Tuloilman/sisäilman kuivaus esijäähdytys/etulämmityspatterilla

[osku1619]

Terve,

Haluaisin kuulla kokemuksista aiheesta kun tuo Vallox MLV 200/250 patteri on laitettu raitisilmaan ennen konetta. Minkälaisia kokemuksia, mitattuja tuloksia siitä, kuka on onnistunut sillä kuivaamaan tuloilmaa että tuloilman absoluuttinen kosteus on laskenut ulkoilmasta.

Käsitykseni mukaan kun ilma ajetaan tuon patterin avulla kylmemmäksi kuin ulkoilman kastepiste ja ajetaan LTO-kennon läpi niin tapahtuu se että tuloilman absoluuttinen kosteus on alhaisempi kuin ulkoilmassa ja tämän ansiosta sisäilmankin kuivaus pitäisi tapahtua? Raitisilmakanavan tarkka kondenssieristys on ilmeisen tarkkaa sitten tässä vaiheessa ettei ala valumaan vettä väärissä paikoissa?

- Mitattua dataa miten sisäilma on kuivanut tai mitä se on ollut kesällä vaikka ulkona olisi ollut hurja kastepiste/abs.kosteus?
- Kuinka lämpimäksi pelkkä LTO-kenno lämmittää ilman tuon jälkeen että ei tarvitse käyttää siltikään sähköpatteria kesällä?
- Muut kokemukset/mieltymykset asiasta?

Itsellä tuo patteri on tuloilmassa koneen jälkeen mutta erinäisistä syistä nyt ajatuksena siirtää tuo sinne raitisilmaan jolloin tuo kuivaus onnistuisi sekä talvella esilämmitys.

[jmaja]

Millainen LTO sinulla on? Nykyaikainen LTO pääsee lämmittää varsin tehokkaasti tuloilmaa poistoilmalla niin haluttaessa. Ei taatusti tarvita vastuksia kesällä ellei jostain ihmeen syystä halua lähes sisäilman lämpöistä tuloilmaa. Yleensä kai kuivatettaessa halutaan myös jäähdyttää?

Itsellä ei vielä ole MLV 250 vesikiertoa asennettuna, joten en osaa vastata muuten kuin esite/laskennallista tietoa. Riippuu tietysti kaivon kyvystä myös paljon miten kylmäksi tuolla raitisilman saa ja siten miten paljon vettä saa pois. Mulla on pohjavesilämmitys ja koko kesän saa +7 maaviinaa eli jäähdytystä saa taatusti yli tarpeen.

[osku1619]

Vallox 110 MV vm 2020 joten on nykyaikainen. Ja kylppärin lattialämmityksen myötä poistolämpökin on varsin riittävä kesällä tehokkaalle LTOn toiminnalle.

Ja kaivo on 200m. Ja on erikseen kattokonvektori jäähdyttää. On siis 3 vuotta ollut jo systeemit paikallaa vaan nyt ois ajatus vaihtaa tuon mlv patterin paikkaa.

[jmaja]

Mikä idea on ollut laittaa se LTO:n jälkeen?

[kotte]

Yleensä kai kuivatettaessa halutaan myös jäähdyttää?

Minä taas varsin usein haluan nimenomaan syyspuolella kuivattaa, mutta en jäähdyttää. Toki on niin, että tuloilman kuivaus jollakin luokkaa 10-asteisella kennolla ja kennon ominaisuuksiin nähden kohtuullisella ilmavirran nopeudella pudottaa kosteutta sen verran tehokkaasti ja jäähdyttää sen verran vähän, että talossa usein syntyy riittävästi hukkalämpöä kompensoimaan jäähtymää (ilppi tai konvektori sen sijaan kuivattaa suhteessa sen verran heikommin käsitellesseen jo valmiiksi kuivattua ilmaa, että sillä kuivatessa tulee herkästi vilu, kun tavoitteena on sisäilman kuivaaminen jäähdytyksen sijaan). Omasta mielestäni kysyjän ehdottama liuoskennolla kuivatun raitisilman uudelleenlämmitys nykyaikaisen tehokkaan lto-laitteen normaalilla poistoilman jäteilman lämmön hyödyntämisellä tuloilman jälkilämmitykseen on oiva ratkaisu toteuttaa tuo ilman ylimääräistä energiankulutusta.

Sinällään juuri tuollainen ratkaisu, eli kosteuden poistaminen ensin kondensoimalla johtamalla rakennuksen ilmanvaihdon korvausilma melko kylmän kennon lävitse ja sen jälkeen lämmittämällä ilma uudelleen ennen johtamista sisälle on vakioratkaisu, jolle ei oikein edes ole periaatteellista vaihtoehtoa. Tällä vähennetään samalla tuloilmakanaviston kondensioriskejä ja ilmanvaihdon aiheuttamaa vedon tunnettakin tapauksissa, missä ulkoilman kosteus on ongelmana liikalämmön sijaan. Käyttäväthän jotkut jopa jäähdytyskuivaimia liiallisen huonekosteuden vähentämiseen, mutta nuohan sivuvaikutuksena lämmittävät huonetta ehkä saman verran, mitä vastaava kuivaaminen esim. ilpillä jäähdyttää (ja oman kokemukseni mukaan nuo toimivatkin teknisessä mielessä oikein hyvin yhdessä kesäisillä sadesäillä, mutta energiankulutus on periaatteessa huomattava, joten energiatehokkaampia ratkaisuja kannattaa tavoitella).

[osku1619]

Mikä idea on ollut laittaa se LTO:n jälkeen?

Hmm. Silloin mietin kun patterin olisi joutunut asentamaan ullakolle niin kaikkineen kondenssivesineen tuntui "pelottavalta" kun taas tuloilmaan asentaminen onnistui "helposti" kodinhoitohuoneeseen kattoon. Ja taisi Niben kaveri pelotella että kaivo jäähtyy liikaa tai ei voi tietää vaikutusta.

Mutta silloin en aatellut tuota ulkoseinälle asentamista enkä ajatellut kuivatusominaisuutta. Patterin asentaminen sisälle raitisilmaan on tekemätön paikka.

[kotte]

Mutta silloin en aatellut tuota ulkoseinälle asentamista enkä ajatellut kuivatusominaisuutta. Patterin asentaminen sisälle raitisilmaan on tekemätön paikka.

Omasta mielestäni raitisilmakennon asentaminen ulos riittävästi eristettynä on ihan hyvä idea, jos ulkonäön puolesta kelpaa. Itsellänikin yksi kenno on koteloituna talon takana seinän ulkopuolella ja muut välittömästi seinän ulkopinnan tasalla eristyksen ulkopuolella. Näin kondenssiveden valuminen tai edes kennon ja liitosten mahdolliset vuodot eivät muodosta suurta riskiä, jos tämäkin mahdollisuus on otettu suunnitelmassa huomioon.

Kannattaa kiinnittää hiukan ajatusta liuoksen jäätymismahdollisuudellekin: Jos kierto ei ole käytössä talvella, kenno jäähtyy ulkoilman lämpötilaan. Tavanomainen maalämpöneste ei varsinaisesti jäädy putkia rikkovalla tavalla ainakaan Etelä-Suomen pakkasilla, mutta voi hyhmääntyä sillä tavoin, että pysäytettyä kiertoa ei saakaan enää käyntiin kovilla pakkasilla. Käytän omassa järjestelmässäni tavanomaista vahvempaa etanoliliuosta, joka jäätyy vasta yli 30 asteen pakkasilla, jollaista ei Etelä-Suomessa lähellä rannikkoa ole ainakaan kovin monen tunnin aikana viime vuosikymmeninä esiintynyt. Lisäksi olen pyrkinyt siihen, että järjestelmässä säilyisi jonkin asteinen luonnollinen kierto raitisilmakennojen kautta, kun liuos lämpenee maassa, kennot ovat ylhäällä ja putkistot kohoavat koko matkan kohti kennoja.

Etenolilisä muuten parantaa liuoksen luonnollisia kierto-ominaisuuksia veteen nähden eliminoimalla +4-asteen tiheysmaksimia (tai sen syvyyttä siirtyneenä hiukan toiseen kohtaan seoksella)  etanolipitoisuuden lisääntymisen myötä.

[jmaja]

Tuollahan kiertää normaalisti sama maaviina kuin kaivossa, joten vahvemman liuoksen tai glykolin käyttö vaatisi lämmönvaihtimen ja toisen kiertopumpun.

Itse miettisin kyllä pariin kertaan ennen kuin asentaisin kennon kylmään tilaan.

[Lappanen]

Eikös tuo kenno raitisilmaputkessa vaadi myös oman esisuodattimensa (ajatellaan vaikka siitepölykautta yhdistettynä samaan aikaan kondensoivaan kennoon)?

Asennuspaikasta riippuen saattaa olla aika haastavaakin päästä tuota suodatinta vaihtamaan/kennoa putsailemaan. Jos suosituksena on se, että raitisilmakanavaan ei asennettaisi edes ötökkäverkkoa, niin onko tullut ongelmia jos siellä on sitten suodatin ja kenno? Voiko suodatin tukkeentua talvella lumipöllystä?

[Kysymys]

Täällä veab cwk 250 kanavassa ennen swegonin w4 iv konetta. Patterille neste tulee maalämpöpumpun jälkeen. Neste ihan normaalia maapiirin nestettä. Talvella kierto päällä aina, kun pakkanen yli 8 astetta. En tiedä mikä tuossa swegonissa on , mutta jäteilman laskiessa alle +2 asteeseen aloittaa esilämmityksen sähköllä niin siksi tuo esilämmityksen aloitus noin aikaisin. Kanavassa perhospelti niin pitäisi pysyä toimintakuntoisena vaikka sähkökatko tulisi pakkasilla.

Kaikki asennettu tekniseen tilaan maalämpöpumpun viereen.
Asensin 2 viikkoa sitten kanavasuodattimen ennen patteria. Patterissa oli perhosia ja kaikkea muuta pienempää...

Järjestelmä on toiminut hyvin. Sisälämpötila on olohuoneessa ollut korkeimmillaan 23.jotain. Makuuhuoneet johon tuloilman puhallus huomattavasti viileämpiä (olisiko 21.jotain).

Kosteus siten, että yli 55% suhteellista kosteutta ei ole sisällä esiintynyt. Muistaakseni mitä olen joskus katsonut niin sisäilman absoluuttinenkosteus ollu noin 10g/kuutiolle.

Ohjaus järjestelmässä on siten, että patteri viilentää kokoajan ja lto lämmittää ilmaa ulkoilman kastepisteen yli 0.5 asteella. Tulokanavissa ei ole kondessieristettä niin tehtävä noin.

[kotte]

Tuollahan kiertää normaalisti sama maaviina kuin kaivossa, joten vahvemman liuoksen tai glykolin käyttö vaatisi lämmönvaihtimen ja toisen kiertopumpun.

Itse miettisin kyllä pariin kertaan ennen kuin asentaisin kennon kylmään tilaan.

Lisäsin pitoisuutta koko kiertoon täyttämällä aina kondensoidulla aineella, kun tilavuus kasvoi talon verkoston rakentamisen jälkeen (poraajafirma täytti vain kaivon ja vaakaputkiosuuden talon sisään). Lopullisen pitoisuuden tarkistin optisella refraktrometrillä, mutten merkinnyt muistiin (edellä mainitsemani summittainen lukema on sinne päin miustinvaraisena). Hiukan nesteen lämpökapasiteetti laskee, kun etanolipitoisuus kasvaa, mutta itselle tuolla ei ole merkitystä, kun maalämpöpumppukin on erikseen viritelty tarkoitukseensa. Vakioliuoshan on vettäkin parempi siirto-ominaisuuksiltaan.

Onhan vakioliuoksenkin käyttäytymistä tullut tutkailluksi ja käyttäytymistä seuratuksi jopa vuoden verran pakastimessa. Aika ongelmattomalta tuo on vaikuttanut, vaikka pitkän päälle selvää viskositeetin kasvua onkin ollut havaittavissa. Pieni lämmittäminen on nopeasti korjannut asian.

[kotte]

Eikös tuo kenno raitisilmaputkessa vaadi myös oman esisuodattimensa (ajatellaan vaikka siitepölykautta yhdistettynä samaan aikaan kondensoivaan kennoon)?

Ilman muuta vaatii oman suodattimensa, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla yhtä tehokas kuin varsinaisen lto-koneen raitisilmasuodattimen. Itsellä on talteenottokennona poistopuolella Vallox MLV multi 200 ja tuohan on nimenomaan esijäähdytyskennoksi tarkoitettu ja sisältää integroidun suodattimen ennen kennoa. Omissa korvausilmakennoissa on suurikokoinen F7-tason suodatin ennen kennoa, mutta saunan korvausilmakanavan jätin kokeeksi ilman (kenno on vaakasuuntaan, jolloin kondenssivesi hiukan huuhtelee tuota). Kennoa joutuu silti hiukan kokemuksen perusteella imuroimaan muutaman vuoden välein. Ilmavirtauksen määrä ja paine-ero tietenkin vaikuttaa, miten tiukasti roskat tarttuvat kennoon.

[Nakke vaan]

Kosteus siten, että yli 55% suhteellista kosteutta ei ole sisällä esiintynyt.

Onko järjestelmä ollut käytössä jo edellisinä kesinä vai nyt ensimmäistä kesää?

Onko mitattua tietoa paljonko kosteus oli ennen järjestelmää? Eli mikä tuo 55% silloin oli?

Miten järjestelmä toimii elo/syyskuun vaihteessa kun ei ole enää viilentämisen tarvetta vaan on vuoden kosteimmat hetket sisäkosteuden osalta?

Missäpäin suomea kiinteistö noin suurinpiirtein sijaitseen etelä-pohjois linjassa?

Sisäkosteus juuri nyt?

[Kysymys]

Onko järjestelmä ollut käytössä jo edellisinä kesinä vai nyt ensimmäistä kesää?

Onko mitattua tietoa paljonko kosteus oli ennen järjestelmää? Eli mikä tuo 55% silloin oli?

Miten järjestelmä toimii elo/syyskuun vaihteessa kun ei ole enää viilentämisen tarvetta vaan on vuoden kosteimmat hetket sisäkosteuden osalta?

Missäpäin suomea kiinteistö noin suurinpiirtein sijaitseen etelä-pohjois linjassa?

Sisäkosteus juuri nyt?

Järjestelmä ollut tulilla nyt reilun 3 vuotta. Viritelty paremmaksi ajan kanssa. Lähinnä ohjelmointia miten viilentää/kuivattaa/etulämmittää milloinkin. Ja toki tuo suodatin lisätty nyt ennen patteria.

Kosteudesta ei havaintoa ennen järjestelmää. Kuitenkin suhteellinen kosteus pysynyt jonkun motonetistä tms. ostetun mittarin mukaan max 55%. Ainakin tässä alkukesän (ja mitä sattunut mittaria vilkaisemaan). Helteillä ja varsinkin nyt pari päivää ennen viimeisimpiä sateita sisällä oli huomattavan miellyttävämpi olla, kuin ulkona, vaikka sisälämpö nousi yli 23. Muistaakseni ulkona kastepiste oli oman mittauksen mukaan jotain 16 astetta ja sisällä kastepiste noin 12 astetta.

Syksylle ohjelmoitu järjestelmä siten, että kuivaa tuloilmaa aina, kun sen kastepiste on yli 12 astetta. Tämä lähinnä syksyisin. Tällöin lto täysillä. Muistaakseni tuloilma tällöin lto:n jälkeen noin 16-19 astetta vähän kaikesta riippuen. Voin yrittää muistaa raportoida elokuussa uudestaan..

Kiinteistö kouvolan korkeudella.

Sisäkosteus 50%, 22.2 astetta lämpötila = 9.81g/m3 = kastepiste 10.6 astetta.

[Nakke vaan]

Kiitos vastauksista. Tässä itselläni on mietintä meneillään jaksaisiko sitä asennella tuon kylmäkennon tuonne omaan järjestelmään kiinni kun rojut on tullut lähes kaikki jo hankittua. Suihkutilan katosta pitäisi irroittaa kolme paneelia jotta putket saa vedettyä ja oikeastaan tuon takia en ole vielä hommaan ryhtynyt. Musta katto ja ammuttu kiinni, aina jää jälkiä kun noita irroittelee.
Toinen sitten tuo että mikä se todellinen hyöty olisi, kuivausta ei ole nytkään mutta ei tässä talossa näillä tavoilla tuo kosteus tunnu oikein nousevankaan. Nyt on viikon verran sadellut mutta sisällä pysyy vielä ihan järkevänä tuo kosteus. Kuvassa viime viikot, lämmintä on se 22-23.

[Kysymys]

Joo voin tähän raportoida välillä havaintoja sisäkosteudesta vs ulkokosteus. Sisällähän oletuksena pitäisi olla hieman kosteampaa johtuen hengityksestä yms vesihöyryä tuottavasta toiminnasta johtuen.

Makuuhuoneeseen vein mittarin. Näyttää 20.6 astetta ja 48% = 8.6g/m3=kastepiste 8.5 astetta.

[kotte]

Tänään ei kovin paljon voi faktapohjalta sanoa kondensiosta maaviilennykseen liittyen, ellei maaliuos tai muu jäähdytyskondension lähde ole melko viileää. Esimerkiksi meillä näyttää sisälämpömittari yhdessä kohtaa 22,6 astetta ja suhteelliseksi kosteudeksi integroitu kosteusmittari väittää 52%, mikä vastaa kastepistelämpötilaa 12,3 astetta. Ulkona on läheisimmillä mittausasemilla kastepiste melko tarkkaan 10 astetta tällä hetkellä, mutta keskiyön jälkeen oli luokkaa 13 astetta. Katselin juuri yhden korvausilmakennon kondessiputkea ja hiukan oli vielä kostea, muttei enää tiputtanut (liuoksen lämpötila on 11,5 asteen hujakoilla). Mielestäni sisäkosteusmittareiden lukemat ovat tänään olleet laskusuunnassa sen tarkemmitta muistiin kirjatuista lukemista.

Suurimmat kastepistelukemat tyypillisesti esiintyvät elokuun alussa tai keskivaiheilla. Olen itse nähnyt virallisissa mittareissa jopa luokkaa 22 asteen lukemia pääkaupunkiseudulla muutaman tunnin ajan ja 18 asteen ylittäviä jopa päiväkausien jakson verran. Korkeimmat lukemat ovat tyypillisiä ukkosta edeltävän helteen aikana. Noissa oloissa sisäilman kosteuden vähentäminen tai vaihtoehtoisesti lämmittäminen 25 ... 30 sisälämpötilahaarukkaan on monessakin mielessä perusteltua.

[tomppeli]

... Näyttää 20.6 astetta ja 48% = 8.6g/m3=kastepiste 8.5 astetta.

Laskureissa taitaa olla pieniä eroja.
Tämä laskuri antaa arvoilla 20.6 astetta ja 48% = 9.2 °C.

[Kysymys]

Nyt ollut sisällä illalla noin 23 astetta ja kosteus noin 50-55%.
Aamuisin lämpö sisällä laskenut 21.5-22 asteen välille kosteuden ollessa 50% tai vähän alle.

Eli sisäilma ollut huomattavasti kuivempaa kuin ulkoilma.
Kastepiste ulkona pyörinyt reilussa 15 asteessa. Sisällä 12-13 laskureista riippuen.

[Nakke vaan]

Samalta vaikuttaa täällä ilman mitään kuivauslaitteistoa, tai jopa kuivemmalta. Heinäkuu meni aika tasaisesti 45-48% välissä mutta nyt kun on satanut kovasti ja ollaan melkein tuossa 7.8 päivässä mikä on ollut täällä perinteisesti vuoden kostein tuossa olohuoneen Netatmossa niin lukema on käynyt 53 prosentissa pahimmillaan.

[Kysymys]

Paljon ulkokosteus ollut? Suomihan on pitkä....

[Nakke vaan]

Etelässä ollaan niinkuin allekirjoituksessa lukee. Ei noissa kosteuksissa suomen tasolla kyllä näytä juuri eroja olevan kun tuolta ilmatieteeltä käppyröitä katsoin. Siis tähän aikaan vuodesta tarkoitin.
Olisiko täällä nyt viimeisen viikon keskiarvo jotain 85 luokkaa, yöt on umpikosteita ja päivisin on sadellut melkein joka päivä hetkittäin. Tuosta voi itse päättää, yksi pallero sivuttain on tuossa yksi päivä.

[osku1619]

Hyviä kirjoituksia ilmestynyt tänne kesän aikana. Kesä tutkailtu absoluuttista kosteutta ja kastepistettä, niin kotona, ulkona kuin töissä eri asiakaskohteissa.

Ja kyllä se patteri siirtyy syksyn mittaan ulkoseinälle raitisilmaan.

Myös erinäisistä mukavuussyistä johtuen täytyy talven aikana lisätä pari jäähdytyskonvektoria taloon

[Kysymys]

Kokemuksia nyt syksyllä.
Kosteus sisällä ollut noin 3g/m3 vähemmän kuin ulkona.
Varmaan auttaisi, jos talo olisi tehty muovilla. Nyt ilmasulkuna paperi, niin seinien läpi varmaan kosteutta siirtyy sisälle.

[kotte]

Nyt ilmasulkuna paperi, niin seinien läpi varmaan kosteutta siirtyy sisälle.

No, rakennusfysikaalisesti tuo paperi on periaatteessa turvallisempi kuin muovi, eli päästää mahdollisen ulkoa hyvin kostean ja kuuman ilman mukana johtuvan kosteuden kuivumaan. Muovi saattaisi periaatteessa tiivistää veden ulkopintaansa niin, että vesi valuu rakenteiden sisään. Tosin Suomessa moinen on lähinnä teoreettinen mahdollisuus, mutta totista totta paikoitellen tropiikissa käytettäessä koneellista jäähdytystä. Tuolla kosteuden on ehdottomasti päästävä kuivumaan sisään päin seinän sisärakenteiden lahoamisen tai homehtumisen välttämiseksi. Samoin tuolla sisätilat pitäisi mieluiten saattaa lievästi ylipaineiseksi ulkoilmaan nähden, jotta jäähdytyksen kuivattama sisäilma kuivaa vähitellen ulos päin virratessaan rakenteiden sisään ulkoa mahdollisesti johtuvaa kosteutta. Kaikki on siis toisin päin kuin Suomessa, missä rakennuksen vaipan rakenteet rasittuvat kosteusvaikutuksista pääasiassa lämmityskaudella.

[Nakke vaan]

Samalta vaikuttaa täällä ilman mitään kuivauslaitteistoa, tai jopa kuivemmalta. Heinäkuu meni aika tasaisesti 45-48% välissä mutta nyt kun on satanut kovasti ja ollaan melkein tuossa 7.8 päivässä mikä on ollut täällä perinteisesti vuoden kostein tuossa olohuoneen Netatmossa niin lukema on käynyt 53 prosentissa pahimmillaan.

Päivällä heitti arviosta, tänä vuonna vuoden kosteimmaksi päiväksi jäi 8.8  ja korkeimmaksi kosteuslukemaksi 56%. Nyt on 52% ja lämmitys on todennäköisesti laitettava päälle parin päivän sisään kun ensimmäiset mutinat kuuluivat aamulla herätessä lämmön ollessa 23.3 joka tuntuu kieltämättä kolealta.
Viilennyshän sammui jo 17.7 lähinnä varmaan koska yöt alkoivat olla niin vilpoisia että viilennyksen tarvetta ei ollut.
Kyllä nuo jo hankitut kosteudenpoistovärkit jäi tänäkin kesänä asentamati kun ei tuo kosteus vaan tunnu ollenkaan mitenkään pahalta tai edes iholla havaittavalta.

Täällähän oli ilmalämpöpumppu vuosina 1991-2014 joten siitäkin on kokemusta tässä kiinteistössä. Ei ole ikävä kosteudenpoiston eikä viilennyksen suhteen, ikinähän en sillä lämmittänyt koska veto ei kuulunut tämän perheen suosikkeihin.

[Kysymys]

Täällä kuivaus jatkuu.
Ainakin kanavapatterista tulee kondessivettä hyvin.
Ilmatieteenlaitos näyttää ulkoilman kastepisteeksi 12 astetta.
Ivkoneen oma mittaus näyttää poistokanavan kosteudesta lasketuksi kastepisteeksi 10 astetta.
Kiinalainen anturi raitisilmakanavasta 17 astetta.
Vein tuon sisäilmaa mittaavan "motonet" laitteen ulos ja se näyttää 15 astetta. Ero ilmatieteenlaitokseen ja kotipihaan selittynee ympäröivällä metsällä/pellolla.
Ainakin sisäilma tuntuu miellyttävämmälle, kuin ulkoilma tällähetkellä.

[Nakke vaan]

Paljonko se kosteusprosentti jossain oleskelutilassa on?

[Nakke vaan]

Täällä ulkokosteus viimeiset viisi päivää


Kauimmaisesta tuloilmaventtiilista joka on keittiössä, olkkarin vieressä melko avonaisen tilan ollessa kyseessä  tulee noin kosteeta, netatmon anturi on siis ilmanvaihtoputkessa tuloilmaventtiilin päällä.


Tuo yhdessä tarkoittaa että olohuoneen kosteus on seuraavanlainen.


Sitten vielä tuolta tuloilmaventtiilistä tulevan ilman lämpötila


Ulkolämpö tuo


Eli ulkona on 13-19c, kosteus~90% niin iv-putkesta pukkaa 22-25c kosteudella 51-59% joka tarkoittaa että sisäkosteus on ~51% ja sisälämpö ~23.5c

Edit, selvyydeksi vielä, täällä ei kosteudenpoistoa, Valloxi 77-100% tehoilla

[Kysymys]

Paljonko se kosteusprosentti jossain oleskelutilassa on?

Aiemman mittauksen aikana oli 21.5 astetta lämmintä ja kosteus% 50.
Tästä tulee tuo 10 asteen kastepistelämpötila.
Jos sisälämpö olisi ollut 23 astetta niin kosteus% olisi ollut 46%.

[Kysymys]

Sisällä 23.4 (takan tunnelmatulet nosti hieman yläkanttiin).
Kosteus % 50 eli kastepiste 11.6 astetta.
Ulkona oman mittauksen mukaan kastepiste 17.5 astetta ja ilmatieteenlaitoksen mukaan 13.2 astetta.
Eli jotain kuivaus vaikuttaa.

[Nakke vaan]

Täällä on 51% sisällä nyt, ulkona sataa niin siellä netatmo näyttää 99% kun on räystään alla.
Kastepisteissä, jos niitä haluaa laskea, on tuon google ensimmäisen laskurin mukaan eroa melkein kolme astetta. Eli hyvin kuivaa täälläkin, ilman mitään kuivuria.

Tuo http://kastepistelaskuri.fi/ antaa muuten eri lukeman tuolle sinun 23.4 ja 50 tapaukselle, eli ei 11.6 vaan
12.4

[Lappanen]

Meillä meni tuloilmaviilennys talvitilaan (eli pois päältä) tällä viikolla ja tietty alkoi heti taas hellekelit. Takkaa vähän lämmitelty, että saatu se kylmiä kelejä varten taas iskuun. Näyttäisi meillä tuo yläpohja olevan kuivin tila tällä hetkellä 

Eka liite RH% ja toka kastepiste