Termia Diplomat TWS 6 yleisiä kysymyksiä

[patbo]

Hei,

kyseessä on noin < 6kk omistettu 2008 valmistunut maalämpöinen omakotitalo (125 kerros m2, 1 krs). Vesikiertoinen lattialämmitys. Maalämpöpumppuna Thermia Diplomat TWS 6 (6 kW + 6 kW), asennettu noin 2015. Ilmanvaihtona koneellinen ilmanvaihto (Ilto 440 premium, joka on ihan oma lukunsa). Varaava leivinuuni toimii pienenä lisälämmön lähteenä. Sijainti on Oulun korkeus. Talo on aikaisemmin ollut vain 1-2 eläkeläisen käytössä todella vähäisellä vedenkulutuksella ja nyt talossa on 4 henkinen perhe, jossa 2 pientä lasta.

Oma tausta on se, että näissä asioissa melko noviisi vaikka insinööritaustaa on ja manuaalin lukeminen onnistuu. Omakotitalona tämä on ensimmäinen ja ihmisiä jolta kysy aika vähän, joten itse opetellaan. Maalämpöpumpun manuaalia on luettu ahkerasti.

Nyt 6 kk aika olen saanut mielestäni lämpöpumpun "käyrän" mielestäni sopivaksi, niin että sisällä on sopivat lämpötilat. Yksi makuuhuone, kylpyhuone, khh ja wc ovat lämpimimmät (noin 20,5-21 C) lämpötila ja näissä huoneissa on jakotukilta toimilaitteet/termostaatit täysin auki. Muissa huoneissa on sitten toimilaite osittain auki riippuen huoneesta.
 

• Miltä tuo lämpöpumpun käyrä vaikuttaa (kuva?)
• Nyt kun pakkasta on ollut pari päivää -20C - -24C niin, keruu paluu ja keruu meno lämpötilat ovat 0C ja -3C (kuvassa) aikalailla kokoajan. Mitä arvoja maalämpöpumpusta kannattaisi seurata?
• Vanhankaltaisia vesipattereita piti ilmata. Miten tällaista vesikiertoista lattialämmitystä? Jos pitää, niin kuinka usein ja onnistuuko tavan tallaajalta?
• Lämpökaivon mitta on 110m, josta maaosuutta 4m. Tämä on mielestäni nykystandardeiden mukaan aika lyhyt? Jos joskus esim. autotallin haluaisi lämmityksen piiriin, kannattaisiko harkita uutta syvempää kaivoa? Sijainti on kapeassa nimessä isojen järvien ympäröimänä.
• Pitäisikö sähkövastuksien "raja-arvoja" säätää, jotta olisivat herkemmin päällä kovilla pakkasilla? Käyttöajat kuvassa.

Muitakin vinkkejä, ohjeita, yms. otetaan vastaan.

Kiitos.

[euroshopperi]

Eiköhän tuonne riitä, kun poraa toisen samanmittaisen kaivon ja kytkee rinnakkain. Hyvin näyttää kaivo kuitenkin toimivan, jos sieltä on otettu kunnolla lämpöä alusta asti. Joskus miettinyt, että tuollaista 100 m luokkaa olevaa kaivoa pitäisi helposti pystyä syventämään jälkikäteenkin, kun kalustoista löytyy kuitenkin yli 30 bar paineet kaikista. Aloitus tietysti voi olla hieman sotkuinen, mutta teknisesti pitäisi onnistua, kunhan ei tolkuttomasti tule lisää vettä reiästä.

[patbo]

Eiköhän tuonne riitä, kun poraa toisen samanmittaisen kaivon ja kytkee rinnakkain. Hyvin näyttää kaivo kuitenkin toimivan, jos sieltä on otettu kunnolla lämpöä alusta asti. Joskus miettinyt, että tuollaista 100 m luokkaa olevaa kaivoa pitäisi helposti pystyä syventämään jälkikäteenkin, kun kalustoista löytyy kuitenkin yli 30 bar paineet kaikista. Aloitus tietysti voi olla hieman sotkuinen, mutta teknisesti pitäisi onnistua, kunhan ei tolkuttomasti tule lisää vettä reiästä.

Se on varma, että täydellä teholla ei ole otettu lämpöä kokoaikaa 2008-2023. Esim. 2-3 huonetta on ollut käytännössä termostaatti kiinni varmaan suurimman osan ajasta ja käyttöveden kulutus on ollut yhden ihmisen käyttöä.

Nyt käyttö lisääntynyt niin, että ehkä 1 huone vähän kylmänä ja käyttövesi 4-henkisen perheen kulutus. Kunnon dataa sähkön tai yms. kulutuksista ei ole kun vielä asuttu niin lyhyen aikaan. Onkohan mahdollista riskiä että voisi tapahtua jotain muutosta, että saa kunnolla lämpöä nyt kun rasitus on kovempaa?

[Matias]

Nyt kun pakkasta on ollut pari päivää -20C - -24C niin, keruu paluu ja keruu meno lämpötilat ovat 0C ja -3C (kuvassa) aikalailla kokoajan. Mitä arvoja maalämpöpumpusta kannattaisi seurata?

Kannattaa seurailla keruuliuoksen lämpötiloja.

Jos kaivosta tulevan liuoksen lämpötila kompressorin käydessä laskee -3 asteen ja kaivoon menevän liuoksen lämpötila -6 asteen tienoille niin vaarana alkaa olla lämpökaivon veden jäätyminen.

Yleensä lämpökaivon veden lämpötila on muutaman asteen korkeampi kuin keruuliuoksen lämpötila.

Jos keruuliuos jäähtyy noihin lukemiin niin kannattaa keventää lämpökaivon kuormitusta lämmittämällä leivinuunia ja jos ei riitä kompressori seis ja sähkövastuksilla lämmitys päälle kunnes pakkanen lauhtuu ja lämpökaivon lämpö palautuu turvallisiin lukemiin.

[euroshopperi]

Kannattaa seurata sen kaivon todellisia kykyjä jotta saat selville tulevaa lisäystä varten hyvät tiedot. Aika mitätön lisäkustannus tulee, jos selviäisi toisen 110 m kaivon poraamisella rinnalle. Kotitalousvähennys luokkaa 70-80 % saa kaivon hinnasta kuitattua kuitenkin. Omalla kohdalla ei tarvita minkäännäköistä virtausten säätöä, kun 2 x 165 m virtaa säätämättä ihan optimaalisesti. Menisköhän jotain luokkaa 5 vuotta, kun alkaa olla lämpötaso selvillä, että kuinka alas putoaa. Halvin tietysti olisi jatkaa samaa reikää, jos porari vain suostuu. Putket kaivossa vaihdetaan uuteen ja jos on talolle menevät putket tarpeeksi isoja, niin ei niitäkään tarvii vaihtaa. Mihinkä sitten riittää tuo 6 kW, jos lisää tilaa otetaan lämmöille? Nythän sitä voi koeponnistaa, mutta epäilen, ettei 110 m reikä tule riittämään nytkään täystehoiseksi asti.

[patbo]

Kannattaa seurailla keruuliuoksen lämpötiloja.

Jos kaivosta tulevan liuoksen lämpötila kompressorin käydessä laskee -3 asteen ja kaivoon menevän liuoksen lämpötila -6 asteen tienoille niin vaarana alkaa olla lämpökaivon veden jäätyminen.

Yleensä lämpökaivon veden lämpötila on muutaman asteen korkeampi kuin keruuliuoksen lämpötila.

Jos keruuliuos jäähtyy noihin lukemiin niin kannattaa keventää lämpökaivon kuormitusta lämmittämällä leivinuunia ja jos ei riitä kompressori seis ja sähkövastuksilla lämmitys päälle kunnes pakkanen lauhtuu ja lämpökaivon lämpö palautuu turvallisiin lukemiin.

Heti kyllä kun kelit lauhtuivat -10C, niin keruu paluu ja meno palasivat +2 ja 0. Näillä korkeuksilla kun vaan voi sattua olemaan pakkasta -25C putkeen huonoina tuureina sen 4-5 päivää putkeen. Täytyy nyt seurata tämä vuosi ja vielä tulevat vuodet, että miten kaivo reagoi siihen kun aletaan käyttämään "enemmän". Ei täällä nyt jacuzzia täytellä, mutta huomattava lämpimän käyttöveden lisäys on tapahtunut.

Onkohan tuota sähkövastus/kompressori kombinaatiota mahdollista jotenkin säätää, että kompressori tulisi mukaan enemmän kun on -20 - 30C pakkasta ja lattiakiertoon menee noin 36-39C asteista vettä? Ylärajaksi olen laittanut lattiassa kiertävälle vedelle 40C. Tiedän että käyttöliittymästä voi valita lämmityksen pelkästään vastuksilla, mutta ei tietenkään ole optimaalista.

Kannattaa seurata sen kaivon todellisia kykyjä jotta saat selville tulevaa lisäystä varten hyvät tiedot. Aika mitätön lisäkustannus tulee, jos selviäisi toisen 110 m kaivon poraamisella rinnalle. Kotitalousvähennys luokkaa 70-80 % saa kaivon hinnasta kuitattua kuitenkin. Omalla kohdalla ei tarvita minkäännäköistä virtausten säätöä, kun 2 x 165 m virtaa säätämättä ihan optimaalisesti. Menisköhän jotain luokkaa 5 vuotta, kun alkaa olla lämpötaso selvillä, että kuinka alas putoaa. Halvin tietysti olisi jatkaa samaa reikää, jos porari vain suostuu. Putket kaivossa vaihdetaan uuteen ja jos on talolle menevät putket tarpeeksi isoja, niin ei niitäkään tarvii vaihtaa. Mihinkä sitten riittää tuo 6 kW, jos lisää tilaa otetaan lämmöille? Nythän sitä voi koeponnistaa, mutta epäilen, ettei 110 m reikä tule riittämään nytkään täystehoiseksi asti.

Tämä on hyvää pohdintaa ja en ollut tajunnut edes kaivon jatkamisen mahdollisuutta.
Katsoin juuri, että 2008 rahassa tuo pelkkä kaivon poraus on maksanut 3970€ (106m kalliota 140m halkaisijalla(?), 4m savimaata) jos ymmärrän oikein. Nykyrahassa noin 4845€. Kaikkineensa ei tuosta välttämättä montaa tonnia jää kotitalousvähennysten jälkeen. Kysymys on totta kai riittääkö tuo Thermia Diplomat 6 kW itse koneena, jota epäilen kyllä vahvasti jos autotallia pidettäisiin edes puolilämpimänä (plussalla kelistä riippumatta). Saati jos rakennuslupien mukainen saunarakennus rakennettaisiin. Mutta ei tietenkään ole juuri nyt ajankohtaista.

• Lämmönsiirtoputket kaivossa on 40mm (halkaisija?) x 2,4 mm (paksuus?) PE-muovia?
• 15 m vaakaputkistoa kaivolta taloon. Onkohan se myös sitten samaa PE-muoviputkea?

Onkohan tuosta ilmauksesta mitään tietoa? Onko se tarpeellista tällaisissa lattialämmityssysteemeissä tai mistä tarpeelisuutta voisi arvioida?

[euroshopperi]

Kyllä sieltä kierrosta pitäisi ääniä kuulua, jos ilmaa on enemmälti. Onko siellä nestepullo, vai kalvopaisunta? Mulla oli automaatti ilmain auki muutaman vuoden ja sen jälkeen se on suljettu. 40 x 2,4 voisi viitata, että se olisi turbo collektor putkea. Eiköhän tuolla pystyisi jo 8 kW koneenkin laittamaan 200 m syvyisessä kaivoon. Tuon osaa laskea noilla tiedoilla täällä esim Tomppeli. Tai annat enemmän tietoa huushollista, niin joku laskentakin voisi tulla.
Tuosta saa vähän raja-arvoja kaivolle tuon pumpun omalla liuospumpulla. 43 kPa ja virtaamat kyllä varsin kohtuullisia, kun teho on alle 6 kW luokkaa.

[sam68]

Ei mahda olla mitään ongelmia. Vanha asennus ja kaivo on jo "asettunut" eli älä murehdi turhia. Jos jotain menee rikki etkä saa asennusfirmalta apuja niin minulla on kaikki varaosat hyllyssä.
Käyrä on varmaan nyt kohdallaan. Laita vielä tuonne +5 ja 0 kohtaan 2 eli korotat tuulisilla keleillä hieman.
Lisälämmön integraaliksi voit laittaa jotain -400. Jos kaivosta tulee -2 asteista niin voit vielä herkistää tuota esim. -200 arvoon.
Tulisijaa kannataa käyttää ainakin kovemmilla pakkasilla ja asettaa kovien pakkasten huonelämpö maltilliseksi.

[patbo]

Hei,

vaikka puolivuotta vanha ketju, niin ehkä jos joku ensikertalainen/amatööri miettii tai murehtii samoja asioita niin nyt noin vuoden kokemuksella kommentit.

Seurailin pitkin talvea ja kevättä tuota keruupiirin lämpötiloja ja palautumista. Oli Kainuussa niitä -35C pakkasiakin se viikko putkeen tammikuussa.

Keruupiiri tosiaan kävi menopiirin suhteen siellä -4 C ja paluu noin -1C tienoilla. Kokoajan näiden erotus pysyi käytännössä 3 C:ssä. Muutaman tunnin lisävastus pyöri talven aikana tosiaan kovimpien pakkasten aikaan, mutta olisi varmaan pärjännyt ilmankin säätämällä lisälämmön integraalia. Totta kai talossa on myös varaava leivin uuni ja hella jota jonkun verran käytetään talvisin (kerran kahdessa päivässä tyyliin), mutta esim. lapsenhuoneiden takia kaikkia huoneita pitää lämmittää. Myös perheen puolelta asumislämpötilana on totuttu/viihdytään parhaiten siinä 19-22C joten ei ole ollut tarkoituskaan lämmitää 24C asti ympärivuoden.

Kaiken kaikkiaan kiitos vinkeistä tänne ja tosiaan jos kaivo on toiminut hyvin ennenkin, niin kuten sam68 sanoikin... todennäköisesti se toimii ok tulevaisuudessakin. Kaivo näyttää asettuneen seudulle ihan hyvin vaikka käyttö on ollut varmasti hieman kovempaa nyt meidän asumisen myötä versus aikaisempi omistaja.

Varmasti tulevaisuudessa jos raha/mielenkiinto riittää, niin laitan esim. toisen kaivon viereen ja laitan esim. autotallinkin/varaston lämpimäksi. En usko että nykyinen hieman osatehoinen maalämpöpumppu/aika lyhyt keruupiirin syvyys on riittävä ainakaan kaikkina Kainuun olosuhdeaikoina.

Mutta summasummarum, jos piiri on ollut pitkään (5-15 vuotta) olemassa ja toiminut ei se näytä olevan ongelmissa vaikka käyttöaste hieman muuttuu.