Mulla on otsikossa mainittu MLP ja tuon KVP on pyörinyt pitkään asetuksella auto / 25 % kompressorin seistessä. Niben perässä on rintamamiestalon osin uusittu patteriverkko ja sen sauna- sekä pesutilojen lattialämmöt.
Auto asetuksella KVP kiertää 36 % / 615 l/h ja MLP on antanut karvan yli 4 COPin vuositasolla. Mitattu kWh mittarilla ja Kamstrupin kaukolämmön lämpömäärälaskurilla.
Koska lämpömäärälaskuri mittaa vain lämmitysverkkoon tuotetun lämmön, niin laskennassa on käyntitunteihin perustuen vähennetty lämpimän käyttöveden kWh osuus n. 2kWh/tunti.
Äkkiseltään olettaisi, että COP kasvaisi, jos KVP:n nopeuden asettaa manuaaliliasetukselle ja suuremmaksi, sillä putoaahan silloin pumpulla tuotettava lämmityspiirin lämpötila, kun patteriverkon koko pinta-ala hyödynnetään tehokkaammin ja patterit ovat KVP:n isommalla 100 % / 1154 l/h virtaamalla ylhäältä alas lähes tasalalämpöiset.
Mittaus Niben antamien lämpöverkon meno- ja paluulämpötilojen sekä lämpömäärälaskurin virtaustietojen perusteella ei kuitenkaan tue tätä oletusta.
Suuremmalla KV pumpun pyörimisnopeuden asetuksella saan vain 1,6 % suuremman lämpötehon, joka jää selkeästi alle mittausvirheen toleranssin. Odotin aivan jotain muuta.
Milllä asetuksilla KVP teillä muilla pyörii? Mikä mahtaa mennä mun oletuksissa pieleen?
Lienee tunnustettava, että Niben insinöörit ovat laskeneet asiat paremmilla lähtötiedoilla kuin minä.
Ps.
Nykyinen Niben myUplink on mielestäni todella kökkö työkalu verrattuna edeltäjäänsä. Vanha NIBE Uplink oli oiva työkalu pumppujen säätöön ja seurantaan, kunnes sen tiedonsiirto alkoi tökkimään jo muutamia vuosia sitten. Uusi myUplink on silti ominaisuuksiltaan ja toteutukseltaan vain kalpea haamu edeltäjästään.
