Energiavaraajan lataaminen maalämmöllä

[Tuplabasa]

Moi,

hommasin maalämmön (Nibe 1255- 12 kW) vanhan energiavaraajan tilalle. Energiavaraaja 1,8 m3 ja aikaisemmin se lämmitettiin suoralla sähköllä. Nyt maalämpö asennettiin energiavaraajan rinnalle. Energiavaraaja jätetiin varalle ja sen vastuksia ei normaalitilanteessa käytetä.

Maalämpökone lämmittää energiavaraajan vettä, josta se pumpataan toisella kiertovesipumpulla lattiaan. Ouman säätää lattiian menevän veden lämpötilaa. LV esilämmitys tulee varaajassa olevien kierukoiden kautta ja lämmitetään maalämpökoneen varaajassa (180l).

Hommasin lisäksi kolme Shellyä, joilla on tarkoitus ohjata Nibeä. Energiavaraajassa on kaksi lämpötilaanturia, ylhäällä ja puolessa välissä. Yksi Shelly ohjaa ylempää anturia toinen alempaa anturia ja kolmannella saadaan ulkoinen säätö (AUX) maalämpökoneelle.

Tällä hetkellä, kun Shellyllä pistää ulkoisen säädön, niin lämpötilan pyynti nousee 5 astetta. Tarkoitus siis ajaa tuo lämmin vesi varaajaan. Samalla vaihdan käytössä olevan lämpötila-anturin puolessa välissä olevaan. Normaalisti ylempi anturi käytössä.

Tälläistä kompoa olen tässä testaillut. 3-5 tuntia tuolla on saanut näillä keleillä pumppu huilata, kun yöllä pistää AUX:n päälle. Nyt kun aurinkoisia päiviä tulee, niin tässä pystyy hyödyntämään myös aurinkopaneelien energian. Tällä hetkellä on käsikäytöllä. Ajatus olisi saada siihen automaatiota.

Kysymys kuuluukin onko joku muu testaillut vastaavaa kompoa ja miten olette tämän ratkaisseet? Ajatushan on tiestysti hyödytää pörssisähkön heiluntaa ja siirtomaksujen halvempaa yötaksaa ja vielä aurinkopaneleita 

[T5ID]

Hei,

minulla oli ennen maalämpöä moderni Akvatermin 3 m3 varaaja, jossa oli 36 kw vastuksia ohjatulla yösähköllä. Kun maalämpöpumppu asennettiin, mutta reiän porausta odotettiin, pyöri talon koko lämmitys mlp:n 9 kw vastuksella.

Se oli nollakeliä, joten se riitti, mutta heti huomasin, millainen energiahukka moisesta varaajasta tuli. Autotallin, jossa varaaja oli ja nyt mlp on, lämpötila laski useita asteita (talli 40 m2) ja sähkönkulutus pieneni kolmasosan samalla sisä- ja ulkolämpötilalla.

Puskurivaraajan käyttö sellaisenaan huonontaa hyötysuhdetta. Jos puskurivaraajaa pitää jostain syystä käyttää, pitäisi olla levylämmönsiirrin välissä.

Sinuna jättäisin tuon varaajan sulkujen taakse varalämmitykseksi ja ottaisin mlp:stä suorat haarat lämmitykseen ja käyttöveteen.

[ISKI]

Puskurivaraajan käyttö sellaisenaan huonontaa hyötysuhdetta. Jos puskurivaraajaa pitää jostain syystä käyttää, pitäisi olla levylämmönsiirrin välissä.

Mikä siis olisi tuon levylämmönsiirtimen paikka ja tarkoitus?

[Roori]

Hei,

minulla oli ennen maalämpöä moderni Akvatermin 3 m3 varaaja, jossa oli 36 kw vastuksia ohjatulla yösähköllä. Kun maalämpöpumppu asennettiin, mutta reiän porausta odotettiin, pyöri talon koko lämmitys mlp:n 9 kw vastuksella.

Se oli nollakeliä, joten se riitti, mutta heti huomasin, millainen energiahukka moisesta varaajasta tuli. Autotallin, jossa varaaja oli ja nyt mlp on, lämpötila laski useita asteita (talli 40 m2) ja sähkönkulutus pieneni kolmasosan samalla sisä- ja ulkolämpötilalla.

Puskurivaraajan käyttö sellaisenaan huonontaa hyötysuhdetta. Jos puskurivaraajaa pitää jostain syystä käyttää, pitäisi olla levylämmönsiirrin välissä.

Sinuna jättäisin tuon varaajan sulkujen taakse varalämmitykseksi ja ottaisin mlp:stä suorat haarat lämmitykseen ja käyttöveteen.

Tuossa 3m3 varaajassa on aikaisemmin ollut joku "rikki" tai sitten ei ole ollut "moderni Akvaterm" tai sitä on käytetty väärin jos kolmasosa on mennyt hukkaan nollakelissä!?

Puskurivaraaja on eri asia, nehän on yleensä jotain 100L tjsp.

Mitähän mahdat tällä tarkoittaa?

Jos puskurivaraajaa pitää jostain syystä käyttää, pitäisi olla levylämmönsiirrin välissä.

[Tuplabasa]

Tarkoitushan ei ole minimoida käytettyjä kilowattejaan vaan maksetut eurot. Eli ei haittaa vaikka hyötysuhde huononisi, jos voidaan euroissa säästää ja siirtää kulutusta halvemmille tunneille ja hyödyntää aurinkopaneelien tuottama energia.

Olisi kiva kuulla onko joku muu koittanut tällaista järjestelmää (tai ilman paneeleita). Ja millaisiin tuloksiin on tullut.

[T5ID]

Mikä siis olisi tuon levylämmönsiirtimen paikka ja tarkoitus?

Tuossa 3m3 varaajassa on aikaisemmin ollut joku "rikki" tai sitten ei ole ollut "moderni Akvaterm" tai sitä on käytetty väärin jos kolmasosa on mennyt hukkaan nollakelissä!?

Puskurivaraaja on eri asia, nehän on yleensä jotain 100L tjsp.

Mitähän mahdat tällä tarkoittaa?

Akvaterm oli vuodelta 2014, eli pitäisin modernina. Sehän täytyi lämmittää kuumaksi, koska ohjattu yösähkö lämmittää vain 22-06. Ja hukkaa sitä mukaa runsaasti. Sama tilannehan tulee, jos lämmittää aurinkosähköllä, kun pitää lämmittää silloin kun sähköä on saatavilla.

Itse päädyin asentamaan mlp:n ilman puskurivaraajaa ja olen ollut todella tyytyväinen
 Ainakin tuossa meidän Boschissa sen erinomainen hyötysuhde perustuu siihen, että se portaattomasti lämmönjakopumppua säätämällä pitää radiaattoriverkon meno- ja paluulämpötilaeron sopivana kompressorin toiminnalle.

Levylämmönsiirrin pitäisi olla mlp:n ja puskurivaraajan, vaikka tuo 100 litraa, välissä.Puskurivaraaja, joka tarvitsee oman pumpun sen ja talon lämmitysverkon puolelle, huonontaa hyötysuhdetta aina, vaikka se toimisi mlp:n automatiikan ohjaamana.

Tarkoitushan ei ole minimoida käytettyjä kilowattejaan vaan maksetut eurot. Eli ei haittaa vaikka hyötysuhde huononisi, jos voidaan euroissa säästää ja siirtää kulutusta halvemmille tunneille ja hyödyntää aurinkopaneelien tuottama energia.

Olisi kiva kuulla onko joku muu koittanut tällaista järjestelmää (tai ilman paneeleita). Ja millaisiin tuloksiin on tullut.

Tässä on vaan se ongelma, että kesällä tulee aurinkosähköä, jolloin et tarvitse lämpöä. Talvella tuhlaat huomattavasti energiaa lämmittämällä varaajaa. Mielestäni lähes ainoa käyttökelpoinen ratkaisu aurinkopaneeleille Suomessa on akkuauto.

[Roori]

Akvaterm oli vuodelta 2014, eli pitäisin modernina. Sehän täytyi lämmittää kuumaksi, koska ohjattu yösähkö lämmittää vain 22-06. Ja hukkaa sitä mukaa runsaasti. Sama tilannehan tulee, jos lämmittää aurinkosähköllä, kun pitää lämmittää silloin kun sähköä on saatavilla.

Itse päädyin asentamaan mlp:n ilman puskurivaraajaa ja olen ollut todella tyytyväinen
 Ainakin tuossa meidän Boschissa sen erinomainen hyötysuhde perustuu siihen, että se portaattomasti lämmönjakopumppua säätämällä pitää radiaattoriverkon meno- ja paluulämpötilaeron sopivana kompressorin toiminnalle.

Levylämmönsiirrin pitäisi olla mlp:n ja puskurivaraajan, vaikka tuo 100 litraa, välissä.Puskurivaraaja, joka tarvitsee oman pumpun sen ja talon lämmitysverkon puolelle, huonontaa hyötysuhdetta aina, vaikka se toimisi mlp:n automatiikan ohjaamana.

Tässä on vaan se ongelma, että kesällä tulee aurinkosähköä, jolloin et tarvitse lämpöä. Talvella tuhlaat huomattavasti energiaa lämmittämällä varaajaa. Mielestäni lähes ainoa käyttökelpoinen ratkaisu aurinkopaneeleille Suomessa on akkuauto.

Kyllä nyt on varaajan toiminnassa/käyttämisessä ollut jotain pahasti pielessä, eihän sinun silloin olisi kannattanut ladata sitä varaajaa yöllä jos 1/3 osa meni harakoille.

3m3 varaajan häviöt luokassa 200W eli melkos mitättömät, vajaa 1000kWh puolessa vuodessa.

Tuo levyvaihdin homma myöskään ei auennut tuosta yhtään miksi se tarvittais.

[kuros]

3m3 varaajan häviöt luokassa 200W eli melkos mitättömät, vajaa 1000kWh puolessa vuodessa.

Millä tavalla päädyit tuohon lukuun? Koetin joskus mitata 3 m3 Akvaterm (2002) häviöitä ja tulos oli 600 W vaiheilla.
Ympärillä n. 25 C. Vesi 60...85 C, en muista tarkemmin.

[tk-]

Moi,

hommasin maalämmön (Nibe 1255- 12 kW) vanhan energiavaraajan tilalle. Energiavaraaja 1,8 m3 ja aikaisemmin se lämmitettiin suoralla sähköllä. Nyt maalämpö asennettiin energiavaraajan rinnalle. Energiavaraaja jätetiin varalle ja sen vastuksia ei normaalitilanteessa käytetä.

Maalämpökone lämmittää energiavaraajan vettä, josta se pumpataan toisella kiertovesipumpulla lattiaan. Ouman säätää lattiian menevän veden lämpötilaa. LV esilämmitys tulee varaajassa olevien kierukoiden kautta ja lämmitetään maalämpökoneen varaajassa (180l).

Hommasin lisäksi kolme Shellyä, joilla on tarkoitus ohjata Nibeä. Energiavaraajassa on kaksi lämpötilaanturia, ylhäällä ja puolessa välissä. Yksi Shelly ohjaa ylempää anturia toinen alempaa anturia ja kolmannella saadaan ulkoinen säätö (AUX) maalämpökoneelle.

Tällä hetkellä, kun Shellyllä pistää ulkoisen säädön, niin lämpötilan pyynti nousee 5 astetta. Tarkoitus siis ajaa tuo lämmin vesi varaajaan. Samalla vaihdan käytössä olevan lämpötila-anturin puolessa välissä olevaan. Normaalisti ylempi anturi käytössä.

Tälläistä kompoa olen tässä testaillut. 3-5 tuntia tuolla on saanut näillä keleillä pumppu huilata, kun yöllä pistää AUX:n päälle. Nyt kun aurinkoisia päiviä tulee, niin tässä pystyy hyödyntämään myös aurinkopaneelien energian. Tällä hetkellä on käsikäytöllä. Ajatus olisi saada siihen automaatiota.

Kysymys kuuluukin onko joku muu testaillut vastaavaa kompoa ja miten olette tämän ratkaisseet? Ajatushan on tiestysti hyödytää pörssisähkön heiluntaa ja siirtomaksujen halvempaa yötaksaa ja vielä aurinkopaneleita 

Suosittelen tutustumaan Pörssäriin missä saa ladattua energiaa varaajan arvioidun tarpeen mukaan, tariffit otetaan hinnassa huomioon ja aurinkotuottoakin arvioidaan ennusteen perusteella onko sitä tulossa.

Minua itseasiassa kyllä vähän kiinnostaisi myös kuulla minkätyyppistä logiikkaa tuohon olet itse meinannut? Välillä sitä on jumissa omassa tavassaan ajatella, niin tämä kohde kyllä inspiroi kehittämisnäkökulmasta!

[Roori]

Millä tavalla päädyit tuohon lukuun? Koetin joskus mitata 3 m3 Akvaterm (2002) häviöitä ja tulos oli 600 W vaiheilla.
Ympärillä n. 25 C. Vesi 60...85 C, en muista tarkemmin.

Jotain Akvan antamia lukemia, kai nuo jollain standardilla mitataan kun lätkästään niitä kirjaimia kilppiin ja energiamerkkeihin.

En tiedä mittausapeksejä ja lämpötiloja millä mittaan.

[Tuplabasa]

Minua itseasiassa kyllä vähän kiinnostaisi myös kuulla minkätyyppistä logiikkaa tuohon olet itse meinannut? Välillä sitä on jumissa omassa tavassaan ajatella, niin tämä kohde kyllä inspiroi kehittämisnäkökulmasta!

Logiikka on vielä vähän hakusessa. Järjestelmä ollut käytössä noin kuukauden. Sen takia täällä kyselinkin vinkkejä.

Perusajatus olisi hyödyntää hinnan heiluntaa sekä aurinkopaneelien tuottamaa energiaa. Niben pörssisähköohjaushan toimii ihan hyvin, mutta ajatus oli saada ladattua yöllä varaajaan energiaa. Aamulla on yleensä ollut hinnassa piikki. Tällä välttäisi aamun kalliit tunnit. Lisäksi siirronhinta on yöllä halvempi kuin päivällä.

Maaliskuussa tulee aurinkoisina päivinä niin hyvin energiaa katolta, että sillä pystyy lämmittämään varaajaan helposti 35-38 asteeseen. Eli aurinkoa pystyy hyödyntämään maaliskuu- lokakuu välillä. Kunhan on aurinkoisia päiviä. Kesällä ei tietenkään läheskään kaikkea pysty hyödyntämään, kun lämmön tarve on pienempi. Mutta silloin on kulutuskin pienempi, jolloin mahdollinen säästökin on pienempi. Nyt minulla on käsiohjauksella nämä. Ajatus olisi saada nuo jotenkin automaatille, mutta ajatus ei ole vielä kirkastunut.

Tuohon ison varaajan energiahukkaan oma ajatukseni on ettei se hukkaa energiaa. Ainakaan minun tapauksessa. Se sijaitsee talon sisällä, jolloin varaajasta vuotava lämpö lämittää myös taloa. Tilassa jossa varaaja sijaitsee ei ole käytännössä muuta lämmönlähdettä kuin tuo varaaja.

[euroshopperi]

Mulla on samanlainen varaajasysteemi, mutta vain 500 L. Aikaisemmin siinä oli 6 neliön aurinkokeräimet ja joskus varaajan lämmöt nousi kesällä 95 asteeseen. Huonot eristeet vielä, niin se hehkui sitten keskellä taloa, kesäkuumalla oikein kunnolla lämpöä taloon. Poistin kennot katolta ja laitoin sähköpaneleita tilalle tarpeeksi. Lämpöjen hallinta pyörii just samaan tapaan, eli varaaja on se varsinainen lämmitettävä kohde ja 2 piiriä sitten toimii alas säädöillä shunttien takana. Matala lämmönpyynti varaajalle on ehdoton, ettei ylilämmöt pilaa asumisviihtyvyyttä kesällä. Esilämmitys viilentää jo kunnolla varaajaa kesällä, kun ei ole lämmitys päällä. Mulla ei tarvii erikseen Oumania, vaan kaikki ohjaus 3:lla käyrällä hoituu MLPn aivoilla. Kiertovesipumput on manuaali tehonsäädöillä lattialämmitys vakiokäyriä seuraten, kun on termostaatteja käytössä. Varaajan lämpöanturi on 2/3-osa korkeudella varaajassa ja toimii hyvin korkeamman käyrän, eli alakerran lattiapiirin kanssa samoilla käyräasetuksilla.