Kuumakaasu matalalla ja kompressori käy tiheästi

[akt]

Hei!

Olen seuraillut foorumia ja löytänyt täältä hyvää tietoa ja säädellyt omaakin laitetta vinkkien mukaan, kun pikku hiljaa olen alkanut muuton jälkeen asiaan perehtymään. Nyt kuitenkin probleemaa, johon kysyn apua.

1993 ok-talo, patterit (yksi- ja kaksiputkijärjestelmä sekä lattialämpö), maalämpö vaihdettu 2011, Lämpöässä Vs 10.0 203 vm. 2011.

Loppukesästä totesin kompressorin käyvän melko tiheästi, vaikkei lämmitystarvetta ollut. Kävi yölläkin joka toinen tunti. Laskin asetusarvoja niin, että ylämin 45 ja alamin 30, jonka jälkeen käynnistykset vähenivät jopa kertaan neljässä tai viidessä tunnissa. Näin homma toimikin lokakuun alkuun asti.

Laitoin patterit päälle lokakuun alkupuolella ja nyt, kun seurasin sähkönkulutuksen jakautumista eri tunneille, niin piikkejä en enää huomaa. Kompressori käy siis tiheästi.

Kävin teknisessätilassa tarkastelemassa tilannetta ja huomasin, ettei kuumakaasu nouse kuin 50 asteeseen. Aiemmin noussut noin 99 asteeseen, ennen kuin asetusarvoja muutin. Kompressori käy nyt luultavasti säätökäyrän ohjaamana, jossa on korkeat pyynnit: L1 patterit käyrä 65, 45, 16 ja L2 lattialämpö 50, 45, 30. Pyynnit korkeat, koska alakerran patterit on yksiputkijärjestelmässä (ovat täysillä), yläkerrassa kaksiputkijärjestelmä (rajoitetaan lämpöä rajusti termareilla), pesutilat+takkahuone lattialämpö suojaputkessa, joten vaatiin korkeat lämmöt.

Mikähän selittää tämän kuumakaasun laskun? Tänään kuumakaasu oli 39 astetta, alavaraaja 47 ja ylävaraaja 54, kun kompura käynnistyi. Kävi maksimissaan 5 min ja lopetti, kun alavaraaja 54, ylävaraaja 54 ja kuumakaasu 50. Tämän jälkeen alavaraaja ja kuumakaasu alkoivat laskemaan ja käynnistyi uudelleen noin 10 min kuluttua.

Ihmetten siis tämä kuumakaasun matalaa lämpötilaa, kun aikaisemmin on noussut lähelle 100 astetta. Ei tunnu normaalilta.

Näillä asetuksilla lämpö riittää (olen miettinyt käyrän pientä säätämistä alemmas) ja lämmin vesi on riittänyt. Lämmintä vettä käytetään lähinnä lyhyellä ajanjaksolla illalla, kun käydään suihkussa eli ei ole lämpimälle vedelle pitkin päivää.

Säätökäyrä on pitänyt pitää korkealla, koska oleskelutiloissa ei muuten riitä lämpö yksiputkijärjestelmän vuoksi.

Pitäisikö näitä asetusarvoja (ylämin, alamin yms.) muuttaa kuitenkin talveksi, kun pyynnit korkeat? Syksyllä tuntui toimivan hyvin ja käynnistykset harvenivat. Nyt käynnistyksiä tuntuu olevan koko ajan.

[seppaant]

Kuinka Ässä on toiminut aiempina vuosina?
Kuinka kauan olet asunut tässä talossa?

ATS

[akt]

Kaksi vuotta asuttu. Mielestäni toiminut ok, mutta säätökäyrää ollaan säädetty ja haettu sopivaa lämpötilaa. Jonkin verran vettä pitää lisätä kiertoon. Paisunta-astian paineet pikku hiljaa laskevat. Esipaine säädettiin 1,5 vuotta sitten ja pysyi hyvänä reilu puoli vuotta, kunnes rempan vuoksi piti pari patteria irrottaa ja takaisin laitoin jälkeen on pitänyt vettä lisäillä välillä. Mielestäni kesällä kuitenkin kompura kävi liikaa, koska vain tarve oli käyttövedelle. Luultavasti asetusarvot olivat liian korkeat (ehkä olivat ne tehdasasetukset), muistaakseni 54 ylämin ja 45 alamin. Mutta kuumakaasu nousi aina käyntijakson lopulla hyvin eli sinne 90-100 astetta.

[akt]

Katsoin vielä sähkön kulutusta. Viikon verran on ollut havaittavissa, että käy tiheämmin eli ei tule enää niitä tunteja, jolloin olisi käymättä esim. yöllä, kun ei käytetä vettä jne. Ilmat toki just viikko sitten selkeästi viileni. En tiedä tarkalle, milloi  kuumakaasu alkoi jäämään matalalle. Mahdollisesti jo aikaisemmin, mutta notkelmat ja piikit loppuivat sähkönkulutuksesta viikko sitten.

[Matias]

alavaraaja 54, ylävaraaja 54 ja kuumakaasu 50. Tämän jälkeen alavaraaja ja kuumakaasu alkoivat laskemaan ja käynnistyi uudelleen noin 10 min kuluttua.

Ihmetten siis tämä kuumakaasun matalaa lämpötilaa, kun aikaisemmin on noussut lähelle 100 astetta. Ei tunnu normaalilta.

Tarkista kuumakaasuanturin kiinnitys kompressorilta lähtevässä kuumakaasuputkessa.
On alttiina kompressorin käyntivärinälle ja saattanut irrota putken pinnasta.

Lyhyet käyntijaksot ja tiheät käynnistykset johtuu ylä- ja alavaraajan lämpötila-asetuksista.

[seppaant]

Kyllä tuo alavaraajan yli 50C lämpötila edellyttää n. 100 C kuumakasun lämpötilaa.
Mutta koska kuitenkin alavaraajan lämpötila nousee nopeasti, näyttäisi että tehot ovat tallella.
Eli tarkasta kuumakaasuanturin kiinnitys, jos OK irrota anturi ja vertaa näyttämää johonkin tunnettuun lämpötilaan.

Lyhyet käyntijaksot voivat johtua siitä että latauspumppu on liian pienellä teholla ja sen seurauksena ei käytetä hyväksi  varaajan koko kapasiteettia.
Vaihda latauspumppu suurimmalle teholle ja katso onko vaikutusta käyntijakson pituuteen.

ATS

[akt]

Kiitokset vastauksista!

Kuuluuko kuumakaasuanturia etsiä laitteen sisältä vai katolta? En oikein päässyt käsitykseen laitetta tutkimalla, mikä se niistä on. Ja onko se helposti irrotettavissa jollain klipsulla vai vaatiiko jotain purkamista enemmän? En siis tiedä, mikä/missä on kuumakaasuputki ja -anturi.

Koskettelin eri johtoja laitteen katolta ja etupaneelin sisäpuolelta alaosasta ja kuumakaasuarvo kohosi 69 asteeseen ja tässä hetkessä kompura ei käynyt. En vain yhtään tiedä, mikä/missä anturi on, mutta voi hyvinkin olla arvelujenne mukaan löysällä.

Avasin laitteen etukannen ja siellä näin kaksi mustaa mötikkää, jotka olivat ykkösellä (asteikko 1-3). En vielä uskaltanut niihin koskea ennen kuin varmistan, että onko niistä toinen vai molemmat viestissä mainittuja latauspumppuja?

Sen sijaan laitteen katolla on myös 2 mustaa mötikkää ja ne ovat asennossa 2. Olen ymmärtänyt, että nämä katolla olevat liittyvät siihen, kuinka nopeasti vesi kiertää pattereissa ja lattiassa. Onko niihin asento 2 hyvä vai kannattaako nostaa kolmoseen ne myös?

Myös katolla on vielä kaksi oranssiakin mötikkää, joissa myös säätöasteikko 0-10 kahden välein. Mikä niiden merkitys on? Ainakin toinen on nyt noin puolessavälissä asteikkoa.

[akt]

Tässä vielä kuvat etukannen takaa alhaalta ja laitteen katolta.

[seppaant]

Kirjoittelin oheiseen kuvaan komponenttien nimiä
- Keskellä taustalla eristetty putki on mielestäni kuumakaasun putki. Jostain siitä pitäisi löytyä anturi.
- Alhaalla on latauspumppu, käännä se kolmoselle
- Katolla olevat pumput anna olla toistaiseksi entisellään.
- "Silmä" on näkölasi mistä nähdään kylmäaineen virtaus. Koneen käynnistyttyä lasissa näkyy kuplia tai vaahtoa, mitkä häviävät n. puolen - minuutin jälkeen ja lasissa näkyy vain kirkasta nestettä.
   - Katso mitä silmässä näkyy

ATS

[Matias]

- Keskellä taustalla eristetty putki on mielestäni kuumakaasun putki. Jostain siitä pitäisi löytyä anturi.

Anturista on johdolla/ohuella kaapelilla yhteys ohjausyksikköön.Jos löydät johdon/kaapelin joka menee kuumakaasuputken lämpöeristeen sisään niin "johtoa seuraamalla" pitäisi anturi löytyä kuumakaasuputkesta;)

[seppaant]

Sen sijaan laitteen katolla on myös 2 mustaa mötikkää ja ne ovat asennossa 2. Olen ymmärtänyt, että nämä katolla olevat liittyvät siihen, kuinka nopeasti vesi kiertää pattereissa ja lattiassa. Onko niihin asento 2 hyvä vai kannattaako nostaa kolmoseen ne myös?

Nämä mustat mötikät ovat lämmönjakojärjestelmän kiertovesipumppuja.
Kun sinulla on tolkuttoman korkeat menolämpötilat kummassakin lämmönjakopiirissä niin virtauksen lisääminen lisää lämmön siirtymistä huonetiloihin.
Minusta sinun kannattaisi kääntää pumput kolmoselle ja samalla laskea käyriä.

Yksi muutos kerrallaan, käännä latauspumppu kolmoselle ja katso vaikutus ja sitten vasta lämmönjaon pumput työn alle.

ATS

[akt]

Suuret kiitokset näistä opastuksista! Olen ohjekirjoja koittanut tavata, mutten niistä ole löytänyt tarvittavia asioita enkä edes noita Seppaantin kuviin merkitsemiä komponentteja, mikä on mikäkin. Tätä palstaa lukemalla olen koittanut opiskella asioita pikku hiljaa ja saanut kyllä ihailtavasti apua.

Luulen löytäneeni kuumakaasuanturin, mutta anturin pää on eristeiden sisällä, joten en nyt illalla uskaltanut alkaa sitä tarkemmin perkaamaan, ettei irtoa koko piuha. Mielestäni se tuntui kuitenkin olevan kiinni, enkä havainnut, että olisi liikutellessa eristeen sisällä heilunut. Eli mitään selkeää irtoamista ei vaikuta olevan.

Katsoin silmää ensin käynnin loppu puolella. Luulin jo, että on ihan kuiva, koska en havainnut mitään virtausta, oli ihan kirkas, näytti tyhjältä. Kompressorin käynnistyessä muutaman sekunnin kuluttua silmä vaahtosi vaaleana ja vähitellen vaahtoilu hävisi ja noin minuutin kuluttua näytti ihan kirkkaalta niin, etten havaitse näkyvästi mitään nestettä. On siis ihan kirkas. Toivottavasti sen näin kuuluu ollakin, ettei virtausta havaitse enää alun jälkeen.

Kun laitoin asentoon 3 latauspumpun, niin arvelen pumpun käyneen ehkä nyt vähän pidempään. Ja kuumakaasu nousi lopussa jo 93 asteeseen. Varaajan ylä oli lopussa 53 ja ala 54.

Tutkin huomenna lisää tuota kuumakaasun anturia. Tuntuu erikoiselta, että mitään varsinaisesti tekemättä on kuumakaasu noussut. Jonkin verran heiluttelin/asettelin anturia vain. Kävin vielä uudelleen teknisessätilassa ja kyllä se kompura taas kävi ja lopussa kuumakaasu 92. En tiedä, onko säätökäyrän mukainen pyynti nyt vaan jo niin suuri, että käynnistyksiä näin useasti, muttei tuo mielestäni noin tiheään talvisin ole aikaisemmin käynyt.

[akt]

Kuumakaasuanturi oli tukevasti kahdella nippusiteellä kiinni. En arvannut irrottaa sitä.

Laite oli ilman virtaa puolisen tuntia, kun etsin anturia ja kaivoin esiin eristeen alta.

Sen jälkeen kompressori kävi 7 min ja lopetti arvoihin:
ylä 47
ala 48
kuumakaasu 78

Menin hetken päästä tekniseentilaan uudelleen ja oli taas käynnissä. Lopetti arvoihin:
ylä 47
ala 48
kuumakaasu 82

Tämän jälkeen taukoa piti 21 minuuttia.

Sen jälkeen aloitti, kun arvot olivat ylä 47, ala 42, kuumakaasu 56 ja kävi 8 min.

Lopetti arvoihin:
ylä 47
ala 48
kuumakaasu 84

Taukoa piti 22 min.

Aloitti, kun arvot olivat ylä 47, ala 42, kuumakaasu 56. Kävi 8 min.

Lopetti arvoihin:
ylä 47
ala 48
kuumakaasu 73

Menovesi L1 43 astetta ja L2 46 astetta. Seurannan aikana ei käyttövettä käytetty.

[Tipi]

Mitkä ovat varaajan ylä- ja alamin. asetusarvot tällä hetkellä?

Varaajan yläosan lämpötilassa ei tapahdu muutosta käyntijakson aikana. Kone ei nyt tulista kunnolla tai varaajan yläosan lämpö karkaa jonnekin.

[seppaant]

"Silmän" käyttytymisestä ja alavaraajan lämpiämisnopeudesta voi päätellä että itse kone toimii
Kuumakaasun lämpötila heittelee sinne ja tänne mutta anturin kiinnitys on kunnossa niin tästä voi päätellä että joko anturi on viallinen tai johdossa on jossain vikaa.
Tarkasta kaikki liittimet

Mikä säädin koneessa on?
- Onko L-Ässän oma ÄssäControl
- Vai Oumanin 203GT  (https://www.yumpu.com/fi/document/read/15395183/kayttoohje-lammonsaadin-203-gt-lampoassa)

Jos on Ouman niin mitä ovat seuraavat asetusarvot?
- Ala min
- Ala ero
- Ylä min
- Ylä ero

Onko sinulla käytettävissä IR-lämpömittaria?

ATS

[akt]

Säätimen tiedoissa lukee: Lämpöässä 203GT versio 3.02 (laitan kuvan liitteeksi). Käsittääksi Ouman, mutta mustalla pohjalla.

IR-lämpömittarin pääsen mahdollisesti hakemaan lainaan vielä tänä iltana, jos sellainen parin kympin perusmalli riittänee.

Tässä tieto, mitä sain äkkiseltään irti.

varaajaYläMin 45
varaajaAlaMin 30
varaajaYläEro 4
varaajaAlaEro 6
sähkövastusYläEro 10

L1 säätökäyrä 62, 44, 16
L2 säätökäyrä 50, 45, 30

L1:
yöalennus 0
minimiraja 15
maksimiraja 65
syyskuivaus 2
vent.kesäsulku 17

L2:
yöalennus 0
minimiraja 20
maksimiraja 50
syyskuivaus 2


Aikaisemmin varaajaYläMin on ollut 55 ja varaajaAlaMin 45. Säädin ne elokuun lopussa noihin yllä oleviin, koska kompressori kävi kesälläkin noin joka toinen tunti, vaikkei lämmitystarvetta ollut. Ajattelin, että lämmittää ns. käyttövettä koko ajan, vaikkei sitä edes juuri tarvita. Kun tein elokuussa nuo säädöt, niin kompressori kävi paljon harvemmin jopa vain kerran neljässä tai viidessä tunnissa silloin, kun ei vettä käytetty ja patterin olivat pois päältä. L2 lattialämpö on kyllä kiertänyt pesutiloissa koko kesän, muttei kovin lämpimänä eikä toki veden lämpötila laske kierron aikana kuin muutamilla asteilla.

[Tipi]

VS malleissa on Oumannin säädin ollut vielä ainakin vuonna 2012. Uudempi malli ÄssäControl säätimellä on tyyppimerkinnältään VSi.

Varaajan asetusarvot ovat aika normaalit, mutta kone ei käy nyt niiden mukaan johtuen poikkeavasta lämpökäyrästä. Ouman nostaa varaajan lämpötilaa, koska säätökäyrä vaatii enemmän mitä varaajassa on.

[seppaant]

Mitkä ovat lämpökäyrien arvot nyt?

[akt]

L1 säätökäyrä 62, 44, 16 (-20 astetta, 0 astetta, +20 astetta)
L2 säätökäyrä 50, 45, 30

Näihin lisäksi taitaa tulla tuo syyskuivaus.

Mittaukset:
Tällä hetkellä menovesi L1 44 astetta, L2 46 astetta.

Ulkolämpötila 1 astetta.

Menovesi-info:
L1 KäyränMuk. 42,6 astetta, syyskuivaus 2, yhteisvaik. 44,6

L2 KäyränMuk. 44,3 astetta, syyskuivaus 2, yhteisvaik 46,3.

L1 ja L2 Max raj.vaik 0 ja Min raj.vaik 0.

Alakerran/oleskelukerroksen patterit ovat täysillä (L1), yläkerrassa patterit pienellä (L1). Pesutiloissa (L2) lämpötila noin 24 astetta. Tällä hetkellä sisälämpötila oleskelutiloissa noin 22,5 astetta 2,5 metrin korkeudella kahden kerroksen välissä / aulassa.

[seppaant]

Onko kuumakaasun lämpömittaus "virkistynyt"?
Ongelmana on nyt lähinnä
- Pätkäkäynti
- Tarvittava menoveden korkea lämpötila

Kaikenlaisia ongelmia ja harmeja ovat lämpöpumpussa (merkistä riippumatta) aiheuttaneet magnetiitista tukkeutuvat punosvahvisteiset taipuisat letkut.
Vs:n konehuoneessa on kolme tällaista letkua
Älä missään tapauksessa taivuttele letkuja, jos niissä on tukkeumaa, niin se lähtee liikkeelle ja menee todennäköisesti väärään paikkaan.
Asian selvittämiseksi pitäisi tehdä muutamia mittauksia, kuten tiedetään on L-Ässissä hyvin vaatimattomasti mittauksia ja tästä syystä mittaukset pitää tehdä IR-mittarilla.

Oheisiin kuviin olen merkinnyt tarvittavat mittauspaikat
- Mittauspaikkojen tulee olla metallisessa putkessa
- Laita mittauspaikkaan riittävän kokonen pala maalarinteippiä tiukasti kiinni
- Mittaa lämpötila IR-mittarilla.

Mittauspaikat konehuoneessa
- No 11 Ennen lauhdutinta
- No 12 Lauhduttimen jälkeen
- Latauspumpun teho
- No 13 Ennen tulistinta
- No 14 Tulistimen jälkeen
- Tulistinpumpun teho

Mittauspaikat koneen päällä
- No 1 Lämmönjako 1 meno
- No 2 LJ 1 paluu
- LJ 1 pumpun teho
- No 3 LJ 2 meno
- No 4 LJ 2 paluu
- LJ 2 pumpun teho

Mittaukset 11 - 14 tulee tehdä silloin kun kone on käyntijakson loppupuolella
Mittaukset 1 - 4 voi tehdä myös koneen seistessä
Katso samalla pummpujen tehoasetukset.

ATS

[akt]

Kuumakaasu näyttää edelleen samanlaisia matalia lukemia.

Pumppujen tehot:
*latauspumppu 3
*tulistuspumppu 1
*LJ1-pumppu 2
*LJ2-pumppu 2

Mittaukset IR-mittarilla (maalarinteippi kaksi kerrosta ja mittarin emissiivisyysarvo 0,95):
1. LJ1 meno 44 astetta
2. LJ1 paluu 35 astetta
3. LJ2 meno 43
4. LJ2 paluu 41

11. ennen lauhdutinta 38 astetta
12. lauhduttimen jälkeen 50 astetta
13. ennen tulistinta 37 astetta
14. tulistimen jälkeen 54 astetta

[seppaant]

Lauhdutin
- Dt 12 C
- pumppu 3
-  Lauhduttimen DT on n. kaksinkertainen verratuna "hyvään" arvoon ja pumppu käy jo täysillä

Tulistin
- Dt 17 C
- pumppu 1
- Minun omassa L-Ässä Dt samaa suuruusluokkaa, joten lienee hyvä

LJ1
- Dt 9 C
- Pumppu 2
- Dt on vähän yläkanttiin
- Kokeile vaihtaa pumppu täysille

LJ 2
- DT 2C
- Pumppu 2
- Tämä lienee hyvä.

Varaajan ja latauspumpun välissä on punosvahvisteinen letku, millaisissa on aiemmin todettu magnetiitin aiheuttamaa tukkeutumista.
Letku kannattaa irrottaa ja tarvittaessa puhdistaa.
Letkun kummassakin päässä on kuvan mukaan venttiilit, joten irrottamisen pitäisi olla helppo homma.

Oheisessa kuvassa näkyy paljonko minun L-Ässän letkuista tuli magnetiitia (n. 2dl).

ATS

[Tipi]

Lähtikö tuo magnetiitti pois putkesta ihan taivuttelemalla ja huuhtelemalla vai onko joku parempi keino?

[akt]

Lähtikö tuo magnetiitti pois putkesta ihan taivuttelemalla ja huuhtelemalla vai onko joku parempi keino?

Ymmärsin kuvatekstin perusteella, että ainakin rassia käytetty.

[akt]

Kävin tekemässä vielä uuden mittauksen ja nyt ennen lauhdutinta 46 ja jälkeen 55 eli dt 9 astetta.

Tuo kuvaan keltaisella merkitty pystyputkiko irrotettaisiin? Venttiilit kiinni keltaisten nuolien kohdilta ja putken irrotus vihreiden nuolien kohdalta?

Kuinka helposti tuo magnetiitti kiinnittyy pystyputken pinnoille, kun tuolla on myös vaakasuuntaisesti putkia, niin voivatko ne todennäköisemmin olla magnetiitin peitossa?

Vettäkö tuolta pulpahtaa irrottaessa, pitääkö tämä jotenkin huomioida takaisin kiinnittäessä? Liitokset varmaan tarvitsevat hamppua?

[Matias]

Vettäkö tuolta pulpahtaa irrottaessa, pitääkö tämä jotenkin huomioida takaisin kiinnittäessä?

Vettähän sieltä pulpahtaa,kannattaa suojata putken alapäässä oleva kiertopumppu ja varsinkin sen vasemmalla sivulla oleva kytkentä/nopeussäätö kotelo siten ettei pääse kastumaan.
Sen kannen roiskevesitiivistys ei ole kovin hyvä ,roiskevesi pääsee helposti sisään ja nopeuskytkin posahtaa käyttökelvottomaksi,kokemusta on

Ilmaa tyhjässä putkessa tietysti on takaisin asennettaessa niin voisi tehdä asennuksen siinä järjestyksessä että ensin alempi putken kiinnitys tiukalle ja ylempi löysälle.
Sitten hiukan alempaa sulkua auki niin putkesta pitäisi ilmat tulla ylemmästä löysällä olevasta liittimestä ulos ja kun alkaa tulla vettä niin alempi sulku kiinni.
Sitten kiristät ylemmän putkiliitoksen ja sen jälkeen avaat alemman ja ylemmän sulkuventtiilin ja otat roiskevesisuojan pumpun moottorin päältä pois.

Jos em työjärjestys ei jostain syystä onnistu niin putkeen jäänyt ilma tulee automaattisesta ilmanpoistoventtiilistä ajan kanssa ulos

[seppaant]

Tuo kuvaan keltaisella merkitty pystyputkiko irrotettaisiin? Venttiilit kiinni keltaisten nuolien kohdilta ja putken irrotus vihreiden nuolien kohdalta?
Kuinka helposti tuo magnetiitti kiinnittyy pystyputken pinnoille, kun tuolla on myös vaakasuuntaisesti putkia, niin voivatko ne todennäköisemmin olla magnetiitin peitossa?
Vettäkö tuolta pulpahtaa irrottaessa, pitääkö tämä jotenkin huomioida takaisin kiinnittäessä? Liitokset varmaan tarvitsevat hamppua?

Juuri tuo keltaisella merkitty letku irrotetaan.
Magnetiitin kertyminen on sähkökemiallinen tapahtuma eikä se siten ole riippuvainen letkun asennosta.
Alempi yhde tarvii hamppua mutta ylempi todennäköisesti ei.
Jos tästä letkusta löytyy huomattavia määriä magnetiittia, niin sitten kannattaa varmaankin tarkastaa muutkin lämmitykseen liittyvät letkut.

ATS

[seppaant]

Lähtikö tuo magnetiitti pois putkesta ihan taivuttelemalla ja huuhtelemalla vai onko joku parempi keino?

Minulla magnetiitti oli pehmeää mujua eikä se lähtenyt taivuttelemalla vaan vaati krouvin pulloharjan eli pehmeä teräsharjan.
Naapurin parikymmetä vuotta vanhassa Thermiassa oli tukkeentunut myös vastaavat letkut.
Siinä magnetiitti oli kivikovana kerrostumana letkun sisäpinnalla ja etenkin liittimissä.
Suurin osa lohkeili irti taivuttelemalla letkua ja loput rassaamalla.

ATS

[Tipi]

Tuohon VS10 koneeseen kannattaisi tehdä myös tulistimen ja trimmiventtiilin huuhtelu. Olen tehnyt huuhtelun vuosittain, ja aina sieltä jotain tavaraa tulee ämpärin pohjalle. Samalla kertaa tulisi tarkistettua helpoimman letkun tilanne.

Noissa muissa liittimissä on kumitiivisteet, eikä kannata yli kiristää.

[akt]

En tiedä yhtään, olenko täysin hakoteillä, mutta tulistimen ja trimmiventtiilin puhdistamisesta:

Onko trimmiventtiilin säätö sinisen nuolen osoittaman suojatulpan alla (kuusiolla myötäpäivään suljettava)?

Onko toinen suljettava ventiili keltaisen nuolen osoittama punainen vipu oikeassa laidassa?

Irrotetaanko letku violetin nuolen kohdasta?

Letkun pää ämpäriin ja sen jälkeen avataan trimmiventtiili?

Seurataan paisunta-astian mittarista painetta, ettei pääse laskemaan nollaan ja lisätään vettä järjestelmään tarpeen mukaan?

Voiko olla tarvetta sulkea tulistimen jälkeinen venttiitti (keskimmäinen kolmesta ylhäällä olevasta punaisesta vivusta?) vai riittääkö trimmiventtiilin sulkeminen estämään täysin veden tulon?

Voiko olla tarvetta irrottaa letkua punaisen nuolen kohdalta, jos letku osoittautuu magnetiittiseksi?

[Tipi]

Täältä sivustolta löytyy täydelliset ohjeet tulistimen huuhteluun vuodelta 2013 otsikolla ”Vs10 tulistin tukossa”.

Olet näköjään hyvin selvillä mistä tässä huutelussa on kyse. Lähes kaikkiin kysymyksiisi vastaus on kyllä. Huuhteluun riittää kahden venttiilin sulkeminen, eli punainen venttiili oikealla + trimmi venttiili. Jos letku osoittautuu tukkeiseksi, siinä tapauksessa letku irti molemmista päistä. Meilläpäin on vuonna 2013 asennettu Vs10, eikä letkuja ole koskaan irroitettu muuta kuin toisesta päästä huuhtelua varten.

Trimmiventtiilistä sen verran, että kannattaa merkitä nykyinen asento tussilla ja laskea kierrokset kun trimmiventtiilin sulkee. Tehdasasetuksena trimmi on auki 1.5 kierrosta ja siihen olen sen aina säätänyt.

Kun huuhtelet tulistinta, avaa trimmi hetkeksi täysin auki jolloin mahdolliset roskat tulevat paremmin ulos. Yleensä muutama litra ämpäriin riittää.

Kun kaikki liitokset on kiinni ja venttiilit avattu:
- Tarkista verkoston paine ja lisää vettä tarvittaessa.
- Tarkista, että lämmitysverkoston ilmanpoistimet ovat auki.
- Avaa trimmi täysin auki ja laita tulistinpumppu hetkeksi III asentoon jotta ilma poistuu paremmin järjestelmästä.
- Kytke koneeseen virrat ja pidä ohjaintaulun pakkoajo nappulaa hetken pohjassa.
- Aseta trimmiventtiili ja tulistinpumppu alkuperäiseen asentoonsa.

Tarkkaile koneen käyntiä ja mahdollisia muutoksia.

[akt]

En ole rohjennut enkä ennen kaikkea ehtinyt vielä aloittaa puhdistustoimenpiteitä. Olen myös alkanut pohtimaan, olisiko parasta kutsua huolto paikalle tekemään tarvittavia toimenpiteitä. Teidän antamien ohjeiden perusteella tiedän, miten toimia, mutta lähinnä huolettaa, ettei homma menekään ihan niin kuin paperilla.

Kävin eilen tarkastelemassa koneen antamia mittausarvoja. Kuumakaasu pysytteli edelleen matalissa arvoissa eli noin 75 astetta. Yhden käyntijakson loppupuolella menin kuitenkin vielä liikuttelemaan kuumakaasun mittausanturin johtoa ja mittauslukema ponnahti 98 asteeseen. Hetki sitten kävin katsomassa taas tilannetta, ja kuumakaasu lukemat olivat matalia. Kun heiluttelin anturia, niin antoi hälytysäänen kuumakaasun mittauksesta. Kyllä tässä nyt taitaa olla jotain kosketushäiriötä mittausanturiin tai johtoon liittyen ja kuumakaasu nousee todellisuudessa oikeisiin arvoihin. Käyttääkö laite tätä kuumakaasun lämpötilatietoa johonkin tai vaikuttaako laitteen toimintaan vai onko mittausarvo vain tietona käyttäjälle?

Olen nyt myös lisännyt jälleen järjestelmään lyhyen ajan sisään joitakin kertoja vettä, koska paineet on pikku hiljaa laskeneet. Tämä vaatii varmaankin esipaineen uudelleen säätämisen paisunta-astiaan. Olen myös huomannut, että jakotukin pää yhdestä kohdasta ja paisunta-astian yläpuolella oleva putken pää ovat koskettaessa märkiä, joten jotain vuotoa noissa on.

Ongelmia lienevät nyt siis
-lauhduttimen korkea dt
-pätkäkäynti
-menoveden korkea lämpötila
-kuumakaasuanturin toimintavarmuus
-paineiden laskeminen

Tässä toki voisi vielä ottaa uuden mittauksen ennen lauhdutinta vs jälkeen lauhduttimen, ja tsekata, mikä on dt:n tilanne.

Lämpökäyrän laskemiseksi voisi myös kokeilla laittaa LJ1 ja LJ2 pumput täysille asentoon 3 ja samalla laskea säätökäyriä. Olisiko mitään veikkausta tai arviota, minkä verran tuolla säädöllä kakkosesta kolmoselle voisi olla vaikutusta lämmön siirtymiseen eli minkä verran voisi ajatella laskevan säätökäyrää L1:ssä ja L2:ssa?

[seppaant]

Kyllä tässä nyt taitaa olla jotain kosketushäiriötä mittausanturiin tai johtoon liittyen ja kuumakaasu nousee todellisuudessa oikeisiin arvoihin. Käyttääkö laite tätä kuumakaasun lämpötilatietoa johonkin tai vaikuttaako laitteen toimintaan vai onko mittausarvo vain tietona käyttäjälle?

Jos kuumakaasun lämpötila nousee yli 120C, niin se estää kompressorin käynnin

[peped]

Tulitko lopulta vaihtaneeksi tuota kuumakaasuanturia? Itselläni Vsi mallissa tulee aika ajoin "Kuumakaasuanturi 1" herja ja mietin tohtiiko tuota lähteä omin kätösin vaihtamaan.

[akt]

On ollut mielessä tänne kirjoittaa tilannepäivitystä, mutta tässä on ollut kaikenlaista muuta ongelmaa asiaa sivuten. Palaan näihin kyllä vielä, kun asiat etenevät.

Kuumakaasuanturi osoittautui vikaantuneeksi ja se vaihdettiin uuteen. Uusi anturi laitettiin kiinni vanhaan johtoon sellaisella liitin osalla. En ole hetkeen lukemia seurannut, mutta vaihdon jälkeen pysyivät oikeanlaisina. Arvot olivat lievästi matalampia kuin edellisellä anturilla, mutta varmaan anturin paikka ja tyyppi vaikuttanee tarkkaan lukemaan.

Ylävaraajan lämmöt ei edelleenkään nouse vaan pysyttelee samoissa lukemissa alavaraajan kanssa. Kun trimmiventtiiliä avasin, pakko-ohjasin muutaman minuutin ja sitten palautin normaaliin 1,5 kierroksen asetukseen, sain parilla seuraavalla kompressorin käyntijaksolla ylävarajaan lämmöt nousemaan jonnekin 60 asteeseen eli noin 5-7 astetta alavaraajan lämpöä korkeammalle. Mutta parin käyntijakson jälkeen palasi taas samoihin lukemiin. Tein homman uudelleenkin ja sama homma, yhden käyntijakson ajalla nousi, mutta sitten taas jatkossa jäi alavaraajan kanssa samoihin lämpötiloihin.

Tätä kokeilua trimmiventtiilin pyörittelyn suhteen tein loppuvuodesta, mutta nyt en ole muiden haasteiden vuoksi tähän jaksanut paneutua.