Lattialämmityspiiri ei nosta huonelämpöä

[sakunen]

Hei,

varmaan aika peruscase, mutta menee oman ymmärryksen yli, speksit seuraavat

Greenline HE + erillinen varaaja
Warmia 6 piirinen jakotukki
meno 26,7
paluu 25,0
huoneen lattialämpötila 21,0

termostaatit nostettu piireistä pois, menopuolen ruuvit/venttiili käännetty kaakkoon, eli kokonaan auki.

Jakotukki ilmattu piiri kerrallaan ja ilmat päästetty pois ja paineet nostettu / pidetty n 1,2bar

varaaja myös ilmattu ja ilmat päästetty pois.

Mistä voi johtua että lattialämpötila ei nouse yli 21 asteen - mitä tehdä, mistä vikaa etsimään?

[seppaant]

Kuinka vanha systeemi?
Onko aiemmin toiminut paremmin?

Pienestä lämpötilaerosta voisi päätellä että on huono lämmönsiirto.
Onko lattiamateriaali huonosti lämpöä johtavaa?
Mitä materiaalia?

Jos on huonosti lämpöä johtavaa, niin nosta menoveden lämpötilaa

ATS

[sakunen]

voiko olla kyse vaan että pitää olla korkeampi menoveden lämpötila?
järjestelmä n 10 vuotta vanha. lattiamateriaalina parketti.

mikä on yleensä nyrkkisääntö, jos halutaan huonelämpö 21 astetta, eikö 27 asteinen vesi vielä riitä (toki niinkuin mainitsit lattiamateriaalilla on väliä)

[hedveikki]

Meillä sama pumppu ja parkettia. Nollakeleillä pyynti pumpulla noin 29, että yläkerrassa on noin 21 lämmintä.

[sakunen]

Moi,

jotain erikoista todnäk jakotukissa tai piirien putkissa on. Veden lämpötilan pyyntiä nostettu, mutta vaikka jakotukilla menopuolen lämpötila on 28,5 ja huoneen lattialämpötila edelleen 20-21 ja näin ollen huone on -15 pakkasella melko viileä.

ja "ongelmapiirien" menopuolen venttiilit täysin auki, kuin myös paluupuolen (joissa toimilaite, joka on otettu pois = piiri täysin auki).

piirien putkien pituudet n 80metriä.

vesi tuntuu kiertävän kyllä putkissa (virtausmittaria tai -indikaattoria jakotukissa ei ole).

Mistä lähtisin seuraavaksi ongelmaa etsimään / ratkomaan?

[jmaja]

Eihän se 29 astetta välttämättä mihinkään riitä. Riippuu talon ja sen yksittäisten huoneiden lämmöntarpeesta, alapohjan eristyksistä, putkien asennusvälistä ja -syvyydestä sekä jo kerrotusta pintamateriaalista.

Kaverilla esimerkiksi on 90-luvun lopun talossa 45 C menolämpö kovilla pakkasilla parkettilattiassa.

[sakunen]

Moi,

nyt on nostettu veden lämpöä vähitellen lämpökäyrällä esim -5 31 astetta alkaa tuntumaan jo makkareissa, joissa parkettilattia, mutta vastaavasti laattalattia-alueet alkaa olemaan melko lämpimiä.

säätöperiaatteena olen pitänyt, että parkettilattiaiset tilat, niiden menopuolen venttiilit reilusti auki ja kun lämpö alkaa vaikuttamaan huoneissa riittävänä, laattalattiaisten tilojen venttiilejä pienemmälle.

31 asteella laattalattiat, vaikka menopuolen venttiilit käytännössä kokonaan kiinni, lattiat ovat tarpeettoman lämpimiä.

mikä avuksi? ja toinen kyssäri, pystyykö paluupuolen venttiileille myös säätämään, pl ne joissa on toimilaitteet - mitkä niiden säädöt pitäisi olla?

[hedveikki]

Itse pari vuotta etsinyt hyviä säätöjä ja tällä periaatteella meni.

Ensin kaikki termarit (toimilaitteet siis) irti.
Kylmimpien yläkerran huoneiden esisäädöt täysin auki, keskikerroksen laattalattiat esisäädöt puoliväliin ja parketit 3/4 auki.
Lämpimin alakerta laatalla 1/4 esisäädöille.
Sit lämpökäyrällä kylmät huoneet sopivaan lämpöön.

Sit pikkuhiljaa esisäätöjä pienemmälle tai isommalle piirikohtaisesti sen mukaan onko muihin tiloihin nähden liian kuuma / kylmä. Tässä toimi myös hyvin korvakuumemittarilla jakotukilta tulovesiputkien mittailu: jos on selkeästi kylmempää paluuvettä, kun muissa piireissä, niin siihen lisää kiertoa, kun "tarvetta" lämmölle kerta on (tällä saa samassa tilassa olevat piirit tasapainoon mitkä olisi muuten vaikea huonelämpötilan perusteella säätää).

Yhden piirin säätö kun vaikuttaa kaikkiin muihinkin piireihin, niin useampaa piiriä joutui hienosäätämään useampaan kertaan. "Vaikeimmissa" piirissä taisi säätökertoja tulla noin kymmenkunta, kun toiset taas menivät kerrasta sopivaksi.

Tässä vaiheessa termarit mukaan pariin huoneeseen missä meinaa lämmöt nousta turhan korkeiksi (tai haluaa tarvittaessa helposti tiputtaa hetkellisesti lämpöä) esisäädöistä riippumatta, niin termari pätkii tarvittaessa kiertoa (itsellä laatalla oleva alakerran takahuone ja keskikerroksen olkkari, jossa aurinko tuppaa välillä puskemaan ylilämpöä).

Sit lämpökäyrän hienosäätö, pakkaskeleillä kylmän päästä jyrkkyyden säätö ja plussakeleillä lämpimän pään puolelta säätäen koko käyrää.

Tulopuolen kierrekorkeilla voi säätää veden kiertoa samalla lailla, kun menopuolen esisäädöillä, ei vain ole niin tarkka säätämiseen, mut toimii hyvin, jos jonkun huoneen haluaa hetkellisesti pois kierrosta (niin ei tarvitse koskea menopuolen esisäätöihin). Noissa tulopuolen korkeissa itsellä ainakin vasta ihan kiristyksen "lopussa" alkoi vaikutusta huomaamaan. Huom. vaikka avaisit tulopuolen ruuvikorkin kokonaan, niin ei se paranna kiertoa yhtään, jos menopuolen esisäätö sitä jo rajoittaa (tämän keksimisen meni pari vuotta itsellä  ) Itsellä kaikki tulopuolen korkit ruuvattu täysin auki.

Välillä, kun ulkolämpötila sahaa nopeasti nollakelistä pakkaselle ja laatta ei kerkeä reagoimaan, niin laitan ILP lämmittämään keskikerrosta pariksi tunniksi ja iltaan mennessä laattakin on tajunnut missä mennään.

Kesällä termarit täysillä kaikista tiloista, niin yläkerrosten ylilämpö lämmittää alakerran kosteat tilat ja alakerta samalla vähän ehkä viilentää yläkertaa (ILP toki hoitaa päärooliin viilennyksessä). Lämpökäyrästä on +20 kelillä pitänyt "leikata" vähän pois muuten "suorasta" lämpökäyrästä, ettei pumppu ala vahingossa lämmittämään kesällä.

Toivottavasti jotakin apuja oli näistä ja tsemppiä säätöjen löytymiseen, kyllä ne sieltä jossakin vaiheessa löytyy!