Uudisrakennuksen viilennys: maaviileä, ILP vai ilmanvaihdon viilennys?

[Tu0mas]

Uudisrakennus tulossa maalämmöllä.
Ajatus rakentaa samalla myös viilennys taloon.
Tekninen tila sijaitsee talon sisällä, pumppu ja iv-kone(vallox MV145) siellä vierekkäin.

tässä vaiheessa kun vasta sokkelia ollaan tekemässä, on helppo miettiä tätäkin asiaa.
Mitäs mieltä olette, millä talon viilennys olisi järkevintä suorittaa?
Maaviileä: Sisäyksikön järkevin paikka noin 4 metrin päässä pumpusta, putkitus voidaan vetää KHH/PH alaslaskussa. Konvektori tulisi pesuhuoneen seinän toiselle puolelle olohuoneeseen.
ILP: Putkituksen voi vetää samaan paikkaan, ulkoyksiköltä tulisi suunnilleen samat vedot, saunan/PH alaslaskun kautta.
MLV 200 tai vastaava: asennus samaan tilaan pumpun ja IV-koneen kanssa.

Otetaan mielellään vastaan hyviä näkemyksiä puolesta/vastaan jokaiselle vaihtoehdolle.

Kohde sijaitsee Rovaniemellä, maalämpökaivoa tulee noin 230m.

[jmaja]

Milläs lämmönjako tulee? Itse laitan remonttikohteeseen esilämmitys/jäähdytyspatterin, joka varmasti on hyvä olla Rovaniemen pakkasissakin, jos kaivossa potkua riittää.

Jos lämmönjako lattiassa, miettisin lattiajäähdytystä konvektorin sijaan.

ILP toki halvempi ratkaisu, ainakin teetettynä. Itse väsäten lattiajäähdytys ei kovin montaa satasta maksa.

[Tu0mas]

Ihan perus vesikiertoinen lattialämmitys suunnitelmissa.
Tuo lattiajäähdytys onkin tutkimisen arvoinen paikka. Ainakin tuo koira voisi arvostaa asiaa 
Vaatiikos se jotain erikoisempaa asennustapaa/putkistoa vs normaali?
Esilämmityspatteria ei ollut edellisessäkään talossa(MV110 kone).

[osku1619]

MLV yksiköllä ei varsinainen jäähdytys onnistu. Sillä voidaan vaan enimmäkseen estää ettei tuloilman mukana tule ylimääräistä lämpökuormaa. Mutta sekin on tärkeä osa peliä. Ja jos laitat patterin ennen konetta niin saat esilämmitystä talvella ja kesällä saat kuivatusta tuloilmalle.

Tuo lattiaviilennys olisi järkevää 👍. Ehkä siihen vielä yksi kattokonvektori keskeiselle paikalle

[jmaja]

Jos kaivossa potkua riittää, saa MLV 250:llä 2 kW jäähdytyksen. Auttaahan se paljon jo.

Lattiajäähdytys toimii ihan samalla kierrolla kuin lämmityskin. Pitää vain pystyä säätämään ja kierrättää osa piireistä lämmönvaihtimen läpi.

[kotte]

Jos laittaa lattiaviilennyksen (hyvä idea hyvin eristetyssä talossa, muutahan ei saa rakentaakaan eikä kannattaisikaan Rovaniemellä), laittaisin ehdottomasti esiviilennys-/esilämmityskennon ennen lto-laitetta. Tuo on etenkin loppukesällä tarpeen sisäilman kosteuden pitämiseksi kurissa ja oikeastaan edellytys lattiaviilennyksen tehokkaalle toiminnalle. Talvella puolestaan kenno lämmittää ennakolta raitisilmaa (tai ainakin siihen on mahdollisuus, jos kaivo tai maapiiri on turhan nuukasti mitoitettu jatkuvaan käyttöön), mikä varmistaa lto-laitteen toimintaa ja vähentää sen sulatustarvetta, mikäli tätä esiintyy.

Esiviilennys-/esilämmityskennossa pitää kierrättää maaliuosta ilman säätöä shunttausta (kerää parhaiten kosteutta), kun taas lattiakiertoa täytyy shuntata tai säätää muulla tavoin (liuskierron ja lattiakierron välissä on tyypillisesti lämmönvaihdin, joten ON/OFF-säätökin on mahdolinen), koska lattian ei missään olosuhteissa pidä kerätä kosteutta. Tämän estämiseksi lattiaviilennystä varten tarvitaan säädin, joka estää lattian lämpötilan putoamisen lähelle sisäilman kastepistettä. Pesutilojen ja viilennettävien tilojen kiertopiirit on syytä erottaa niin, että pesutiloissa lattialämpö toimii kesälläkin. Lattiaviilennettäviin tiloihin tarvitaan erillinen kiertopumppu (normaalille lämmitysvedelle tarkoitettu pumppu soveltuu), kun taas maaliuokselle tarvitaan erityinen maaliuokselle ja jäähdytyssovelluksiin soveltuva kiertopumppu (ellei sitten mlp tavalla tai toisella pysty ohjaamaan liuoskiertopumppua vaikkapa pudotetulla teholla ja jonkinlaisella venttiilikytkennällä niin, että luoskiertopumppu kykenee palvelemaan myös jäähdytystarvetta).

[jmaja]

Grundfos Alphaa ja Yonos Picoa monet käyttää maapiirin kiertopumppuna jäähdytykselle. Jälkimmäisen luvataankin siinä toimivan. Ei siis vaadi mitään ihmeellistä, vaan samoja käytetään lämmönjaossakin.

[Tu0mas]

Tuo lattiaviilennys alkoi tosiaan kiehtomaan.
Mulle on tulossa nibe s1255-12 invertteri. Ilmeisesti noihin niben pumppuihin on saatavilla niiden omakin lattiaviilennys järjestelmä suoraan pumppuun liitettäväksi?
Vai onko helpompi hommata vain ulkopuolelle erillinen laitteisto kierrättää viileää vettä?

[jmaja]

En usko, että Niben laitteisto tuo mitään etua, tosin ostin Boschin. Tutustuin kuitenkin aika tarkkaan myös Nibeen ja valinta oli pienestä kiinni.

Koko homma riippuu paljon myös siitä kuin automaattisen systeemin haluat ja kuinka paljon osaat sekä haluat itse tehdä.

[Tu0mas]

Itse en osaa, mutta olisi mielenkiintoista oppia.
Itse olisi halua tehdä, mutta tämä voi olla väärä paikka aloittaa putkimiehen hommat.
Automatiikka on kivaa, mutta mielellään itse niitä myös säätelee(opettelee ekaks).

Mutta tärkeintä on, että voisi hyödyntää maalämpöä (kylmää) ja että asuntoa saisi viileäksi. Varsinkin tuo karvakaveri arvostaisi asiaa.

[kaupunkitila]

Kun kyseessä on uudisrakennus, seiniä yms. ei vielä ole rakennettu, harkitsisin maaviileää ilmastointikanavan kautta,  jolloin asennus olisi mahdollista toteuttaa ikäänkuin se olisi alunperinkin suunniteltu.  Vaihtoehtoisena ajatuksena, että uudisrakennukseen lähtisi toteuttamaan jälkiasennukseen tarkoitettuja laitteita ( seinäyksiköt, kattokonvektorit ),  tuntuisi minusta vieraalta, ne jättäisin pois vaihtoehdoista. ILP karsiutuisi vastaavalla perusteella, se olisi esillä olleista mielestäni huonoin vaihtoehto.

[kotte]

Uudisrakennus-omakotitalon epäilemättä järkevin ja helpoin ylläpidettävä viilennysratkaisu on yhdistelmä tuloilman viilennystä maaliuoskennolla ja lattiaviilennystä. Yleensä tuloilman viilennyskenno kannattaa sijoittaa lto-laitteen raitisilmapuolelle. Kumpikaan tuloilman jäähdytyksestä tai lattiaviilennys eivät toimi tyydyttävästi yksinään kuin poikkeustapauksissa tai investoimalla huomattavasti lisää kokonaisuuteen, miltä vältyttäisiin, jos toteutetaan molemmat.

Molempiin noista viilennyksen osajärjestelmistä kuitenkin liittyy omat edellytyksensä ja sekä suunnittelu että toteutus on tehtävä huolellisesti, jottei aiheudu riskejä rakennuksen vaurioitumiselle, teho saadaan riittäväksi eikä toteutuksesta seuraa käyttörajoituksia itse viilennykselle, mutta myös talon muille järjestelmille.

Väittäisin, että uuteen taloon toteutettu konvektoripohjainen järjestelmä tulee muita selvästi kalliimmaksi toteutuksen ja ylläpidon osalta ja se saattaa etenkin ikääntyessään muuttua yhdistettyä tuloilmajäähdytyskuivaus-lattiaviilennysjärjetelmää äänekkäämmäksi. Toisaalta se on huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella saada tehokkaammaksi sekä "idioottivarmennaksi" rakennukselle aiheutuvien kosteusvaurio- ja jäätymisriskien kannalta. Kunnollinen konvektoripohjainen jäähdytysratkaisu edellyttää periaatteessa erillisiä konvektoreita jokaiseen erilliseen huonetilaan, missä jäähdytystarvetta saattaa joskus syntyä.

[poistoilma]

Voiko radiaattoreita eli lämpöpattereja käyttää viilennykseen? Ilman kierto kai sitten menisi päinvastaiseen suuntaan kuin lämmitettäessä, ylhäältä alas.

[kotte]

Voiko radiaattoreita eli lämpöpattereja käyttää viilennykseen? Ilman kierto kai sitten menisi päinvastaiseen suuntaan kuin lämmitettäessä, ylhäältä alas.

Käytännössä ei, jos on sijoitettu kuten normaalisti lämmitystä varten. Olemassa on erityisiä jäähdytykseen tarkoitettuja radiaattoreita, jotka on yleensä tarkoitettu asennettavaksi kattoon. Noita ei useimmiten ole tarkoitettu kondensoiviksi (laitteistoon ei ole suunniteltu viemäröintiä eikä sellaista pysty vaakasuuntaiselle radiaattoreille lisäämäänkään), eli tarvitsevat samantapaisen suhteelliseen kosteuteen perustuvan kiertoliuoksen minimilämpötilan ohjauksen kuin lattiaviilennyskin. Joitakin pystysuuntaan katosta riippumaan asennettavia kondensiokeräysviemärin sisältäviä ns. jäähdytyspalkkeihin rinnastuvia passiivisia jäähdytyskojeita on joskus tullut vastaan (lähinnä liiketilojen ja tietotekniikkahuoneiden jäähdytystehtäviin tarkoitettuina).