Hyviä säätöparametreja 1210:lle

[Hewi]

Nyt on pari viikkoa pyörinyt Niben 1210-8,5kw pumppu. Aluksi lattalämmitysjärjestelmässä oli ilmaa ja vesi ei kiertänyt kunnolla kaikissa piireissä, joten pumppu kävi melkoista pätkäkäyntiä. Nyt ilma on saatu pikkuhiljaa pois lattialämmityspiireistä, ja käyntiajat/käyntivälit on pidentynyt, mutta silti pumppu käy mielestäni aika lyhyissä pätkissä. Pumpu käy 1-2h valein ja alle puoli tuntia kerrallaan.

LL-piirit ovat toistaiseksi kokonaan auki, jotta ilma poistuisi paremmin järjestelmästä. Termostaateja ei ole kytkettynä. Kannattaako kaikki LL-piirit säätää suunnitelman mukaiseen esisäätöarvoon, joka on aika reilusti rajoitettu verrattuna täysin auki olevaan järjestelmään, jotta käynnistyväli pitenisi?

Minkalaisia asteminuuttiarvoja teillä on käytössä. Mä kasvatin sen 70 minuuttiin, mutta kannattaisiko sitä kasvettaa reilusti enempi, jotta käynnistysväli pienenisi?

[pete]

Nibeistä en tiedä juuri mitään,
mutta vajaan puolen tunnin käyntijaksoa
tuskin voidaan millään pumppumerkillä
pitää pätkäkäyntinä.

[santeri1]

Mulla on 150 ja SV 500. Sainpa tuossa kerran asentajan ohjeen ja siinä oli muistaakseni 120 asteminuuttia sv en jaksa muistaa. Mulla on alakerran kierrot täysin auki, mutta yläkertaa olen kuristellut, jotta lämpötila ei nousisi liikaa. Termostaatit oli aivan ens alkuun, mutta olen repinyt ne jakotukeilta pois.

-Santeri-

[Hewi]

Seurasin vähän ton pumpun toimintaa ja ongelmana näyttäisi olevan se, että lämmittäessä asteminuutit hupenevat niin nopeasti, että paluuvesi ei ehdi lämmetä asetettuun arvoon. Tarkkailuhetkellä menovesi oli 30, tavoite oli 25 ja paluuvesi ehti nousta 24:ään ennen kuin pumppu sammui. Tästä seuraa se, että ne asteminuutit myös kasvaa nopeesti, kun ne alkavat välittömästi kasvamaan.

Jotenkin tuntuu siltä, että tossa logiikassa olisi jotain vikaa lämmityksen osalta, kun se pumppu lopettaa lämmityksen ennen kuin paluuvesi on noussut tarpeeksi korkealle.

[ziffy]

Nibe ei ohjaa lämmitystä paluuveden lämpötilan mukaan vaan menoveden. Se laskee asteminuuttivajausta todellisen menolämpötilan ja käyrän mukaisen tavoitemenolämpötilan suhteesta.

Esim. jos todellinen menolämpötila on ollut 30 astetta ja tavoitelämpötila 25 astetta 30 minuutin ajan niin lämpötilaohjaus laskee asteminuutteja 5 astetta x 30min = 150 asteminuuttia.

Samaan 150 asteminuuttimäärään päästään myös tilanteessa jossa meno- ja tavoitelämpötilan ero 3 astetta ja tämä ero on ollut voimassa 50 minuuttia.

Asteminuuttivajaus vähenee nopeasti tehokkaissa pumpuissa näillä "välikeleillä" kun rakennuksen lämmityksen tarve ei ole suuri. Lämmönjakopiiri ei (tarvitse) luovuta lämpöä paljon ja tehokas pumppu nostaa helposti menoveden lämpötilaa jolloin asteminuuttivajaus kompensoituu nopeasti.

Massavaraajasta saattaisi olla apua pidempien käyntijaksojen saavuttamisessa.

Ja lisäämällä entisestään asteminuuttivajauslukua saat pidempiä käyntijaksoja mutta jossain vaiheessa saattaa alkaa lattiassa ja jaloissa tuntua lämpötilaerot.

[Hewi]

Joo, toi liika teho taitaa olla tällä hetkellä ongelmana, kun pumppu on mitoitettu talon lisäksi noin 40m2 autotallille, jossa lattialämmitys ei ole vielä käytössä.

Silti tossa olisi mun mielestä korjaamista logiikassa. Jos menovesi on niin lämmintä, että asteminuuttivajaus kompensoituu liian nopeasti, niin mielestäni lämmitystä ei saisi kuitenkaan lopettaa ennen kuin paluuvesi on noussut menoveden tavoitelämpötilaan.

Tehdasasetuksena asteminuuttivajaus on 60. Muutaman plusasteen kelillä 4 lämpökäyrällä menoveden tavoitearvo taisi olla 24 astetta. Jos lattia on esimerkiksi 22 asteinen, niin lämmitystarve tulee 30min jälkeen. Kun pumppu lähtee päälle, niin se ajaa jotain 30 asteista vettä lattiaa, jolloin astevajaus kompensoituu 10 minuutissa. Tässä ajassa lattian lämpötila ei ehdi hirveästi muuttua, joten pian lämmityksen jälkeen menoveden lämpötila on sama kuin paluuveden lämpötila, eli 22-23 astetta. Uusi lämmitystarve tulee siis jo reilussa puolessa tunnissa.

[ziffy]

Silti tossa olisi mun mielestä korjaamista logiikassa. Jos menovesi on niin lämmintä, että asteminuuttivajaus kompensoituu liian nopeasti, niin mielestäni lämmitystä ei saisi kuitenkaan lopettaa ennen kuin paluuvesi on noussut menoveden tavoitelämpötilaan.

Lisäämällä asteminuuttivajausta tai laittamalla massavaraajan pitäisi päästä paluulämmön osalta lähemmäksi tavoitemenolämpötilaa.

Mutta onko sille tarvetta? Tuon lämpötilaohjauksen perimmäinen tarkoitus on pitää mahdollisimman tasaista huonelämpötilaa. Nibetus tekee sen menoveden lämpötilan mukaan. Silloin ei ole tarvetta Niben logiikan mukaan sekoittaa paluulämpötilaa laskuarvoihin. Esim. IVT ei sekoita menoveden lämpötilaa laskuihinsa vaan käyttää paluuveden lämpötilaa muuttujana.

Tehdasasetuksena asteminuuttivajaus on 60. Muutaman plusasteen kelillä 4 lämpökäyrällä menoveden tavoitearvo taisi olla 24 astetta. Jos lattia on esimerkiksi 22 asteinen, niin lämmitystarve tulee 30min jälkeen. Kun pumppu lähtee päälle, niin se ajaa jotain 30 asteista vettä lattiaa, jolloin astevajaus kompensoituu 10 minuutissa. Tässä ajassa lattian lämpötila ei ehdi hirveästi muuttua, joten pian lämmityksen jälkeen menoveden lämpötila on sama kuin paluuveden lämpötila, eli 22-23 astetta. Uusi lämmitystarve tulee siis jo reilussa puolessa tunnissa.

Mikäli tavoitearvo on koko tuon mittausajan vakio (24 astetta) niin paluulämpötilan (lattian lämpötilan) ei pidäkään muuttua vaan pysyä mahdollisimman tasaisena.

Mutta mikäli haluaa pidentää käyntijaksoja niin parhaaseen lopputulokseen pääsee lisäämällä varaavaa massaa. Autotallin avullahan olet saamassa lisää varaavaa massaa  

Laitteisto käyttää vähän sähköä kun se käy lyhyen aikaa ja pitää mahd. pitkään taukoa.

En mä näkis mitään suurta huolta noilla ekassa viestissä ilmoittamillasi käynti- ja lepoaika-arvoilla, varsinkin kun tuo pumppusi antaa tehoa noilla lämpötiloilla yli 10kW.

[Hewi]

En päässyt pariin päivään lainkaan rakennukselle, mutta otin ylös maanatai-iltana käynistyskertojen määrät ja käyntiajan. Tänään kun pääsin taas rakennukselle, niin katsoin noi samat arvot ja tuloksena oli seuraavaa:
Seuranta-aika 75h
Käynnistyskerrat 73
Käyntiaika 14h

Eli vähän reilu kolmen vuorokauden seuranta-aikana pumppu oli käynnistynyt noin tunnin välein ja keskimäärin pumppu on ollut päällä noin 11min kerrallaan.

Eikö toi muka ole pätkäkäyntiä?

Tänään seurasin yhden lämmitysjakson loppuosan pumpun vieressä ja seurailin näytöltä pumpun arvoja. Asteminuutivajauksen raja-arvon olin nostanut 120:een ja kyseisellä hetkellä menoveden tavoitelämpötila oli 24 astetta. Ennen lämmityksen loppumista menoveden lämpötila nousi loppuvaiheessa 30 asteeseen ja paluuveden lämpötila nousi 23 ateeseen. Asteminuuttivajaus laski noin 80:een ennen kuin pummpu lopetti lämmittämisen. Mua jäi ihmetyttämään, että minkä takia pumppu lopetti lämmittämisen, kun asteminuuttivajausta oli vielä reilusti jäljellä ja paluuvesikään ei ollut vielä yhtä lämmintä kuin menoveden tavoitelämpötila. Pari minuuttia lämmityksen lopettamisen jälkee menovesikin laski luonnollisesti tohon 23:een, joten asteminuuttivajaus alkoi kertymään lähes välittömästi lämmityksen jälkeen.

Onkohan mulla joku asetus pielessä tai jotain muuta vastaavaa? Ei toi voi toimia oikein, jos se käyttäytyy tolla tavalla.

[Hewi]

mikä  on käytetty lämmitysvesipiirin pumpun kiertonopeus  ?    
    1, 2 vai  3:lla

Tehdasasetuksella toi on. Pystyykö sitä säätämään jostain?

Onko  termostaatit kuristamassa virtausta ?

Ei ole. Kaikki LL-piirit ovat täysin auki.

Jos pumppu  on liian  iso, ja lisäisit  vesipiiriin massavaraajan   esim 300 L ,   niin käyntiajat  pitenee ja harvenee ainakin teoriassa.   Lähdön  lämpösensorin paikka tuolla ohjauslogiikalla on mielenkiintoinen kysysmys  jos lisättynä massavaraaja.

Mulle tulee vielä autotalli ja toi pumppu on mitoitettu myös sille. Katson massavaraajan tarvetta sitten kun autotalli on mukana kierrossa.  

Millä  termillä  kutsutaan Niben säädöissä  lämmitysveden lämpötilan minimin ja maksimin  välistä astemäärää.   IVT:ssä  sitä  kutsutaan hystereesiksi.  Esim  4 astetta.

Noi ovat ainoat sinne päin olevat säädöt:
LJ ero LP
[P] Suurin lämpötilapoikkeama lämpöjohtolämpötilan
(LJ) nimellisarvosta ennen lämpöpumpun
pakko-ohjausta.
Perusasetus: 13.
Asetusalue: 3 – 25.

Ero LP-SV
[P] Poikkeama alaspäin ”LJ ero LP”:stä, jota
arvoa varten lisälämpöä (TS) pakko-ohjataan.
Perusasetus: 3.
Asetusalue: 1 – 8.

Noi on mulla tossa perusasetuksessa. Mä käsitän ton silleen, että noilla voi vain pakko-ohjata kompressorin tai sähkövastuksen päälle, mikäli lämmityspiirissä kiertävä vesi on liian kylmää asetukseen nähden ja asteminuuttivajaus ei ole vielä tarpeeksi iso.

[ziffy]

Kyllä tuon asteminuuttivajauksen pitäisi laskea nollaan ennenkuin pumppu sammuu. Ei toimi oikein tai sitten joku muu asetus ajaa tuon yli. Mutta ei heti tule mieleen mikä se voisi olla kun muut kuin asteminuuttivajausluku on tehdasasetuksissa.  Oletko katsonut onko tullut mitään hälytyksiä? Kokeile auttaisiko koneen buuttaus tuohon asteminuutti laskuun.

Kiertovesipumpun nopeutta ei voi säätää ohjelmallisesti mutta sen voi tehdä kiertovesipumpusta itsestään.

Nibeä ei ohjata IVT:n tapaisesti hystereesillä vaan tässä ketjussa mainitulla asteminuuttiohjauksella. Asteminuuttiohjaus ottaa huomioon lämpötilaeron lisäksi aika -muuttujan.

Nibessä asetetaan siis asteminuuttivajauslukua joka vastaa tavallaan IVT:n hystereesiä. Sitten on noita Hewin mainitsemia erilaisia parametreja jolla voidaan ohittaa asteminuuttiohjaus.

[ziffy]

Ennen lämmityksen loppumista menoveden lämpötila nousi loppuvaiheessa 30 asteeseen ja paluuveden lämpötila nousi 23 ateeseen.

Tuosta tuli mieleen vielä tuo delta-t juttu. Delta-t tarkoittaa meno- ja paluulämpötilan erotusta. Ruotsalalaiset puhuvat että tuon delta-t:n optimi arvo hyötysuhteen kannalta R407C kylmäainetta käyttäville pumpuille olisi 6-8 astetta ja johon he tähtäävät.

Eli jos katsoo tuota loppuvaihetta jossa menovesi lauhduttimen jälkeen oli 30 astetta ja paluuvesi lauhduttimelle 23 astetta niin siltä osin koneesi toimii hyötysuhteen kannalta optimaalisesti