Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: TM: Maalämpökaivo jäähtyy vuosien mittaan  (Luettu 436 kertaa)

Poissa Geo-Keijo

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumi
TM: Maalämpökaivo jäähtyy vuosien mittaan
« : 08.05.23 - klo:20:25 »
Hei

Kun harvakseltaan käyn foorumilla, niin en tiedä jos vaikka olisitte jo käsitelleet tätä TM:n (ilmais)artikkelia.
Siinä sanotaan maalämpökaivoa ympäröivän kallion jäähtyvän ajan mittaan, kun uutta lämpöä ei siirry siihen riittävästi maan sisäosista. Artikkelissa ei käsitellä ollenkaan maanalaisten vedenvirtauksien mukaan tuomaa lämpöä. Vai onko niin, että ne eivät olekaan merkityksellisiä ja eivät tuokaan mukanaan uutta lämpöä?

https://tekniikanmaailma.fi/lehti/5a-2023/maalampokaivo-jaahtyy-vuosien-mittaan/?shared=1289822-02c8bcc4-500
Jämä Star RST 8kW + UKV-100 + kaivo 160m, alkaen 5/2015. Järvenpää, vm1976 yksitasotalo 115m2. Patterit: 1-lehtisiä molemmilla puolilla konvektiolamelli ja tavall. 2-lehtisiä. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 814
  • Maalämpöfoorumi
Vs: TM: Maalämpökaivo jäähtyy vuosien mittaan
« Vastaus #1 : 09.05.23 - klo:12:11 »
Tätä aihetta on aiemminkin käsitelty. Otsikko on kovin sensaatiohakuinen, koskee vain keskusta-alueiden krs taloja joissa kaivoja tiheään ja nekin alimitoitettuja. Alimitoitus on myös muissa kohteissa tyypillinen ongelma. Usein muutaman vuoden jälkeen kaivo viilenee ja sähköä alkaa kulumaan. Sitä saa mitä tilaa, kannattaa katsoa peiliin!

Pohjaveden virtauksen vaikutuksesta voi lukea tuolta lisää:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/21943/Lahti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 311
  • Maalämpöfoorumi
Vs: TM: Maalämpökaivo jäähtyy vuosien mittaan
« Vastaus #2 : 10.05.23 - klo:22:03 »
Edellä olevaan voisi vielä lisää, että tiheästi rakennetuilla keskusta-alueilla on ruvettu poraamaan varsin syviä energiakaivoja, jotta laskennallisesti vaadittavan tehon mukainen aktiivinen kokonaiskaivopituus on yleensäkään mahdollista porata ahtaalle tontille. On aivan selvää, että tuollaiset kaivot ehtyvät suhteessa selvästi nopeammin kuin perinteinen korkeintaan luokkaa 200...300 metrin syvyyteen porattu kaivo, jonka etäisyyskin naapurikaivoihin on riittävä. Syviä kaivojahan perustellaan myös sillä, että kallio lämpenee syvyyden kasvaessa, mutta kun lämpö ei uusiudu geotermisen vuon seurauksena juuri ollenkaan, ehtyminenkin tulee aikaisemmin kiusaksi, kun syvälle poratusta kaivosta tyypillisesti otetaan lämpöä suuremmalla teholla per metri kuin silloin, kun kaivon alhainen lämpötila asettaa rajat pumpattavalle teholle. Asia vain pahenee, mitä syvemmälle yritetään porata (vaikka sitten kaiken järkevyyden ylittävään ja teknologian ja talouden mahdollisuudet käytännössä ylittävään 10 kilometrin syvyyteen).

Aikanaanhan sitten nähdään, miten kävi, ellei pumpattua lämpömäärää yritetä korvata esim. kesäaikaan auringonpaisteesta kerätyllä energialla siinä vaiheessa, kun merkittävää jäähtymistä alkaa ilmetä.