukista pitäisi saada avattua virtaamaa jollakin konstilla lisää. Kuvasta ei näy, onko tuossa minkäpaksuinen putki pesutiloihin menossa. JS on 12 mm, niin kokemuksesta sanon, että se voi kuristaa virtaamaa ihan luonnostaan kunnolla, jos on liikaa metrejä laitettu yhteen lenkkiin. Ja herkemmin se myös sakkaantuu ajan myötä, kuin väljemmät putket.

[euroshopperi]

Tein just yhteen huoneeseen putkien roilotuksen, kun oli toivoton urakka saada sinne tarpeeksi kiertoa öljyaikaisilla putkilla. Verrokkina kuvassa on 20 mm putki, jota laitoin. Muut putket on 15 mm ja 12 mm, jotka poistin. Tuo jakotukin liittimen kuristus on jo luokkaa 1/2 väljyydestä ja sinne ei tarttis olla kyllä yhtään lisää kuristusta. Äkkiseltään voisi max lenkin pituus olla käypäinen alle 40 m pituisiin vetoihin, jos meinaa lämpöpumpulla pitää kohtuullisen matalaa kiertolämpöä ja suurempaa määrää kierron litkuilla. Tuosta kuvasta on ainakin helppo kuvitella eroa, mikä tuolla 20 mm putkella on saatavissa tuohon mehupilliin.

[Tu(u)nari]

Painaa reippaasti kolikko peukalon välissä, niin pitäisi liikkua ylös/alas jousikuormitteisesti. Sanoisin, että kara on tuossa kuvan asennossa täysin auki olevan näköinen. Vasaralla kevyesti koputtaen se varmaan pomppii oikeaoppisesti tuossa. Eli toisesta tukista pitäisi saada avattua virtaamaa jollakin konstilla lisää. Kuvasta ei näy, onko tuossa minkäpaksuinen putki pesutiloihin menossa. JS on 12 mm, niin kokemuksesta sanon, että se voi kuristaa virtaamaa ihan luonnostaan kunnolla, jos on liikaa metrejä laitettu yhteen lenkkiin. Ja herkemmin se myös sakkaantuu ajan myötä, kuin väljemmät putket.

OK, kyllähän tuo kara tosiaan painui jousen päällä alas, kun laittoi vähän työkalua peukalon ja karan väliin. Kara myös palautui samaan yläasentoon, jossa se olikin. Ei tuntunut siis olevan mitenkään jumissa.

Otin työntömitalla putken ulkomitan ja näyttäisi olevan 17mm jokaisessa kierrossa. Mitä tuumaat onko tuo putken halkaisia riittävä?

Talon lattialämmityksestä on minulla vain jonkinlainen karkea suunnitelma, johon on kyllä merkitty piirien pituudet, mutta ei esim. suunniteltuja virtauksia. Kylppärin piiri on suunnitelman mukaan 77 metriä pitkä. Muut piirit luokkaa 50-60m eli onhan tuo jonkin verran pidempi. Verrokkina kuitenkin esim oma työhuone, jonka piirin pituudeksi on merkitty 62 metriä. Tässä huoneessa kyllä tulee ihan kunnolla lämmin, jos kiertoa ei rajoita käsisäädöllä sopivasti. Vähän sama muissakin huoneissa.

Koitan ymmärtää vielä ihan perusasioita näistä säädöistä. Onko niin, että jakotukin tulopuolen käsisäädöt ja paluupuolen kuusiokoloavaimella toimivat virtaussäädöt säätävät käytännössä samaa asiaa? Eli onko ainut ero siinä, että paluupuolen säädöt on tarkoitettu enemmän tai vähemmän pysyviksi ja käsisäädöillä tehdään sitten tarvittaessa hienosäädöt tilanteen mukaan?

Koska ainakin oman ymmärrykseni mukaan kylppärin virtaama on paluupuoleltakin säädetty Thermotecin ohjekirjan mukaan maksimiin, olisiko tässä tosiaan järkevää lähteä hakemaan ratkaisua siitä, että yrittäisi tasapainottaa systeemiä kuristamalla virtauksia niistä huoneista, joissa lämpöä tuntuu riittävän? Onko tuohon hommaan mitään työkaluja tms konsteja, joilla säätöjä voisi tehdä muuten kuin ihan kokeilemalla ja seuraamalla lämpöjä? Kesä on tietysti tuohon hommaan aika huono vuodenaika.

[euroshopperi]

17 mm on jo loistava putkikoko ja uskoisin, että säätäminen tulee onnistumaan ihan varmasti. Kiertovesipumpun teho vähän epäilyttää ja malli voisi olla hyvä kattoa sieltä. 2 eri huushollia raakalla putkimäärällä voisi olla liikaa. Mulla on 2 pumppua talossa erillisinä ja MLPn käydessä lisäksi koneen oma pumppu pyörii. Kiertoveden lämmöt kun on melkoisen matalat, niin määrää pitää sitten yrittää saada isommalla kädellä.
Kuristele nyt ensin kuitenkin ja katto mitä saat aikaiseksi. Jos on ulkolämpötila ohjattu lämmitys, niin älä paljon muuta edes odota kuin kylmiä pesutilojen lattioita kesällä. Pitäisi olla erillinen systeemi erotettavaksi.

[Tu(u)nari]

17 mm on jo loistava putkikoko ja uskoisin, että säätäminen tulee onnistumaan ihan varmasti. Kiertovesipumpun teho vähän epäilyttää ja malli voisi olla hyvä kattoa sieltä. 2 eri huushollia raakalla putkimäärällä voisi olla liikaa. Mulla on 2 pumppua talossa erillisinä ja MLPn käydessä lisäksi koneen oma pumppu pyörii. Kiertoveden lämmöt kun on melkoisen matalat, niin määrää pitää sitten yrittää saada isommalla kädellä.
Kuristele nyt ensin kuitenkin ja katto mitä saat aikaiseksi. Jos on ulkolämpötila ohjattu lämmitys, niin älä paljon muuta edes odota kuin kylmiä pesutilojen lattioita kesällä. Pitäisi olla erillinen systeemi erotettavaksi.

Teknisestä tilasta löytyy kiertovesipumppu mallia Grundfos UP 20-15 N 150. Tosin arvelen, että onkohan tämä pumppu ainoastaan käyttöveden kierrättämiseen, koska se ei näyttäisi olevan yhteydessä niihin kupariputkiin, jotka menevät maalämpöpumpusta jakotukkeihin. Grundfosin toinen pää liittyy varaajaan ja toinen menee lattiaan. Muita kiertovesipumppuja tilassa ei ole näkyvillä, mutta ymmärtääkseni MLP:ssä on oma kiertovesipumppu.

Löysin muuten teknisen tilan syövereistä itse asiassa vielä järjestelmään liittyvän laskelman, josta voisi olla apua:
https://photos.google.com/photo/AF1QipNeBbyRtkkBrqYoS2fSvqPmkFHK0i0eqPtZK409

Kylpyhuone on toisen suunnitelman mukaan tässä laskelmassa nimellä B7 ja virtauksen kuuluu siis olla suunnitelmankin mukaan täysillä, kuten tällä hetkellä onkin.

Keksitkö tämän perusteella vielä jotain, miistä voisi olla apua ongelman ratkaisemisessa? Tietysti alkuun voisi ainakin tarkistaa, että kaikki virtaukset on nyt lähtötilanteessa säädetty suunnitelman mukaisesti.

Kesällä tosiaan on vähän huono aika tehdä säätöjä, kun kiertävän veden lämpötila määräytyy ulkolämpötilan mukaan.

Tuli muuten mieleen, että joku aika sitten testimielessä kokeilinkin muuttaa toisen huoneen virtaamaa. Tuolloin kuusiokoloruuvia säätäessä ruuvin alta alkoi tihkua hieman vettä. Ei mitenkään paljon, vaan ihan muutamia tippoja. Säädin sitten ruuvin alkuasentoon ja olen seurannut, että vuotoja ei ole tähän päivään asti ollut. Onko näitä säätöjä tehdessä mahdollista, että vettä voisi alkaa vuotaa enemmänkin? Vähän arveluttaa tuon vuoksi alkaa tekemään säätöjä.

Virtauksien säätöjen muuttaminen varmasti on ensialkuun paras tapa etsiä ratkaisua, mutta jos virtausta ei silti saada riittäväksi, niin onko mahdollista esimerkiksi asennuttaa toinen kiertovesipumppu oman jakotukin lähelle ja parantaa virtausta sillä tavalla?

[euroshopperi]

Linkattu kuva ei näy, enkä kirjaudu mihinkään ylimääräiseen palveluun, tai perusta tiliä. En muutenkaan osaa paljon suunnitelmiin ottaa kantaa, kun ei ole tuota ammatillista osaamista oikeestaan pätkääkään. Tänään huuhtelin yhden lattialenkin ja olihan siellä melkoinen kasa lieraa kertynyt. Kyseessä pelkästään lattiaputkitus 12 mm, jossa nestettä arviolta alle 5 L reilusti. Umpahisskeaa tuubia tuli moneen otteeseen, kun laskin kuumaa vettä ja ilmaa väliin ja perään oksaalihappoa. Tuo puuro oli kyllä erittäin sakeaa mönjää vaikka pelkkä putken osuus oli työn alla.
Tuo esittämäsi pumppu on käyttöveden kiertoon ja RST pesällä. Paritalo ja kaikki lattialämmityksellä, niin ajattelin, että MLP oma pumppu saattaa joutua jo kovaan työhön. Omalla kohdalla voisi olla myös liikaa yhdellä peruspumpulla yrittää.