Maalämpöpumppu sovitus kodinhoitohuoneeseen

[Porttimies]

Sellainen pitäisi saada selville onko mahdoton yhtälö sovittaa nämä; maalämpöpumppu jäähdytys ominaisuudella(kylmöko vektori, seinä puhallin),IV kone, jakotukki, kanaali talliin, tuohon kuvan tilaan, ~1600x750mm.
Ajatuksena oli myös tehdä "tekninen tila" 200mm syvemmälle lattiaan ja kaivo sinne koska kyseessä hirsitalo niin mahdolliset vuodot ei menisi hirren alle jos sattuu tulemaan joskus vuoto.


Tuolle kurasyöpön seinälle niitä ei haluttaisi sijoittaa.
10kw Ctc ecoheattia on nyt yhdestä suunnasta tarjottu haluaisin tietää onko muita mahdollisuuksia tuon lisäksi kun vähän rajoitettu tila.

Varaajaa ei mahdu, onko hyötyä jos sellaisen laittaisi autotalliin vaikka se lämpö nyt kanaalissa kulkeekin niin tuskin niin suuria häiviöitä?
Pitäisi myös jotenkin toteuttaa käsien pesuun lämmin vesi tallin puolelle.

[Matias]

Varaajaa ei mahdu, onko hyötyä jos sellaisen laittaisi autotalliin vaikka se lämpö nyt kanaalissa kulkeekin niin tuskin niin suuria häiviöitä?

Kannattaa harkita myös lämpöpumpun sijoittamista autotalliin.

[Porttimies]

Kannattaa harkita myös lämpöpumpun sijoittamista autotalliin.

Mites sitten tuolle viilennykselle käy? Ilp ei ole vaihtoehto siihen hommaan

[Tipi]

Mites sitten tuolle viilennykselle käy? Ilp ei ole vaihtoehto siihen hommaan

Kuinka paljon on tallin ja talon välinen etäisyys, ja ilmeisesti myös talli on tarkoitus lämmittää maalämmöllä?

[Porttimies]

Kuinka paljon on tallin ja talon välinen etäisyys, ja ilmeisesti myös talli on tarkoitus lämmittää maalämmöllä?

Kyllä molemmat on tarkoitus lämmittää maalämmöllä, kanaalia 18m.

[Tipi]

Asiasta on varmasti erilaisia mielipiteitä, mutta itse asentaisin maalämpöpumpun asuintiloihin vasta viimeisenä vaihtoehtona. Paras ratkaisu olisi erillinen tekninen tila päärakennuksessa.

Meillä on MLP tallissa ja talossa on 100L lämminvesivaraaja. Kuuma käyttövesi MLP:lta johdetaan lämpökanaalin kautta lämminvesivaraajaan, jossa tehdään pieni loppukuumennus. Mielestäni tämä toimii nykyään hyvin, aiemmin meillä oli käytössä käyttöveden kierto.

Ajatuksena oli myös tehdä "tekninen tila" 200mm syvemmälle lattiaan ja kaivo sinne koska kyseessä hirsitalo niin mahdolliset vuodot ei menisi hirren alle jos sattuu tulemaan joskus vuoto.

Tässä ratkaisussa on syytä huomioida myös MLP:n mahdollinen huolto / korjaus, jotta kompressoriyksikön saa vedettyä tarvittaessa ulos.

Miksi muuten ILP on poissuljettu vaihtoehto talon viilentämiseen?

[Porttimies]

Asiasta on varmasti erilaisia mielipiteitä, mutta itse asentaisin maalämpöpumpun asuintiloihin vasta viimeisenä vaihtoehtona. Paras ratkaisu olisi erillinen tekninen tila päärakennuksessa.

Meillä on MLP tallissa ja talossa on 100L lämminvesivaraaja. Kuuma käyttövesi MLP:lta johdetaan lämpökanaalin kautta lämminvesivaraajaan, jossa tehdään pieni loppukuumennus. Mielestäni tämä toimii nykyään hyvin, aiemmin meillä oli käytössä käyttöveden kierto.
Tässä ratkaisussa on syytä huomioida myös MLP:n mahdollinen huolto / korjaus, jotta kompressoriyksikön saa vedettyä tarvittaessa ulos.

Miksi muuten ILP on poissuljettu vaihtoehto talon viilentämiseen?

No tuohon paikkaan sitä nyt kuitenkin ollaan suunniteltu, ja jos talliin sijoitettuna siitä ei saa hyödynnettyä viilennystä niin silloin se ei tule talliin 

Ei sitä pumppua tuonne montun pohjalle laiteta, tulee kanaali sun muut lattiaputket sinne, pumppu tulee ihan lattian tasoon jonkinlaisella vielä suunnittelemattomalla rakenteella montun päälle.

ILP on siksi pois suljettu kun ulkoseinälle ei haluta ulkoyksikköä.
Sekä kun maalämpö kuitenkin laitetaan ja siihen kerran panostetaan ja siitä sellainen on mahdollista ottaa viilennys, niin miksipä pitäisi ostaa erillinen ILP

Tarvitsisi vain tietää onko tuohon tilaan mahdoton sijoittaa noita laitteita, pl. Ctc ecoheat minkä siihen tilaan saisi oletettavasti sovitettua.
Paljonko tilaa on tarpeeksi mutta mahdollisimman vähän?

[geo_lampoa]

Mahtuuhan ne roippeet varmasti 3d hässäkkänä siihen tilaan mitä jakotukit ja putkiläpiviennit ottaa tilaa lattiasta pumpun vierestä. Älä sijoita mitään pumpun alle. Se on ihan vihoviimeinen ratkaisu.

Ei kai konvektori tuohon tilaan tule? Jos iv konettakaan ei sijoita pumpun päälle, niin sinne saa ainakin paisarit hyvin mahdutettua.

Jos tallille haluaa glykolikierron, niin sille vielä lämmönvaihdin. Kvp:n ja tallin paisarin voi sijoittaa talliin.

[Tipi]

CTC:n sivuilla sanotaan Ecoheatista seuraavasti: ”Soveltuu kotitalouksille, joiden lämpimän veden tarve on hieman pienempi”.

Ennen hankintaa kannattaa tutustua eri pumpputyyppien toimintaperiaatteisiin. CTC Ecoheat muistuttaa toiminnaltaan Lämpöässän VSi mallia. Käyttövettä ei ole varastoituna, vaan se lämmitetään tarpeen mukaan kierukkalla. Kompakti paketti, mutta ei välttämättä kaikkein paras ratkaisu lattialämmitystaloon.

Ei ole kokemusta viilennyksestä, mutta eikö se olisi mahdollista vetää eristetyt putket myös tallista taloon?

[Sorvar]

Thermialla on tai ainakin oli jäähdytyksellä varustettu calibra cool. Sopisiko se?

[Porttimies]

Käyttövettä ei ole varastoituna, vaan se lämmitetään tarpeen mukaan kierukkalla. Kompakti paketti, mutta ei välttämättä kaikkein paras ratkaisu lattialämmitystaloon.

Ei ole kokemusta viilennyksestä, mutta eikö se olisi mahdollista vetää eristetyt putket myös tallista taloon?

No tämäpä se kun tietäisi mikä on hyvä ratkaisu,vähän hepreaa vielä nämä putki hommat 

Ja tätä olen myös miettinyt että onko kukaan toteuttanut viilennys putkia tallista tupaan. Yhtäkkiä vaikuttaisi että ei onnistuisi.

[Matias]

kun maalämpö kuitenkin laitetaan ja siihen kerran panostetaan ja siitä sellainen on mahdollista ottaa viilennys, niin miksipä pitäisi ostaa erillinen ILP

Maalämpötaloissa on enimmäkseen kahta versiota viilennyksestä.

Yleisin lienee huonetilaan asennettava puhallinkonvektori jonka kennossa jäähdytyskäytössä kiertää maalämpökoneen keruuliuos omalla kiertopumpulla.
Eli jäähdytys liitetään keruuputkeen ja puhallinkonvektori toimii "itsenäisesti" ilman MLP:n ohjausta.
Toiseen keruuputkeen liitetään viilennyksen meno- ja paluuputket ja näiden väliin keruuputkeen lisätään  yksisuuntaventtiili joka pakottaa viilennyskierron kiertämään lämpökaivon kautta.

Toinen tapa viilentää keruuliuoksella on ilmanvaihtokoneessa sisäänpuhalluskanavassa jäähdytyskenno jossa jäähdytettäessä kiertää keruuliuos ja se alentaa tuloilman lämpöä huoneisiin.
Myös tämä viilennys otetaan MLP:n keruuputkesta samaan tapaan kuin puhallinkonvektorissa.

Uusin menetelmä MLP:n viilennyskäytössä näyttää olevan sellainen että normaalin lämmitysverkon vettä jäähdytetään maalämpökoneella ja siten saadaan huonelämpötilaa alennettua helleaikaan.
Tästä systeemistä ei itselläni ole tarkempaa tietoa mutta varmaan jollain sellainen on käytössä.

Onko Porttimiehellä ajatusta millainen viilennystapa on suunnitteilla?

[Porttimies]

Onko Porttimiehellä ajatusta millainen viilennystapa on suunnitteilla?

Tuossa kyselin tarjouksia paikallisilta tarjoajilta ja eilen yks kaveri kävikin paikanpäällä. Meinas että saisi sopimaan ja ehdotti tuota ilmanvaihto koneessa sijaitsevaa versiota.
Itse olen kyllä sitä mieltä että seinä puhallin versio on se mihin tähdätään.

[jmaja]

Mikä lämmönjako talossa on? Tallista saa hoidettua helposti jäähdytyksen lämmönjaon kautta ja ei se tietysti mahdotonta myöskään ole laittaa maaviinaa kiertämään tallista taloon, jolloin voi sitten laittaa IV esilämmitys/jäähdytyspatterin sekä konvektoreita.

[Matias]

Mikä lämmönjako talossa on? Tallista saa hoidettua helposti jäähdytyksen lämmönjaon kautta ja ei se tietysti mahdotonta myöskään ole laittaa maaviinaa kiertämään tallista taloon, jolloin voi sitten laittaa IV esilämmitys/jäähdytyspatterin sekä konvektoreita.

Esim tuollainen kanavapatteri joka kesäaikaan viilentää ja pakkasilla toimii tuloilman esilämmittimenä

https://www.vallox.com/tuote/vallox-mlv-multi-200-kanavapatteri/

[Porttimies]

Mikä lämmönjako talossa on? Tallista saa hoidettua helposti jäähdytyksen lämmönjaon kautta ja ei se tietysti mahdotonta myöskään ole laittaa maaviinaa kiertämään tallista taloon, jolloin voi sitten laittaa IV esilämmitys/jäähdytyspatterin sekä konvektoreita.

Lattialämmitys putket on tulossa taloon ja talliin. Yksi tarjoaja ehdotti tuota että maalämpöpumppu talliin, viilennys maaviina linja  siihen välille. Sisälle pieni varaaja niin ei tartte odotella lämmintä vettä.

Esim tuollainen kanavapatteri joka kesäaikaan viilentää ja pakkasilla toimii tuloilman esilämmittimenä

https://www.vallox.com/tuote/vallox-mlv-multi-200-kanavapatteri/

Nyt asiaa enemmän tongittuani ja puhuttuanu tuolle eiliselle tarjoajalle kyllä taidan kaatua tuommoseen kanava malliin. Vaikuttaa järjellä ajateltuna paremmaltakin kun saa tasaisemmin viilennettyä/lämmitettyä.
Katsotaan kun saadaan tarjousta  sähköpostiin minkälaista Thermiaa olis tarjolla.

Kyllä tämä tästä, aikamoista zumbaa selvittää näitä kun kaikki asentajat sanoo vähän erilailla, mutta kyllä kultainen keskitie taitaa olla löytynyt.

[Tipi]

Kanavamallissa on myös positiivista se, ettei tule konvektoreja seinälle näkyviin.

Tältä foorumilta saat myös puolueettoman mitoituslaskelman lämpökaivolle ja maalämpöpumpulle. Kannattaa laittaa kohteen tiedot mitoitusosioon, on sitten hyvä verrata tarjouksiin.

[Porttimies]

Kanavamallissa on myös positiivista se, ettei tule konvektoreja seinälle näkyviin.

Tältä foorumilta saat myös puolueettoman mitoituslaskelman lämpökaivolle ja maalämpöpumpulle. Kannattaa laittaa kohteen tiedot mitoitusosioon, on sitten hyvä verrata tarjouksiin.

Joo sinne minä olenkin aivan ensitöikseni laittanut mitoitus pyyntöä ja sen saanutkin! 249m porakaivo ja 12.1kw tehoinen pumppu oli siihen valikoitunut

[Tipi]

Joo sinne minä olenkin aivan ensitöikseni laittanut mitoitus pyyntöä ja sen saanutkin! 249m porakaivo ja 12.1kw tehoinen pumppu oli siihen valikoitunut

Niinpä näyttää olevankin, sitten tuo asia on hyvällä mallilla. Huomioi laskelmassa vaadittava 50mm keruuputki.

Teille on ilmeisesti tulossa myös puskurivaraaja MLP:n yhteyteen?

[Porttimies]

Niinpä näyttää olevankin, sitten tuo asia on hyvällä mallilla. Huomioi laskelmassa vaadittava 50mm keruuputki.

Teille on ilmeisesti tulossa myös puskurivaraaja MLP:n yhteyteen?

Aivan, en olisi tuota tajunnutkaan.
Minä en usko että erillistä varaajaa saadaan minnekkään sopimaan, jossei sitten tallin päähän laita(?).

[Tipi]

Siinä tapauksessa mahtunee, että laitteet tulisivat talliin? Puskurivaraajan olisi hyvä olla maalämpöpumpun läheisyydessä.

Puskurivaraajan tarkoitus on lisätä lämmitysverkoston veden tilavuutta, pidentää koneen käyntijaksoja, tasoittaa lämpöpiikkejä jne. Puskurivaraajaa käytetään vaihtoventtiilipumppujen yhteydessä.

Tulistinvaraajalliset lämpöpumput eivät puskuria tarvitse, koska niissä se on jo integroituna. Näitä nykyään harvemmin käytetään lattialämmitystaloissa.

Invertteripumppu luultavasti toimii ilman puskuria, mutta kyllä siinäkin on pätkäkäynnin vaara kesäaikaan lämmitettäessä pelkkiä märkätiloja.

[Matias]

Yksi tarjoaja ehdotti tuota että maalämpöpumppu talliin, viilennys maaviina linja  siihen välille. Sisälle pieni varaaja niin ei tartte odotella lämmintä vettä.

Tuollaiseen osasijoitteluun sopisi varaajaton maalämpöpumppu,niitä on useilla valmistajilla ,esim Nibe 11XX.

Siinä voisi käyttövesi- ja puskurivaraajan sijoittaa sopivimpaan paikkaan ja putkiyhteys niiden ja maalämpökoneen välille.

Varsinkin käyttövesivaraaja olisi taloudellisinta sijoittaa lähelle kulutuspaikkoja

[Porttimies]

Tuollaiseen osasijoitteluun sopisi varaajaton maalämpöpumppu,niitä on useilla valmistajilla ,esim Nibe 11XX.

Siinä voisi käyttövesi- ja puskurivaraajan sijoittaa sopivimpaan paikkaan ja putkiyhteys niiden ja maalämpökoneen välille.

Varsinkin käyttövesivaraaja olisi taloudellisinta sijoittaa lähelle kulutuspaikkoja

Siinä tapauksessa mahtunee, että laitteet tulisivat talliin? Puskurivaraajan olisi hyvä olla maalämpöpumpun läheisyydessä.

Puskurivaraajan tarkoitus on lisätä lämmitysverkoston veden tilavuutta, pidentää koneen käyntijaksoja, tasoittaa lämpöpiikkejä jne. Puskurivaraajaa käytetään vaihtoventtiilipumppujen yhteydessä.

Elikkä kuinka se käytännössä sitten menisi kun nämä ideat yhdistää, Maalämpö pumppu talliin, sinne käyttövesi-ja puskurivaraaja, siitä kanaalilla tupaan, sinne käyttövesi varaaja. Vai tuleeko liikaa varaajia  Täytynee melkein mietiskellä yön yli

[Tipi]

1. MLP erillisvaraajalla: MLP + puskuri talliin ja käyttövesivaraaja kodinhoitohuoneeseen. Viilennysputket tallilta KHH:lle. Tässä tapauksessa tarvitaan pieni lämminvesivaraaja talliin käsienpesuun.
(Esim. Nibe 1145 / 1155 tai vastaava)

2. Normaali MLP integroidulla käyttövesivaraajalla + puskuri talliin. Erillinen esim 100L käyttövesivaraaja kodinhoitohuoneeseen. Viilennysputket kuten vaihtoehdossa 1.
(Esim. Nibe 1245 / 1255 tai vastaava)

3. Kaikki kodinhoitohuoneeseen, puskurille ei tilaa.

Puskurivaraajan koko saisi olla luokkaa 200-300L.

Luin väärin Tomppelin laskelmaa.. Kaivon min keräinputken halkaisija olikin 45mm, mutta 50mm on parempi.

[jmaja]

Invertteri ja lattialämmitys (betonissa?). Mihin sitä puskuria tarvii?

Jäähdytys lattioilla voisi olla ihan harkinnanarvoinen vaihtoehto.

Miten isot märkätilat ja onko tarve lämmittää niiden lattioita kesällä? Sähkölämmitys voisi olla hyvä kesäratkaisu, jos eivät ole suuria.

[Matias]

Elikkä kuinka se käytännössä sitten menisi kun nämä ideat yhdistää, Maalämpö pumppu talliin, sinne käyttövesi-ja puskurivaraaja, siitä kanaalilla tupaan, sinne käyttövesi varaaja.

MLP talliin,taloon sisälle putkikanaaliyhteydellä käyttövesi- ja puskurivaraaja

[Tipi]

Invertteri ja lattialämmitys (betonissa?). Mihin sitä puskuria tarvii?

Ei siitä varmasti haittaakaan ole, toki enemmän siitä on hyötyä on/off koneen kanssa. Lähinnä kesäkäyttöä ajattelin.

MLP talliin,taloon sisälle putkikanaaliyhteydellä käyttövesi- ja puskurivaraaja

Saavutetaanko puskurin asentamisella kodinhoitohuoneeseen jotain etua, jos siellä on muutenkin ahdasta?

[Matias]

Saavutetaanko puskurin asentamisella kodinhoitohuoneeseen jotain etua, jos siellä on muutenkin ahdasta?

Jotain sellaista ajattelin että MLP:n taukojakson aikana lämmitysverkon virtaus kiertäisi vain puskurivaraajan kautta jakotukeille,ei MLP:n kautta.

Toiminnallisesti ei liene muuten eroa onko puskurivaraaja talossa vai autotallissa.

[Porttimies]

Olen pyydellyt nyt tarjouksia, yksi on Thermia Calibra 12kw, 260m porakaivo IV kanava mallin viilennin, toinen on Niben S1255 16kw 265m porakaivo IV kanava mallin viilennin.
Molemmat kuulemma saadaan sopimaan hyvinkin kodinhoitohuoneeseen, ilman erillistä varaajaa.

Onko mielipiteitä 

[Tipi]

Miksi tarjousten pumput ovat eri tehoisia ja kaivojen keräimet ilmeisesti ovat 50mm putkella? Märkätilojen lattialämmitys kesäaikaan kannattaa huomioida.

[Porttimies]

Miksi tarjousten pumput ovat eri tehoisia ja kaivojen keräimet ilmeisesti ovat 50mm putkella? Märkätilojen lattialämmitys kesäaikaan kannattaa huomioida.

12kw kone on foorumin mitoituksella eivät laskeneet ainakaan tuohon tarjoukseen itse. Ja 16kw on heidän itse laskema tehon tarve 13.7kw. järjestään kaikki 40mm putkella ovat olleet mitä olen kysynyt. Mitä käytännössä tarkoitat tuolla märkä tilojen huomioinnilla?

[Tipi]

Painehäviö kaivossa kasvaa liian suureksi 40 mm putkella, kannattaa vaatia isompaa putkea Tomppelin laskelman mukaisesti (myös siirtoputket kaivolta koneelle).

Märkätilojen huomioinnilla tarkoitan sitä, että miten kone toimii siinä tilanteessa kun pelkästään märkätiloja lämmitetään? Oletan, että haluat pesutilojen lattioita lämmitettävän myös kesällä.

[Porttimies]

Nyt kun vähän rökkysin niin vissiin toiselta ainakin olisi mahdollista saada 45mm "turbo collector" putkea lisähintaan. Vissiin 50mm sileää ei paljon nykyään käytetä.
https://www.muovitech.com/FI/?page=turbo

[jmaja]

Kyllä sitä 50 mm sileää sai hyvin 3v sitten. Eikä lisähintakaan ollut kuin 2 €/m 40 mm sileään verrattuna. Mutta suurin osa tyrkyttää vain 40 mm eikä yhtään ymmärrä halua suurempaan.

[Tipi]

Nyt kun vähän rökkysin niin vissiin toiselta ainakin olisi mahdollista saada 45mm "turbo collector" putkea lisähintaan. Vissiin 50mm sileää ei paljon nykyään käytetä.
https://www.muovitech.com/FI/?page=turbo

Sinulle on tulossa tehokas pumppu ja syvä kaivo, tässä asiassa ei kannata tinkiä.

Kyllä sitä 50 mm sileää sai hyvin 3v sitten. Eikä lisähintakaan ollut kuin 2 €/m 40 mm sileään verrattuna. Mutta suurin osa tyrkyttää vain 40 mm eikä yhtään ymmärrä halua suurempaan.

Onko teillä 50mm keräinputket asennettu 115mm reikään?

[Porttimies]

Sinulle on tulossa tehokas pumppu ja syvä kaivo, tässä asiassa ei kannata tinkiä

No mikä se pitäisi olla, sileä 50mm, 50mm rihlattu. 45mm rihlattukö ei piisaa?
Miten käytännössä liian pieni putki ilmenee?

[tomppeli]

No mikä se pitäisi olla, sileä 50mm, 50mm rihlattu. 45mm rihlattukö ei piisaa?
Miten käytännössä liian pieni putki ilmenee?

Laskelman mukaan, jos on 12 kW lämmitystehoinen maalämpökone ja lattialämmitys:

• Jos 260 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraus   260 m
- Kaivon aktiivisyvyys 254 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 260 m.      Putkea kaivossa yhteensä      520 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,4 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,66 l/s = 39,6 l/min = 2376 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,66 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 558 ltr - 14 min 49 s   137 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,66 l/s virtaus 3xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 909 ltr - 22 min 57 s   87 kPa = Ok?
- Kaivo, painehäviö 0,66 l/s virtaus 2xPE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 701 ltr - 18 min 26 s   72 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,66 l/s virtaus 2xPE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 862 ltr - 22 min 30 s   42 kPa = 0,42 bar

[Tipi]

Miten käytännössä liian pieni putki ilmenee?

Eli kaivossa ei kierrä tarpeeksi maalämpönestettä. Kaivoon tulevan ja sieltä lähtevän nesteen lämpötilaero kasvaa. Tämä saattaa aiheuttaa jäätymistä kaivon yläpäähän.
- kaivosta ei saada tarpeeksi energiaa => hyötysuhde laskee
- pienemmällä putkella virtausvastus kasvaa => vaaditaan enemmän energiaa nesteen pumppaamiseen

Kuten ”Tomppelin” laskelmasta käy ilmi, 50 mm putki olisi paras vaihtoehto.

[jmaja]

Jäätyminen ei tule ongelmaksi ellei kaivo ole alimitoitettu. Invertterillä myöskään virtaus ei jää liian pieneksi kuin ainoastaan hyvin lähellä maksimitehoa. Silloinkaan ei välttämättä tarvita laskettua virtausta, koska inverttereiden COP yleensä on heikohko täydellä teholla.

Pumppaussähköä menee hukkaan enemmän, mutta invertterillä tuokin on aika vähäistä, kun invertterit käy pääosin alle 50% teholla, jolloin myös tarvittava virtaus on alle 50% ja painehäviö alle 25% lasketusta.

[maalämpöilija]

Osallistun tähän muutamalla maallikon kommentilla.

Itse en ylimitoittaisi kaivon putkea. Jos 45mm putki on "ok", niin miksi laittaisit 50mm?

Katselin viime talvena kun kaveri availi autotallinsa betonilattiaa laikalla. Lattialämmitysputkissa pelkkää vettä ja ovi unohtunut auki kunnon pakkasessa. Betonissa näkyi useampi märkä läikkä, mistä lämmitysvesi oli tullut pintaan. Itse laittaisin aina lämmönvaihtimien ja glygolit lattian kiertoon tuollaiseen tilaan. Sähkökaapelit lattiassa+ILP olisi varmaankin omalla kohdalla myös vaihtoehto.

Kukaan ei ole maininnut mitään kanavaviilennykseen liittyvästä iv-kanavien kondenssieristämisestä. Siihen liittyy omat haasteensa, ja joka tapauksessa kanavien eristäminen on todellisen ammattilaisen vaativa homma lisäkuluineen. Itse ottaisin tämän seikan riskeineen huomioon ja laittaisin ILPin, vaikka ulkoyksikkö ei välttämättä näytä juuri oikealta.