Ekowell EVT600 ja alasäiliön lämpötilan käyttäytyminen

[KimmoR]

Moi, tässä nyt pari vuotta asuttu vuoden 2000 omakotitalossa ja kellarissa pörisee Ekowellin EVT600 ja puskee vettä lattiakiertoon, huoneissa omat termarit . Laitteesta olisi paljonkin kysymyksiä mm. lämpimän veden riittävyys ollut ongelmana heti kun ulkolämmöt alkaa olla tässä nollan tietämillä, mutta aloitetaan seuraavasta.

Sain laitteen nyt parisen kuukautta sitten sarjaporttinsa kautta HomeAssistantiin ja seuraillut tässä lämpötilojen käyttäytymistä.
Oheisessa kuvaajassa vihreällä alasäiliön lämpö ja sinisellä koneen tehonkulutus sähkömittarilta. Muut värit näkyy kuvaajan alalaidasta.
Ymmärrän että kun kompura sammuu, alkaa alasäiliön lämpötila pudota pikkuhiljaa kun lämpöä siirtyy lattiapiiriin. Mutta mitä tuossa kursorin kohdassa tapahtuu ennenkuin kompura taas
pörähtää käyntin alasäiliän lämmön alarajan tullessa vastaan?

Aluksi lämpö putoaa hyvin tasaisesti (15 minuuttia) mutta sitten romahtaa yhtäkkiä (4min) useita asteita ennenkuin kompura taas käynnistyy.
Mikähän tuon voisi aiheuttaa? Lämmintä vettä ei käytetä, lämpimän veden kierto on pois käytöstä jne. Alasäilötä ei pitäisi siis mikään sekoittaa.

[Matias]

Aluksi lämpö putoaa hyvin tasaisesti (15 minuuttia) mutta sitten romahtaa yhtäkkiä (4min) useita asteita ennenkuin kompura taas käynnistyy.

Varaajassa vesi kerrostuu painovoimaisesti siten että lämpimin vesi on varaajan yläosassa ja kylminvesi alaosassa.

Kun varaajasta otetaan lämpötehoa niin jäähtyminen alkaa alaosasta ja jäähtynyt kerrostuma nousee ylöspäin.

Kun jäähtyneen veden kerrostuma nousee varaajan lämpöä mittaavan anturin kohdalle niin todennäköisesti nopea lämpötilan lasku johtuu siitä.
Anturihan mittaa veden lämpöä vain anturin kohdalta 

[KimmoR]

Totta, tuo olisi kyllä mainio selitys tälle ilmiölle.

Ja näinollen ajateltuna veden energiamäärän kautta ei liene merkityksellistä vaikka alasäiliön vesi olisi sekoittunutta (vaikka lämminvesikierron kautta) niin että tuo kerrostuma ei pääsisi noin jyrkästi vaikuttamaan alasäiliön mittauskohdan lämpöön. Saman verran siis joutuisi kompressori kuitenkin lataamaan varaajaan lisää lämpöenergiaa - se tapahtuisi vain harvemmin mutta pidempään.

Jossain foorumin ketjussa vaan näin lämpökäppyröitä joissa alasäiliön lämpö oli hieman "nätimmän" näkoinen nopeasti nouseva ja hitaasti laskeva ramppi-aalto.

[Matias]

lämpimän veden riittävyys ollut ongelmana heti kun ulkolämmöt alkaa olla tässä nollan tietämillä

Ilmeisesti Kimmon Ekowellissa on Ekologi säätämässä lämpötiloja?
Jos on niin kokeile tuollaista ohjetta.

 https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=841.msg7000#msg7000

[KimmoR]

Kiitos  Ja Ekologi tosiaan säätää....

... ei meinaa insinööri saada if-then-else -tason selkoa toimintalogiikasta, mutta eiköhän tämä tästä aukea vielä 

[Matias]

Jos/kun kokeilet muuttaa Ekologin asetuksia niin kannattaa ensin laittaa itselle jotenkin ylös alkuperäinen asetusarvo ja muutettu asetusarvo.

Ehkä kännykällä näpätty valokuva Ekologin näytöltä voisi tuossa olla hyvä muisti,tulee päiväys ja kellonaika samalla.Saa myös tarvittaessa selventävän kuvatekstin siihen.

On sitten helppo palata alkutilanteeseen jos muutos ei tuo haluttua tulosta.

Tutkippa nykyistä yläsäiliön yläraja asetusta,jos on 50-55 astetta niin nosta kevät/kesäajaksi johonkin 70 asteen tienoille ja seuraile päivä-pari mitä vaikutusta on

[KimmoR]

Tutkimukset jatkuu tuon lämminveden riittämättömyyden vuoksi.

Yläsäiliön yläraja oli jo 65C ja alaraja 52C ja tosiaan vettä ei tunnu riittävän. Koitin nyt nostaa yläsäiliön alarajaa ylemmäs 58C ja ylärajaakin 73C tuntumaan.
Tuntuu vaan että ei tuo yläsäiliö nouse ylärajansa yläpuolelle koskaan, aina tulee alasäiliön ylin yläraja 50C ensin vastaan ja kompura lopettaa ajon.

Eikös kuitenkin loogisesti pitäisi Ekologin ajella säätöä tuon ylärajankin mukaan, eli todeta että lämpö alle ylärajan (=vesi ei riitä) ja ajaa energiaa pönttöön vaikka
alasäiliön ylärajakin ylittyy? Nyt tuntuu että ainut määräävä säätötekijä on tuo alasäiliön ala- ja ylärajat.
Itse asiassa historiaa tarkastelemalla näyttää että kun alkuvuodesta oli -20C pakkasia, nousi yläsäiliönkin lämmöt yli 70C kun alasäiliö ei päässytkään tuonne 50C tuntumaan
niin helposti.

Meneekö multa nyt jotain ohi tässä toimintalogiikassa?


EDIT kysymys#2: lämminvesihän otetaan ulos pöntön kierukalta sekoittimen/termostaatin kautta ja näyttäisi että sekoittimen kylmäpuoli tulee ulos alasäiliön puolelta (=puolestavälistä pönttöä) ja kuumapuoli yläsäiliön yläpäästä. Ilmeisesti kuumavesikirukassa siis on tuo väliulosotto. Tuohan käytännössä toimi(nee) niin että pääosa virtauksesta tulee ensin alasäiliöstä ja termari siirtää pikkuhiljaa ottoa yläsäiliöön kun alasäiliön lämpö ei riitä  antamaan ulos haluttua termostaatin lämpötilaa. Entä jos tää termari ei toimi oikein (jumiss tms.) ja ottaa koko virtauksen ylhäältä heti, romauttaa yläsäiliön lämmön siis nopeasti ja alasäiliä ei saa nostettua vettä yli 50C millään?

[Matias]

EDIT kysymys#2: lämminvesihän otetaan ulos pöntön kierukalta sekoittimen/termostaatin kautta ja näyttäisi että sekoittimen kylmäpuoli tulee ulos alasäiliön puolelta (=puolestavälistä pönttöä) ja kuumapuoli yläsäiliön yläpäästä. Ilmeisesti kuumavesikirukassa siis on tuo väliulosotto. Tuohan käytännössä toimi(nee) niin että pääosa virtauksesta tulee ensin alasäiliöstä ja termari siirtää pikkuhiljaa ottoa yläsäiliöön kun alasäiliön lämpö ei riitä  antamaan ulos haluttua termostaatin lämpötilaa. Entä jos tää termari ei toimi oikein (jumiss tms.) ja ottaa koko virtauksen ylhäältä heti, romauttaa yläsäiliön lämmön siis nopeasti ja alasäiliä ei saa nostettua vettä yli 50C millään?

On varsin yleinen riesa että kuuman käyttöveden termostaattinen sekoitusventtiili ikääntyessään jumiutuu ja alentaa liikaa hanoille lähtevän kuuman käyttöveden lämpötilaa.
Yleensä silleen että ottaa liikaa jäähdytysvettä ja siksi hanoista tuleva vesi haalistuu.

Ensimmäiset tuollaiset jumiutumishäiriöt saattaa korjautua siten että käänteleen venttiilissä olevaa lämmönsäätönuppia ääriasennosta toiseen useita kertoja.
Jossain vaiheessa säätäjä kuitenkin "antautuu" ja pysyy jatkuvasti jumissa vaikka mitä tekisi.

Tuossa liitekuvassa todennäköisesti samanlaisen Ekowell varaajan periaatekuva?

Kuuman veden riittäväisyyden kannalta Ekowell varaajan putkikytkentä käyttövedelle on ihan hyvä,siis kun ottaa jäähdytysveden alavaraajasta eikä kylmävesiverkosta niinkuin yleensä

Meillä saatiin 3-4 kertaa tuo jumi korjautumaan kun säätönupille antoi liikuntaa mutta n 15 käyttövuoden jälkeen jouduin uusimaan säätimen.
Tilalle laitoin Esbe VTA 323 säätimen ja se on nyt 10v toiminut normaalisti.
https://www.bauhaus.fi/termostaattinen-sekoitusventtiili-esbe-vta323-22-mm-1-5-35-60-c.html

Entinen säädin oli jokin Oraksen valmistama,taisi olla tuon näköinen
https://www.k-rauta.fi/tuote/syottosekoitusventtiili-oras-osydelux-18-420018/6414150023477

[KimmoR]

Kiitokset vastauksesta - koitinkin jo käännellä tuota termaria, ei siis ihan samanlainen ollut kuin Oraksen malli kuvassasi. Tästä lähtee ruuvikara irti ja sisällä olevan neulaventtiilin(?) päätä sai liikutettua
sisään/ulos vähän vastaavasti kuin esim. lattiakierron venttiileissä.
Mutta on siis jo 23v vanha eli lähtee vaihtoon ASAP.

Mites tuo eka kysymykseni yläsäiliön lämmöistä ja rajoista - miksi Ekologi ei halua nostaa yläpönttöä yli alarajansa?

[Matias]

miksi Ekologi ei halua nostaa yläpönttöä yli alarajansa?

Tuosta allaolevasta syystä

aina tulee alasäiliön ylin yläraja 50C ensin vastaan ja kompura lopettaa ajon

Eli ylävaraajan lämpötila on riippuvainen kompressorin käyntiajasta.
Kun talon lämmitykseen menevä lämpöteho vähenee kevään edistyessä niin samalla ylävaraajan saama lämpöteho vähenee.

Kompressori tuottaa alavaraajaan n 80% ja ylävaraajaan 20% kokonaistehostaan aina kun kompressori käy ja tätä suhdetta ei voi muuttaa.

Alavaraajan maksimilämpötila +50 astetta johtuu paineesta joka tarvitaan että kylmäainekaasu lauhtuu nesteeksi ja paineet lienee 20-30bar paikkeilla kun lauhtumislämpötila on 50 astetta.
Vanhemmilla koneilla tuo 50C lauhtumislämpötila on jonkinlainen raja hyötysuhteen ja rakenteellisen keston kannalta

Ylävaraaja lämpenee kuumakaasutulistuksella ja sille lienee ainoa rajoitus veden kiehumislämpötila.
Ehkä Ekologista näkyy kuumakaasun lämpötila kun kompressori käy,pitäsi olla 100 asteen paikkeilla(+/- 20C)

Eli kompressorin käydessä kuumakaasu (+100C) menee ylävaraajan kierukkaan ja jäähtyy siellä n 60 asteiseksi ja lauhtuu nesteeksi alavaraajan kierukassa.

Jos alavaraajan lämpö on +50 astetta ja ylävaraajan tätä korkeampi niin pitäisi kyllä kuuman käyttöveden piisata,tietysti jumittunut sekoitusventtiili voi olla silleen jumissa että ottaa liikaa alavaraajasta ja siksi kuumavesi lopahtaa?

[KimmoR]

Noin tätä itsekin ajattelin, mutta tuo kiinteä 80/20 -jako tietenkin selittää miksei yläsäiliö nyt nouse enää ylemmäs. Käytönnössä siis alasäiliön mukaan  säädöt menevät aina.
Ja kuumakaasut huitelee tuolla 90C tuntumassa, kompura uusittiin laitteeseen pari vuotta takaperin.

Koitan siis löytää "syyllistä" veden lopahtamiseen tuosta sekoitusventtiilistä seuraavaksi. Kiittää!

[Matias]

Koitan siis löytää "syyllistä" veden lopahtamiseen tuosta sekoitusventtiilistä seuraavaksi

Aluksi lämpö putoaa hyvin tasaisesti (15 minuuttia) mutta sitten romahtaa yhtäkkiä (4min) useita asteita

Kannattaa kuitenkin tehdä lämpötilamittaukset diagnoosin vahvistamiseksi noista liitekuvan kohdista ennen termostaattiventtiilin uusimista.

Pitäisi näkyä selkeä lämpötilaero ylävaraajasta tulevan putken ja hanoille lähtevän putken pinnoilla tilanteessa kun hanasta tulevan veden lämpö on romahtanut.

Eli jos tuossa tilanteessa yläsäiliöstä tulevan veden lämpö pysyy samana kuin hanoille lähtevän niin termostaattiventtiili toimii oikein.

Jos yläsäiliöstä tulevan veden lämpö on useita asteita korkeampi kuin hanoille lähtevän niin termostaattiventtiili ei toimi oikein.

Sekin keljuttaa jos uusii termostaattiventtiilin eikä vika korjaannu

[rsaarela]

Kannattaa kuitenkin tehdä lämpötilamittaukset diagnoosin vahvistamiseksi noista liitekuvan kohdista ennen termostaattiventtiilin uusimista.

Pitäisi näkyä selkeä lämpötilaero ylävaraajasta tulevan putken ja hanoille lähtevän putken pinnoilla tilanteessa kun hanasta tulevan veden lämpö on romahtanut.

Eli jos tuossa tilanteessa yläsäiliöstä tulevan veden lämpö pysyy samana kuin hanoille lähtevän niin termostaattiventtiili toimii oikein.

Jos yläsäiliöstä tulevan veden lämpö on useita asteita korkeampi kuin hanoille lähtevän niin termostaattiventtiili ei toimi oikein.

Sekin keljuttaa jos uusii termostaattiventtiilin eikä vika korjaannu

Pikakorjauksena voi koittaa kierrellä asetusnuppia tapista toiseen, samalla kun laskee vettä.
Jos termari on jumissa, se voi palautua tuolla tavoin, nopeahkosti nuppia renkkaamalla.
Ainakin Oras tokenee sillä tavoin.
Toki ei pysy montaa kuukautta kunnossa, kun taas on jumi, mutta kuitenkin...

[Matias]

Ekowell varaajassa on ilmanpoistoventtiili ylävaraajan yläosasta.
Kannattaa sen avulla tarkistaa ettei ylävaraajassa ole ilmaa.
Meillä tuohon ilmanpoistoventtiiliin sopii samanlainen avain kuin patterien ilmauksessa käytetään.
Eli avataan venttiiliä ja kun alkaa tulla vettä niin venttiili kiinni

[KimmoR]

Ilmanpoistoventtiilin jo noin kuukauden välein käyn katsomassa. Välillä tuhaus ilmaa on mukana - mistäs tuo tuonne pääsee kun systeemin pitäisi olla suljettukiertoinen ja lattiapiirin paineet pysyvät kyllä tasaisena.

Pitää vielä mitata tuota sekoitusventtiiliä kuten pari vastausta aiemmin sanoitkin. Liian monimutkaisesti kun tekee niin aloin virittelemään ESP32:sta lämpömittaus-systeemiä
tuohon - ehkäpä haen vaan Puuilosta mittarin

[Matias]

mistäs tuo tuonne pääsee kun systeemin pitäisi olla suljettukiertoinen ja lattiapiirin paineet pysyvät kyllä tasaisena.

Jos lämmitysverkoston paine on 0,5bar tai alempi niin kiertopumpun imupuolella paine saattaa laskea nollaan ja ehkä hieman alle jolloin jostain liitoksesta tai varoventtiilistä imeytyy ilmaa verkostoon.

Myös rakennuksen korkeus vaikuttaa paineen määrään,ylöspäin mentäessä verkoston paine alenee suunnilleen 1m=0,1bar

Yleensä sopiva verkoston paine on 1-1,5bar.
 

ehkäpä haen vaan Puuilosta mittarin

Infrapunalämpömittari on tuollaisiin mittauksiin kätevä jos mitattaville pinnoille on näköyhteys.
Kannattaa laittaa mittauskohtaan kupariputken päälle maalarinteippisuikale niin parantaa mittaustarkkuutta